"Helsingin kaupunki on vähin äänin korvannut yhden keskustan tyhmimmistä liikenneratkaisuista ja palauttanut kärkikolmiot moniin risteyksiin, joihin on rakennettu ylijatkettu jalkakäytävä.
Ainakin julkisuutta saaneisiin Alppilan risteyksiin nuo liikennemerkit ovat tulleet."
Lähde:
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/49735d97-c453-4cca-8836-0cc25dee70ab
Tuo oli ainoa järkevä ratkaisu. Silti autoilija on väistämisvelvollinen, kun ajaa "kevyenliikenteen" väylän yli, vaikka kolmio puuttuisikin. Kolmio ei välttämättä ole tehnyt paluuta kaikkialle.
Ei pidä sekoittaa suojatietä tai pyörätien jatketta kyseiseen tilanteeseen, vaan kyse on siitä, kun autoilija (ajoradan liikenne) ajaa yhtäjaksoisesti jatkuvan jalkakäytävän/pyörätien/yhdistetyn väylän yli. Kohdassa ei ole suojatietä/pyörätien jatketta.
Ainakin julkisuutta saaneisiin Alppilan risteyksiin nuo liikennemerkit ovat tulleet."
Lähde:
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/49735d97-c453-4cca-8836-0cc25dee70ab
Tuo oli ainoa järkevä ratkaisu. Silti autoilija on väistämisvelvollinen, kun ajaa "kevyenliikenteen" väylän yli, vaikka kolmio puuttuisikin. Kolmio ei välttämättä ole tehnyt paluuta kaikkialle.
Ei pidä sekoittaa suojatietä tai pyörätien jatketta kyseiseen tilanteeseen, vaan kyse on siitä, kun autoilija (ajoradan liikenne) ajaa yhtäjaksoisesti jatkuvan jalkakäytävän/pyörätien/yhdistetyn väylän yli. Kohdassa ei ole suojatietä/pyörätien jatketta.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Todellakin hyvä, että korjattiin. Se ratkaisu oli aivan älytön.
Ratkaisu oli täysin tieliikennelain mukainen. Kaupungin tapa toteuttaa se väärään paikkaan oli huono valinta.
Tuollaisia ylijatkettuja jalkakäytäviä on yleisesti ympäri maailmaa. Niissä väistetään ylitettävän jalkakäytävän liikennettä ihan liikennesäännön (Suomessa TLL 24 § 2, numeroitu kohta 5) mukaan. Ero muihin maihin on, että tuota ylijatketun sääntöä käytetään vain umpiperäisillä pikkukaduilla. Silloin jokainen sieltä tuleva tietää sinne ajettuaan tilanteen. Helsinki sovelsi sääntöä esim. Linnanmäen ympäristön läpiajokaduilla. Sitten ihmetellään, kun satunnaiset kävijät eivät osaa...
Järjestelyt tehtiin muutenkin epämääräisiksi. Jos ylityksiin olisi tehty edes metrin kavennus ennen ylijatkettua jalkakäytävää, tilanne olisi ollut vieraammillekin laakista selvä.
Huonointa jälkeä teki Iltalehden liikennetoimittaja, joka viikoittain haukkui järjestelyitä sen sijaan että olisi opastanut niiden käyttämisessä ja tekemisessä. Medialla on voimaa, sen väärin käyttämisessä on oltava varovainen.
Ei sitä lainvastaiseksi olekaan väitetty. Mutta typerä se oli, ja on edelleen.
Median pitääkin haukkua huonoja ja vaarallisia päätöksiä niin pitkään ja voimakkaasti, että tilanne korjataan. Iltalehti kirjoittaa enimmäkseen täyttä roskaa, mutta tässä tapauksessa täydet pisteet lehdelle vaikuttamisesta joka lopulta johti tilanteen korjaamiseen.
Monet eivät ymmärrä, mikä koko ylijatkettu jalkakäytävä/pyörätie edes on. Ylijatkettu jalkakäytävä on pääväylän suuntainen rakenne. Ylijatkettu jalkakäytävä ei ylitä pääväylän ajorataa, vaan se kulkee pääväylän suuntaisesti ja sivukatujen ajoradan edestä katkeamattomana väylänä. Sivukaduilta tulevilla on se väistämisvelvollisuus ylijatketun jalkakäytävän/pyörätien kevyttä liikennettä kohtaan. Hyvä, että tuostakin tietämättömyydestä johtuen palautettiin kolmiot.
