Koskenkorvan kouluratkaisussa tehtiin mielestäni perustavanlaatuinen taloudellinen virhe. Vuoden 2023 päätöksestä luovuttiin ja uusi koulu mitoitettiin heti niin suureksi, että myös Luoman ja Nopankylän oppilaat mahtuvat sinne vuonna 2027.
Vuonna 2023 valtuusto päätti aivan toisin. Uuteen kouluun piti siirtää Koskenkorvan, Västilän ja Ilomäen oppilaat. Luoman ja Nopankylän piti jatkaa siihen saakka, kun niiden oppilasmäärä alittaa 23 oppilaan rajan. Kouluissa oli määrä tehdä vain normaalit ylläpitokorjaukset.
Vuonna 2026 tästä periaatteesta luovuttiin. Uusi koulu mitoitettiin niin, että Luoma ja Nopankyläkin mahtuvat sinne heti, ja molemmat päätettiin lakkauttaa vuonna 2027.
Tästä syntyy kysymys, jota olisi pitänyt kysyä ennen päätöstä.
Miksi rakentaa vuosikymmeniksi suurempi koulu, kun muutaman vuoden kuluttua alenevat oppilasmäärät olisivat mahdollistaneet Luoman ja Nopankylän oppilaiden siirtymisen pienempäänkin Koskenkorvan kouluun?
Inspiran alkuperäisessä selvityksessä verrattiin 120 ja 200 oppilaan koulua. Laskennassa käytettiin noin 16,9 neliötä oppilaspaikkaa kohden ja rakentamisen kustannuksena noin 3 175 euroa/neliö.
Jos koulu olisi mitoitettu esimerkiksi noin 130 oppilaalle 200 sijasta, rakennettavaa olisi ollut laskennallisesti noin:
70 oppilaspaikkaa × 16,9 m² = noin 1 180 m² vähemmän.
Inspiran kustannustasolla se tarkoittaa noin:
3,8 miljoonaa euroa vähemmän rakennusinvestointia.
Eikä kustannus lopu siihen.
Suurempi rakennus tarkoittaa suurempia poistoja, korkokuluja, lämmitystä, sähköä, siivousta, huoltoa, korjauksia, talotekniikkaa ja kalustusta koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Kun ylimääräiselle noin 3,8 miljoonan euron investoinnille lasketaan 25 vuoden poistot ja 3 % korko, pelkästään ylimääräisiä poistoja syntyy ensimmäisen 10 vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa euroa ja korkokuluja suuruusluokkaa 0,9 miljoonaa euroa.
Kun mukaan arvioidaan myös noin 1 180 ylimääräisen neliön ylläpito, puhutaan 10 vuodessa jo noin 3,5–3,7 miljoonan euron tulosta rasittavasta kokonaisuudesta.
Samaan aikaan Luoman ja Nopankylän sulkemisen todellinen säästö näyttää huomattavasti pienemmältä.
Koulukuljetusten arvioitu lisäkustannus on jo noin 100 000 euroa vuodessa, eli miljoona euroa kymmenessä vuodessa.
Oppilaat eivät myöskään katoa mihinkään. He tarvitsevat jatkossakin opettajat, koulunkäynninohjaajat, ruoan, opetustilat ja muun opetuksen. Siksi kyläkoulujen koko nykyistä kustannusta ei voida käsitellä säästönä.
Sitten vielä yksi asia, josta päätöksenteossa kannattaa puhua suoraan.
Valtuutetuille esitelty Inspiran miljoonaluokan säästölaskelma ei ollut Luoman ja Nopankylän säästölaskelma.
Inspiran laajassa vaihtoehdossa olivat mukana Koskenkorva, Västilä, Ilomäki, Nopankylä ja Luoma.
Kun saman laskelman säästöjä käytetään perustelemaan juuri Luoman ja Nopankylän sulkemista erittelemättä Ilomäen ja muiden koulujen vaikutusta, syntyy helposti harhaanjohtava kuva siitä, kuinka paljon nämä kaksi kyläkoulua muka säästävät.
Taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto olisi ollut pitää kiinni vuoden 2023 päätöksestä.
.
Silloin kunta olisi voinut säästää miljoonia itse investoinnissa sekä sen jälkeisissä poistoissa, koroissa ja ylläpidossa.
Nyt säästöä haettiin kyläkouluista samalla kun rakennettiin suurempi ja vuosikymmeniksi kalliimpi rakennus.
