Kirjoitukset

Miksi meidän Raamatussa 66 kirjaa, katolilaisten Raamatussa yli 70, Etiopian
Raamatussa yli 80 kirjaa ?
Katolilaiset valitsivat kirjoittajat, mikä sopi heidän tarkoituksiinsa. Siitä oli
heille hyötyä, mutta olike se oikein?
Miksi niin monta kirjaa jätettiin Raamatusta pois, niinkuin Eenokin kirja.
Hänhän oli Jumalalle mieluinen.
Kaikki ei ole oikein ja onko koskaan ollutkaan.
25142
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

Kyllä niillä jotka oman epäjumalversion luovat on oikeus käyttää haluamiaan satuja luomuksensa tueksi.

Oikea epätodennäköinen jumalahan ei tarvitsisi ihmisen apua ohjekirjaansa kirjoittaessaan.

Äänestä

>> Miksi niin monta kirjaa jätettiin Raamatusta pois, niinkuin Eenokin kirja. Hänhän oli Jumalalle mieluinen.

Kaikki apogryfikirjat on kirjoitettu reilusti pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Ne eivät kuuluneet juutalaiseen Tanakhiin, koska juutalaiset uskoivat, ettei profeettoja ollut enää Persian kuningas Artakserkses II:n ajan jälkeen. Esimerkiksi mainitsemasi (ensimmäinen) Eenokin kirja on kirjoitettu makkabealaisajalla n. 160-luvulla eaa. Toinen ja kolmas vasta ajanlaskun alun jälkeen.

Äänestä
  • Danielin kirja toisaalta on myös varsin myöhäistä perua, ja silti se otettiin heprealaiseen kaanoniin.

    Äänestä

  • Anonyymi00001 kirjoitti:

    Danielin kirja toisaalta on myös varsin myöhäistä perua, ja silti se otettiin heprealaiseen kaanoniin.

    Danielinkirjan mukaan ottamisessa kaanoniin oli poliittiset syyt. Danielin kirjan profetiat – erityisesti kirjan toisen puoliskon näyt (luvut 7–12) – ovat tarkalleen ottaen poliittista vastarintakirjallisuutta, joka on naamioitu menneisyyteen sijoittuviksi ennustuksiksi. Danielin "ennustukset" ovat tarkkoja vuoden 164 eaa. tapahtumiin asti, sen jälkeen hakuammuntaa.

    1Äänestä

  • Anonyymi00001 kirjoitti:

    Danielin kirja toisaalta on myös varsin myöhäistä perua, ja silti se otettiin heprealaiseen kaanoniin.

    Danielin kirja ei tanakissa kuulu profeettoihin (Nevi'im) vaan kirjoituksiin (Ketuvim).

    Kristillinen kirkko sen sijaan siirsi myöhemmin Danielin kirjan suoraan suurten profeettojen joukkoon (Jesajan, Jeremian ja Hesekielin rinnalle), koska sen apokalyptisillä ennustuksilla oli valtava merkitys varhaiselle kristinuskolle. [Gemini]

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Danielin kirja ei tanakissa kuulu profeettoihin (Nevi'im) vaan kirjoituksiin (Ketuvim).

    Kristillinen kirkko sen sijaan siirsi myöhemmin Danielin kirjan suoraan suurten profeettojen joukkoon (Jesajan, Jeremian ja Hesekielin rinnalle), koska sen apokalyptisillä ennustuksilla oli valtava merkitys varhaiselle kristinuskolle. [Gemini]

    Vähän samaan tapaan Ilmestyskirja pääsi uuden testamentin kaanoniin. Se oli suosittu ja mielikuvitusta ruokkiva, vaikka teologisesti kyseenalainen. Erityisesti idän kirkko ei sitä juurikaan käytä.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Vähän samaan tapaan Ilmestyskirja pääsi uuden testamentin kaanoniin. Se oli suosittu ja mielikuvitusta ruokkiva, vaikka teologisesti kyseenalainen. Erityisesti idän kirkko ei sitä juurikaan käytä.

