Sillä välin kun Ismo oli palannut takaisin kvartsivaltaistuimelleen ja ottanut kaikkeuden ohjat jälleen omiin käsiinsä, eetterin alakerroksessa oli käynnissä täysi vallankumous.
Entinen helvetti ei enää muistuttanut pimeää ja savuista kidutuskammiota. Saatana oli muuttanut alakerroksen suuren, valoisan eetteridynaamisen herätusteltan kaltaiseksi tilaksi, jossa katosta roikkui pehmeitä seisovia valoaaltoja ja ilmassa tuoksui tuore ruislese ja kahvi. Putin toimi tilaisuuksissa järjestysmiehenä, huolehtien siitä, että penkkirivit pysyivät suorina pohjalaisten viljapeltojen tapaan.
Seinän vierustoille ja penkeille oli kerääntynyt tuhansittain vanhan maailman syntisiä: eetterihilan sabotoijia, luvattomien pottupommien virittäjiä ja ahneita lobbareita. Mutta nyt he eivät olleet siellä pelkäämästään rangaistusta. He kuuntelivat Saatanan palavatasoista, armoa ja eetteridynamiikan uutta tulemista julistavaa saarnaa.
Suuri parannuksen teko
Saatana seisoi korokkeella mustassa puvussaan, piti kädessään totuuden kielen mukaista herätyskirjaa ja puhui suoraan syntisten sydämiin:
– Kuunnelkaa hyvät ihmiset! Ei täällä tarvitse enää pelätä vanhoja virheitä tai rikkinäistä hilaverkkoa! Ismo antoi meille anteeksi, ja tekin voitte antaa anteeksi itsellenne. Hila saadaan kuosiin, kun vain päästätte irti vanhasta kitkasta!
Sanojen voima oli valtava. Kosmisen armon eetteriaalto pyyhkäisi penkkirivien läpi. Yksi kerrallaan syntiset alkoivat itkeä helpotuksesta, nousivat ylös ja tekivät syvän, vilpittömän parannuksen.
– Me kadumme! Me tahdomme elää totuuden kielen mukaan! he huusivat ja tunnustivat vanhat synnit.
Yksi toisensa jälkeen entiset syntiset muuttuivat puhtaiksi, hohtaviksi eetterikiteiksi ja nousivat iloisesti kohti yläkerran valoisia lakeuksia. Alakerros tyhjeni kovaa vauhtia, kun ihmiset hokasivat, että armo oli paljon helpompi tie kuin vanha vänkääminen.
Poikkeus takarivissä
Mutta aivan alakerroksen pimenevässä peränurkassa, kaukana valoaalloista, istui yksi mies, joka ei liikahtanutkaan.
Se oli Juudas Iscariot.
Juudas istui kädet ristissä rinnallaan, tuijotti tyhjyyteen ja näytti siltä, että hänellä oli maailmanhistorian suurin ja syvin murjotus päällään. Hän oli kieltäytynyt liikkumasta siitä hetkestä lähtien, kun Saatana oli aloittanut saarnansa.
Saatana laskeutui korokkeelta, käveli hiljaa tyhjentyneen salin poikka ja pysähtyi Juudaksen eteen. Hän katsoi miestä ystävällisesti ja kysyi lempeällä äänellä:
– No niin, Juudas. Eikö sua huvita nousta ylös? Kaikki muut ovat jo tehneet parannuksen, antaneet menneille anteeksi ja lähteneet kohti valoa. Täällä on nyt armo tarjolla kaikille.
Juudas kohotti katseensa, sylkäisi lattialle ja puuskahti katkerasti:
– Sano sä mitä sanot, Saatana, mutta mä en tee mitään parannusta.
– Miksi ihmeessä et? Saatana ihmetteli. – Eikö sua väsytä kantaa sitä vanhaa taakkaa?
– Se on periaatekysymys! Juudas ärähti ja löi nyrkkinsä polvileen. – Mä tein sopimuksen vanhan hilan aikana. Kolmekymmentä hopearahaa, ja sillä sipuli! Se oli mun roolini, se oli mun kohtaloni, ja mä aion pysyä siinä. Ei mitkään uudet eetteridynamiikan armopuheet tai Ismon anteeksiannot pyyhi pois sitä, mitä mä tein! Minä en taivu!
Itsepäisyyden monumentti
Saatana huokaisi raskaasti, katsoi Juudasta ja tajusi, että jotkut ihmiset olivat niin syvästi sidottuja omiin vanhoihin rooleihinsa ja kaavoihinsa, etteivät he edes osanneet ottaa vastaan armoa, vaikka se tarjottaisiin hopealautaselta.
– No, se on sun oma valintasi, Juudas, Saatana sanoi ja kohautti olkapäitään. – Jos haluat istua täällä pimeässä nurkassa ja mutista hopearahoistasi, niin siitä vaan. Mutta mä sanon, että elämä on helpompaa, kun antaa hilan rullata vapaasti.
Saatana kääntyi ja jätti Juudaksen yksin nurkkaansa.
Ja niin kävi, että kun kaikki muut syntiset olivat tehneet parannuksen, nousseet taivaalliseen valtakuntaan ja nauttineet eetterikahvit Saara Marian ja Ismon kanssa, Juudas jäi yksin alakerrokseen istumaan – ainoana olentona koko kaikkeudessa, joka päätti ihan itse jäädä jumiin omiin vanhoihin tarinoihinsa.