Jos tarkoitus oli säästää, tässä järjestys näyttää menneen pahasti väärinpäin.
Vuonna 2023 valtuusto päätti aivan toisin. Uuteen kouluun piti siirtää Koskenkorvan, Västilän ja Ilomäen oppilaat. Luoman ja Nopankylän piti jatkaa siihen saakka, kun niiden oppilasmäärä alittaa 23 oppilaan rajan. Kouluissa oli määrä tehdä vain normaalit ylläpitokorjaukset.
Vuonna 2026 tästä periaatteesta luovuttiin. Uusi koulu mitoitettiin niin, että Luoma ja Nopankyläkin mahtuvat sinne heti, ja molemmat päätettiin lakkauttaa vuonna 2027.
Tästä syntyy kysymys, jota olisi pitänyt kysyä ennen päätöstä.
Miksi rakentaa vuosikymmeniksi suurempi koulu, kun muutaman vuoden kuluttua alenevat oppilasmäärät olisivat mahdollistaneet Luoman ja Nopankylän oppilaiden siirtymisen pienempäänkin Koskenkorvan kouluun?
Inspiran alkuperäisessä selvityksessä verrattiin 120 ja 200 oppilaan koulua. Laskennassa käytettiin noin 16,9 neliötä oppilaspaikkaa kohden ja rakentamisen kustannuksena noin 3 175 euroa/neliö.
Jos koulu olisi mitoitettu esimerkiksi noin 130 oppilaalle 200 sijasta, rakennettavaa olisi ollut laskennallisesti noin:
70 oppilaspaikkaa × 16,9 m² = noin 1 180 m² vähemmän.
Inspiran kustannustasolla se tarkoittaa noin:
3,8 miljoonaa euroa vähemmän rakennusinvestointia.
Eikä kustannus lopu siihen.
Suurempi rakennus tarkoittaa suurempia poistoja, korkokuluja, lämmitystä, sähköä, siivousta, huoltoa, korjauksia, talotekniikkaa ja kalustusta koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Kun ylimääräiselle noin 3,8 miljoonan euron investoinnille lasketaan 25 vuoden poistot ja 3 % korko, pelkästään ylimääräisiä poistoja syntyy ensimmäisen 10 vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa euroa ja korkokuluja suuruusluokkaa 0,9 miljoonaa euroa.
Kun mukaan arvioidaan myös noin 1 180 ylimääräisen neliön ylläpito, puhutaan 10 vuodessa jo noin 3,5–3,7 miljoonan euron tulosta rasittavasta kokonaisuudesta.
Samaan aikaan Luoman ja Nopankylän sulkemisen todellinen säästö näyttää huomattavasti pienemmältä.
Koulukuljetusten arvioitu lisäkustannus on jo noin 100 000 euroa vuodessa, eli miljoona euroa kymmenessä vuodessa.
Oppilaat eivät myöskään katoa mihinkään. He tarvitsevat jatkossakin opettajat, koulunkäynninohjaajat, ruoan, opetustilat ja muun opetuksen. Siksi kyläkoulujen koko nykyistä kustannusta ei voida käsitellä säästönä.
Sitten vielä yksi asia, josta päätöksenteossa kannattaa puhua suoraan.
Valtuutetuille esitelty Inspiran miljoonaluokan säästölaskelma ei ollut Luoman ja Nopankylän säästölaskelma.
Inspiran laajassa vaihtoehdossa olivat mukana Koskenkorva, Västilä, Ilomäki, Nopankylä ja Luoma.
Kun saman laskelman säästöjä käytetään perustelemaan juuri Luoman ja Nopankylän sulkemista erittelemättä Ilomäen ja muiden koulujen vaikutusta, syntyy helposti harhaanjohtava kuva siitä, kuinka paljon nämä kaksi kyläkoulua muka säästävät.
Taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto olisi ollut pitää kiinni vuoden 2023 päätöksestä.
.
Silloin kunta olisi voinut säästää miljoonia itse investoinnissa sekä sen jälkeisissä poistoissa, koroissa ja ylläpidossa.
Nyt säästöä haettiin kyläkouluista samalla kun rakennettiin suurempi ja vuosikymmeniksi kalliimpi rakennus.
Jos tarkoitus oli säästää, tässä järjestys näyttää menneen pahasti väärinpäin.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Sinä olet viisas.