    Tarkoittaisiko tuo sitä, että kirjoitusten suosio on ollut tie raamatun kirjojen joukkoon? Koska Daniel ja Ilmestys olivat suosittuja teoksia joita luettiin ahkerasti, oli ne hyväksyttävä. Eli lopulta se henkeytys = suosio?

    Tosin Hanokin/Eenokin kirjojakin luettiin paljon, mutta rabbit eivät niitä, tai ainakaan ensimmäistä hyväksyneet vanhaan testamenttiin, koska keskittyivät mm. liikaa enkeleihin ja korostivat Hanokia. Lisäksi ensimmäisessä kirjassa ainakin lienee ns. Ihmisen Poika, joka istuu jumalan luona valtaistuimella, joka kuitenkin lopulta lienee Hanok? Mutta rabbit näkivät tässä varmasti kilpailevan uskontokunnan vaaran.
    1. Eenokin kirja kuulunee Etiopian ja Eritrean ortodoksisten kirkkojen raamatun vanhan testamentin puolelle.

    ilmestyskirja nyt ei tietenkään kuulu juutalaiseen vanhaan testamenttiin.
    Mielenkiintoista ettei sitä käytetä liturgiassa idässä. Lännessä kyllä, tosin maltillisesti. Onhan se aika reipasta tekstiä. Joka on voinut saada vaikutteita Persian uskonnosta.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Tarkoittaisiko tuo sitä, että kirjoitusten suosio on ollut tie raamatun kirjojen joukkoon? Koska Daniel ja Ilmestys olivat suosittuja teoksia joita luettiin ahkerasti, oli ne hyväksyttävä. Eli lopulta se henkeytys = suosio?

    Tosin Hanokin/Eenokin kirjojakin luettiin paljon, mutta rabbit eivät niitä, tai ainakaan ensimmäistä hyväksyneet vanhaan testamenttiin, koska keskittyivät mm. liikaa enkeleihin ja korostivat Hanokia. Lisäksi ensimmäisessä kirjassa ainakin lienee ns. Ihmisen Poika, joka istuu jumalan luona valtaistuimella, joka kuitenkin lopulta lienee Hanok? Mutta rabbit näkivät tässä varmasti kilpailevan uskontokunnan vaaran.
    1. Eenokin kirja kuulunee Etiopian ja Eritrean ortodoksisten kirkkojen raamatun vanhan testamentin puolelle.

    ilmestyskirja nyt ei tietenkään kuulu juutalaiseen vanhaan testamenttiin.
    Mielenkiintoista ettei sitä käytetä liturgiassa idässä. Lännessä kyllä, tosin maltillisesti. Onhan se aika reipasta tekstiä. Joka on voinut saada vaikutteita Persian uskonnosta.

    Suosio ja levinneisyys olivat tärkeitä kriteerejä kun kaanonin rajoja vedettiin. Lisäksi vaadittiin oikeaoppisuutta, tai ainakaan pahimpia harhaoppeja ei saanut esiintyä, vaikka opillisesti aika monenkirjava kokolemasta tuli silti. Ja tietysti mitä vanhempi kirjoitus, sen parempi. Näin siis ainakin UT:n kaanonin osalta. Heprealaisen kaanonin osalta tietysti vielä kielikysymys, eli vain kreikaksi saatavilla olleet kirjoitukset eivät käyneet.

    Kaanonia koottaessa käsittääkseni ei niinkään keskusteltu siitä, onko jokin kirjoitus "henkeytetty" vai ei, vaan tämä on uudempaa kysymyksenasettelua. Erityisesti fundamentalistisissa porukoissa Raamattua ajatellaan jonkinlaisena monoliittina, jossa kaikki kaanonissa olevat kirjat - ja vain ne - ovat jollain erityisellä tavalla Jumalan henkeyttämiä ja kaikesta muusta traditiosta poikkeavaa. Tämä tuskin oli Raamattua koonneiden ihmisten tarkoitus.

    Äänestä

  • Liittyykös tähän jokin outo gappi ajanlaskussa joka eroaa historian ja kristillisestä ajanlaskusta? Tanakin kirjoituksissahan lienee kuitenkin tekstejä, jotka ovat historiallisesti katsoen tuon ajan jälkeen kirjoitettuja?