Jaa että median olisi pitänyt valistaa ja neuvoa.
Mitäs arvelet, olisiko auttanut satunnaista liikkujaa jos media olisi julkaisuut vaaralliset risteykset?
Ei niitä ulkoa voi muistaa ja liikenteessä tuleekin ajaa havaintojen mukaan ei ulkomuistista.
Talvella tehdyt havainnot ovat aibvan erillaiset kuin kesällä tehdyt havainnot ja liikennemerkit ja järjestelyt tulisi tehdä siten että esim. väistämisvelvollisuudet ovat havaittavissa joka kelillä paikan päällä.
Nyt tajuat ongelman väärin.
Talvella ulkopaikkakuntalainen ei voi mistään tietää että kyseessä on ylijatkettu pyörätie, ei vaikka pysäyttäisi auton ja kävisi ulkona katsomassa.
Tarvittaiiin lapio ja rautakanki jotta voisi vähän kaivaa risteysalueella ennenkuin paljastuisi onko kyseessä tavallinen risteys vai ylijatketty.
Tietenkin jos risteykseen asennettaisiin sulanapitolämmitys ja risteys olisi aina puhdas lumesta ja jäästä.
Turha verrata tilannetta etelän maihin jossa lumi ja jää on harvinaista, siellähän tuollaiset risteykset on aina todennettavissa.
Ongelma on monisyinen. Jotut eivät osaa ja ymmärrä. Toinen on Suomen luminen ja jäinen talvi. Varmasti löytyy vielä jokin muu haaste.
Tässä alla olevan kuvan tapauksessa, kun tuolta hiekkatieltä kun tullaan ajoradalle, niin on väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.
https://maps.app.goo.gl/6HeBqkDencHQtYr69
Jo vähäinen tie vaikuttaa väistämisvelvollisuuteen, mutta tuon "vähäisen" hiekkatien tilalle voi myös kuvitella asvaltoidun sivutien. Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä ei ole kohdassa suojatietä, eikä pyörätien jatketta, vaan heidän väylänsä jatkuu "ehjänä" ja katkeamattomana väylänä. Autoilija väistää.
Jos siellä olisi asfaltoitu tie, eikä tuollainen vähäinen tie, olisi siinä kolmio, pyörätien jatke ja pyörätien merkki molempiin suuntiin. Tuollaisia näkyy olevan tuon kadun toisessa päässä muutamia.
Ei välttämättä aina ole niin. Aloituksessa mainituissa Helsingin ydinkeskustan, nyt "korjatuissa" sivuteiden risteyksissäkään ei ollut kolmioita, ei suojateitä, eikä pyörätien jatkeita.
No toivottavasti jatkossa ollaan tarkempia, kun rekrytoidaan henkilöitä vaativiin aikuisten töihin.
Olisi siihen risteykseen voinut laittaa myös MUU VAARA liikennemerkin lisäkilvellä "Ylijatkettu jalkakäytävä".
Kolmio on parempi. Se velvoittaa yksiselitteisesti väistämään. Ei tarvitse luottaa siihen, että ihmiset osaavat tilanteeseen liittyvät väistämissäännöt.
Toki näin kuin toteat, ja samaa periaatetta noudattaen kaikkiin risteyksiin voitaisiin aina laittaa kärkikolmiot, niin ei kenellekään jää epäselväksi, kuka väistää.
En ole jonka kirjoitusta kommentoit mutta annan oman palautteni kirjoituksestasi.
Ylijatkettu pyörätie/jalkakäytävä ei tarkoita vain että sitä kevyttä liikennettä tulee väistää vaan se västämisvelvoite koskee myös muutakin risteävää liikennettä.
Jos tarkastellaan mitä kolmio tarkoittaa niin ennen pyörätietä se tarkoitta että on väistettävä pyörätiellä mutta sen lisäksi muutakin risteävää liikennettä.
Kas hupsista, kolmio määrittelee väistämisvelvollisuuden aika tarkasti samoin kuin tuo korotettu pyörätie.
