Kesäkuun 9.päivänä 1944 varsinainen hyökkäys ei vielä maarintamalla alkanut mutta ilmatoiminta selvästi kiihtyi. Leningradin Rintaman yksiköt suorittivat päivän aikana kaikkiaan 1173 sotalentoa joista 556 pommikoneilla.
Neuvostoliiton tappiot:
- 1 Tu-2 ei palannut Lennolta , koneen ampui alas Brewster-lentäjä Lauri Mattson. Koneesta saatiin sotavanki. Tu-2 oli ollut aiemmin suomalaisille tuntematon konetyyppi ja lentäjät luulivat konetta Pe-2:ksi.
-1 Tu-2 tuhoutui laskeutuessaan lentokentälle, onnettomuus, ei taisteluista johtuva menetys.
-2 Il-4 ei palanneet lennolta: 8 miehistön jäsentä kirjattu kanonneiksi (3 vangittu iSilantojärvi). Koneet ampuivat alas suomalaiset lentäjät
-1 Il-2 (52 OKAE, tulenjohtoyksikkö), ilmatorjunta pudotti aamulla, lentäjä Obidin c vangittiin. Hänen kauttaan tieto että suurhyökkäys olisi pian alkamassa
-1 Il-2 (277 ShAD) ilmatorjunta pudotti (majuri Balakan, kersantti Temnov kuolivat)
- 1 Il-2 (703 ShAP) ilmatorjunta pudotti (miehistö kuoli)
- 1 Il-2 (703 ShAP) sai osuman ilmatorjunnasta ja sen jälkeen hävittäjäkone pudotti koneen (pentäjä OK, ampuja haavoittui )
Ilmataisteluissa lentäjät ampuivat alas 4 konetta (3 pommikonetta ja yhden Il-2 koneen) ja ilmatorjunta 3 Il-2 konetta. Suomalaisilla ei lentokonetappioita.
Neuvostoliiton tappiot:
- 1 Tu-2 ei palannut Lennolta , koneen ampui alas Brewster-lentäjä Lauri Mattson. Koneesta saatiin sotavanki. Tu-2 oli ollut aiemmin suomalaisille tuntematon konetyyppi ja lentäjät luulivat konetta Pe-2:ksi.
-1 Tu-2 tuhoutui laskeutuessaan lentokentälle, onnettomuus, ei taisteluista johtuva menetys.
-2 Il-4 ei palanneet lennolta: 8 miehistön jäsentä kirjattu kanonneiksi (3 vangittu iSilantojärvi). Koneet ampuivat alas suomalaiset lentäjät
-1 Il-2 (52 OKAE, tulenjohtoyksikkö), ilmatorjunta pudotti aamulla, lentäjä Obidin c vangittiin. Hänen kauttaan tieto että suurhyökkäys olisi pian alkamassa
-1 Il-2 (277 ShAD) ilmatorjunta pudotti (majuri Balakan, kersantti Temnov kuolivat)
- 1 Il-2 (703 ShAP) ilmatorjunta pudotti (miehistö kuoli)
- 1 Il-2 (703 ShAP) sai osuman ilmatorjunnasta ja sen jälkeen hävittäjäkone pudotti koneen (pentäjä OK, ampuja haavoittui )
Ilmataisteluissa lentäjät ampuivat alas 4 konetta (3 pommikonetta ja yhden Il-2 koneen) ja ilmatorjunta 3 Il-2 konetta. Suomalaisilla ei lentokonetappioita.
Vastaukset 321
Vanhimmat
Suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteet:
Lauri Mattsson (Pe-2, oli todellisuudessa Tu-2 ✔️ varmistettu ilmavoitto, aika ja paikka täsmäävät täysin.
Erik Teromaa Il-4, Olli Riekki Il-4 ja Atte Nyman Il-4. Näistä kolmesta Il-4 väitteistä 2 ✔️ on ollut ilmavoittoja ja 1 ❌ ei ole ollut.
Ahti Laitinen Airacobra ❌
Jorma Saarinen Airacobra ❌
Eero Halonen 2 La-5 ❌
Ilmari Juutilainen 2 La-5 ❌
Sen paremmin ilmatorjunta kuin lentäjät eivät ampuneet alas hävittäjäkoneita 9.6.44. Ilmatorjunnan ja lentäjän yhteistulituksesa pudonnut il-2 maataistelukoneen tapauksessa ei tietoa kuka lentäjistä oli tulittanut Il-2 konetta. Tämä kone putosi rintamalinjan tuolle puolen ja lentäjälle ei jäänyt käsitystä oliko kone tuhoutunut.
"Ilmatorjunnan ja lentäjän yhteistulituksesa pudonnut il-2 maataistelukoneen tapauksessa ei tietoa kuka lentäjistä oli tulittanut Il-2 konetta. "
Todellakaan kenelläkään lentäjällä ei ollut ilmavoittoväitettä Il-2 koneesta mutta Paavo Myllylä raportoi vaurioittaneensa Il-2 konetta. Niinpä Myllylä näillä tiedoilla ilmeisesti vaikutti Il-2 koneen tuhoutumiseen pakkolaskussa.
Sotavangiksi jääneet Il-4 miehistöjen jäsenet Silantojärvellä: Fedotov, Korushev, Marchenko ja Serebryannikov. Tu-2 koneesta aamulla jäi sotavangiksi Jegor Bykhovtsev. Vangitsemispaikka Kanneljärvi.
Suomalaisten omissa vankiluetteloissa oli ristiriitaisuuksia juuri Il-4 miehistön osalta 9.kesäkuuya 1944. Yhden koneen miehistö jäi sotavangiksi:
Lentäjä Balashov P.N, suunnistaja Prikhodko A.A, ampuja Marchenko F.R ja ampuja Serebryakov A.P.
-----Stieglitz------
Lars Westerlundin keräämän aineiston mukaan 9.6.44 vangittiin myös toisen Il-4 koneen miehistöstä Korushev ja Fedotov (836 BAP). Silantojärvellä, 15.Divisioonan lohkolla olisi vangittu Balashov, Prikhodko, Marchenko ja Serebryakov. He olivat 55.pommituslentorykmentin sotilaita (55 BAP).
Tu-2 koneen miehistöstä Kanneljärvellä vangittu vääpeli Byhovtsev kuului 132.pommituslentorykmenttiin.