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Liittyykös tähän jokin outo gappi ajanlaskussa joka eroaa historian ja kristillisestä ajanlaskusta? Tanakin kirjoituksissahan lienee kuitenkin tekstejä, jotka ovat historiallisesti katsoen tuon ajan jälkeen kirjoitettuja?

    Google AI:

    Septuagintassa olevat kirjat, jotka eivät kuulu heprealaiseen kaanoniin, ovat pääosin nuorempia kuin heprealaisen kaanonin kirjat. Nämä kirjat tunnetaan nimellä apokryfikirjat tai deuterokanoniset kirjat.

    Ovatko ne nuorempia?

    • Pääsääntöisesti kyllä: Useimmat vain Septuagintaan sisältyvät kirjat on kirjoitettu hellenistisellä ajalla noin 200 eaa.–50 jaa..
    • Vertailu heprealaiseen kaanoniin: Heprealaisen Raamatun (Tanakin) vanhimmat osat ulottuvat aina satoja vuosia kauemmas historiaan. Heprealaisen kaanonin nuorimmatkin kirjat (kuten Danielin kirja, n. 160-luvulla eaa.) ovat suunnilleen samanikäisiä kuin vanhimmat apokryfikirjat, mutta valtaosa heprealaisesta kaanonista on huomattavasti vanhempaa perua.

    Mitkä kirjat kuuluvat tähän ryhmään?

    Nämä kirjat ja tekstilisäykset puuttuvat heprealaisesta Raamatusta, mutta ne ovat mukana Septuagintassa:
    • Historiankirjat: 1. Makkabealaiskirja ja 2. Makkabealaiskirja
    • Kertomuskirjallisuus: Juditin kirja ja Tobiaan kirja
    • Viisauskirjallisuus: Jeesus Sirakin pojan viisaus (Siirak) ja Viisauden kirja (Salomon viisaus)
    • Profeettakirjallisuus: Barukin kirja (mukaan lukien Jeremian kirje)
    • Laajennukset heprealaisen kaanonin kirjoihin: Esterin kirjan lisäykset sekä Danielin kirjan lisäykset (Asarjan rukous ja kolmen miehen kiitoslaulu, Susanna sekä Bel ja lohikäärme)
    Joissakin Septuagintan käsikirjoituksissa on mukana myös muita tekstejä, kuten 3. ja 4. Makkabealaiskirja, Manassen rukous tai Psalmi 151.

    Miksi ne puuttuvat heprealaisesta kaanonista?

    Kun juutalaiset oppineet vakiinnuttivat heprealaisen Raamatun tekstikokoelman ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina, nämä kirjat jätettiin sen ulkopuolelle. Tärkeimpiä syitä olivat:
    1. Kieli: Monet näistä kirjoista oli kirjoitettu alun perin kreikaksi tai niiden hepreankielinen alkuteksti oli kadonnut (vaikka esimerkiksi Siirakin kirjasta on myöhemmin löydetty hepreankielisiä käsikirjoituksia).
    2. Ikä: Kirjoja pidettiin liian uusina. Juutalaisen näkemyksen mukaan profetian aika oli päättynyt profeetta Malakian aikoihin (noin 400 eaa.), eikä sen jälkeen kirjoitettuja teoksia pidetty samalla tavalla pyhinä.
    3. Maantiede: Osa kirjoista oli syntynyt Palestiinan ulkopuolella, erityisesti Egyptin Aleksandriassa, joka oli hellenistisen juutalaisuuden keskus ja jossa myös Septuaginta-käännös tehtiin.
    Kristillinen kirkko omaksui Septuagintan sellaisenaan käyttöönsä. Tämän vuoksi nämä kirjat ovat yhä mukana katolisen ja ortodoksisen kirkon Raamatuissa (deuterokanonisina kirjoina). Protestanttisessa uskonpuhdistuksessa Martti Luther sen sijaan palasi heprealaiseen kaanoniin ja siirsi nämä kirjat omaksi "apokryfien" osastokseen.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Google AI:

    Septuagintassa olevat kirjat, jotka eivät kuulu heprealaiseen kaanoniin, ovat pääosin nuorempia kuin heprealaisen kaanonin kirjat. Nämä kirjat tunnetaan nimellä apokryfikirjat tai deuterokanoniset kirjat.

