Voiko Jumalan lupaama maa olla maallinen maa-alue, jos kirjoituksissa sanotaan että koko maa on kirottu syntiinlankeemuksen tähden, eikö tästä maailmasta alue lupaukset koske aina Herralle uskottomia, eikä Jumalan Israelia?
Käyttäjän Esad Aaegsrg profiilikuva
Esad Aaegsrg
Totuus Tekee teidät vapaaksi19.7.
Rakkaat ystävät Kristuksessa, iloa, rauhaa, totuutta ja rakkautta Herrassa Sebaotissa – Isässä, Pojassa ja Pyhässä Hengessä! Aamen.
Rakkaat ihmiset.
Voiko Jumalan lupaama maa olla lopulta maallinen valtio, rajattu maa-alue ja poliittinen järjestelmä, jos koko maailma on pahan vallassa, maa on kirouksen alainen ja Herra Yeshua sanoi, ettei Hänen kuninkuutensa ole tästä maailmasta eikä Jumala muutu, sillä muuten Hän ei olisi täydellinen Jumala? Entä mitä kultainen vasikka, Mooseksen käskemä veljien surmaaminen, punainen hieho ja kolmannen temppelin rakentaminen profeetallisesti todistavat?
Ei. Jumalan alkuperäinen lupaus ei voi muuttua toiseksi lupaukseksi, koska Jumala itse ei muutu. Jos lupauksen todellinen sisältö vaihtuisi historian keskellä, ensimmäinen lupaus ei olisi ollut iankaikkinen. Mutta Jumalan lupaus ei vaihtunut, evankeliumi ei vaihtunut, pelastuksen tie ei vaihtunut eikä Jumalan moraalinen laki vaihtunut. Ainoastaan lupauksen ajalliset merkit, profeetalliset varjot, koetukset ja ilmentymismuodot kulkivat historiassa kohti yhä lisääio todistusta Kristuksesta.
Herra sanoo:
Jumalan tuomio: Jumala sanoo Adamille: "Koska teit niin kuin vaimosi sanoi ja söit puusta, josta minä olin sinua kieltänyt... olkoon maa sinun tähtesi kirottu." (1. Moos. 3:17).
”Sillä minä, Herra, en muutu, ettekä te, Jaakobin lapset, herkeä.” (Mal. 3:6.)
”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.” (Hebr. 13:8.)
”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.” (Matt. 24:35.)
Jos Isä, Poika ja Pyhä Henki eivät muutu, Jumala ei voinut ensin antaa yhtä pelastustietä Abelille, toista Aabrahamille, kolmatta Moosekselle ja neljättä kaksituhatta vuotta sitten syntyneelle seurakunnalle. Evankeliumi on iankaikkinen:
”Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille.” (Ilm. 14:6.)
Iankaikkinen evankeliumi ei alkanut Betlehemissä. Betlehem oli valtava ajallinen todistus siitä Pojasta, joka oli jo ennen Betlehemiä. Golgata oli ajassa näkyvä täydellinen todistus Karitsasta, joka oli Jumalan sydämessä ja iankaikkisessa tarkoituksessa maailman perustamisesta asti. Kristus ei syntynyt olemassaoloon Mariasta, vaan iankaikkinen Sana tuli näkyvästi lihaan.
”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.” (Joh. 1:1–3.)
”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.” (Joh. 1:14.)
”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut.” (Joh. 8:58.)
Poika ei siis tullut olemaan vasta kaksituhatta vuotta sitten. Sama Herra, joka söi ja joi Aabrahamin kanssa, paini Jaakobin kanssa, kulki tulisessa pätsissä ja oli kalliona erämaassa, on Herra Yeshua.
”Ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.” (1. Kor. 10:4.)
Abel, Aabraham ja Mooses pelastuivat saman Kristuksen kautta
Abel ei pelastunut ilman Kristusta. Hän ei pelastunut jonkin esikristillisen järjestelmän kautta, sillä ilman Poikaa ei kukaan voi tulla Isän tykö.
”Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’” (Joh. 14:6.)
Abel tuli uskosta vanhurskaaksi:
”Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas.” (Hebr. 11:4.)
Aabrahamille julistettiin jo evankeliumi:
”Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se edeltäpäin Aabrahamille tämän hyvän sanoman: ’Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi.’” (Gal. 3:8.)
Herra Yeshua sanoi:
”Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi.” (Joh. 8:56.)
Käyttäjän Esad Aaegsrg profiilikuva
Esad Aaegsrg
Totuus Tekee teidät vapaaksi19.7.
Rakkaat ystävät Kristuksessa, iloa, rauhaa, totuutta ja rakkautta Herrassa Sebaotissa – Isässä, Pojassa ja Pyhässä Hengessä! Aamen.
Rakkaat ihmiset.
