KUn kerran valtameristä haihtuu enemän vettä ilmaan, niin kaiken todennäköisyyden mukaan sateiden pitäisi melko tavalla lisääntyä, mutta onko näin tapahtunut?
Mihin Atlantista haihtuva vesi siis nyt sitten sataa, koska lämpenemisen seurauksena pitäisi sateiden myös lisääntyä samassa suhteessa,. Atlantiltahan tänne Eurooppaan tulee valtavasti virtauksia, joten missä lisääntyneet sateet, kun Suomen pohjavedetkin laskee ja maa kuivuu Euroopassa ja sateita ei tule lisää?
Vai eikö siis Atlantilta haihdukkaan vettä enempää kuin ennen?
Tietääkö joku?
Mihin Atlantista haihtuva vesi siis nyt sitten sataa, koska lämpenemisen seurauksena pitäisi sateiden myös lisääntyä samassa suhteessa,. Atlantiltahan tänne Eurooppaan tulee valtavasti virtauksia, joten missä lisääntyneet sateet, kun Suomen pohjavedetkin laskee ja maa kuivuu Euroopassa ja sateita ei tule lisää?
Vai eikö siis Atlantilta haihdukkaan vettä enempää kuin ennen?
Tietääkö joku?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Iso osa jää vesihöyrynä ilmakehään, mikä osaltaan lisää ilmaston lämpenemistä.
Jos käyt joskus oikeassa kasvihuoneessa, niin sielläkin on ilma melko kosteaa. Sama ilmiö.
<< Iso osa jää vesihöyrynä ilmakehään >>
Eikä jää.
Vettä haihtuu aivan valtavia määriä, joten sitä sataa ihan yhtä paljon kuin haihtuu.
Toki veden höyrynpaine on kasvanut pikkuisen, joten kyllä ilmassa on enemmän vesihöyryä kuin ennen, mutta sen määrä kaikkeen haihtuneeseen veteen nähden on aivan olematon.
Vesihöyry, joka haihtuu meristä tai maalta ja muualta vesistöistä kohoaa ilmassa ylöspäin ja koska ilman lämpötila jäähtyy ylöspäin mentäessä, vesihöyry tiivistyy pisaroiksi ja sataa takaisin maapallon pinnalle. Tämä on se nopean kiertokulun reitti.
Eli vettä ei jää ilmakehään jatkuvasti lisää, vaan se on jatkuvaa kiertokulkua. Lämmin ilma maan pinnan lähellä sitoon enemmän vesihöyryä ja kohotessa ylöspäin ilmakehä jäähtyy varsin nopeasti ja vesihöyry tiivistyy vedeksi ja sataa takaisin maapallon pinnalle.
Pitkä kiertokulku kuvaa sitä sitten, kun sadevesi sataa maahan ja vesistöihin, niin maaperään satanut vesi valuu vähitellen jokiin ja sieltä lopulta myös meriin takaisin.
Mutta kun ilmasto lämpiää, niin se sitoo enemmän vesihöyryä, mikä puolestaan pahentaa ilmamassan lämpenemistä. Kierre on valmis.
Napajäätiköt kasvavat
<< Napajäätiköt kasvavat >>
Mutta tietysti vain mielikuvituksessa.
Päiväntasaajan kohdalla haihtuminen lisääntyy siis eniten ja siten sateiden määrä kasvaa päiväntasaajan suunnalta napoihin päin. Päiväntasaajalla käy päinvastoin, koska kuumuus synnyttää korkeapaineen ja se painaa sateet napoja kohti. Lähi-itä voi siis alkaa vihertää, mitä pidemmälle tämä lämpeneminen menee.
Siten myös saharan alueen ilmasto siirtyy pohjoisemmaksi, joten keskieurooppa joutuu kärsimään kuivuudesta jatkossa ja Suomen kohdalla sateiden määrä tulee lisääntymään.
<< KUn kerran valtameristä haihtuu enemän vettä ilmaan, niin kaiken todennäköisyyden mukaan sateiden pitäisi melko tavalla lisääntyä, mutta onko näin tapahtunut? >>
On sateetkin ihan pikkuisen lisääntyneet. Mittaaminen on vaan vaikeampaa kuin lämpötilalle, joten tulos on epävarmempi.
<< Mihin Atlantista haihtuva vesi siis nyt sitten sataa, koska lämpenemisen seurauksena pitäisi sateiden myös lisääntyä samassa suhteessa,. Atlantiltahan tänne Eurooppaan tulee valtavasti virtauksia, joten missä lisääntyneet sateet, kun Suomen pohjavedetkin laskee ja maa kuivuu Euroopassa ja sateita ei tule lisää? >>
Vai pitäisikö samassa suhteessa ?
Niin tosiaan, mantereinen ilmasto lämpenee nopeammin kuin merien. Siis oikeastaan se menee toisin päin: haihdunta mantereilla lisääntyy enemmän kuin meriveden haihtuminen, joten sateita ei tulekaan ihan niin paljon enempää kuin haihtuminen lisääntyy. Siksi monet maat kuivuu.
Toki toisaalla saattaa alkaa sitten sataa enemmän kun ilmavirtaukset muuttuvat.
Katsot missä on jokia - siinä vastaus.
KUIVUUS ON VAIN FEIKKIÄ
"Sadepilvistä ei näkynyt pölyävillä pelloilla merkkiäkään.
Kosteusanturi kuitenkin kertoi, että maan alla tilanne oli toinen: 30 sentin syvyydessä kosteus oli sama kuin vuotta aiemminkin.
”Viljalla ei ollut mitään hätää. Annoin sitten 40 kiloa lisää typpeä.”
Viikon kuluttua tuli pieni sade ja sähkönjohtavuus pellon pinnassa nousi ravinteiden liukenemisen merkiksi.
Kun oli sadonkorjuun aika, vehnäsato palkitsi anteliaan lannoituksen.
Sade ei kerro, onko pelto kuiva vai ei. Maan alla kosteudet saattavat olla hyvät, vaikka sää olisi hankala"
Maaseudun tulevaisuus