Päämajan Operatiivisen Osaston Ilmavoimatoimiston mukaan suomalaiset Kannaksen it-yksiköt esittivät 15 pudotusväitettä 9.6.44.
Todellisuudessa it-yksiköt ampuivat alas 3 tai 4 konetta. Kaikki Il-2 koneita.
*****Penna Tervo*****
Ilmatorjunnan väitteistä 7 oli pommikoneita ja 8 maataistelukoneita. Selvästi ilmatorjunta luuli ilmataisteluissa alasammuttuja kolmea pommikonetta omaksi saavituksekseen. Il-2 koneiden väitteissä oli sen sijaan jo enemmän uskottavuutta. Suomella oli Kannaksella liian vähän raskasta ilmatorjuntaa jota olisi tarvittu juuri pommikoneita vastaan.
Ilmatorjunnan pudotusväitteitä 9.6.44 oli enemmän. Ilmatorjuntarykmentti 12 esitti :
-10 Il-2
- 7 pommikonetta (5 Il-4 ja 2 Pe-2)
Ilmatorjuntarykmmentti 15 esitti:
-3 Il-2
- 1 pommikone (Pe-2)
Eli nämä rykmentit Kannaksella esittivät yhteensä 21 pudotusväitettä.
9.6.44 ei ollut aivan tappioton Suomen ilmavoimille. Sotapäiväkirjojen mukaan Brewster - hävittäjä sai osumia ilmataistelussa ja joutui tekemään pakkolaskun alkuillasta klo 17 jälkeen Ronnunkylän aukealle 6 km Kivennavalta itäkaakkoon. Lentäjä haavoittui vietiin sairaalahoitoon ja pahoinvaurioitunut kone evakuoitiin korjattavaksi. Kone oli BW-377 ja lentäjä Olli Riekki. Tapaus liittyi ilmataisteluun jossa ammuttiin alas ainakin yksi, mahdollisesti 2 Il-4 pommikonetta.
Il-2 kone joka joutui sekä ilmatorjunnan ja hävittäjäkoneen tulituksen vaikutuksesta pakkolaskuun ja siinä tuhoutui korjauskelvottomaksi tuhoutui lentokentälle laskeutuessaan. Ei siis ihme että tässä tapauksessa (harvinaisen) rehellinen suomalaislentäjä ei esittänyt ilmavoittoväitettä.
Tapaus on myös osoitus että NL kirjasi pakkolaskussa tuhoutuneen koneen taistelutappioiksi jos menetys edes osittain johtui vihollisen tulituksesta.
-----Stieglitz-----
10.6.44
Neuvostoliiton suurhyökkäys alkaa. Suomen puolustus murtuu Valkeasaaressa. Leningradin Rintaman lentojoukot suorittavat 901 sotalentoa päivän aikana, ilmasota keskittyy aamuun ja aamupäivään. Ilma edellispäivää pilvisempi.
Neuvostotappiot (taistelutappiot) :
-1 Tu-2 (334 BAD) ammutaan alas ilmataistelussa varhain aamulla. Koneen ampuu alas yllätyshyökkäyksellä Brewster-lentäjä Väinö Kauppi.
-1 Tu-2 (334 BAD) , ilmatorjunta saa tuhoisan osuman osuman koneeseen aamupäivällä.
-1 IL-4 (113 BAD) , Ilmatorjunta saa osuman
-1 Jak-9 (27 GIAP, PVO). Ilmatorjunta saa osuman, kone tuhoutuu pakkolaskussa korjauskelvottomaksi. Luutnantti Kruchnov loukkaantuu lievästi.
3 Il-2 (277 ShAD), ilmatorjunta ampuu alas. Kahden koneen miehistöt kuolevat, kolmannen haavoittuvat.
-2 Il-2 (703 ShAP). Ilmatorjunta ampuu koneet alas, toinen kone räjähtää ilmassa miehistö kuolee, toinen tuhoutuu pakkolaskussa korjauskelvottomaksi, lentäjä haavoittuu.
Muut:
- 1 Il-2 (872 ShAP), moottoriongelma, lentäjä pudottaa pommit liian matalalta ja tuhoutuu samassa räjähdyksessä.
-1 Il-2 (277 ShAD), nousuvaiheessa lentokentältä aliluutnantti Dolinskyn kone kaartuu oikealle ja osuu toiseen koneeseen. Il-2 vaurioituu korjauskelvottomaksi.
-1 Pe-2 (276 BAD) saa ilmatorjunnasta osuman ja joutuu tekemään pakkolaskun Sosnovon lentokentälle. Kone ei tuhoutunut.
10.6.44 suomalaisten ilmavoittoväitteet:
Atte Nyman Pe-2 ❌
Urho Sarjamo Pe-2 ❌
Aulis Lumme Pe-2 ❌
Tapio Järvi Pe-2 ❌
Arvo Koskelainen La-5 ❌
Tapio Järvi 2 Pe-2 ❌
Urho Sarjamo Tu-2 ❌
Urho Sarjamo Airacobra ❌
Väinö Pokela Airacobra ❌
Erik Teromaa Il-4 ❌
Väinö Kauppi Pe-2 ✔️ (oli todellisuudessa Tu-2)
Ilmari Juutilainen Tu-2 ❌
Ilmari Juutilainen 2 La-5 ❌
Ilmari Juutilainen Il-2 ❌ tai ✔️ ❓
Neuvostoraporttien mukaan kahden varhain aamulla Jak-9 hävittäjän (lentäjät Zelenov ja Golovin) saattamat Tu-2 koneet taistelivat kahteen otteeseen 4 Brewster hävittäjiä vastaan estäen takaa tulleet hyökkäykset mutta paluumatkalla pari Brewstereitä yllätti pilvistä hyökäten alhaalta edestä yhden Tu-2 pommikoneen. Ilmavoiton sai Väinö Kauppi. Sen sijaan toista Tu-2 ryhmää saattaneet Leningradin Ilmapuolustuksen Airacobrat estivät Bf-109 hävittäjien hyökkäykset varhain aamulla.
Neuvostoraporttien mukaan kaikki Il-2 koneet menetetty ilmatorjuntatulen vuoksi mutta yleisesti lentäjillä oli taipumus esittää tappio ilmatorjunnasta johtuvaksi vaikka syy menetykseen saattoikin johtua vihollishävittäjästä johtuvaksi esim yllätyshyökkäyksellä. Siksi on mahdollista että yhden Il-2 koneen ampui alas Ilmari Juutilainen.