    Ovatko ne nuorempia?

    • Pääsääntöisesti kyllä: Useimmat vain Septuagintaan sisältyvät kirjat on kirjoitettu hellenistisellä ajalla noin 200 eaa.–50 jaa..
    • Vertailu heprealaiseen kaanoniin: Heprealaisen Raamatun (Tanakin) vanhimmat osat ulottuvat aina satoja vuosia kauemmas historiaan. Heprealaisen kaanonin nuorimmatkin kirjat (kuten Danielin kirja, n. 160-luvulla eaa.) ovat suunnilleen samanikäisiä kuin vanhimmat apokryfikirjat, mutta valtaosa heprealaisesta kaanonista on huomattavasti vanhempaa perua.

    Mitkä kirjat kuuluvat tähän ryhmään?

    Nämä kirjat ja tekstilisäykset puuttuvat heprealaisesta Raamatusta, mutta ne ovat mukana Septuagintassa:
    • Historiankirjat: 1. Makkabealaiskirja ja 2. Makkabealaiskirja
    • Kertomuskirjallisuus: Juditin kirja ja Tobiaan kirja
    • Viisauskirjallisuus: Jeesus Sirakin pojan viisaus (Siirak) ja Viisauden kirja (Salomon viisaus)
    • Profeettakirjallisuus: Barukin kirja (mukaan lukien Jeremian kirje)
    • Laajennukset heprealaisen kaanonin kirjoihin: Esterin kirjan lisäykset sekä Danielin kirjan lisäykset (Asarjan rukous ja kolmen miehen kiitoslaulu, Susanna sekä Bel ja lohikäärme)
    Joissakin Septuagintan käsikirjoituksissa on mukana myös muita tekstejä, kuten 3. ja 4. Makkabealaiskirja, Manassen rukous tai Psalmi 151.

    Miksi ne puuttuvat heprealaisesta kaanonista?

    Kun juutalaiset oppineet vakiinnuttivat heprealaisen Raamatun tekstikokoelman ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina, nämä kirjat jätettiin sen ulkopuolelle. Tärkeimpiä syitä olivat:
    1. Kieli: Monet näistä kirjoista oli kirjoitettu alun perin kreikaksi tai niiden hepreankielinen alkuteksti oli kadonnut (vaikka esimerkiksi Siirakin kirjasta on myöhemmin löydetty hepreankielisiä käsikirjoituksia).
    2. Ikä: Kirjoja pidettiin liian uusina. Juutalaisen näkemyksen mukaan profetian aika oli päättynyt profeetta Malakian aikoihin (noin 400 eaa.), eikä sen jälkeen kirjoitettuja teoksia pidetty samalla tavalla pyhinä.
    3. Maantiede: Osa kirjoista oli syntynyt Palestiinan ulkopuolella, erityisesti Egyptin Aleksandriassa, joka oli hellenistisen juutalaisuuden keskus ja jossa myös Septuaginta-käännös tehtiin.
    Kristillinen kirkko omaksui Septuagintan sellaisenaan käyttöönsä. Tämän vuoksi nämä kirjat ovat yhä mukana katolisen ja ortodoksisen kirkon Raamatuissa (deuterokanonisina kirjoina). Protestanttisessa uskonpuhdistuksessa Martti Luther sen sijaan palasi heprealaiseen kaanoniin ja siirsi nämä kirjat omaksi "apokryfien" osastokseen.

    Heprealaisen Raamatun (Tanakin) kaanonin nuorin kirja on perinteisen tieteellisen ajoituksen mukaan Danielin kirja, joka on kirjoitettu noin vuonna 160 eaa.
    Muita hyvin myöhäisiä kirjoja Ketuvim-osassa ("Kirjoitukset") ovat muun muassa:
    • Esterin kirja (kirjoitettu todennäköisesti persialais- tai hellenistisellä kaudella, n. 4.–2. vuosisadalla eaa.)
    • Saarnaajan kirja (Kohelet, ajoitetaan usein noin 3.–2. vuosisadalle eaa.)
    • Aikakirjat (1. ja 2. Aikakirja, jotka valmistuivat joskus 4. vuosisadalla eaa. tai myöhemmin)
    Tanakin kolme osaa (Toora, Profeetat ja Kirjoitukset) vakiintuivat eri aikoina, ja koko kaanon sinetöityi lopullisesti noin vuonna 100 jaa.