Voiko Jumalan lupaama maa olla lopulta maallinen valtio, rajattu maa-alue ja poliittinen järjestelmä, jos koko maailma on pahan vallassa, maa on kirouksen alainen ja Herra Yeshua sanoi, ettei Hänen kuninkuutensa ole tästä maailmasta eikä Jumala muutu, sillä muuten Hän ei olisi täydellinen Jumala? Entä mitä kultainen vasikka, Mooseksen käskemä veljien surmaaminen, punainen hieho ja kolmannen temppelin rakentaminen profeetallisesti todistavat?
Ei. Jumalan alkuperäinen lupaus ei voi muuttua toiseksi lupaukseksi, koska Jumala itse ei muutu. Jos lupauksen todellinen sisältö vaihtuisi historian keskellä, ensimmäinen lupaus ei olisi ollut iankaikkinen. Mutta Jumalan lupaus ei vaihtunut, evankeliumi ei vaihtunut, pelastuksen tie ei vaihtunut eikä Jumalan moraalinen laki vaihtunut. Ainoastaan lupauksen ajalliset merkit, profeetalliset varjot, koetukset ja ilmentymismuodot kulkivat historiassa kohti yhä lisääio todistusta Kristuksesta.
Herra sanoo:
Jumalan tuomio: Jumala sanoo Adamille: "Koska teit niin kuin vaimosi sanoi ja söit puusta, josta minä olin sinua kieltänyt... olkoon maa sinun tähtesi kirottu." (1. Moos. 3:17).
”Sillä minä, Herra, en muutu, ettekä te, Jaakobin lapset, herkeä.” (Mal. 3:6.)
”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.” (Hebr. 13:8.)
”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.” (Matt. 24:35.)
Jos Isä, Poika ja Pyhä Henki eivät muutu, Jumala ei voinut ensin antaa yhtä pelastustietä Abelille, toista Aabrahamille, kolmatta Moosekselle ja neljättä kaksituhatta vuotta sitten syntyneelle seurakunnalle. Evankeliumi on iankaikkinen:
”Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille.” (Ilm. 14:6.)
Iankaikkinen evankeliumi ei alkanut Betlehemissä. Betlehem oli valtava ajallinen todistus siitä Pojasta, joka oli jo ennen Betlehemiä. Golgata oli ajassa näkyvä täydellinen todistus Karitsasta, joka oli Jumalan sydämessä ja iankaikkisessa tarkoituksessa maailman perustamisesta asti. Kristus ei syntynyt olemassaoloon Mariasta, vaan iankaikkinen Sana tuli näkyvästi lihaan.
”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.” (Joh. 1:1–3.)
”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.” (Joh. 1:14.)
”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut.” (Joh. 8:58.)
Poika ei siis tullut olemaan vasta kaksituhatta vuotta sitten. Sama Herra, joka söi ja joi Aabrahamin kanssa, paini Jaakobin kanssa, kulki tulisessa pätsissä ja oli kalliona erämaassa, on Herra Yeshua.
”Ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.” (1. Kor. 10:4.)
Abel, Aabraham ja Mooses pelastuivat saman Kristuksen kautta
Abel ei pelastunut ilman Kristusta. Hän ei pelastunut jonkin esikristillisen järjestelmän kautta, sillä ilman Poikaa ei kukaan voi tulla Isän tykö.
”Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’” (Joh. 14:6.)
Abel tuli uskosta vanhurskaaksi:
”Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas.” (Hebr. 11:4.)
Aabrahamille julistettiin jo evankeliumi:
”Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se edeltäpäin Aabrahamille tämän hyvän sanoman: ’Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi.’” (Gal. 3:8.)
Herra Yeshua sanoi:
”Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi.” (Joh. 8:56.)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Myös Mooses tunsi Kristuksen todistuksen, vaikka hänen kauttansa annettuun lain ilmentymään sekoittui kansan sydämen kovuuden tähden maallisia sääntöjä, ajallisia rituaaleja, tuomiojärjestyksiä ja koetuksia:
”Katsoen ’Kristuksen pilkan’ suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.” (Hebr. 11:26.)
Matt. 19:8: "Hän sanoi heille: 'Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne, mutta alusta alkaen ei niin ollut.'"
Tämä ei tarkoita, että jokainen Mooseksen teko, ratkaisu tai Herran nimeen lausuttu käsky olisi ollut täydellinen kuva Isän iankaikkisesta sydämestä. synnin surma miekka ilman mahdollisuutta anteeksi antoon, ei ollut Herrasta ja Herran iankaikkisesta rakkaus laista ja käskyistä, silti Mooses loi nämä tappokäskyt ja antoi kansalle luvan erota, Mooses oli palvelija ja ihminen. Poika yksin on Isän täydellinen kuva. Herra Jeesus ei puhunut mitään, että Jumalalla olisi ollut mitään käskyjä Juutalaisille murhata synnintekijät: päinvastoin Herra opetti armoa ja laupeutta sekä anteeksiantoa ja että vain Jumalan on tuomio. Uskovan tuli aina rakastaa ihmistä kuin ihmistä: ei koskaan turvautua väkivaltaan tai sellaisiin rangaistuksiin. Nämä ei selvästikään koskaan ole olleet Jumalan tahto!
”Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.” (Joh. 1:18.)
”Ja hän on hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva.” (Hebr. 1:3.)
Siksi koko Raamattua ei koetella Mooseksen kautta, vaan Mooses, profeetat, lait, rituaalit, maalliset tuomiot ja jokainen henki koetellaan Kristuksen kautta. Koko Raamattu todistaa lopulta Pojasta.
”Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta.” (Joh. 5:39.)
Lupaus annettiin yhdelle siemenelle: Kristukselle
Luvatun maan todellista merkitystä ei ratkaista aloittamalla maallisesta valtiosta, joesta, vuoresta, armeijasta tai rajakartasta. Lupauksen keskus on Siemen, Kristus.
”Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: ’Ja siemenille’, ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: ’Ja sinun siemenellesi’, joka on Kristus.” (Gal. 3:16.)
Lupaus ei siis ensisijaisesti ollut maa ilman Kristusta. Lupaus oli Kristus, ja vain Kristuksessa voidaan periä se, mitä maa profeetallisesti todisti.
(1. Moos. 3:19)"Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes palaat maahan, sillä siitä sinut on otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maahan sinä olet palaava." ja maa oli kirottu, liha on siis kirottu myös. On mahdotonta että: A. Maasta olisi Jumalan lupaukset ja B. että Abrahamin siemen olisi spermaa ja lupaukset ovat lihaa ja verta sukulupauksina: maasta tulleesta lihasta tai suvussa jatkuvassa perinnössä pyhiä ei yksikertaiesti voi absoluuttisesti olla. Liha ei mitään hyödytä vain Henki on se joka tekee Eläväksi: Jumalan Poika On Ylhäältä ja Pyhästä Hengestä: Tämä ei voi koskea Kristusta. Mutta yhdenkään Patriakan veren perintö ei milloinkaan voinut pyhittää he ovat ihmisiä siinä missä muutkin ja syntisiä.
”Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.” (Gal. 3:29.)
Paavali ei sano, että perillisiä ovat ne, jotka lihansa, sukuluettelonsa, sotilaallisen voimansa tai maallisen kansalaisuutensa kautta ottavat alueen haltuunsa. Hän sanoo, että Kristuksen omat ovat lupauksen perillisiä.
”Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta.” (Room. 4:13.)
”Eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel, eivät kaikki ole lapsia sentähden, että ovat Aabrahamin siementä.” (Room. 9:6–7.)
Tämä ei tarkoita, että jokin toinen lihallinen kansa olisi varastanut lupauksen ensimmäiseltä lihalliselta kansalta. Jumala ei korvaa yhtä maallista ylpeyttä toisella. Lihan valtakunta ei peri Jumalan valtakuntaa.
”Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa.” (1. Kor. 15:50.)
Luvattua maata ei siis siirretty juutalaisilta pakanoille, ikään kuin Jumala olisi vaihtanut suosikkikansaansa. Todellinen lupaus oli alusta asti Kristuksessa, ja siihen tulevat niin juutalaiset kuin pakanatkin saman uskon, saman parannuksen, saman veden ja saman Hengen kautta. Jumalalle kaikki ihminen joka on maasta tullut, on yksi ihminen, ihmiseen katsomatta tai kansoihin tai kieliin katsomatta. Herra ei katso niin kuin ihminen katsoo: Herra katsoo sydämeen.
”Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden.” (Ef. 2:14.)
”Niin ei siis teillä enää ole kansalaisuutta yhdessä muukalaisten ja vierasten kanssa, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä.” (Ef. 2:19.)
Sinulla ei näytä olevan lainkaan vapaata tahtoa, kun copypastaat tänne vain Raamatun lauseita.
Mutta usko perustuu Jumalan Sanaan, totisesti se on elävämpi kuin mikään, siinä on vapaampi tahto kuin missään ,siinä on suurempi tietoisuus kuin missään muussa.
onhan Jumala "kopioinut" sinutkin Hänestä luomalla, Eikö sielusi ole arvokas?
Jokaisella on sellainen jumala mihin mielikuvitus vsin riittää. Juutalaisilla ja äpäräpoikakultilla se siunaa kansanmurhatkin. Ja samahan se on muslimeillakin.
Totta rakas Anonyymi veli.
mutta Matteus 7:13 (FB38)
Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät"
liha ja sen uskonnot ovat leveä portti.Myös valtavirta Kristinusko kuuluu tähän, koska se on leveä tie. Vain Luoja eli Kristus on kapea tie.Taivaallista Isää ei voi olla ilman Poikaa ja Pyhää Henkeä sekä ihmisen omaa rakkautta Herraan Israelin Totiseen Pyhään Jumalaan.
Herra on ahdas portti ja ELämä ja pelastus.
Siunustausta ja rauhaa: mutta ei sitä jota tämä maailma antaa. vaan Herran omaa.