Suomen ilmatorjunta esitti ampuneensa alas 6 pommikonetta, 11 Il-2 konetta ja yhden hävittäjän. Se ampui alas 2 pommikonetta, yhden hävittäjän ja 4 tai 5 Il-2 konetta.
Suomalaiset kärsivät myöhemmin aamupäivällä ilmataisteluissa tappion kun aiemmin aamulla ilmavoiton saaneen Väinö Kaupin Brewster (BW-365) ammuttiin alas. Kauppi pelastui laskuvarjolla.
Neuvostoliittolaiset lentäjät esittivät 10.6.44 ampuneensa alas 13 suomalaisten konetta mutta ampuivat alas vain Väinö Kaupin Brewster-hävittäjän.
Suomalaisten kokonaisväitteet (lentäjät+Ilmatorjunta) oli 34 ja neuvostodokumenttien perusteella suomalaisten aseista pudotettiin 9 eli väitteistä 26,5% löytää vastineet neuvostodokumenteista.
Ilmatorjunnan osalta tulos on ollut 10.6.44 todennäköisesti prosentuaalisesti heikompi sillä sodan jälkeen "varmennettujen" osuutta kasvatettiin ja niinpä koko kesäkuun 1944 pudotusväitteet nostettiin lopulta 336:en kanonisoiden ne "totuudeksi" ja ne kaikki olivat ajalta 9.6-30.6.44. Päämajan Operatiivisen Osaston Ilmavoimatoimiston lukemat kesäkuulta 1944 olivat alunperin selvästi pienemmät. "Menestyksen" harhaa siis sodan jälkeen vain kasvatettiin.
Hävittäjälentolaivue 24 jatkoi massiivista ilmavoittojen liioittelua (0/9) mihin se oli vajonnut viimeistään jo 1943. Sama liittyi "ässä" Juutilaiseen. Kuten Kaupin tapaus 10.6.44 osoitti - mitä enemmän ilmasodan yksityiskohdista tiedettiin sitä useampi Juutilaisen ilmavoittoväite paljastui ontoksi. Ilmavoiton antaminen Juutilaiselle 10.6.44 Il-2 koneesta on syytä varustaa termillä "ehkä" tai "mahdollisesti".
-----Stieglitz-----
Suomalaiset esittivät Kannaksen suunnalla 10.6.44 vain 24 torjuntalentoa ja 6 tiedustelulentoa. Lähes kaikki klo 6-12. Noin kapoisilla harteilla ei torjuta voimakasta hyökkääjää ja sen nopeita pommikoneita ja hävittäjiä. Väinö Kaupin ilmavoitto Brewsterillä perustui yllätykseen ja pilvien hyödyntämiseen. Mutta muuten suomalaisilla oli statistin rooli. Todellinen taisteluun heittäytyminen olisikin tuonut pahoja tappioita kun riskejä oli otettava. Niinpä myös Kauppi itse seuraavalla lennolla ammuttiin alas.
*****Penna Tervo*****
Yksi suomalaisen ilmatorjunnan pudotusväitteistä oli kiinnostavia :
"Ahijärven maastoon. Osuma pommiin joka räjähti. Räjähdyksen voimasta putosi 3 konetta."
II./16 kev.it.ptri
Kyseessä oli väite jonka mukaan pommin räjähtäminen ilmassa pudotti 3 Pe-2 pommikonetta. Asian tekee mielenkiintoiseksi se että 10.6.44 aamupäivällä Tu-2 pommikone sai myös neuvostoraporttien mukaan ilmatorjunnasta täysosuman ja heidän raporttien mukaan Tu-2 olisi "räjähtänyt ilmassa".
Ja tuota Tu-2 konetta ei ampunut siten alas Sarjamo vaan Ahijärvellä toiminut Kevytilmatorjuntapatteri 16.
Suomalaiset saivat 10.kesäkuuta 1944 yhden lentomiehistön jäsenen sotavangiksi:
Anton Petuhov (566 ShAP), luutnantti, vangittu Noitermaalla. Hän oli Il-2 koneen lentäjä
Edellisenä päivänä vangittu 8 joista 6 Il-4 pommikoneen, 1 Il-2 koneen ja 1 Tu-2 koneen miehistöihin kuuluvia.
Lähde: sotavangit ja internoidut, sivut 260-261.
Tässä lienee virhe sillä Petuhovin kone menetetty seuraavana päivänä 11.6.44. Suomalaisten vankitiedoissa oli useita tällaisia päivämäärävirheitä. Mm 18.6.44 ammuttu kone alas ja myöhemmin siitä 2 saatua sotavankia mutta toinen näistä merkitty vangituksi päivää aiemmin 17.6.44. Petuhovin tapaus näyttää olevan vastaava.
Sotavangit ja internoidut tutkimuksesta löytyy pdf-tiedosto jonka mukaan 9.6.44 vangittiin Kannaksella 6 Il-4 pommikoneiden miehistöihin kuulunutta, yksi Tu-2 koneen miehistön jäsen sekä yksi tulenjohto Il-2 koneen lentäjä.
10.6.44 vangittiin Il-2 koneen lentäjä Noitermaalla.
11.6.44
Neuvostojoukkojen eteneminen Kannaksella jatkui mutta lentosään heikentyminen vähensi lentotoimintaa huomattavasti.
Neuvostapppiot (taistelutappiot) 11.6.44:
-Il-2 (277 ShAD), ilmatorjunta ampuu alas Petäjäjärvellä. Lentäjä Abidov ja Petuhov kuolleet.
-Il-2 (277 ShAD), ilmatorjunta ampuu alas Terijoella. Tämä tieto divisioonan kuukausoraportissa. Miehistö Shenyaev ja Izmagambetov kuolleet.
-Il-2 (872 ShAP), ilmatorjunta ampuu alas Kirkkojärvellä. Miehistö (Lazarev ja Zenkov kadonneet)
Muut:
-Il-2 (277 ShAD), epäonnistunut lennolle lähtö, moottori sammuu koneen ollessa 100 metrin korkeudella. Pakkolasku, kone korjauskelvoton, miehistö loukkaantuu.
Suomalainen ilmatorjunta esittää ampuneensa alas 8 konetta, kaikki Il-2 maataistelukoneita . Väitteistä 3/8 löytää vastikkeet neuvostodokumenteista.
Suomalaisilla lentäjillä ei ilmavoittoväitteitä.