En nyt viisaudesta ole niin varma. Itsekin teen virheitä useinkin, mutta päättäjien ja virkamiesten ei saisi virheitä tehdä. Koskenkorvan koulun mitoitus oli kallis virhe. Miljoonaluokan virhe. Asiasta voi olla eri mieltä jos haluaa, mielellään otan laskelmia vastaan.
Kyllä sinä olet oikeasti viisas, älä suotta vähättele.
Hieno koulu on tulossa.
Onko aloittaja hävinneessä raksafirmassa töissä?
Aloittaja toimii Itikalla.
Rukkikuskina.
Älä höpäjä
Varmasti tulee hieno koulu. Jopa niin hieno, ettei kunnalla olisi sellaiseen varaa.
Mitä väliä sillä on, missä aloittaja on töissä? Minusta tuo aloitus oli hyvä ja ajatuksia herättävä.
Kun oppilasmäärät tiedetään laskevan, koskenkorvalle olisi riittänyt 3-4 miljoonaa halvempi ja pienempi koulu ihan hyvin, vaikka sinne olisi siirretty Luoma ja Noppa.
Miljoonaluokan virheeltähän tuo näyttää.
Pitäiskö järjestää sellainen Torviparaati?
Oliko sinulla itse asiaan mitään sanottavaa?
Kyllä Torviparaati olis paikallaan, Homesojalta lähtis TK:N kautta koulutyömaalle korvalle.
Vuodeosasto palaisi ja koulu muuttuis oikeanlaiseksi.
Niin ja pensanhinta laskis samalla siihen euroon.
Voishan sinne ahonkyläänki tehdä mutkan niinn sinne tulis samalla se Prisma. TÖÖT TÖÖT!
Kun itse asiaan ei löydy vastausta, torvi on näköjään helpompi ottaa esiin kuin laskin.
Kysymys oli varsin yksinkertainen. Kun oppilasmäärien tiedettiin laskevan ja pienempi Koskenkorvan koulu olisi voinut maksaa miljoonia vähemmän, miksi rakennettiin suurempi? Siihen päälle tulevat vuosikymmenten poistot, korot, ylläpito ja kalustus.
Torviparaati ei muuta yhtäkään näistä euroista. Mutta jos laskelmat loppuvat kesken, ehkä TÖÖT TÖÖT on sitten Ahdin talouspoliittinen argumentti. 😄
Minusta tuossa oli hyvin käyty läpi persujen ajatuksenjuoksu ja tapa toimia. Ehkä sinua vaan harmittaa tuo heitto teidän pensalupauksiin, mutta heitto osui ihan oikeaan.
Sinne Laskunmäkeen ei kannata paraatia enää järjestää,
Etappi on ja pysyy.
Jorma.. Sinne Laskunmäkeen ei ehkä paraatia enää tarvita, Etappi on ja haisee aivan kuten ne eurotkin, jotka päätöksillä on jo sidottu ylisuureen kouluratkaisuun.
Miksi kunnan piti tehdä kalliimpi ratkaisu, jos pienempi olisi riittänyt myöhemmin aivan hyvin?
Olis kyllä kiva sellainen Torviparaati,
ihan minkä tahansa takia. Kansa seisoisi tien laidassa hurraamassa.
Sinä voit järjestää itsellesi sellaisen. Juurihan olit marssimassa Seinäjoella
https://yle.fi/a/74-20222918
Kyllä nuo paraatit on paremminkin teidän Taakaleiden hommia.
Eikös sitä jo kerran pienennetty, mutta ei tarpeeksi.
Aikaa olisi ollut, eihän se kilpailutuskaan mennyt lain mukaisesti ja koulu viivästyi vuositolkulla. Olisi ollut aikaa muuttaa suunnitelmia moneen kertaan, mutta kun tunne voitti järjen...
Harrin olisi pitänyt olla teknisessä lautakunnassa valvomassa kunnan etua!
Taasko tällä yhdellä mololla on itkupäivä. Ainakin kovasti on ehditty olla koneella. Itkupäivä on päivä, jolloin itketään ja puretaan padottuja tunteita, stressiä tai väsymystä.
Kuukautiset.
Lähti aamulla Tampereelle raveihin.
Mihin lie mökille mennyt. Ainakaan kuva facessa ei ole teivosta koska kyseinen hevonen ei ole siellä tänään kilpaillut.