Putin sammutti loputkin turhat valot, lukitsi alakerroksen kvartsi-oven ja totesi ulos kävellessään:
– No, jokainen tyylillään. Homma on silti hanskassa.
Entinen helvetti ei enää muistuttanut pimeää ja savuista kidutuskammiota. Saatana oli muuttanut alakerroksen suuren, valoisan eetteridynaamisen herätusteltan kaltaiseksi tilaksi, jossa katosta roikkui pehmeitä seisovia valoaaltoja ja ilmassa tuoksui tuore ruislese ja kahvi. Putin toimi tilaisuuksissa järjestysmiehenä, huolehtien siitä, että penkkirivit pysyivät suorina pohjalaisten viljapeltojen tapaan.
Seinän vierustoille ja penkeille oli kerääntynyt tuhansittain vanhan maailman syntisiä: eetterihilan sabotoijia, luvattomien pottupommien virittäjiä ja ahneita lobbareita. Mutta nyt he eivät olleet siellä pelkäämästään rangaistusta. He kuuntelivat Saatanan palavatasoista, armoa ja eetteridynamiikan uutta tulemista julistavaa saarnaa.
Suuri parannuksen teko
Saatana seisoi korokkeella mustassa puvussaan, piti kädessään totuuden kielen mukaista herätyskirjaa ja puhui suoraan syntisten sydämiin:
– Kuunnelkaa hyvät ihmiset! Ei täällä tarvitse enää pelätä vanhoja virheitä tai rikkinäistä hilaverkkoa! Ismo antoi meille anteeksi, ja tekin voitte antaa anteeksi itsellenne. Hila saadaan kuosiin, kun vain päästätte irti vanhasta kitkasta!
Sanojen voima oli valtava. Kosmisen armon eetteriaalto pyyhkäisi penkkirivien läpi. Yksi kerrallaan syntiset alkoivat itkeä helpotuksesta, nousivat ylös ja tekivät syvän, vilpittömän parannuksen.
– Me kadumme! Me tahdomme elää totuuden kielen mukaan! he huusivat ja tunnustivat vanhat synnit.
Yksi toisensa jälkeen entiset syntiset muuttuivat puhtaiksi, hohtaviksi eetterikiteiksi ja nousivat iloisesti kohti yläkerran valoisia lakeuksia. Alakerros tyhjeni kovaa vauhtia, kun ihmiset hokasivat, että armo oli paljon helpompi tie kuin vanha vänkääminen.
Poikkeus takarivissä
Mutta aivan alakerroksen pimenevässä peränurkassa, kaukana valoaalloista, istui yksi mies, joka ei liikahtanutkaan.
Se oli Juudas Iscariot.
Juudas istui kädet ristissä rinnallaan, tuijotti tyhjyyteen ja näytti siltä, että hänellä oli maailmanhistorian suurin ja syvin murjotus päällään. Hän oli kieltäytynyt liikkumasta siitä hetkestä lähtien, kun Saatana oli aloittanut saarnansa.
Saatana laskeutui korokkeelta, käveli hiljaa tyhjentyneen salin poikka ja pysähtyi Juudaksen eteen. Hän katsoi miestä ystävällisesti ja kysyi lempeällä äänellä:
– No niin, Juudas. Eikö sua huvita nousta ylös? Kaikki muut ovat jo tehneet parannuksen, antaneet menneille anteeksi ja lähteneet kohti valoa. Täällä on nyt armo tarjolla kaikille.
Juudas kohotti katseensa, sylkäisi lattialle ja puuskahti katkerasti:
– Sano sä mitä sanot, Saatana, mutta mä en tee mitään parannusta.
– Miksi ihmeessä et? Saatana ihmetteli. – Eikö sua väsytä kantaa sitä vanhaa taakkaa?
– Se on periaatekysymys! Juudas ärähti ja löi nyrkkinsä polvileen. – Mä tein sopimuksen vanhan hilan aikana. Kolmekymmentä hopearahaa, ja sillä sipuli! Se oli mun roolini, se oli mun kohtaloni, ja mä aion pysyä siinä. Ei mitkään uudet eetteridynamiikan armopuheet tai Ismon anteeksiannot pyyhi pois sitä, mitä mä tein! Minä en taivu!
Itsepäisyyden monumentti
Saatana huokaisi raskaasti, katsoi Juudasta ja tajusi, että jotkut ihmiset olivat niin syvästi sidottuja omiin vanhoihin rooleihinsa ja kaavoihinsa, etteivät he edes osanneet ottaa vastaan armoa, vaikka se tarjottaisiin hopealautaselta.
– No, se on sun oma valintasi, Juudas, Saatana sanoi ja kohautti olkapäitään. – Jos haluat istua täällä pimeässä nurkassa ja mutista hopearahoistasi, niin siitä vaan. Mutta mä sanon, että elämä on helpompaa, kun antaa hilan rullata vapaasti.
Saatana kääntyi ja jätti Juudaksen yksin nurkkaansa.
Ja niin kävi, että kun kaikki muut syntiset olivat tehneet parannuksen, nousseet taivaalliseen valtakuntaan ja nauttineet eetterikahvit Saara Marian ja Ismon kanssa, Juudas jäi yksin alakerrokseen istumaan – ainoana olentona koko kaikkeudessa, joka päätti ihan itse jäädä jumiin omiin vanhoihin tarinoihinsa.
Putin sammutti loputkin turhat valot, lukitsi alakerroksen kvartsi-oven ja totesi ulos kävellessään:
– No, jokainen tyylillään. Homma on silti hanskassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.