🤑🤑🎰🤑🚜🚜📍📍☀️
Tuore selvitys alvin korotuksesta: vaikutus pienituloisiin aivan eri luokkaa kuin paljon ansaitseviin
iStock
Arvonlisäveron (alv) korotukset kohdistuvat keskimääräisesti eniten pienituloisiin, työttömiin, nuoriin sekä Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa asuviin.
Demokraatti
Demokraatti
Tämä käy ilmi Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten selvityksestä.
– Sen sijaan alv-korotukset vaikuttavat keskimääräisesti vähiten suurituloisiin, yrittäjiin, ylempiin toimihenkilöihin, vähintään 55-vuotiaisiin ja Helsinki-Uudellamaalla asuviin, järjestön pääekonomisti Otto Kyyrönen toteaa tiedotteessa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessä kiristää verotusta, mikä tarkoittaa ensi vuonna noin 1,4 miljardin euron korotusta verotukseen. Merkittävin päätös koskee arvonlisäverotuksen kiristämistä, jonka arvioidaan – dynaamiset vaikutukset huomioiden – lisäävän valtion tuloja 980 miljoonalla eurolla.
Sosten arvioissa on huomioitu yleisen alv-kannan korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin, makeis- ja suklaatuotteiden alv-korotus sekä 10 prosentin ALV-kannan piirissä olevien tuotteiden siirto 14 prosentin alv-kantaan.
Alv-korotukset kohdentuvat eniten pienituloisimmille (+0,75 %-yks.) ja vähiten suurituloisille (+0,53 %-yks.), järjestö laskee.
– Pienituloisten suhteellinen alv-taakka oli korkein ja suurituloisten vähäisin jo ennen uudistusta, eli Orpon hallituksen alv-korotukset vähentävät verotuksen progressiota. Pienituloisimpien talouksien käytettävissä olevista rahoista valtaosa menee päivittäiskulutukseen, joten siten myös alv-kantojen korotukset kohdistuvat näihin talouksiin, Kyyrönen huomauttaa.
SELVITYKSESTÄ käy myös ilmi, että keskimääräinen alv-taakka on pienin Helsingissä ja Uudellamaalla ja se myös kasvaa siellä vähiten. Tämä johtuu Sosten mukaan siitä, että käytettävissä olevat rahatulot olivat Helsinki-Uudellamaalla toiseksi korkeimmat, mutta kulutuksen osuus tuloista matalin.
Alv-taakka on korkein Etelä-Suomessa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä se myös nousee eniten.
Kyyrönen korostaa, että arvonlisäverotuksen korottaminen tilanteessa, jossa sosiaaliturvaa on jo merkittävästi heikennetty, ei ole kestävä tapa tasapainottaa taloutta.
– Talouskasvun elvyttämiseksi olisi järkevää korottaa suurituloisimpiin kohdistuvia veroja, jolloin pienituloisimpiin kohdistuvia säästöjä voitaisiin kohtuullistaa. Tämä lisäisi kotimaista kysyntää ja auttaisi taantuman taittamisessa.
Esimerkiksi yhteisöveron maltillinen korotus kahdella prosenttiyksiköllä lisäisi hänen mukaansa verotuloja lähes yhtä paljon kuin nyt tehtävät alv-korotukset.
Tuore selvitys alvin korotuksesta: vaikutus pienituloisiin aivan eri luokkaa kuin paljon ansaitseviin
iStock
Arvonlisäveron (alv) korotukset kohdistuvat keskimääräisesti eniten pienituloisiin, työttömiin, nuoriin sekä Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa asuviin.
Demokraatti
Demokraatti
Tämä käy ilmi Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten selvityksestä.
– Sen sijaan alv-korotukset vaikuttavat keskimääräisesti vähiten suurituloisiin, yrittäjiin, ylempiin toimihenkilöihin, vähintään 55-vuotiaisiin ja Helsinki-Uudellamaalla asuviin, järjestön pääekonomisti Otto Kyyrönen toteaa tiedotteessa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessä kiristää verotusta, mikä tarkoittaa ensi vuonna noin 1,4 miljardin euron korotusta verotukseen. Merkittävin päätös koskee arvonlisäverotuksen kiristämistä, jonka arvioidaan – dynaamiset vaikutukset huomioiden – lisäävän valtion tuloja 980 miljoonalla eurolla.
Sosten arvioissa on huomioitu yleisen alv-kannan korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin, makeis- ja suklaatuotteiden alv-korotus sekä 10 prosentin ALV-kannan piirissä olevien tuotteiden siirto 14 prosentin alv-kantaan.
