Ylen kyselyssä vain kaksi prosenttia vastaajista kannattaa nykyisen hallituspohjan jatkamista ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen
Edes hallituspuolueiden omat kannattajat eivät toivo jatkoa nykyiselle kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallituspohjalle.
SDP:n johtama punavihreä hallitus saa eniten mainintoja (13 prosenttia)
Taloustutkimuksen paneelikyselyssä, mutta mikään vaihtoehto ei noussut muita selvemmäksi suosikiksi seuraavan hallituksen pohjaksi.
https://yle.fi/a/74-20241807
Yli puolet suomalaisista haluaisi SDP:n seuraavaan hallitukseen, käy ilmi Uutissuomalaisen USU-mielipidemittauksesta.
https://yle.fi/a/74-20218975
Edes hallituspuolueiden omat kannattajat eivät toivo jatkoa nykyiselle kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallituspohjalle.
SDP:n johtama punavihreä hallitus saa eniten mainintoja (13 prosenttia)
Taloustutkimuksen paneelikyselyssä, mutta mikään vaihtoehto ei noussut muita selvemmäksi suosikiksi seuraavan hallituksen pohjaksi.
https://yle.fi/a/74-20241807
Yli puolet suomalaisista haluaisi SDP:n seuraavaan hallitukseen, käy ilmi Uutissuomalaisen USU-mielipidemittauksesta.
https://yle.fi/a/74-20218975
Vastaukset 1
Vanhimmat
Velkajarrulla Kokoomus pakottaa seuraavan hallituksen jatkamaan valtion omaisuuden myyntiä.
Orpon hallitus pienentää voimakkaasti valtion tuloja seuraavalta hallitukselta:
- 6 miljardin Länsiratapommi
- miljardin yhteisöveroale
- miljardin veroale hyvä tuloisille
- jopa polttoaineveroalennus tehdään vasta 2027, jolloin verotulo tippuu vasta seuraavalta hallitukselta (n. 100 miljoonaa)
- 4 miljardin valtion omistuksen myynti vähentää osinkotuloja, kustannusvaikutusta ei ole esitetty.
Joss Orpon hallitus valitteli edellisen hallituksen velan korkomenoja, niin jättää seuraavalle hallitukselle ennätyskorkomenot, mutta sen lisäksi isot kustannuserät ja pvaltion pienentyneet tulot.Olen aiemminkin oikonut käsityksiäsi demokratiasta, mutta oppi ei mene helposti perille kovakalloisille. Demokratia ei ole sama asia kuin enemmistövalta. Suomen lainsäädännön ja järjestelmän perusta eli perustuslaki päinvastoin säätää vahvoja kieltoja ja rajoituksia enemmistövallalle. Laajat kansalaisten perusoikeudet on nimenomaisesti suojattuja mielivaltaista enemmistövaltaa vastaan. Suomessa ja länsimaissa tärkeimpien asioiden muuttamiseen vaaditaan aina vähintään 2/3 osan enemmistö ja lainsäädäntöjärjestys on näissä kysymyksissä muutosvauhtia rajoittava. Suomessa on myös toimittu esim. ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa niin, että edellytetään laajaa parlamenttaarista yksituumaisuutta. Hallituskin halusi velkajarru-asiassa laajaa parlamentaarista sitoutumista asiaan eikä tehnyt mitään enemmistöpäätöstä, joka olisi vesittänyt koko asian.
Suomessa ei ole enää äärivasemmistoa. Kumpikaan eduskunnassa pyrkivä vasemmistopuolue ei pyri sosialistiseen yhteiskuntaan saati mihinkään vallankumoukseen. Suomessa päävasemmistopuolue eli SDP on koko maailman mitassa erittäin maltillinen ja usein lähellä poliittista keskustaa oleva puolue. Se on tehnyt pitkään yhteistyötä myös Kokoomuksen kanssa, mikä kuvaa hyvin asiaa.
Äärioikeistolaista puoluettakaan meillä ei ole eduskunnassa, mutta laitaoikeistolainen on eli persut. Se on poikkeus Suomen poliittisessa järjestelmässä sotien jälkeen. Ennen sotaa Suomessa oli IKL ja sitä edeltvä Lapuan liike, jotka olivat äärioikeistolaisia poliittisia liikeitä. Persut ovat samansuuntaisia, mutta ymmärtävät, ettei kansa tue laajasti 1930-luvun tyyppistä äärioikeistolaisuutta. Supokin pitää äärioikeistolaisuutta turvallisuusuhkana mutta ei äärivasemmistolaisuutta. Sekin kuvaa tilannetta osuvasti.