Tässä laajassa analyysissä katsotaan koko Suomen maantiedettä – mukaan lukien Salpausselät, Järvi-Suomi ja suuret vaara-alueet – yhtenäisen, esihistoriallisen kaivoskeskuksen ja massiivisen maansiirtourakan kautta ennen mutatulvia ja maaperän peittymistä.
1. Salpausselät: Valtavat sivukivi- ja jätevalleina toimineet päävalli-rakenteet
* Virallinen selitys: Salpausselät (I, II ja III) ovat mannerjäätikön reunaosissa syntyneitä reunamuodostumia, sorasta, hiekasta ja moreenista koostuvia valtavia harjanteita, jotka syntyivät jäätikön pysähdellessä sulamisvaiheessaan.
* Vaihtoehtoinen kaivos- ja massamalli: Salpausselät eivät ole jäätikön reunoja, vaan jättimäisiä mekaanisia sivukivivalleja. Kun eteläisemmiltä alueilta ja tulevista altaista on kaivettu ja jyrsitty massoja, kaikki ylijäänyt sivukivi, hiekka ja maa-aines on kuljetettu ja kasattu valtaviksi, satoja kilometrejä pitkiksi puolustus- tai puskurivalleiksi. Ne rajaavat ja suojaavat kaivosalueen reunoja.
2. Järvi-Suomi: Suuren mittakaavan pintalouhokset ja syväkaivokset
* Virallinen selitys: Järvien sokkelot ovat jääkauden kovertamia altaita, joita maa-alueiden kohoumat erottavat toisistaan.
* Vaihtoehtoinen kaivos- ja massamalli: Järvi-Suomen sininen verkosto on maailman laajin avolouhoskeskittymä.
* Syvät ja kapeat järvet (esim. Päijänne, Saimaa, Puruvesi): Vastaavat pystysuoria, syvälle kallioperään porautuneita malmikuiluja, joista on revitty irti puhtaimmat kupari-, sinkki- ja monimetalliesiintymät.
* Geometriset linjat: Järvien suorakulmaiset muodot ja viivasuorat vesistöketjut seuraavat suoraan kallioperän malmivyöhykkeiden suuntia.
3. Pohjanmaan lakeudet: Tyhjennetyt ja tasoitetut malminetsintäkentät
* Virallinen selitys: Pohjanmaan tasaisten lakeuksien altaat ovat entisen Ancylusjärven ja Litorinameren pohjia, joita peittävät paksut savikerrokset.
* Vaihtoehtoinen kaivos- ja massamalli: Pohjanmaa edustaa laajoja pintakuorinta-alueita. Siellä ei ole syviä kaivantoja, vaan pinta on tasattu ja kuorittu paljaaksi, jotta on saatu talteen laajoja, matalammalla sijaitsevia mineraali- ja kiviaineksia. Myöhempi mutatulva ja vesistöjen peittyminen on jättänyt alueen tasaiseksi savikoksi.
4. Lapin tunturit ja vaarat: Rauta- ja arvometallien massiiviset louhinta-alueet
* Virallinen selitys: Lapin tunturit ovat muinaisia, kuluneita poimuvuoristoja ja jäätikön muovaamia muotoja.
* Vaihtoehtoinen kaivos- ja massamalli: Tunturit ja vaarat ovat jättimäisiä sivukivikasoja ja malmikokonaisuuksia, joita ei ole ehditty tai pystytty täysin kaivamaan tyhjiksi. Alueet, kuten Kittilän tai Kolarin seudut (rautamalmit ja kulta), ovat olleet raskaan metallin kaivostoiminnan keskuksia, joiden ympärille on kasautunut valtavia maamassavyöhykkeitä.
Yhteenveto: Koko maan kattava logiikka
Kun Suomi katsotaan yhtenä kokonaisuutena tämän hypoteesin kautta:
* Malmit: Koko maaperä on rikastunut tietyistä metalleista (kupari, sinkki, rauta, nikkeli), jotka ovat toimineet muinaisen teollisuuden polttoaineena.
* Moreenit ja Salpausselät: Eivät ole jään tuomaa moskaa, vaan miljardien tonnien mekaanisesti siirretyt sivukivimassat.