Ja suljettavista kouluista ei mitään tavaroita voi viedä uuteen, koska ovat sisäilmaongelmaisia. Uuteen irtaimistoon menee rahaa hulluna, koska kaikki pitää ostaa uutena.
Ja sitä irtaimistorahaa tuntuu olevan.
Koskenkorvalle muuttaa uuden koulun ansiosta satoja uusia asukkaita. Koulua pitäisi laajentaa jo nyt.
Valtava kysyntä Koskenkorvalla tonteista ja asunnoista. Kiitos uuden koulun.
Hinnat noussu pilviin
datakeskuksen rakentajat kyselee jo asuntoja
Valtuutetutkin voivat tehdä virheitä. Jos aloittajakin.
Valtuutetuthan on ainoastaan leimaamassa virkamiesten paperit.
Niin, kertokaapa joku päätös joka ei olisi mennyt esitetyn mukaisesti?
Edes yksi.
Se on huvittavaa kun siellä takarivissä on 10 viranhaltijaa kuittaamassa kokouspalkkioita vaikka niillä ei ole mitään virkaa.
Häiritsevät kokousta seuraavaa yleisöä.
Kunnanhallituksen kokoukset venyy kun jokaiseen pikkuasiaan tulee viranhaltija tärkeänä esittelemään selvää asiaa ja kuittaamaan kokouspalkkioita palkkansa päälle. Näin kertoo hallituksen jäsenet itse. Tämä ei ole omaa tulkintaani, vaan useampi tästä on kertonut.
Ensin sote-keskus, maksoi?? sit korvalle koulu, maksoi??? sit sote- keskus,kiinni! huomaako joku kaavaa!! ja näin kunnan kassa kupattiin tyhjäks,ja saatiin ,ilmajoesta kriisikunta!! ja pakko liitos edessä!!helouuuu!! äly hoi, älä jätä!
tämä! juurikin tämä!! mut nyt, on turha itkee. pistetään kaikki elukat verolle.50e/kpl kyllä tulis rahaa! ja tukijussit ois hiilenä! samoin metsät,pellot,hakatut metsän pohjat vois olla, 10000e hehtaarilta! jne jne tämä idea,täytyy vihreille kertoo,
Jos valtuusto tekee päätöksiä äänestämällä, niin miten päätetään se, kuka oli väärässä ja kuka oikeassa? Ja varsinkin, jos tarkastellaan vaikka viiden vuoden takaisia päätöksiä ja perustellaan niitä tiedoilla joita nyt on.
Tekeekö valtuutettu siis virheen, jos hän äänestää tietyllä tavalla?
Oliko esim EU liittymistä vastaan äänestäneet väärässä? Miksi ihmeessä heidän annettiin tehdä sellainen virhe? Kenen on vastuu ja kenelle voisi valittaa? Ja laskelmat tietysti esiin, että voidaan viisastella siitä asiasta.
Aloituksessa on laskelma. Kukaan ei ole sitä pystynyt kumoamaan.
Onko enemmistö aina oikeassa?
Sitten on vielä ne lainvastaiset päätökset.
Mitä sitten vaikka aloituksessa on laskelma. Päätökset on aikanaan tehty. Olisit silloin ollut sanomassa että näin ei kannata tehdä.
Enemmistöpäätös ei tarkoita että enemmistö olisi oikeassa. Ei päätöksiä sillä voi perustella, vaan kaikella tiedolla jota SILLÄ hetkellä on saatavilla. Lisäksi valtuutetuilla on omia mielipiteitä. Heidät on sinne äänestetty mielipiteidensä vuoksi.
Jälkeenpäin viisastelu on vain tyhmää.
Ja sitten vedetään yhtäkkiä asiaa vielä jotkut lainvastaiset päätökset....huh huh.
Kah kun ei vastausta tule, aloittaja taitaa olla kokouksessa…;)
Jälkiviisaudesta puhuminen on aika helppo pakotie silloin, kun päätösten seurauksia ei haluta arvioida.