Suomalaiset suorittivat päivällä 6 Dornier-pommikoneella hyökkäyksen puna-armeijan keskityksiä vastaan (klo 13.30-15.00, Jäppilä-Mainila-Uusi Alakylä) mutta kärsivät 3 koneen tappiot raportin mukaan ilmatorjuntatulessa. Kaatunut lentäjä luutnantti Leikkonen, kadoksissa tähystäjä vänrikki Saastamoinen, ampuja alikersantti Keinänen, ampuja alikersantti Fennander, lentäjä kapteeni Tuominen, tähystäjä luutnantti Pietarinen, ampuja kersantti Keinonen, ampuja kersantti Salo, lentäjä luutnantti Grundström, tähystäjä vänrikki Holmgren.Grundströmin koneen Kk-ampujat (2) pelastautuivat laskuvarjoilla.
Grunströmin kone putosi Kivennavalla, Tuomisen kone Joutsenselkään ja Leikkosen kone putosi Vammelsuuhun.
Suomalaiset suorittivat vain 2 tiedustelu ja 7 torjuntalentoa. Dornier-koneet lensivät ilman saattohävittäjiä. Neuvostohävittäjät ahdistelivat suomalaisten tiedustelulentoja.
Hyökkäys Dornier-pommikoneilla jossa kärsittiin 50%:n tappiot johti siihen että suomalaiset siirtyivät myöhäisillalla ja aamuyöllä tehtäviin pommituksiin.
Suurtaistelun kolmen ensimmäisen päivän aikana Leningradin Rintama menetti 6 pommikonetta alasammuttuina ja yhden onnettomuudessa (tuhoutui laskeutuessa lentokentälle) sekä yhden hävittäjäkoneen+ yhden vaurioituneen pommikoneen pakkolasku lentokentälle. Suomalaisten tappiot: 3 pommikonetta ja yksi hävittäjä + yhden hävittäjän pakkolasku kun ammuttiin alas ilmataistelussa.
"Suomalainen ilmatorjunta esittää ampuneensa alas 8 konetta, kaikki Il-2 maataistelukoneita ."
PS. It. Ptri esitti ampuneensa alas Pe-2 koneen. It. R esitti 8 väitettä Il-2 koneista ja It. R väitti pudottaneensa 2 Il-2 konetta. Eli jo näistä jo tulee 11 pudotusväitettä.
Suomen sota-opus (vuodelta 1960) osa 9 ja sivu 305 mainitsee 11.kesäkuuta 1944 ilmasodasta:
"Pilvisenä 11.6 vihollisen lentotoiminta oli laimeata kohdistuen etulinjaa ja lähiselustaa vastaa. IV AK:n alueella todettiin noin 110 konetta ja III AK:n alueella noin 80. Yhteensä 12 todettiin ammutun alas."
Nyt siis sodan jälkeen olikin pudotusväitteet kasvaneet 12 koneeseen. Koska lentäjillä ei ilmavoittoväitettä oli ilmatorjunnan väitteet kasvatettu 12 pudotukseen. Todellisuudessa noista 12:sta vain 1/4 oli ilmatorjunnan todellisia pudotuksia.
*****Penna Tervo*****
11.6.44 Leningradin Rintama suoritti 249 sotalentoa joista vain 5 pommikoneilla, 119 maataistelukoneille ja 125 hävittäjäkoneilla. Näistä hävittäjäkoneiden lennoista 49 suoritti Leningradin Ilmapuolustuksen koneet mutta osa niistä Luftflotte 1:ä eli saksalaisia vastaan.
12.6.44
Edellispäivän tavoin sää heikohko ja Leningradin Rintaman lentomäärä jäi 323 sotalentoon joista vain 1 pommikoneella, 176 maataistelukoneille ja 146 hävittäjäkoneilla (näistä 75 eli yli puolet Leningradin Ilmapuolustuksen hävittäjiä)
Neuvostotappiot (taistelutappiot)12.6.44 :
- Il-2 (277 ShAD), ilmatorjunta ampui alas. Lentäjä Kupin kuollut ja ampuja Khlynin haavoittui.
Muut:
-1 La-5 (11 GIAP, PVO). Lento-onnettomuus, lentäjä Nikolai Nazarov kuollut. Kone tuhoutui.
Suomalaisten ilmatorjuntayksiköt esittivät ampuneensa alas 12 Il-2 konetta ja 2 hävittäjää. Päämajan Operatiivisen Osaston Ilmavoimatoimiston myöhemmässä raportissa esitetty: 1 pommikone, 11 Il-2 ja 2 La-5 hävittäjää.
Suomalaisilla 8 MT-lentokoneiden kuljetusten suojauslentoa (Perkjärvi-Kuuterselkä), 6 MT-koneiden tiedustelulentoa ja 7 Brewsterien torjuntalentoa. Illalla vielä 6 MT-koneiden kuljetusten tukilentoja (Perkjärvi-Kämärä) ja MT-koneiden 2 tiedustelulentoa Kivennavan suuntaan.
Illalla klo 22.30 lähtee 37 suomalaisten pommikonetta (14 Ju-88, 19 BL, 2 DB ja 2 DF) kohteena Kivennapa-Mainila välinen tieosuutta. Koneet kuljettivat 29650 kiloa pommeja.
Suomalaisten tappiot:
Brewster-374 torjuntalennolla puolen päivän aikaan. Koneet ilmataisteluissa Kivennavalla Airacobra-hävittäjiä ja Il-2 maataistelukoneita vastaan ja vihollishävittäjä (Airacobra) ampui koneen alas. Lentäjä luutnantti Taisto Mattila kuoli.
Leningradin Rintama 13.Ilma-armeija ja Leningradin Ilmapuolustuksen koneet lisäsivät aktiivisuuttaan suorittamalla yhteensä 593 taistelulentoa ja esittivät käyneensä 5 ilmataistelua joissa väitettiin ammutun alas 6 lentokonetta: yhden Ju-88:n, yhden Me-109:n, kolme Fiatia ja yhden Brewsterin. 593 lennosta 211 pommikoneilla, 166 maataistelukoneilla ja 216 hävittäjäkoneilla (joista 120 suoritti Leningradin Ilmapuolustuksen hävittäjäkoneet, osa näistä Luftflotte 1 vastaan).