    Äänestä

Jt:t ovat omaksuneet suppeamman, protestanttisen vanhan testamentin kaanonin.

Äänestä

On ollut kehnompia ja ihan onnettomia kirjoittajia siihenkin aikaan.
Tarinoita on saatetu heittää kieli poskessa. Hyvää juttua on pistetty vielä paremmaksi. Vedenpaisumustarina on parhaasta päästä, eikä Joosuan kirjan auringon pysäyttelykään ole huono. Ovat uskomattomia!
Kirjoitustaito oli hyvin harvalla, eikä papyrusta riittänyt tuhlattavaksi heilläkään. Pärekoria piti välttää.
Joillakin uskonsuunnilla seula on ollut väljempi. Omituisempikin tarina kelpasi.

Äänestä
  • Esimerkiksi israelilaisten erämaavaellus on vedetty oikein huolella överiksi. Siinä voi toki olla taustalla jonkin pienemmän joukon aikoinaan tekemä erämaamatka, mutta kerrotussa muodossaan se ei mitenkään voi olla totta. Samoin esimerkiksi Salomon temppelin vihkiäisissä uhrattujen eläinten määrä on täydellisen päätön.

    Äänestä

Ja Aku Ankan taskukirjoja on 565 kipalesta. Eli tästä voidaaan päätellä, että ne ovat voimallisempaa julistusta. Ja yhtään kirjaa ei ole poistettu. Päinvastoin, joka kuukausi taskukirjoja tulee lisää sisältäen suurenmoisia Peräilmaseikkailuja. Paljon parempia kuin raamatun Peräilmatarinat.

2Äänestä

Rauhaa!

Raamattuun valittiin vain kirjoitukset jotka ylistää, kunnioittaa, kiittää ja palvoo erehtymätöntä ja täydellistä Jumalaa. Psalmit kertoo että kaikkia maailman kieliä ei toki huomioitu vaan ylistetään KYMMENEN KIELISELLÄ HARPULLA.

Mutta oli paljon objektiivisia ja kriittisiä totuuden apokryfejä. Niitä ei Raamattuun huolittu, vaan parhaat palat niistä liitettiin Koraaniin. Koraani ei välitä Jumalan kunniaa ja ylistystä yhtä systemaattisesti kuin Raamattu. Se mm. Kunnioittaa profeettoja eikä pidä näitä syntisinä.

Koraani toki käyttää Jumalasta hyvin kunnioittavia nimiä. Mutta sanoo myös että Jumala on kieroista kaikkein kieroin. Sen sanominen Raamatussa olisi mahdotonta.

Raamatussa on 66 kirjaa joissa ei ole atominkaan verran epäuskoa tai kunnioituksen puutetta Jumalaa kohtaan. Eenokin kirja asettaa Jumalan viisauden kyseen alaiseksi. Siksi se ei kelpaa. Raamattu on uskon kirja eikä tiedon.

Äänestä
  • Pieleen menneet ennustukset sekä historialliset ja luonnontieteelliset virheet eivät varsinaisesti puolla Raamatun jumalallista alkuperää. Miksi siihen pitäisi uskoa, kun se selvästi ei pidä tiedollisesti paikkaansa?

    Äänestä

Anonyymi00004 30.10.2026 klo 21.11

" Psalmit kertoo että kaikkia maailman kieliä ei toki huomioitu"

UT:ssa välttämättömänä lopun merkkiinä on että evankeliumi julistetaan kaikille kansoille.

Tällä foorumilla oli kirjoitus, että vartiotornia ei paineta sen oman ilmoituksen mukaan edes kaikilla Intian kielillä, joten lopun merkit ja edellytykset eivät ole täyttyneet.

Lisäisin tuohon, että ei ollut toteutunut myöskään ennen 1975, vaikka hallintoelin kirjoitti ylitsepursuavista todisteista.