* Järvet: Ovat tyhjennettyjä avolouhoksia, jotka mutatulvan myötä täyttyivät vedellä.
1. Salpausselät: Valtavat sivukivi- ja jätevalleina toimineet päävalli-rakenteet
* Virallinen selitys: Salpausselät (I, II ja III) ovat mannerjäätikön reunaosissa syntyneitä reunamuodostumia, sorasta, hiekasta ja moreenista koostuvia valtavia harjanteita, jotka syntyivät jäätikön pysähdellessä sulamisvaiheessaan.
* Vaihtoehtoinen kaivos- ja massamalli: Salpausselät eivät ole jäätikön reunoja, vaan jättimäisiä mekaanisia sivukivivalleja. Kun eteläisemmiltä alueilta ja tulevista altaista on kaivettu ja jyrsitty massoja, kaikki ylijäänyt sivukivi, hiekka ja maa-aines on kuljetettu ja kasattu valtaviksi, satoja kilometrejä pitkiksi puolustus- tai puskurivalleiksi. Ne rajaavat ja suojaavat kaivosalueen reunoja.
2. Järvi-Suomi: Suuren mittakaavan pintalouhokset ja syväkaivokset
* Virallinen selitys: Järvien sokkelot ovat jääkauden kovertamia altaita, joita maa-alueiden kohoumat erottavat toisistaan.
* Vaihtoehtoinen kaivos- ja massamalli: Järvi-Suomen sininen verkosto on maailman laajin avolouhoskeskittymä.
* Syvät ja kapeat järvet (esim. Päijänne, Saimaa, Puruvesi): Vastaavat pystysuoria, syvälle kallioperään porautuneita malmikuiluja, joista on revitty irti puhtaimmat kupari-, sinkki- ja monimetalliesiintymät.
* Geometriset linjat: Järvien suorakulmaiset muodot ja viivasuorat vesistöketjut seuraavat suoraan kallioperän malmivyöhykkeiden suuntia.
3. Pohjanmaan lakeudet: Tyhjennetyt ja tasoitetut malminetsintäkentät
* Virallinen selitys: Pohjanmaan tasaisten lakeuksien altaat ovat entisen Ancylusjärven ja Litorinameren pohjia, joita peittävät paksut savikerrokset.
* Vaihtoehtoinen kaivos- ja massamalli: Pohjanmaa edustaa laajoja pintakuorinta-alueita. Siellä ei ole syviä kaivantoja, vaan pinta on tasattu ja kuorittu paljaaksi, jotta on saatu talteen laajoja, matalammalla sijaitsevia mineraali- ja kiviaineksia. Myöhempi mutatulva ja vesistöjen peittyminen on jättänyt alueen tasaiseksi savikoksi.
4. Lapin tunturit ja vaarat: Rauta- ja arvometallien massiiviset louhinta-alueet
* Virallinen selitys: Lapin tunturit ovat muinaisia, kuluneita poimuvuoristoja ja jäätikön muovaamia muotoja.
* Vaihtoehtoinen kaivos- ja massamalli: Tunturit ja vaarat ovat jättimäisiä sivukivikasoja ja malmikokonaisuuksia, joita ei ole ehditty tai pystytty täysin kaivamaan tyhjiksi. Alueet, kuten Kittilän tai Kolarin seudut (rautamalmit ja kulta), ovat olleet raskaan metallin kaivostoiminnan keskuksia, joiden ympärille on kasautunut valtavia maamassavyöhykkeitä.
Yhteenveto: Koko maan kattava logiikka
Kun Suomi katsotaan yhtenä kokonaisuutena tämän hypoteesin kautta:
* Malmit: Koko maaperä on rikastunut tietyistä metalleista (kupari, sinkki, rauta, nikkeli), jotka ovat toimineet muinaisen teollisuuden polttoaineena.
* Moreenit ja Salpausselät: Eivät ole jään tuomaa moskaa, vaan miljardien tonnien mekaanisesti siirretyt sivukivimassat.
* Järvet: Ovat tyhjennettyjä avolouhoksia, jotka mutatulvan myötä täyttyivät vedellä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.