Neuvostotappiot (taistelutappiot) :
- Jak-9 hävittäjä (26 GIAP, PVO, Leningradin Ilmapuolustus) sai osuman ilmataistelussa keskiyöllä Ju-88 pommikoneen tulituksesta. Neuvostokoneet hyökkäsivät suomalaisia pommikoneita vastaan. Suomalaisen Ju-88 pommikoneen kk-ampuja raportoi vihollishävittäjän lentäneen konekiväärisarjan läpi kaartaen alaspäin. Neuvostoraportin mukaan kone putosi koilliseen Terijoelta. Lentäjä kapteeni Kharitonov pelastautui hyppäämällä laskuvarjolla.
-Il-2 (277 ShAD). Ilmatorjunta saa osuman, kone tekee pakkolaskun ja tuhoutuu korjauskelvottomaksi. Miehistö selviää lievin vammoin.
Suomalaiset hävittäjät suorittaneet 33 torjuntalentoa. Suomalaislentäjien ilmavoittoväitteet:
Tapio Järvi Pe-2 ❌
Emil Vesa Pe-2 ❌
Hans Wind 4 Pe-2 ❌
Väinö Suhonen Pe-2 ❌
Väinö Suhonen Airacobra ❌
Kaikki väitteet esitti Hävittäjälentolaivue 24 neljä lentäjää.
13.ilma-armeija ja sen Pe-2 tai Tu-2 pommikoneita käyttävät yksiköt eivät raportoineet menettäneensä pommikoneita 13.6.44. Samoin Itämeren Laivasto: ei Pe-2 tappioita.
Mielenkiintoiseksi asian kuitenkin tekee se että Liikolassa olisi vangittu 13.6.44 yksi Pe-2 pommikoneen kk-apuja, kersantti Vasili Medvedev (58 BAP/276 BAD). 276.pommituslentodivisioona raportoi todellakin kersantti Medvedevin kadonneen lennolta 13.6.44 joten kyse saattoi olla loikkarista tai hermonsa menettäneestä joka hyppäsi koneesta laskuvarjolla. Pe-2 koneet tekivät useita kymmeniä pommituslentoja juuri Liikolan tieosuuksia vastaan 13.6.44.
Ainoan hävittäjätappion (Jak-9) puolen yön aikaan Leningradin Rintamalle aiheutti (todennäköisesti) Ju-88 pommikoneen ampuja.
Suomalainen ilmatorjunta esittää ampuneensa 13.6.44 alas 7 viholliskonetta. Ampui todellisuudessa alas yhden Il-2 maataistelukoneen. Päämajan Operatiivisen Osaston Ilmavoimatoimiston listauksessa 1944 esitettiin ilmatorjunnan pudotusväitteet: 3 Il-2 ja yksi La-5 hävittäjä.
Suomalaisten tappiot:
-Blenheim BL-202 ammuttu alas ilmataistelussa keskiyöllä. Lentäjä vänrikki Koskinen, tähystäjä luutnantti Suhonen, kk-ampuja alikerentti Sjölund. Kone tuhoutunut.
-Blenheim BL-142 tehnyt pakkolaskun Uukuniemelle. Lentäjä ja kk-ampuja haavoittuneet. Kone vaurioitunut.
-Blenheim tekee mahalaskun Mensuvaaraan. Kone vaurioitunut.
-Blenheim joutuu tekemään pakkolaskun Käkisalmen lentokentälle.
Carl Fredrik Geustin mukaan 9.6-15.6.44 olisi Kannaksella ammuttu alas ilmataistelussa vain yksi Pe-2 kone alas joten missään tapauksessa 13.6.44 ei ole paukuteltu 7 Pe-2 pommikonetta alas. 13.ilma-armeija ei raportoinut pommikonemenetyksiä eikä 276.pommituslentodivisioona. Ainoa muu yksikkö 13.Ilma-armeijassa joka käytti Pe-2 koneita oli tiedustelyyksikkö 13 ORAP. Sillä oli Geustin tietojen mukaan kalustossa 12 Pe-2 konetta ja 10 Jak-9 tiedustelukonetta. Suomalaisten 7 Pe-2 väitettä liittyy Liikolan suunnan suurpommituksiin ja kun suomalaiset eivät päässeet kiinni pommikoneisiin ja saattoivat saada vain joitakin vaurioitettua syntyi harhoja suurista ilmavoittomääristä. Erityisesti Hans Windiltä katosi itsekriittisyys omista saavutuksistaan. Mikäli 7 Pe-2 pommikonetta olisi ammuttu alas olisi 276 BAD kirjannut todennäköisesti myös 10-15 miehistöjen jäsenten tappiot kaatuneina ja kadonneina. Nyt on vain tämä Medvedevin tapaus (276 BAD:n sotilas) joka on saattanut johtua siitäkin että kk-ampuja panikoi ja luuli koneen putoavan ja hyppäsi koneesta laskuvarjolla.
7 ilmavoittoa Pe-2 pommikoneesta kutistuu ainakin kuudella ja todennäköisemmin kaikki pudotusväitteet ovat perusteettomia. Suhosen Airacobra-ilmavoittoväitteelle ei löydy myöskään perusteita.
Yön ilmataistelun osalta jossa sekä suomalaiset että neuvostoliittolaiset menettivät koneen tuhoutuneena on esitettävä varauma että Kharitovin Jak-9:n on myös voinut ampua alas saksalaisten 3.F/(22) kaukotiedustelukonetyksikön Ju-188 kone. Tämä yksikkö teki useita tiedustelulentoja Kannaksella ja tämän yksikön kautta suomalaiset saivat tiedustelu tietoa.
Suomalaisia hävittäjäkoneita ei ollut edes ilmassa yön ilmataistelujen aikaan.
-----Stieglitz-----
"Suomalainen ilmatorjunta esittää ampuneensa 13.6.44 alas 7 viholliskonetta. Ampui todellisuudessa alas yhden Il-2 maataistelukoneen. Päämajan Operatiivisen Osaston Ilmavoimatoimiston listauksessa 1944 esitettiin ilmatorjunnan pudotusväitteet: 3 Il-2 ja yksi La-5 hävittäjä."
Ilmatorjuntarykmmentti 12 pudotusväitteet 13.6.44:
- 2 Il-2, Rautjärvi
- Il-2, Neuvola
-Il-2, Kyyrolä
- Il-2, Liikola
- Pe-2, Puumala
-La-5, Liikola
Ilmatorjuntarykmmentti 15 pudotusväitteet 13.6.44:
-Il-2, Rautu
Näillä kahdella it-rykmentillä oli siis yhteensä 8 pudotusväitettä 13.kesäkuuta 1944. Vain yksi kahdeksasta väitteestä oli ilmatorjunnan todellinen pudotus (Il-2).
