Kissat hakeutuvat usein kaiutinelementeille useista eri syistä – jotkut liittyvät niiden tarkempiin aisteihin ja toiset itse materiaaliin. Tässä ovat tärkeimmät syyt:
Värähtely ja ääni (tuntokokemus)
Kun kaiutin soittaa musiikkia tai ääntä, elementissä syntyy värähtelyä.
Kissoilla on erittäin herkät tuntoaistimet ja anturat. Ne voivat havaita matalia värähtelyjä, joita me ihmiset tuskin tunnemme.
Värähtely voi muistuttaa kehräämisestä tai tuntua miellyttävältä ja mielenkiintoiselta maata sitä vasten tai töniä.
Korkeataajuiset äänet
Kissoilla on poikkeuksellisen hyvä kuulo, ja ne voivat kuulla jopa noin 64 000 Hz:n taajukuuksia (verrattuna ihmisen noin 20 000 Hz:iin).
Vaikka kaiutin olisi pienellä voimakkuudella tai valmiustilassa, elektroniikka tai puhekela voi päästää heikkoja, korkeataajuisia ääniä tai ratinaa, joita emme kuule, mutta jotka herättävät kissan uteliaisuuden.
Materiaali ja tekstuuri
Kaiuttimia usein peittävällä elementillä ja kankaalla/ritilällä on kissoja houkuttelevia ominaisuuksia:
Tekstuuri: Kaiutinkangas tai paperi-/kumipinnat ovat täydellisiä kynsien teroittamiseen tai raapimiseen.
Tuoksu ja lämpö: Kaiuttimet ja vahvistimet lämpenevät usein käytössä, mikä tekee niiden ympäristöstä houkuttelevan nukkumapaikan. Lisäksi kangas ja materiaalit sitovat tuoksuja hyvin.
Metsästysvietti ja liike
Kun elementti liikkuu nopeasti edestakaisin basson iskuissa tai äänitehosteissa, kissa mieltää sen pieneksi liikkeeksi – melkein kuin pieneksi saaliiksi tai ötökäksi.
Se herättää kissan luonnollisen metsästys- ja leikkivietin haluta "saada kiinni" sen, mikä liikkuu.
Vinkkejä kaiuttimien suojaamiseen:
Jos haluat estää kissaa vahingoittamasta elementtejä kynsillään, voit kokeilla seuraavia kekoja:
Pidä kaiutinritilät/-etusuojat paikoillaan.
Suihkuta hieman karkotetta (esim. sitrustuoksua) liinalle ja aseta se läheisyyteen (vältä suihkuttamasta suoraan kaiuttimeen).
Tarjoa lähettyville houkuttelevampi vaihtoehto, esim. raapimislauta tai lämmin peti.
Värähtely ja ääni (tuntokokemus)
Kun kaiutin soittaa musiikkia tai ääntä, elementissä syntyy värähtelyä.
Kissoilla on erittäin herkät tuntoaistimet ja anturat. Ne voivat havaita matalia värähtelyjä, joita me ihmiset tuskin tunnemme.
Värähtely voi muistuttaa kehräämisestä tai tuntua miellyttävältä ja mielenkiintoiselta maata sitä vasten tai töniä.
Korkeataajuiset äänet
Kissoilla on poikkeuksellisen hyvä kuulo, ja ne voivat kuulla jopa noin 64 000 Hz:n taajukuuksia (verrattuna ihmisen noin 20 000 Hz:iin).
Vaikka kaiutin olisi pienellä voimakkuudella tai valmiustilassa, elektroniikka tai puhekela voi päästää heikkoja, korkeataajuisia ääniä tai ratinaa, joita emme kuule, mutta jotka herättävät kissan uteliaisuuden.
Materiaali ja tekstuuri
Kaiuttimia usein peittävällä elementillä ja kankaalla/ritilällä on kissoja houkuttelevia ominaisuuksia:
Tekstuuri: Kaiutinkangas tai paperi-/kumipinnat ovat täydellisiä kynsien teroittamiseen tai raapimiseen.
Tuoksu ja lämpö: Kaiuttimet ja vahvistimet lämpenevät usein käytössä, mikä tekee niiden ympäristöstä houkuttelevan nukkumapaikan. Lisäksi kangas ja materiaalit sitovat tuoksuja hyvin.
Metsästysvietti ja liike
Kun elementti liikkuu nopeasti edestakaisin basson iskuissa tai äänitehosteissa, kissa mieltää sen pieneksi liikkeeksi – melkein kuin pieneksi saaliiksi tai ötökäksi.
Se herättää kissan luonnollisen metsästys- ja leikkivietin haluta "saada kiinni" sen, mikä liikkuu.
Vinkkejä kaiuttimien suojaamiseen:
Jos haluat estää kissaa vahingoittamasta elementtejä kynsillään, voit kokeilla seuraavia kekoja:
Pidä kaiutinritilät/-etusuojat paikoillaan.
Suihkuta hieman karkotetta (esim. sitrustuoksua) liinalle ja aseta se läheisyyteen (vältä suihkuttamasta suoraan kaiuttimeen).
Tarjoa lähettyville houkuttelevampi vaihtoehto, esim. raapimislauta tai lämmin peti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.