Sananlaskut 5:1-19 FB38
[1] Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni [2] ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon. [3] Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi. [4] Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka. [5] Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. [6] Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan. [7] Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista. [8] Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea, [9] ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle, [10] ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon [11] ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa [12] ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta? [13] Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni? [14] Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen." [15] Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee. [16] Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi! [17] Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi. [18] Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta. [19] Armas peura, suloinen vuorikauris — hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
https://bible.com/bible/365/pro.5.1-19.FB38
[1] Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni [2] ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon. [3] Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi. [4] Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka. [5] Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. [6] Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan. [7] Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista. [8] Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea, [9] ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle, [10] ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon [11] ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa [12] ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta? [13] Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni? [14] Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen." [15] Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee. [16] Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi! [17] Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi. [18] Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta. [19] Armas peura, suloinen vuorikauris — hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
https://bible.com/bible/365/pro.5.1-19.FB38
Vastaukset 1
Vanhimmat
"jumalan Sana" ei ole tyhmiä varten ja minä tunnustaudun tyhmäksi, kun en tuota tekstiä ole ymmärtänyt ennen, enkä sitä ymmärrä vieläkään.
Juuri kun olen luullut sitä ymmärtäväni, tuntuu se kuin kumoavan itse itsensä.
Mitä se ristiriitaisuuksineen tarkoittaa, sillä ei se ole kaikkia miehiä, eri kohtalon polkuja kulkeneita puhutteleva.
Minun nuoruuteni sekä vanhuuteni naisten omat polut olivat heidän omassa päätöksessään.
Löytyykö heille omaa, tätä vastaavaa, viisasta luettavaa Raamatusta?
Tyhmänä sanoisin ymmärtäväni tuon sananlaskun, siinä on monta sanaa peräjälkeen, mutta jos ne sanat vaihtaisi muihin sanoihin ja sovittelisi ne eri järjestykseen, niin sitten ehkä tuokin viisaus, olisi ollut minullekin tarkoitettu.
"iloitse nuoruutesi vaimosta"
vai
"iloitse nuoruutesi naisen sinulle antamistaan rukkasista"