"Il-2 (277 ShAD). Ilmatorjunta saa osuman, kone tekee pakkolaskun ja tuhoutuu korjauskelvottomaksi."
13.6.44 Leningradin Rintaman maataistelukoneet tekivät eniten matalahyökkäyksiä Vammeljoen suun maastoon suomalaisten ilmalaskennan perusteella noin 100 lennolla.
Kansallisarkistosta löytyy dokumentti joka paljastaa millaisessa harhassa ilmavoimien ylin johto oli myös 13.kesäkuun ilmasodan tuloksista:
"LeR:n komentaja
Lausun everstiluutnantille tunnåustukseni rykmenttinne menestyksellisesti johtamisesta ja kauttani onnitteluni alaisillenne heidän suorittamistaan lukuisista tulokselliisista ilmataisteluista erikoisesti 13.6.44 tapahtuneesta.
-Kenraaliluutnantti Jarl Frithiof Lundqvist"
Ilmavoimien komentaja Lundqvist välitti siis onnittelut lentäjillä 13.6.44 ilmataisteluista jossa he eivät todennäköisesti ampuneet alas yhtään konetta. Tämä suuri suomalainen valhe eli elämäänsä rauhassa kunnes 1990-luvulta lähtien tutkimukset alkoivat romuttamaan suurelta osin tätä sinivalkeaa ilmasodan illuusiota. Ilmasodan suomalaiset myönteiset yllättäjät löytyivät sittenkin suurtaistelun alussa Brewster-lentäjistä jotka ajastaan jälkeenjääneillä kokeillaan pystyivät ampumaan alas 3, mahdollisesti jopa 4 pommikonetta.
*****Penna Tervo*****
"Lausun everstiluutnantille tunnustukseni rykmenttinne menestyksellisesti johtamisesta ja kauttani onnitteluni alaisillenne heidän suorittamistaan lukuisista tulokselliisista ilmataisteluista erikoisesti 13.6.44 tapahtuneesta.
-Kenraaliluutnantti Jarl Frithiof Lundqvist"
Sodan jälkeen Lundqvist siirtyi aika pian Suomi-Neuvostoliitto seuraan (SNS) ja urakehitys taisi saada siitä hetkellisesti buustia. Hän toimi puolustusvoimien komentajana 1945-46. Ylittäessään toimivaltuutensa Mannerheim erotti hänet.
14.6.44
Puna-armeija murtautuu läpi suomalaisten puolustuksen Kuuterselässä. Leningradin Rintaman lentoyksiköt suorittavat 14.6.44 Kannaksen taistelujen suurimmat päivittäiset lentomäärät, kaikkiaan 1431 taistelulentoa joista 415 pommikoneilla, 586 maataistelukoneille ja 430 hävittäjäkoneilla. Myös Itämeren Laivasto (VVS KBF) lisää lentomääriään Viipurinlahden suunnalla puna-armeijan edetessä.
Suomalaiset hävittäjäkoneet suorittavat myös Kannaksen ilmasodan tähänastisesti suurimmat lentomäärät: 128 lentoa joista 18 selustassa Morane-hävittäjillä. 4 MT-konetta suojaa 11 Ju-88 koneen pommituslentoa Kuuterselkään klo 17.10-18.10.
Neuvostotappiot (taistelutappiot) :
-La-5 (159 IAP), saa osuman ilmataistelussa. Kone tuhoutuu korjauskelvottomaksi pakkolaskussa, lentäjä aliluutnantti Bebkolle vammoja.
-La-5 (159 IAP). Ammutaan alas ilmataistelussa illalla, lentäjä aliluutnantti Pavel Evdokimov kuollut. Koneen ampuu alas kapteeni Olli Puhakka.
- Il-2 (277 ShAD), ilmatorjunta saa osuman, kone tuhoutuu pakkolaskussa 2 km länteen Raivolasta, lentäjä Zaitsev haavoittunut, ampuja kuollut. Zaitsev merkitty vangituksi Sahakylässä 14.6.44 mutta hänen onnistuu paeta samana päivänä.
-Il-2 (277 ShAD), ilmatorjunta ampuu alas Kanneljärvellä. Lentäjä Andreev ja kk-ampuja Rubtsev kuolleet.
-2 Il-2 (703 ShAP/281 ShAD), ilmatorjunta ampuu koneet alas, miehistöt kuolleet.
Muut:
- 3 Itämeren Laivaston Il-2 konetta vaurioitunut ilmatorjuntatulessa klo 15.08-15.27 , eivät tuhoutuneet.
----------
14.6.44 esittivät Ilmatorjuntarykmentit 12 ja 15 ampuneensa alas: 12 Il-2 ja 2 Airacobraa. Kaikkiaan ilmatorjuntajoukot esittävät ampuneensa alas 19 konetta Kannaksella joista 3 Viipurissa. Ampuivat alas todellisuudessa 4 ja vaurioittivat 3 Itämeren Laivaston Il-2 konetta.
Suomalaisten hävittäjälentäjien ilmavoittoväitteet 14.6.44:
Aamupäivällä seuraavat lentäjät esittivät ilmavoittoväitteet 6 La-5 hävittäjästä: Luukkanen 2, Olavi Puro 2, Nuorala 1ja Olli Puhakka 1. Näistä 5 ❌ ja 1✔️
-Lauri Pekuri 2 Airacobraa ❌
- Erik Lyly Airacobra ❌
- Durchman Airacobra ❌
-Eino Luukkanen Airacobra ❌
-Halonen Airacobra ❌
-Saarinen Airacobra ❌ ja Il-2❌
-Olli Puhakka, illalla La-5✔️
-Leino Il-2 ❌
-Olavi Puro Il-2❌
-Klaus Alakoski Il-2❌
-Erik Teromaa Il-4❌
Neuvostoraporttien mukaan 4 Il-2 konetta vastaan hyökänneet hävittäjät pystytty torjumaan, kaikki tappiot (4) aiheutti ilmatorjunta. Airacobra-tappioita ei 14.6.44. 113 BAD ja Itämeren Laivasto ei raportoinut Il-4 tappioita. Teromaalla ainoana ilmavoittoväite pommikoneesta.