Joten ei tarvitse alkaa viisastelemaan kaikista risteyksistä.
Viisasteluhan oli se sinun päätarkoitus?
Kyllä, tarkoitus oli viisastella! Olet aivan oivallisesti ymmärtänyt kommnettini tarkoituksen. Se johtui siitä, että myös kommentissa, johon omani kirjoitin vastaukseksi, viisasteltiin. Potut pottuina, kuten sanotaan toisinaan.
"Jos tarkastellaan mitä kolmio tarkoittaa niin ennen pyörätietä se tarkoitta että on väistettävä pyörätiellä mutta sen lisäksi muutakin risteävää liikennettä.
Kas hupsista, kolmio määrittelee väistämisvelvollisuuden aika tarkasti samoin kuin tuo korotettu pyörätie."
Noinhan juuri. Ja kun siellä nyt on aina kolmio, voidaan tuo yksi momentti poistaa laista turhana, koska sitä ei ei koskaan sovelleta.
Siihen olisi voinut laittaa myös kyltin, missä lukee kertomus, mitä poikkeavalla liikenneratkaisulla niin kuin haetaan.
Suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi.
Kaikkialla muualla ei välttämättä kuitenkaan ole kolmioita, vaikka Helsinkin muuttikin käytäntöä.
Eihän autoilijan väistämisvelvollisuus jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä rajoitu pelkästään ylijatkettuihin jalkakäytäviin, vaan ihan kaikkiin kevyenliikenteen väyliin, jotka jatkuvat yhtäjaksoisena katkeamattomana väylänä, jossa kohdassa ei ole suojatietä/pyörätien jatketta.
Ei Helsinki mitään käytäntöään olisi muuttanut, mutta oli pakko, kun tieliikennelakia muutettiin:
Lisäkilvellä H27 osoitetaan ylijatkettu jalkakäytävä risteyksissä, joissa väistämisvelvollisuus on osoitettu liikennemerkillä. Lisäkilpeä käytetään merkin B5 tai B6 yhteydessä risteyksissä, joissa merkki B5 tai B6 on asetettu ajosuunnasta ennen ylijatkettua jalkakäytävää.
Tämä laki tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2025. Ylijatkettu jalkakäytävä tulee osoittaa liitteen 3.8 kohdassa H27 säädetyllä tavalla vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
Tuo ei vaan ole se fiksuin ratkaisu risteyksiin.
Esim. pihasta tai parkkipaikalta ulosajossa tilanne on luonnostaan selkeämpi, huolimatta talvesta ja sellaisesta.
Risteys se on sekin, kun suoralla tieosuudella tullaan sivutieltä ja siinä yhteydessä ajetaan yhtäjaksoisesti jatkuvan "kevyenliikenteen" väylän yli.
>> Lisäkilvellä H27 osoitetaan ylijatkettu jalkakäytävä risteyksissä, joissa väistämisvelvollisuus on osoitettu liikennemerkillä.
Tuo määrää siis sen, että kun käytetään kolmio/stop -liikennemerkkiä ennen ylijatkettua jalkakäytävää, niin silloin pitää käyttää lisäkilpeä H27. Jos väistämisvelvollisuus ei ole osoitettu liikennemerkillä, niin ei käytetä lisäkilpeäkään.
Tuohan ei siis määrää sitä, että pitää käyttää kolmiota tai stop-merkkiä, vaan sen, että pitää käyttää lisäkilpeä, jos käytetään kolmiota tai stop-merkkiä kohdassa. "väistämisvelvollisuus ON OSOITETTU liikennemerkillä" on asian ydin.
Se on aika selkeä ero.
Tuleeko marketin parkkikselta tie,
vai tullaanko asuintalon pihasta jalkakäytävän yli.
Jos tuollainen esimerkki auttaisi ymmärtämään eron..
Ero on toki tuo, että parkkipaikalta tulessa harvemmin ajetaan yhtäjaksoisesti jatkuvan kevyenliikenteen väylän oli. Voi toki olla sellaisiakin parkkipaikkoja, mutta harvoin niin kuitenkaan on. Kohdassa useimmiten kevyenliikenteen väylä katkeaa ajorataan. Tuossa tilanteessa kyseessä ei olekaan kevyenliikenteen väylän ylitys.
