Euroopan unioni tarkastelee häiveominaisuuksiin keskittyviä kevyitä taistelukoneita vuoteen 2035 mennessä
Euroopan unioni tutkii häiveominaisuuksiin keskittyvän kevyen taistelukoneen konseptia osana Euroopan puolustusrahaston vuoden 2026 suunnitteluaan. Tavoitteena on puuttua Euroopan kevyen sotilasilmailun segmentissä vuosina 2035–2040 ilmenevään kykyvajeeseen.
”Tulevaisuuden monitoiminen kevyt lentokone” (FMLA) -aloitteeksi listatulla aloitteella on alustava 15 miljoonan euron budjetti selvityksiin ja suunnittelutyöhön. Rahoitusta voidaan myöntää useille hankkeille. Tässä vaiheessa hanke on edelleen kokeiluvaiheessa, ja sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa vaatimuksia ja teollisuusvaihtoehtoja eikä käynnistää täydellistä kehitysohjelmaa.
Jatkuu, pitkä kertomus ja mahdollisia konemalleja....
https://www.aerotime.aero/articles/european-union-stealth-focused-light-attack-aircraft-2035
Euroopan unioni tutkii häiveominaisuuksiin keskittyvän kevyen taistelukoneen konseptia osana Euroopan puolustusrahaston vuoden 2026 suunnitteluaan. Tavoitteena on puuttua Euroopan kevyen sotilasilmailun segmentissä vuosina 2035–2040 ilmenevään kykyvajeeseen.
”Tulevaisuuden monitoiminen kevyt lentokone” (FMLA) -aloitteeksi listatulla aloitteella on alustava 15 miljoonan euron budjetti selvityksiin ja suunnittelutyöhön. Rahoitusta voidaan myöntää useille hankkeille. Tässä vaiheessa hanke on edelleen kokeiluvaiheessa, ja sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa vaatimuksia ja teollisuusvaihtoehtoja eikä käynnistää täydellistä kehitysohjelmaa.
Jatkuu, pitkä kertomus ja mahdollisia konemalleja....
https://www.aerotime.aero/articles/european-union-stealth-focused-light-attack-aircraft-2035
Vastaukset 2
Vanhimmat
Taitaapi tuo häiveteknologia olla jo aikansa elännyttä teknologiaa, ainakin eturintamakäytössä. Siihen on jo useamman vuosikymmenen aikana kehitetty vastatoimia, joten sen arvo nykyvastakkainasettelussa on koko ajan pienentynyt.
Joo häiveteknologiaa ei tutki enää kukaan eikä käytä sitä. Sillä ei tee mitään.
Häiveteknologia (engl. stealth technology) ei ole kadonnut minnekään, vaan se muodostaa modernin ilmasodan ja sotilasteknologian ytimen.
Häiveteknologia on keskeisin syy sille, miksi Suomi valitsi nykyisten Hornet-hävittäjiensä seuraajaksi amerikkalaisen Lockheed Martin F-35 Lightning II -monitoimihävittäjän. Suomen ensimmäiset uudet F-35-häivehävittäjät valmistuvat ja saapuvat maahan parhaillaan. F-35:n muotoilu ja tutka-aaltoja vaimentavat pintamateriaalit on suunniteltu tekemään siitä mahdollisimman vaikeasti havaittavan vihollisen ilmatorjunnalle ja tutkille.
Maailmalla viidennen sukupolven häivekoneet, kuten Yhdysvaltojen F-22 ja F-35, Kiinan J-20 sekä Venäjän Su-57, ovat aktiivisessa operatiivisessa käytössä ja ne ovat kohdanneet myös tositoimissa ilmataisteluissa kuudennen sukupolven hävittäjiä (kuten Yhdysvaltojen NGAD-ohjelma ja Boeing F-47). Uusissa järjestelmissä häiveteknologia viedään pidemmälle:
Monialainen häive: Tutkanäkyvyyden (RCS) minimoimisen lisäksi panostetaan yhä enemmän moottorin lämpöjäljen (inrapunahäive) peittämiseen sekä elektronisten emissioiden (radiosignaalien) piilottamiseen.
Miehittämättömät häivekoneet: Häiveteknologiaa sovelletaan kovaa vauhtia uusiin taistelulennokkeihin (drooneihin) ja autonomisiin robottisiipimiehiin (CCA-hankkeet), jotka toimivat yhdessä miehitettyjen hävittäjien kanssa.
Julkisuudessa puhutaan toisinaan häiveteknologian vanhentumisesta, koska vastatoimet ja havaitsemismenetelmät kehittyvät. Esimerkiksi uudet moniasemaiset (bistaattiset ja multistaattiset) tutkat sekä kehittynyt tietokoneiden laskentateho pystyvät havaitsemaan häivekohteita paremmin kuin perinteiset tutkat.
Kyseessä on kuitenkin jatkuva kilpajuoksu: häiveteknologia ei tee kohteesta täysin näkymätöntä, vaan sen tarkoitus on vaikeuttaa ja viivästyttää havaitsemista niin pitkään, että kone ehtii suorittaa tehtävänsä ja laukaista aseensa ensin. Tämän vuoksi häiveen rinnalla käytetään nykyään aina voimakasta elektronista
sodankäyntiä (tutkahäirintää) vihollisen sensoreiden sokeuttamiseksi
Eilispäivän floppi koko häive!