Alv-korotukset kohdentuvat eniten pienituloisimmille (+0,75 %-yks.) ja vähiten suurituloisille (+0,53 %-yks.), järjestö laskee.
– Pienituloisten suhteellinen alv-taakka oli korkein ja suurituloisten vähäisin jo ennen uudistusta, eli Orpon hallituksen alv-korotukset vähentävät verotuksen progressiota. Pienituloisimpien talouksien käytettävissä olevista rahoista valtaosa menee päivittäiskulutukseen, joten siten myös alv-kantojen korotukset kohdistuvat näihin talouksiin, Kyyrönen huomauttaa.
SELVITYKSESTÄ käy myös ilmi, että keskimääräinen alv-taakka on pienin Helsingissä ja Uudellamaalla ja se myös kasvaa siellä vähiten. Tämä johtuu Sosten mukaan siitä, että käytettävissä olevat rahatulot olivat Helsinki-Uudellamaalla toiseksi korkeimmat, mutta kulutuksen osuus tuloista matalin.
Alv-taakka on korkein Etelä-Suomessa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä se myös nousee eniten.
Kyyrönen korostaa, että arvonlisäverotuksen korottaminen tilanteessa, jossa sosiaaliturvaa on jo merkittävästi heikennetty, ei ole kestävä tapa tasapainottaa taloutta.
– Talouskasvun elvyttämiseksi olisi järkevää korottaa suurituloisimpiin kohdistuvia veroja, jolloin pienituloisimpiin kohdistuvia säästöjä voitaisiin kohtuullistaa. Tämä lisäisi kotimaista kysyntää ja auttaisi taantuman taittamisessa.
Esimerkiksi yhteisöveron maltillinen korotus kahdella prosenttiyksiköllä lisäisi hänen mukaansa verotuloja lähes yhtä paljon kuin nyt tehtävät alv-korotukset.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suurituloiset maksavat paitsti alv:tä, niin kaikkia muitakin veroja enemmän kuin pienituloiset.
On valehtelua väittää, ettei se kohdistu suurituloisiin enemmän.
Tyhmähän sinä olet.
Hyvä huomioida myös työttömyysvakuutus maksu. Orpo leikkasi palkansaajilta 200 miljoonaa hallituskauden alussa leikkaamalla työttömyysvakuutusmaksun alenemaa palkansaajilta. Tässä puntit on tasaamatta. Mikä on vaalilupaus tässä?
Orpo perusteli, että maksu pieneni (Marinin) hallituksen työllistämistoimien ansiosta.
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu nousi 2026 alust 0,59 prosentista 0,89 prosenttiin palkasta, koska Orpon hallituksen leikkaukset ovat kasvattaneet työttömyyden ennätyslukemiin.
Kaikki työntekijän vakuutukset ovat pois palkkasumasta.
Silä ei ole väliä, halutaanko joku osa liputtaa muka työnantajan kuluksi.
Marinin hallituksen jäljiltä hyvän työllisyyden vuoksi työttömyysvakuutus maksu alenemasta Orpo leikkasi palkansaajilta 200 miljoonaa niin, ettei työttömyysvakuutusmaksu tippunutkaan kuin piti.
Orpo leikasi siis 200 miljoonaa valtiolle palkansaajilta. Samalla palkansaajien osuus jatkossa maksuissa kasvoi. Palkat neuvotellaan liittotasolla erikseen.
Nyt Orpo kehuu antavansa 230 miljoonaa veroalea. Se ale on otettu palkansaajilta pois jo vuosia sitten. Vuosisadan kusetus.
Orpo ei halua palauttaa suhdetta. Miksi?
Sinun mielestä sillä ei ole väliä. Orpolle on.
Kumpi on tyhmä, sinä vai Orpo?
Sinä edelleen koska et ymmärrä ettei työnantajaa kiinnosta miten työllistämisen hinta jakautuu sen jälkeen, kun raha on maksettu.
Se on yksi summa ja on vain työntekijän kusettamista, jos väitetään ettei joka ikinen maksu olisi pois rahasta, jonka saa käteen
Kyllä työnantajaa kiinnostaa, että palkansaajan osuus työttömyysvakuutusmaksun maksajana kasvaa ja työnantajan osuus pienenee.
Oliko Orpo siis tyhmä, kun väitti ettei halua palauttaa suhdetta niin, että palkansaaja maksaa enemmän. Vai mitä?