Kristillisessä perinteessä sanotaan usein, että Vanhassa testamentissa on noin 300 messiasprofetiaa, jotka Jeesus täytti. Joissakin lähteissä luku on 456 tai jopa suurempi. Erot johtuvat siitä, mitä pidetään varsinaisena profetiana.
Esimerkiksi:
Noin 300 on yleisin apologeettinen arvio. Siihen sisältyvät sekä suorat ennustukset että typologiset viittaukset (esikuvat).
456 perustuu joihinkin laajempiin luetteloihin, joissa mukaan lasketaan myös epäsuoremmat viittaukset ja symboliset ennakkokuvat.
Juutalaisessa tulkintaperinteessä suurta osaa näistä kohdista ei pidetä Messiaasta kertovina ennustuksina, vaan ne ymmärretään viittaavan Israeliin, historiallisiin kuninkaisiin tai muihin oman aikansa tapahtumiin.
Tunnettuja esimerkkejä kristittyjen messiasprofetioina pitämistä kohdista ovat:
Jesajan kirja – neitsyen synnyttämä lapsi.
Miikan kirja – hallitsijan syntymä Betlehemissä.
Psalmit – kärsivän vanhurskaan kuvaus.
Jesajan kirja – kärsivä palvelija.
Sakarjan kirja – kuningas saapuu aasilla ratsastaen.
Sakarjan kirja – "he katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet".
Historiallisesti ja akateemisesti on hyvä erottaa toisistaan:
Kristillinen tulkinta, jonka mukaan nämä kohdat ennustavat Jeesusta.
Juutalainen tulkinta, jonka mukaan useimmat niistä eivät ole Jeesusta koskevia messiasprofetioita.
Raamatuntutkimuksen näkökulma, jossa monet kohdat ymmärretään ensisijaisesti omassa historiallisessa kontekstissaan, vaikka Uuden testamentin kirjoittajat sovelsivat niitä Jeesukseen.
Siksi tarkin muotoilu olisi esimerkiksi:
"Kristillisen perinteen mukaan Vanhassa testamentissa on tulkintatavasta riippuen noin 300–456 kohtaa, joiden katsotaan viittaavan Jeesukseen Messiaana. Luvun suuruus riippuu siitä, lasketaanko mukaan vain suorat ennustukset vai myös typologiset ja symboliset viittaukset. Juutalainen ja kriittinen raamatuntutkimus eivät yleensä hyväksy tätä laskentatapaa."
Tämä ilmaisu kuvaa aihetta tasapainoisesti ja ottaa huomioon eri tulkintaperinteet.
(1/_)
Esimerkiksi:
Noin 300 on yleisin apologeettinen arvio. Siihen sisältyvät sekä suorat ennustukset että typologiset viittaukset (esikuvat).
456 perustuu joihinkin laajempiin luetteloihin, joissa mukaan lasketaan myös epäsuoremmat viittaukset ja symboliset ennakkokuvat.
Juutalaisessa tulkintaperinteessä suurta osaa näistä kohdista ei pidetä Messiaasta kertovina ennustuksina, vaan ne ymmärretään viittaavan Israeliin, historiallisiin kuninkaisiin tai muihin oman aikansa tapahtumiin.
Tunnettuja esimerkkejä kristittyjen messiasprofetioina pitämistä kohdista ovat:
Jesajan kirja – neitsyen synnyttämä lapsi.
Miikan kirja – hallitsijan syntymä Betlehemissä.
Psalmit – kärsivän vanhurskaan kuvaus.
Jesajan kirja – kärsivä palvelija.
Sakarjan kirja – kuningas saapuu aasilla ratsastaen.
Sakarjan kirja – "he katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet".
Historiallisesti ja akateemisesti on hyvä erottaa toisistaan:
Kristillinen tulkinta, jonka mukaan nämä kohdat ennustavat Jeesusta.
Juutalainen tulkinta, jonka mukaan useimmat niistä eivät ole Jeesusta koskevia messiasprofetioita.
Raamatuntutkimuksen näkökulma, jossa monet kohdat ymmärretään ensisijaisesti omassa historiallisessa kontekstissaan, vaikka Uuden testamentin kirjoittajat sovelsivat niitä Jeesukseen.