^Lisäys: Tuossa tarkoitetaan kaupan/marketin parkkipaikkoja.
Ilmeisesti et ole autoilija, ja siksi tuo on niin vaikea hahmottaa.
Yritän vielä selittää.
Pihoista ja pieniltä parkkipaikoilta on tähänkin asti ajettu jalkakäytän yli, kun ei ole mitään tietä mistä tullaan.
Isoimmilta parkkipaikoilta tulee selkeästi tie ulos ja risteyksissä käytetään suojateitä, liikennemerkkejä, valoja, yms.
Se on ollut tähänkin asti selkeää ja toimivaa.
Samaahan tuossa aiemmin todetaan. Huoltoaseman/marketin/kaupan parkkipaikalta tulessa harvemmin ajetaan yhtäjaksoisesti jatkuvan kevyenliikenteen väylän yli.
Taloyhtiön parkkipaikan kohdalla monesti niin kuitenkin on, kuten alla olevassa esimerkkikuvassa.
https://maps.app.goo.gl/4xycLXbh8HW1Sg1B8
Tässä on yksi esimerkki huonosta toteutuksesta, joka on ollut aikaisemminkin esillä.
https://i.postimg.cc/LXcvCMzc/huono-toteutus.jpg
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä kyseessä, mutta mitään suojatietä ei ole maalattu, eikä myöskään ole suojatien liikennemerkkejä. Kumpi väistää?
Jos tulkitaan siten, että yhdistetty väylä jatkuu katkamattomana ja yhtäjaksoisena väylänä, niin autoilija väistää. Jos niin ei tulkita, niin pyöräilijä väistää.
Ei tuossa mitään tulkita, vaan noudatetaan väistämissääntöä;
Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toi
sella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella.
Pyörätien liikennemerkkeihinkö perustat sen, että pyörätie katkeaa kohdassa?
Mihinkäs muuhun? Jos pyörätie jatkuisi yhtenäisenä ajoradan yli, olisi siinä merkittynä pyörätien jatke, ja ajoradan liikenteelle "stop" tai "kolmio".
Pyörätien jatke katkaisee kevyenliikenteen väylän, kuten suojatiekin tekee. Ei kevyenliikenteen väylä silloin jatku yhtäjaksoisena. Pyörätien jatkeella osoitetaan ajoradan ylityspaikka. Suojatie on sekin ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu tien osa.
Jos olisi suojatie tiemerkintänä/liikennemerkki, niin ei olisi mitään epäselvyyttä, että pyöräilijä väistää. Jos olisi suojatien lisäksi myös pyörätien jatke, niin autoilijoilla pitäisi silloin olla väistämismerkki, eikä silloinkaan olisi epäselvää, että kumpi väistää. Pyörätien jatkeen käyttö vaatii sen, että ajoradan ajoneuvoille on asetettu väistämisvelvollisuus liikennemerkeillä pyörätien jatkeen ylittäviä kohtaan.
Kun ei ole mitään tiemerkintää tai suojatien liikennemerkkiä, niin ei voi päätellä asian suhteen helposti mitään, että jatkuuko vai katkeaako tuo yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä risteykseen. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkki kertoo väylätyypin ja että liikennemerkin suuntaan saa pyöräillä.
Tässä on kuva katkeamattomasta ja yhtäjaksoisesti kulkevasta "kevyenliikenteen" väylästä, joka on tyyppiä pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain.
https://i.postimg.cc/SQ5xPdTD/katkeamaton-kevyenliikenteenvayla.jpg
Tuo on yksi niistä, Helsingin nyt korjaamista kohdista. Tuolta näytti siis aiemmin.
Tuossa ei ole suojatietä, eikä pyörätien jatketta, joka katkaisisi kevyenliikenteen väylän. Autoilija väistää yli ajavana osapuolena, kun ajaa kevyenliikenteen väylän yli. Se, että väylä sattuu olemaan vähän korotettu, on sitten ihan eri asia. Se korotus ei sitä väistämisvelvollisuutta muodosta, vaan se, että autoilija ajaa yhtäjaksoisesti jatkuvan kevyenliikenteen väylän yli.
Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.
Laissa EI lue, että: ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä "korotettua" jalkakäytävää tai pyörätietä.