Suomalaisten tappiot:
-Bf-109 (MT-414)katoaa ilmalennolla Kivennavalla. Ylikersantti Paavo Saarni kuollut. Koneen ampui ilmataistelussa alas puolen päivään aikaan todennäkösesti 159 IAP:n La-5 hävittäjäkone. Neuvostoraportin mukaan kapteeni Bogatyrevin 4 La-5 hävittäjän ryhmä (lähtö klo 10.50 , paluu klo 12.00) kohtasi Bf-109 koneita ja he esittivät pudottaneensa kaikkiaan 3 konetta.
Neuvostotappiot: 2 hävittäjäkonetta ja 4 Il-2. Suomalaistappiot: 1 hävittäjäkone.
Suomalaisten (it+lentäjät) 38 pudotusväitteestä 6 vahvistettavissa neuvostoliittolaisista dokumenteista. 13.ilma-armeijan 275.hävittäjälentodivisioona väitti ampuneensa alas 13 konetta. Ampui todellisuudessa alas vain yhden.
Ps.ItPtri esitti ampuneensa 14.6.44 Voipialassa klo 15 aikaan kaksi Il-2 alas. Kun nämä ynnätään mukaan päästään tuohon 19 it:n pudotusväitteeseen.
Neuvostodokumenttien mukaan luutnantti Grechkan johtamat neljä La-5-konetta 159 IAP:stä taisteli kuuden Me-109-koneen kanssa sikäläistä aikaa kello 20.20–21.35. Taistelun aikana Grechka nousi ilmaan, ja toisen parin johtaja, nuorempi luutnantti Vasiliev, seurasi häntä, kun taas kaksi siipimiestä pysyivät alhaalla ilmeisesti sekoittaen koneiden numerot. Noustuaan korkeutta Grechka alkoi ajaa takaa yhtä Me-109-konetta väitti ampuneensa sen alas. Alhaalla pysyneet siipimiespari, nuoremmat luutnantit Evdokimov ja Chilik(?), joutuivat yhtäkkiä kahden ylöspäin syöksyvän Me-109-koneen hyökkäyksen kohteeksi. Evdokimov ammuttiin alas, hänen koneensa syöksyi maahan ja hän kuoli, kun taas Chilik selvisi hyökkäyksestä tekemällä kaksi pyörähdystä ja pakeni paikalta.
Puhakan ilmavoitto on vahvistettu.
-----Stieglitz -----
Suomen aikaan klo 19.45 läksi kaksi ryhmää Bf-109 koneita torjuntalennolle kohteena Vuotjärvi-Liikola. Toisessa ryhmässä 4 ja toisessa 5 mersua. Puhakan ilmavoitto saavutettu Suulajärvellä.
Siis lopputulos oli että Suomi voitti sodan.
Voitti sodan maksamalla sotakorvaukset, menettäen Karjalan ja Porkkalaan tuli puna-armeijan sotilastukikohta. 😂
Hannu Valtosen sanoin : moni suomalainen sankarilaulu typistyi pelkäksi viheltelyksi.
Aloitus perustuu oletukseen, että puna-armeijan tilastot ovat virheetöntä evankeliumia. Enempää ei tarvitse kertoa.
Kyllä ne on aika luotettavia. Tutkijat eivät ole löytäneet niistä oleellisia suuria virheitä. Ja pitää muistaa että esim yöllä 12.-13.6.44 suomalaiset kirjasivat yhden pommikoneen tappion mutta 3 Blemheimiä sen lisäksi joutui tekemään pakkolaskut. Niistä kaksi selviä taisteluissa saatujen vaurioiden aiheuttamien aiheuttamia. Samoin Olli Riekin Brewster ammuttiin ilmataisteluissa alas. Tapausta ei kirjattu tappioksi mutta tuota Brewsteriä (BW-377) ei sen koomin näkynyt taistelukertomuksissa.
Ilmailufoorumilla Carl Fredrik Geust kävi läpi 14.6.44 Neuvostoliiton taistelutappioita ja samat neuvostotappiot näyttivät olevan kuin tuossa ylhäällä mainitut.
VT-linjan murtuminen Kuuterselässä 14.6.44 merkitsi Suur-Suomi aatteen konkurssia. Suomen ilmapuolustus oli lopulta aika avuton Leningradin Rintaman lentojoukkojen paineessa. Neuvostoraporteissa mainittiin että pommikonemuodostelmat ilman merkittävää uhkaa pääsivät suorittamaan tehtävänsä.
Aivan! Ne pommittivat Helsingin maan tasalle ja upottivat panssarilaiva Väinämöisen.
Iltapäivällä 14.6.44 Saksan kaukotiedusteluyksikön Ju-188 kuvasi Kannaksen neuvostokeskittymiä n. 8000 metrin korkeudelta (sää kirkas) . Saksalaisilta saatiin lisätietoa tilanteesta.
******Penna Tervo*****
14.kesäkuuta 1944 ilmataisteluissa alasammutut kaksi La-5 konetta olivat suomalaisten hävittäjälentäjien ensimmäiset ilmavoitot hävittäjäkoneista suurtaistelun aikana. Suomalaisten omat tappiot siihen asti 2 hävittäjäkonetta ilmataisteluissa + 1 alasammuttu pakkolaskun tehnyt Brewster.
Se siitä "1:30 voittosuhteesta".
Kuka on mainostanut 1:30 voittosuhdetta ja missä yhteydessä? Yleinen arvio sodasta oli, että yksi X vastaa kymmentä Y:tä.
Koko sotakirjallisuus on täynnä tätä humpuukia jossa verrataan ilmataisteluissa omia tappioita neuvostoliittolaisten muka 1600 koneeseen. Tosiasiassa suomalaiset hävittäjät ampuivat jatkosodassa alas 500-550 konetta joista yli puolet on ollut muita kuin hävittäjäkoneita. Kun lasketaan mukaan tapaukset jotka on yritetty sälyttää ilmatorjunnan piikkiin ja ne "kadonneet" ovat suomalaiset menettäneet ilmataisteluissa yli 100 konetta. Voittosuhde on ollut kaikissa koneissa 1:5 ja hävittäjien välisessä taisteluissa vielä vähemmän.
Vuosina 1943-44 hävittäjien välisten ilmataistelujen voittosuhde ei ollut edes 1:3 vaan hieman sen alle.