Siksi tarkin muotoilu olisi esimerkiksi:
"Kristillisen perinteen mukaan Vanhassa testamentissa on tulkintatavasta riippuen noin 300–456 kohtaa, joiden katsotaan viittaavan Jeesukseen Messiaana. Luvun suuruus riippuu siitä, lasketaanko mukaan vain suorat ennustukset vai myös typologiset ja symboliset viittaukset. Juutalainen ja kriittinen raamatuntutkimus eivät yleensä hyväksy tätä laskentatapaa."
Tämä ilmaisu kuvaa aihetta tasapainoisesti ja ottaa huomioon eri tulkintaperinteet.
(1/_)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuinka monta profetiaa Raamatussa on?
Arviot vaihtelevat paljon:
Jotkut tutkijat ja apologeettiset lähteet arvioivat, että Raamatussa on noin 1 800–2 500 yksittäistä profetiaa.
Toisten laskelmien mukaan profeetallisia jakeita on yli 8 000, mutta nämä eivät tarkoita 8 000 eri ennustusta, vaan profeetallista sisältöä sisältäviä jakeita.
Profetioita on sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa.
Kuinka moni on toteutunut?
Kristillisen perinteisen näkemyksen mukaan valtaosa Raamatun profetioista on jo toteutunut. Näihin luetaan esimerkiksi:
Israelin ja Juudan valtakuntia koskevat ennustukset.
Babylonian valloitus ja myöhempi pakkosiirtolaisuus.
Juutalaisten paluu pakkosiirtolaisuudesta.
Monet Messiasta koskevat profetiat, joiden kristityt katsovat täyttyneen Jeesuksessa.
Jerusalemin temppelin hävitys vuonna 70 jaa., jonka Jeesuksen katsotaan ennustaneen.
Kuinka moni on vielä toteutumatta?
Tämä riippuu kirkkokunnasta ja tulkintatavasta.
Monien evankelikaalisten kristittyjen mukaan odotetaan vielä esimerkiksi:
Jeesuksen toinen tuleminen.
Kuolleiden ylösnousemus.
Viimeinen tuomio.
Uusi taivas ja uusi maa.
Monien mukaan myös Antikristuksen ilmestyminen ja lopunajan tapahtumat.
Sen sijaan esimerkiksi monet luterilaiset, katoliset ja ortodoksiset tulkitsijat katsovat joidenkin Ilmestyskirjan tapahtumien olevan jo osittain tai symbolisesti toteutuneita eivätkä lue kaikkea tulevaisuuteen.
Mikä on viimeisin toteutunut profetia?
Tähän ei ole yksimielistä vastausta.
Yleisimpiä ehdotuksia ovat:
Israelin valtion perustaminen vuonna 1948. Monet kristityt pitävät sitä esimerkiksi Hesekielin kirja ja muiden Vanhan testamentin kohtien täyttymyksenä. Monet tutkijat ja juutalaiset eivät kuitenkaan pidä näitä kohtia vuoden 1948 ennustuksina.
Juutalaisten paluu Israeliin 1900-luvulla tulkitaan joidenkin kristittyjen mukaan useiden profetioiden täyttymykseksi.
Akateemisessa raamatuntutkimuksessa näitä nykyhistorian tapahtumia ei yleensä pidetä yksiselitteisinä Raamatun profetioiden täyttymyksinä.
Yhteenveto
Arvio profetioiden määrästä: noin 1 800–2 500.
Kristillisen näkemyksen mukaan suurin osa on jo toteutunut.
Toteutumatta odotetaan ennen kaikkea lopunajan profetioita, kuten Jeesuksen toista tulemista, viimeistä tuomiota ja uuden luomakunnan aikaa.
Viimeisimmästä toteutuneesta profetiasta ei ole yksimielisyyttä. Se riippuu siitä, mitä tulkintaperinnettä seurataan. Usein mainitaan Israelin valtion synty vuonna 1948, mutta tätä tulkintaa ei jaeta kaikkialla.
Profetia eli paskanpuhuminen. Helppohan niitä on toteutella ja selitellä kun aikaa, paikka tapaa ilmaisevat attribuutit puuttuu.