Naton varastoissa on niitä paljon. Ehkä kannattaa olla lennokki joka voi laukaista yhden ainoan sellaisen ja vaihtoehtoisesti sekalaista muuta pienempää eri lennolla.
Sen suunnassapysymissysteemi on hämmästyttävän yksinkertainen ja piti ollakin 1960-luvun elektroniikalla. Ilmeisesti 2 tai 4 viivalla / skannauslinjalla tapahtuva analoginen tietojenkäsittely riittää kohteeseen lukittumiseen, ainakin yhdessä versiossa.
Nykyisin sellainen olisi paljon halvempi ja helpompi tehdä. Siihen tarvitaan ohjelmointia. Ison osan ohjaussysteemistä voi testata lennokeilla.
Siitä oli ainakin näkyvän valon kameran versio, lämpökameraversio ja laserilla ohjattava. Lämpökameraversio toimii huonosti helteisenä kesäpäivänä ja on kallis ja hankala. Toisaalta pakkasyönä Lapissa sellainen ohjus voi hakeutua johonkin kuumaan jos tietää edes suunnilleen missä päin se on, ainakin hypoteettinen uudistettu versio.
Enemmän tavallisella valo-videokameralla voi valita värikanavia tarpeen mukaan: ultravioletti, sininen, vihreä, punainen, lähi-infrapuna tai aallonpituuskaistoja niiden välistä tai sisältä ja yhdistelmät. Voi olla esim. 3 tai 4 sensorisirua joiden eteen voi laittaa värisuodattimet lentokentällä tarpeen mukaan, ainakin hypoteettisessa uudisversiossa.
Laserilla ohjattava versio voi saada laser-pisteensä lennokista joka on 1 tai 10 km päässä ja voi tehdä paljon muutakin sillä laserilla, mukaan luettuna datansiirto.
Savuton rakettipolttoaine on ihan hyvä olla, mutta siitä ei kannata maksaa paljon. Jos vanan jättävä raketti on halvempi, paras tyytyä siihen.
Sen suunnassapysymissysteemi on hämmästyttävän yksinkertainen ja piti ollakin 1960-luvun elektroniikalla. Ilmeisesti 2 tai 4 viivalla / skannauslinjalla tapahtuva analoginen tietojenkäsittely riittää kohteeseen lukittumiseen, ainakin yhdessä versiossa.
Nykyisin sellainen olisi paljon halvempi ja helpompi tehdä. Siihen tarvitaan ohjelmointia. Ison osan ohjaussysteemistä voi testata lennokeilla.
Siitä oli ainakin näkyvän valon kameran versio, lämpökameraversio ja laserilla ohjattava. Lämpökameraversio toimii huonosti helteisenä kesäpäivänä ja on kallis ja hankala. Toisaalta pakkasyönä Lapissa sellainen ohjus voi hakeutua johonkin kuumaan jos tietää edes suunnilleen missä päin se on, ainakin hypoteettinen uudistettu versio.
Enemmän tavallisella valo-videokameralla voi valita värikanavia tarpeen mukaan: ultravioletti, sininen, vihreä, punainen, lähi-infrapuna tai aallonpituuskaistoja niiden välistä tai sisältä ja yhdistelmät. Voi olla esim. 3 tai 4 sensorisirua joiden eteen voi laittaa värisuodattimet lentokentällä tarpeen mukaan, ainakin hypoteettisessa uudisversiossa.
Laserilla ohjattava versio voi saada laser-pisteensä lennokista joka on 1 tai 10 km päässä ja voi tehdä paljon muutakin sillä laserilla, mukaan luettuna datansiirto.
Savuton rakettipolttoaine on ihan hyvä olla, mutta siitä ei kannata maksaa paljon. Jos vanan jättävä raketti on halvempi, paras tyytyä siihen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.