Kiinnitin huomiota siihen että sen jälkeen vartiotorni oli lisännyt painatuksensa kielten määrän yli Intiassa puhuttejen kielten määrän, mutta arvelen vahvasti, että nyt se ei enää luettele kaikkia paintatuskieliään, ja että aikuisten oikeasti ei vartiotornia edelleenkään paineta niin monella kielellä kuin mitä Intiassa puhutaan. Eikä siis vartiotornia ajatellen lopun edellytykset täyty.
Kristillisyys on eri asia. Kristittyjen piiristä löytyy innokkuutta.
Kun Amazonin viidakosta paljastui suht. hiljattain kansa, joka ei ollut ollut tekemisissä meidän länsimaisten ihmisten kanssa, niin sinne meni kohta joitakin henkilöitä puhumaan Matteuksen evankeliumista. TV:ssä kertoivat

Äänestä

Jeesuksen aikaan ei ollut nykyistä raamattua. Kun Jehovan todistajat (ja jotkut muutkin) kääntävät 2. tim 3:16 "Koko Raamattu on kirjoitettu Jumalan hengen ohjauksessa..." niin he oikaisevat tuossa aika reippaasti. Alkukristityt käyttivät luultavasti septuagintaa, jossa on kirjoja joita nykyisessä protestanttisessa raamatussa ei ole. Teksti ei puhu nykyraamatuista.
Lisäksi 2. Tim kuuluu ns. pastoraalikirjeisiin, jotka eivät nykytytkimuksen mukaan olisi Paavalin kirjoittamia.

1Äänestä
  • Näin. Myös Jumalan henkeytyksen tulkinnassa mennään tosi pitkälle. Tekstiä pidetään erehtymättömänä, ainakin alkuperäisessä asussaan ollessaan. Tuossahan ei edes väitetä, että kirjoitukset olisivat erehtymättömiä, vain hyödyllisiä.

    Äänestä

On tiettyä ironiaa siinä, että todistajat halveksivat katolista kirkkoa, mutta hyväksyvät kritiikittä sen kokoaman ja valikoiman uuden testamentin.

Äänestä

Anonyymi00007 31.10.2026 klo 19.46

" Kun Jehovan todistajat (ja jotkut muutkin) kääntävät 2. tim 3:16 "Koko Raamattu on kirjoitettu Jumalan hengen ohjauksessa..." niin he ..."

...tunnustavat vartiotorniseuran vääentäneen sitä. Siinä UM -painoksessa.

Sehän on muutettua Raamattua. Mutta UM on myös muutettu myöhemmissä painoksissaan, ei ole alkuperäisasussaan enää.

Äänestä
  • Raamatusta ei ole olemassa alkuperäisiä tekstejä, joten vaikka uskoisi Jumalan "henkeyttäneen" Raamatun, niin edelleen jää kysymys, miten alkuperäinen versio on kuulunut. Nykyiset eivät sitä ole.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Raamatusta ei ole olemassa alkuperäisiä tekstejä, joten vaikka uskoisi Jumalan "henkeyttäneen" Raamatun, niin edelleen jää kysymys, miten alkuperäinen versio on kuulunut. Nykyiset eivät sitä ole.

    Mutta ei voi todistaa että alkuperäisiä kirjoituksia olisi muutettu

    Äänestä

  • Anonyymi00020 kirjoitti:

    Mutta ei voi todistaa että alkuperäisiä kirjoituksia olisi muutettu

    Toisinaan tämä on aika selvää joiltain kohdin. Eikä tarvitse todistaa, että on muutettu. Sekin riittää, ettei voida todistaa alkuperäiseksi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Miksi meidän Raamatussa 66 kirjaa, katolilaisten Raamatussa yli 70, Etiopian
Raamatussa yli 80 kirjaa ?
Katolilaiset valitsivat kirjoittajat, mikä sopi heidän tarkoituksiinsa. Siitä oli
heille hyötyä, mutta olike se oikein?
Miksi niin monta kirjaa jätettiin Raamatusta pois, niinkuin Eenokin kirja.
Hänhän oli Jumalalle mieluinen.
Kaikki ei ole oikein ja onko koskaan ollutkaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu