Nykyaikaisen historiantutkimuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaan jatkosota (1941–1944) oli Suomen osalta sotilaallisesti ja poliittisesti hyökkäyssota, vaikka sen taustalla vaikuttivat talvisodassa koetut vääryydet ja Neuvostoliiton aiheuttama turvallisuusuhka. https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/-/oliko-suomen-jatkosota-paaosin-puolustus-vai-hyokkayssotaa-
https://yle.fi/a/74-20199142, https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/-/oliko-suomen-jatkosota-paaosin-puolustus-vai-hyokkayssotaa-
Vaikka sota alkoi muodollisesti Neuvostoliiton tekemillä pommituksilla 25. kesäkuuta 1941, Suomi oli jo tätä ennen sitoutunut tiiviiseen sotilaalliseen yhteistyöhön natsi-Saksan kanssa ja sallinut saksalaisjoukkojen ryhmittymisen alueelleen hyökkäystä varten.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota, https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hy%C3%B6kk%C3%A4ysvaihe, https://yle.fi/a/74-20199142
Tutkijoiden näkemykset ja historian tulkinnan kehitys voidaan jakaa kolmeen keskeiseen vaiheeseen:
1. Perinteiset teoriat: "Ajopuu" ja "Erillissota"Sodan jälkeen Suomessa vallitsi pitkään kaksi kansallista tulkintaa, joilla sotaan lähtöä ja yhteistyötä Saksan kanssa selitettiin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillissotateesi , https://helda.helsinki.fi/items/0f4bbbef-b972-4917-9151-1d07f6779043
Ajopuuteoria:
Tämän näkemyksen mukaan Suomi oli kuin koskeen joutunut ajopuu, joka suursodan pyörteissä ajautui natsi-Saksan rinnalle omasta tahdostaan riippumatta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillissotateesi
Erillissotateesi:
Väite, jonka mukaan Suomi ei ollut Saksan liittolainen vaan kävi pelkästään omaa, muusta maailmansodasta irrallista "erillissotaansa" palauttaakseen talvisodassa menetetyt alueet.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-mtv-n-kyselyssa-meilla-oli-oikeus-hyokata-jatkosodassa/3507468
https://helda.helsinki.fi/items/0f4bbbef-b972-4917-9151-1d07f6779043
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillissotateesi2.
Nykytutkimuksen konsensus:
Tietoinen valinta ja hyökkäys 1960-luvulta alkaen – ja erityisesti ulkomaisten sekä kotimaisten arkistojen avauduttua – historioitsijat ovat murtaneet nämä vanhat teoriat. Nykyään tutkijat (kuten professori Juha Mälkki ja poliittisen historian professori Kimmo Rentola) korostavat seuraavia asioita:
https://helda.helsinki.fi/items/0f4bbbef-b972-4917-9151-1d07f6779043)
Suomi ei ollut ajopuu:
Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto teki keväällä 1941 tietoisia, aktiivisia valintoja ja sopimuksia Saksan kanssa. Suomea kuvaillaan pikemminkin "koskiveneilijäksi", joka ohjasi tietoisesti Saksan vanaveteen parantaakseen turvallisuusasemaansa.
https://reservinsanomat.fi/suomen-tie-jatkosotaan/,
https://yle.fi/a/74-20199142
Hyökkäyssodan luonne:
Kun suomalaisjoukot ylittivät vanhan rajan ja etenivät syvälle Neuvostoliiton puolelle Itä-Karjalaan (joka ei ollut koskaan kuulunut Suomeen), kyseessä oli puhtaasti valloitus- ja hyökkäyssota. Taustalla vaikutti myös ideologia Suur-Suomesta. https://yle.fi/a/20-150062,
https://yle.fi/a/3-5382727
Liittolaisuus:
Vaikka muodollista liittosopimusta ei tehty ennen vuoden 1944 Ryti–Ribbentrop-sopimusta, Suomi oli tosiasiallisesti (de facto) natsi-Saksan liittolainen ja kanssasotija, jonka operaatiot oli koordinoitu Saksan johdon kanssa.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/187693/Hannikainen_Jatkosota_verkkoversio.pdf?sequence=1&isAllowed=y,
https://yle.fi/a/74-20199142, https://translate.google.com/translate?u=https://en.wikipedia.org/wiki/Continuation_War&hl=fi&sl=en&tl=fi&client=sge
3.
Kansainvälisen oikeuden näkökulma
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen julkaisi Maanpuolustuskorkeakoulun kautta laajan tutkimuksen (Suomen jatkosota 1940-luvun kansainvälisen oikeuden näkökulmasta), jossa sotaa arvioidaan juridisesti. Hannikaisen ja muiden oikeustieteilijöiden mukaan:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/187693/Hannikainen_Jatkosota_verkkoversio.pdf?sequence=1,
https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/-/oliko-suomen-jatkosota-paaosin-puolustus-vai-hyokkayssotaa-
Suomen liittoutuminen hyökkäystä valmistelevan Saksan kanssa ja saksalaisjoukkojen päästäminen maahan rikkoi Moskovan rauhansopimusta. Oikeudellisesti Neuvostoliitolla oli oikeus iskeä Suomen alueella olevia saksalaiskohteita vastaan (25.6. pommitukset), koska Suomi oli luovuttanut alueitaan hyökkääjän käyttöön. Siten Suomen aloittama maahyökkäys oli kansainvälisen oikeuden silmissä hyökkäyssota.
https://translate.google.com/translate?u=https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/finlands-continuation-war-1941-1944-war-of-aggression-or-defence-/&hl=fi&sl=en&tl=fi&client=sge,
https://yle.fi/a/74-20199142
Yhteenveto tutkijoiden näkemyksestä:
Tutkijat ymmärtävät Suomen johdon vaikean tilanteen talvisodan jälkeen: Neuvostoliiton painostus oli jatkuvaa ja maa oli jäämässä yksin kahden diktatuurin väliin. Silti moderni tutkimus ei enää piiloutu "puolustussodan" käsitteen taakse. Jatkosodan alku- ja hyökkäysvai
https://yle.fi/a/74-20199142, https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/-/oliko-suomen-jatkosota-paaosin-puolustus-vai-hyokkayssotaa-
Vaikka sota alkoi muodollisesti Neuvostoliiton tekemillä pommituksilla 25. kesäkuuta 1941, Suomi oli jo tätä ennen sitoutunut tiiviiseen sotilaalliseen yhteistyöhön natsi-Saksan kanssa ja sallinut saksalaisjoukkojen ryhmittymisen alueelleen hyökkäystä varten.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota, https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hy%C3%B6kk%C3%A4ysvaihe, https://yle.fi/a/74-20199142
Tutkijoiden näkemykset ja historian tulkinnan kehitys voidaan jakaa kolmeen keskeiseen vaiheeseen:
1. Perinteiset teoriat: "Ajopuu" ja "Erillissota"Sodan jälkeen Suomessa vallitsi pitkään kaksi kansallista tulkintaa, joilla sotaan lähtöä ja yhteistyötä Saksan kanssa selitettiin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillissotateesi , https://helda.helsinki.fi/items/0f4bbbef-b972-4917-9151-1d07f6779043
Ajopuuteoria:
Tämän näkemyksen mukaan Suomi oli kuin koskeen joutunut ajopuu, joka suursodan pyörteissä ajautui natsi-Saksan rinnalle omasta tahdostaan riippumatta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillissotateesi
Erillissotateesi:
Väite, jonka mukaan Suomi ei ollut Saksan liittolainen vaan kävi pelkästään omaa, muusta maailmansodasta irrallista "erillissotaansa" palauttaakseen talvisodassa menetetyt alueet.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-mtv-n-kyselyssa-meilla-oli-oikeus-hyokata-jatkosodassa/3507468
https://helda.helsinki.fi/items/0f4bbbef-b972-4917-9151-1d07f6779043
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillissotateesi2.
Nykytutkimuksen konsensus:
Tietoinen valinta ja hyökkäys 1960-luvulta alkaen – ja erityisesti ulkomaisten sekä kotimaisten arkistojen avauduttua – historioitsijat ovat murtaneet nämä vanhat teoriat. Nykyään tutkijat (kuten professori Juha Mälkki ja poliittisen historian professori Kimmo Rentola) korostavat seuraavia asioita:
https://helda.helsinki.fi/items/0f4bbbef-b972-4917-9151-1d07f6779043)
Suomi ei ollut ajopuu:
Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto teki keväällä 1941 tietoisia, aktiivisia valintoja ja sopimuksia Saksan kanssa. Suomea kuvaillaan pikemminkin "koskiveneilijäksi", joka ohjasi tietoisesti Saksan vanaveteen parantaakseen turvallisuusasemaansa.
https://reservinsanomat.fi/suomen-tie-jatkosotaan/,
https://yle.fi/a/74-20199142
Hyökkäyssodan luonne:
Kun suomalaisjoukot ylittivät vanhan rajan ja etenivät syvälle Neuvostoliiton puolelle Itä-Karjalaan (joka ei ollut koskaan kuulunut Suomeen), kyseessä oli puhtaasti valloitus- ja hyökkäyssota. Taustalla vaikutti myös ideologia Suur-Suomesta. https://yle.fi/a/20-150062,
https://yle.fi/a/3-5382727
Liittolaisuus:
Vaikka muodollista liittosopimusta ei tehty ennen vuoden 1944 Ryti–Ribbentrop-sopimusta, Suomi oli tosiasiallisesti (de facto) natsi-Saksan liittolainen ja kanssasotija, jonka operaatiot oli koordinoitu Saksan johdon kanssa.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/187693/Hannikainen_Jatkosota_verkkoversio.pdf?sequence=1&isAllowed=y,
https://yle.fi/a/74-20199142, https://translate.google.com/translate?u=https://en.wikipedia.org/wiki/Continuation_War&hl=fi&sl=en&tl=fi&client=sge
3.
Kansainvälisen oikeuden näkökulma
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen julkaisi Maanpuolustuskorkeakoulun kautta laajan tutkimuksen (Suomen jatkosota 1940-luvun kansainvälisen oikeuden näkökulmasta), jossa sotaa arvioidaan juridisesti. Hannikaisen ja muiden oikeustieteilijöiden mukaan:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/187693/Hannikainen_Jatkosota_verkkoversio.pdf?sequence=1,
https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/-/oliko-suomen-jatkosota-paaosin-puolustus-vai-hyokkayssotaa-
Suomen liittoutuminen hyökkäystä valmistelevan Saksan kanssa ja saksalaisjoukkojen päästäminen maahan rikkoi Moskovan rauhansopimusta. Oikeudellisesti Neuvostoliitolla oli oikeus iskeä Suomen alueella olevia saksalaiskohteita vastaan (25.6. pommitukset), koska Suomi oli luovuttanut alueitaan hyökkääjän käyttöön. Siten Suomen aloittama maahyökkäys oli kansainvälisen oikeuden silmissä hyökkäyssota.
https://translate.google.com/translate?u=https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/finlands-continuation-war-1941-1944-war-of-aggression-or-defence-/&hl=fi&sl=en&tl=fi&client=sge,
https://yle.fi/a/74-20199142
Yhteenveto tutkijoiden näkemyksestä:
Tutkijat ymmärtävät Suomen johdon vaikean tilanteen talvisodan jälkeen: Neuvostoliiton painostus oli jatkuvaa ja maa oli jäämässä yksin kahden diktatuurin väliin. Silti moderni tutkimus ei enää piiloutu "puolustussodan" käsitteen taakse. Jatkosodan alku- ja hyökkäysvai
Vastaukset 24
Vanhimmat
Igor iki-ihana Pietarista aktivoitui jälleen länkyttämään tuubaansa eetteriin.
SLAVA UKRAJINI 🇺🇦❤️
Torjuntavoittonatsi yrittää epätoivoisesti taistella tosiasioita vastaan. Häneltä puuttuu argumentit jolla esittää miksi jatkosota ei muka olisi Suomen hyökkäyssota.
Mene töihin pummi!
SLOBO UNKARI!🇷🇼🖤
Aloittajalle tiedoksi ettei ole olemassa oikeudellisesti hyväksyttäviä hyökkäyssotia.
Ajatuskin Suomesta jatkosodassa hyökkääjänä on absurdi ja aivan turhaa on kiistellä siitäkään päätyikö Suomi Saksan yhteyteen ajopuuna vai muuna puuna, kas kun Suomella ainoana käytännön vaihtoehtona oli päätyä ryssän kainaloiseksi tai Saksan yhteyteen.
Kumpiko valinnoista vaikuttaa näin jälkikäteen viisaimmalta? Olisiko Suomi esim. saanut Neuvostoliitolta samanlaista aseapua kuin sai Saksalta itsenäisyytensä säilyttääkseen...(naurua)?
Ja vaikka Saksan yhteydessä oltiin, em. aseapukin saatiin korvausta vastaan, vaikkakin maksuaikaa saatiinkin. Lopulta maksukin meni ns. saksalaissaatavina Neuvostoliitolle...
”Aloittajalle tiedoksi ettei ole olemassa oikeudellisesti hyväksyttäviä hyökkäyssotia.”
Ja tiedoksi venäläiselle homppeli-trollille!
Tämä koskee myös Putinin 24.2.2022 aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa!
2026-09-16 17:41:13 pöhveIi aktivoitui suoltamaan homojorinaansa.
Suomi oli Saksan tekemän Tanskan ja Norjan hyökkäyksen jälkeen sellaisen pussin perällä kahden totalitäärisen valtion puristuksessa ettei mistään lännestä pystytty apua saamaan.
Vaikka NL vakuutti sen saaneen kaikki turvallisuus tarpeensa tyydytetyksi talvisodan jälkeen alueluovutuksista ja solmitulla Moskovan rauhahalla se esitti koko ajan Suomelle uusia vaatimuksia. Kauttakulku oikeus Hangon tukikohtaan vaikkei sitä ollut sovittu rauhanneuvottelussa , Petsamon nikkelin omistusoikeudesta, valitti suomalaisten vihamielisestä suhtautumisesta NL kohtaan sekä lisäksi halusi saada Suomen tiukempaan poliittiseen ohjaukseen eli alistamaan maan omaan valtaansa.
Suomi oli yksin sellaisessa puristuksessa ja apua ei saatu mistään muualta kuin Saksasta vaikka sekin ajoi omia etujaan ja valehteli kansainvälisestä tilanteesta ja sodan uhasta.
Jostain syystä linkki tuohon juttuun poistettiin langasta, vähän aikaa oli näkyvillä. "Nyt on aika panna piste keskustelulle, miksi Suomi liittoutui Saksan kanssa toisessa maailmansodassa?"
Mitä vaihoehtoja Suomella oli Neuvostoliiton talven 1939-1940 hyökkäyssodan jälkeen, kun maaliskuun 1940 Moskovan rauhansopimuskin oli Neuvostoliitolle vain välivaihe, päämäärän oltua edelleen Suomen itsenäisyyden lakkauttaminen ja maamme pakkoliitto osaksi Neuvostoliittoa?
Olisiko Suomen pitänyt antautua Neuvostoliitolle?
Hyvin usein sodassa on useita erilaisia jaksoja! Niin oli myös vuosien 1941-1944 Jatkosodassa!
Sota alkoi Suomen hyökkäyksellä. Sitä seurasi liki kolmen vuoden asemasota.
Vuoden 1944 kesäkuussa NL käynnisti suurhyökkäyksen, jonka Suomi suurin ponnistuksin pysäytti ja torjui! Syyskuussa 1944 solmittiin välirauha ja tehtiin rauhansopimus, johon sota päättyi!
Kummatkin, sekä talvi- että jatkosodan aloitti Neuvostoliitto. Kummassakaan tapauksessa Neuvostoliitolla ei ollut halua edes neuvotella tai sopia sodan lopettamisesta koska se tiesi tai luuli ainakin tuolloin olevansa vahvempi.
Älä nyt höpöttele joutavia. Taidat olla Juhani Putkisen viimeisiä elossa vielä olevia opetuslapsia? 🤣
Tiltu ei halua keskustella otsikon asia-aiheesta vaan sen sijaan muiden keskustelijoiden henkilöstä?
Hehehe pöhveIi on infantiili dementikko😁
Jatkosota on vasta 1960-luvulla kehitetty nimi vuosien 1941-44 Suomen hyökkäyssodalle. Alkuperäinen nimi oli Kesäsota. Se kertoo paremmin siitä euforiasta joka silloin Suomessa vallitsi. Luultiin että sota on ohi parissa kuukaudessa kun Suomi oli vallannut suuret alueet ja Suur-Suomi oli luotu. Totuus valkeni karvaana jo loppuvuonna 1941. Sodasta oli tulossa pitkä eikä lopputulosta näyttänyt ollenkaan niin ruusuiselta kuin muutama kuukausi aiemmin luultiin.
Nimitys Kesäsota tarkoitti Saksan ja Neukun Virossa käymää sota
Jatkosodalle parempi nimitys on Pieni epäisänmaallinen sota.
Suomen poliittisella johdolla oli selkeä tavoite: Suur-Suomen luominen ja samalla myös etniset puhdistukset Itä-Karjalassa. Kesällä 1941 nousivat pintaan Suomen ns ensimmäisen tasavallan rasistiset pohjavireet.
Sodassa loli kolme vaihetta:
1. Suomi hyökkäsi
2. Asemasota
3. Neuvostoliiton suurhyökkäys
Viipurin valtauksen (20.6.1944) jälkeen seuraavat viisi neukkuhyökkäystä epäonnistuivat ja Suomi sai selkeät torjuntavoitot:
- Tienhaarassa
- Viipurin lahdella
- Tali-Ihantalassa
- Vuosalmella
- ja lopuksi täystyrmäys Ilomantsissa
Ennen torjuntavoittoja hyökkääjä vaati 23.6.1944 Suomelta ehdotonta antautumista ennakkoehtona rauhanteosta! Torjuntavoitot saivat Stalinin luopumaan vaateestaan!
Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi aselevon 4.9.1944 ja Välirauhan 19.9.1944. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti! Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
Vain suomettuneet iljetykset ja voittajia nuoleskelevat urakiipijät. Poliitikot ovat edelleen junailleet tuon viralliseksi tulkinnaksi. Isänmaan ja ihmiskunnan viholliset
NEUVOSTOLIITTO—> VENÄJÄ
Sodan lopussa se orjuutti lukemattomia Itä-Euroopan maita ja niissä kymmeniä miljoonia ihmisiä orjuuteen ja toimimattomiin kansandemokratioihin aikajaksoksi 1945-1990. Tuona aikana se kitui itse, kukisti kansannousuja ja köyhtyi kunnes Euroopan ja koko maailman iloksi itse romahti 1991 ja kaikki nuo kansat karkasivat vapauteen! Myös Neuvostoliitto itse muutti nimensä, yhteiskuntajärjestelmänsä ja koki muutoinkin seuraavat muutokset:
Väkiluku: 293 miljoonaa —-> 145 miljoonaa
Pinta-ala: 22.402.000 —-> 17.075.000
Vapautuneet valtiot: Baltian maat, Ukraina, Valko-Venäjä, Uzbekistan, Kirgisia, Armenia, Tadzikistan, Azerbaizdan, Turkmenistan, Kazakstan, Moldova ja Georgia.
Ajopuu-keskustelu vs. Koskivene
Suomen sodanaikaista ulkopolitiikkaa koskevan tutkijoiden keskustelun avaajia olivat, saksalaisen aineiston pohjalta, C. Leonard LUNDIN (1957), Anthony UPTON ja Hans Peter KROSBY. Vastapoolina oli suomalainen historianprofessori ja tiedustelumajuri Arvi KORHONEN (Barbarossa-suunnitelma ja Suomi, 1961). Saksalaisen diplomaatti Wipert von Blücher oli kuvannut Suomen kohtaloa sanomalla, että Suomi oli ollut kuin ajopuu kuohuvassa koskessa, ja Korhosen kirjan jälkeen syntyi julkisuudessa ns. "ajopuukeskustelu". Siitä pitäen nuoret historiantutkijat 1990-luvulle asti kukin vuorollaan määrittelivät sen mitä ajopuu-teoria merkitsi ja kumosivat sitten tuon teorian. Toisaalta ajelehtimisen sijaan kehitettiin uusia määritelmiä. K.J. MIKOLAn ja Eino JUTIKKALAn paltamo- eli koskivene-teoria lähti siitä, että Suomen hallitus oli ahtaissa rajoissa pystynyt ohjailemaan venettään koskessa. Mauno JOKIPII kokosi 1970-luvulla perusteellisella työllä perusteellisen kuvan (Jatkosodan synty) Saksan ja Suomen yhteisistä sotavalmistelluista 1940-1941.
---
Missä teoksessaan akateemikko Eino Jutikkala sanoi Suomea koskiveneeksi?
Tällä vertauksellaan hän laajensi Arvi Korhosen ajopuuteoriaa ellei peräti osin kumonnutkin sitä.
Suomen poliittinen historia 1809-1975 II (1976)
Tämä se on!
Suomen poliittinen historia 1809-1975 II (Viljo Rasilan ja Keijo K. Kulhan kanssa, 1976)
Sivu 219 luku 5
EI AJOPUU VAAN OHJATTU KOSKIVENE
Sivu 224 IKL:n edustajan mukaan raja vedetään Vienanmerestä Laatokkaan
Ajopuuteoria oli jo muuttunut uppotukiksi kunnes Jutikkala ja eversti K. J. Mikola lanseerasivat Koskiveveen sodan virran kuohuihin...
Saat toki uittaa kapulaa vedessä, jos se helpottaa?🤡🤪😅🤣😂🥸😟👏
Hyvin usein sodassa on useita erilaisia jaksoja! Niin oli myös vuosien 1941-1944 Jatkosodassa!
Sota alkoi Suomen hyökkäyksellä. Sitä seurasi liki kolmen vuoden asemasota.
Vuoden 1944 kesäkuussa NL käynnisti suurhyökkäyksen, jonka Suomi suurin ponnistuksin pysäytti ja torjui! Syyskuussa 1944 solmittiin välirauha ja tehtiin rauhansopimus, johon sota päättyi!