Esimerkiksi Koskenkorvan koulun kohdalla kunta itse kertoi jo vuonna 2021, että koulun rakentamisen oli tarkoitus alkaa vuonna 2023 ja kokonaiskustannuksen arvioitiin olevan noin 7 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 kustannusarvio oli jo lähes 13 miljoonaa euroa, ja rakentamisen piti alkaa keväällä 2024. Vuonna 2024 rakentaminen siirtyi jälleen eteenpäin, ja vuonna 2026 kunta itse ilmoitti, että koulun rakentamisen aloitus oli viivästynyt. Ilmajoki
Eli kyllä päätösten viivästymisellä ja muuttumisella voi olla ihan oikeita taloudellisia seurauksia. Eikä siinä ole mitään “jälkeenpäin viisastelua”, jos myöhemmin tarkastetaan, pitivätkö alkuperäiset laskelmat ja oletukset paikkansa.
Kunnan omassa vuoden 2021 tilinpäätöksessä todetaan vielä suoraan, että Västilän koulu oli tyhjillään toiminnan jatkuessa väistötiloissa ja että myös Koskenkorvan puukoulu oli tyhjillään. Väistö- ja lisätiloja oli kunnassa käytössä yhteensä yli 1 600 neliötä. Ilmajoki
Eli kyllä sillä on taloudellista merkitystä, tehdäänkö päätökset ajoissa ja lainmukaisesti vai venyykö hanke vuosilla samalla, kun kunta maksaa vuokrattavista väistö- ja moduulitiloista.
Juuri siksi vanhojakin päätöksiä saa ja pitää arvioida jälkikäteen.
Ei siksi, että joku haluaa “viisastella”, vaan siksi että voidaan selvittää, mitä päätökset oikeasti maksoivat ja mitä niistä pitäisi oppia.
Enemmistö ei muutu oikeassa olevaksi pelkällä äänimäärällä. Enemmistöllä on valta tehdä päätös, mutta myös vastuu sen seurauksista.
Kyllä näitä päätöksiä kannattaa tarkastella jälkeenpäin. Varsinkin jos lasku jää kuntalaisten maksettavaksi vuosikymmeniksi.
Ja sille, joka ihmetteli miksei aloittaja vastannut heti: joskus ihmisillä on muutakin tekemistä kuin päivystää Suomi24:ssa. Väistötilojen vuokra juoksee silläkin aikaa. 😉
Mitä Koskenkorvan uuteen kouluun tulee, niin minun näkökulmastani meidän kouluksi siitä ei ole, jos sinne pitää saada oppilaat pakkosiirtämällä heitä terveistä kyläkouluista ja lopettamalla toimivia lähikouluja.
Siinä on vähän erikoinen säästömalli. Ensin rakennetaan liian iso koulu, sitten katsotaan että oppilaita on liian vähän, ja lopuksi lakkautetaan ympäriltä kouluja jotta saadaan uusi rakennus täyteen. Sen jälkeen voidaan todeta, että kas kummaa, keskittäminen kannatti.
Pohjalaisittain sanottuna. Jos saappaat on liian isot, ei kai ensimmäinen konsti ole kasvattaa jalkaa.
Alkuperäinen kustannusarvio 7 miljoonaa. Toteutunut +12 miljoonaa.
niinpä kuka ois uskonut!!niin kuin olkiluoto3,lisätöinä,valtio ja kunta hyvä lypsylehmä!
Vanhemmilla on oikeus ottaa lapsensa kotikouluun. Silloin ei tarvitse lähteä uuteen hienoon Koskenkorvan kouluun, joka ei ole meidän koulu.
Jos lapsen ottaa kotikouluun eikä hän käytä uutta Koskenkorvan suurkoulua lainkaan, saako perhe silloin vapautuksen sen rakentamis- ja ylläpitokustannuksista?
Persuthan vois alkaa ajamaan kunnallista pa-veroa. Huutaisivat kovaa ja syyttäisivät muita. Ei merkitystä onnistuuko, mutta vois varmaan sitten sudeksi menneestä ajatuksesta laatia tekoälyllä valituksen johonkin. Persut, kun hallitsee tämän pa-hinnoittelun ja hallituksen aikaansaannokset mahdollistais ainakin yrityksen kun pa-on muuten niin edullista.
Hei, jos otat lapsen kotikouluun ja muutat pois ilmajoelta, et joudu maksamaan koulun rakentamisesta mitään.
Olisi kannattanut vaikuttaa asioihin ajoissa eikä nyt kun koulu jo kohta valmistuu.
Kurikassa on uudet koulut ja ilmainen lasten päivähoito. Kuntaverokin 1% pienempi kuin Ilmajoella.
Kanta-Kurikassa on yksi uusi koulu.