15.6.44
Leningradin Rintaman lentojoukot (13.ilma-armeija ja Leningradin Ilmapuolustus) suorittavat 15.6.44 kaikiaan 925 taistelulentoa joista 213 pommikoneilla, 314 maataistelukoneilla ja 398 hävittäjäkoneilla (joista 216 Leningradin Ilmapuolustuksen hävittäjäkoneilla, osa näistä Saksan Luftflotte 1 vastaan). Itämeren Laivasto lisäsi lentoja Viipurinlahden suunnalla.
Suomalaisten hävittäjäkoneiden taistelulennot putosivat 45 joista 28 bf-109 hävittäjillä. 11 Ju-88 pommikoneella hyökättiin Suurselän aukeilla neuvostokeskityksiä vastaan.
Neuvostotappiot (taistelutappiot) :
-Pe-2 (140 BAP/276 BAD). Ilmatorjunta ampuu pommikoneen alas Kiviniemessä. Miehistö (Karasev, Nazimov, Aksenikhin) julistetaan kadonneeksi.
- La-5 (159 IAP). Ilmatorjunta ampuu alas Raivolassa. Kapteeni Sergei Bogatyrev kuollut. Tämän koneen pudotti todennäköisesti Ps.ItPtri jolla on pudotukseen sopiva väite.
-2 Airacobraa (196 IAP) törmäävät toisiinsa muodostelmalennolla. Luutnantit Nikolai Vorotnikov ja Ivan Nesterenko kuolleet. Taistelutappio muttei vihollisvaikutuksesta.
- 1 Il-2 (999 ShAP/277 ShAD) ilmatorjunta ampuu alas , Liikolassa, Kuuterselän alueella. Kone tuhoutuu. Miehistö (lentäjä Bykov, ampuja Ardashov) kuolleet.
-1 Il-2 (943 ShAP/277 ShAD). Ilmatorjunta ampuu alas Liikolassa. Kone tuhoutuu. Miehistö(Tsuganov ja Budzalin) kuolleet.
- Il-2 (448 ShAP) ilmatorjunta ampuiu alas Kuolemanjärvellä. Miehistö (Jermilov ja Aleksandrov) kuollut.
-Il-2 (8 GShAP, VVS KBF). Tämän Itämeren Laivaston koneen ampuu alas ilmatorjunta alas Vuottaassa klo 17.08-17.18. Alikersantti Smakov ja aliluutnantti Vasili Rybalchenko kadonneet.
Muut:
-1 Il-2 (277 ShAD) syttyy tulee lentokentän yläpuolella lähdön jälkeen. Miehistö (lentäjä Korostin ja ampuja Simonov) hyppäävät laskuvarjoilla.
-1 La-5 (400 IAP, PVO) Lento-onnettomuus. Lentäjä Fedor Savelyev kuollut.
Suomalaistappiot:
-Ju-88 pommikoneen moottori syttyi tuleen ja kone syöksyi maahan Kesälahdella. Koneen lentäjä kapteeni Perälä kuoli, muut pelastautuivat laskuvarjoilla. Ei vihollisvaikutuksesta menetetty kone.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet:
-Eino Luukkanen Pe-2 ❌. Pe-2:n ampui alas Kiviniemessä ilmatorjunta. Luukkasen väite oli Valkjärvellä. Pommikoneen pudotti Kiviniemessä 9.Kevyt.It.Ptri.
-Hans Wind, Airacobra ❌
- Hans Wind, Il-2 ❌ tai ✔️. Ilmavoittoväite Kuuterselässä aamulla. Samalla seudulla 277 ShAD menetti ilmatorjunnan vuoksi Il-2. Koska ilmasota keskittyi juuri Kuuterselän alueelle ei pelkkä sijainti vahvista Windin ilmavoittoa eikä 277 ShAD:n raportti mainitse mitään ilmataistelussa menetetystä koneesta.
Ilmatorjunnan väitteet:
Ilmatorjuntarykmentti 12 väittää ampuneensa alas 8 Il-2, 1 Pe-2 ja 1 Airacobran.
Ilmatorjuntarykmmentti 15 väittää ampuneensa alas 4 Pe-2, 1 SB-2 ja 1 Il-2. Lisäksi Viipurissa esitettiin 2 ilmatorjunnan pudotusväitettä joten ilmatorjunnalla oli yhteensä 18 pudotusväitettä ja lentäjillä 3. Neuvostodokumenttien mukaan ilmatorjunta aiheutti 6 koneen tappiot. Ilmataistelut ei yhtään.
Ps.ItPtri esitti ampuneensa alas 4 Il-2 konetta. Silloin ilmatorjunta esitti ampuneensa alas yhteensä 22.
15.6.44 marsalkka Mannerheim:
"Suomen armeija on lyöty".
Kaikkiaan suurtaistelun ensimmäisen viikon aikana suomalainen ilmatorjunta (ItR 15, ItR12, Ps.ItPtri + Viipurin ilmatorjunta esittivät pudottaneensa 112 lentokonetta.
9.6.44: 21
10.6.44: 18
11.6.44: 11
12.6.44: 14
13.6.44: 7
14.6.44: 19
15.6.44: 22
Carl Fredrik Geustin mukaan ilmatorjunta olisi ampumat todellisuudessa alas 20. Mutta kun siihen lisätään Itämeren Laivaston yksi ilmatorjunnan pudottama Il-2 päästään lukemaan 21 eli vajaaseen 20%:iin ilmatorjunnan väitteistä.
Lähde: Erkki Rahkola & Carl Fredrik Geust, Vaiettu Elisenvaaran pommitus
Geustilla oli lähes täysin vastaavat neuvostotappiot 9.6-15.6.44 osalta ilmatorjunnan osalta. Il-2 koneiden kokonaistappiot samat vain parin Il-2:n osalta rajankäyntiä pudottiko koneet it vai lentäjät. Yksi Pe-2 näkyi myös it:n pudotuksena. Ainoa ero oli että Geust esitti ilmatorjunnan pudottaneen 2 La-5 konetta.
Ilmatorjunnan pudotusväitteiden lukemat 112 eivät sisällä esim Laivaston ja Rannikkopuolustuksen mahdolliset lukemat. Lentäjät väittivät ampuneensa alas 54 konetta joista 27 hävittäjäkoneita. Koska Jak-9 koneen yöllä 13.6.44 (todennäköisesti) pudotti Ju-88:n koneen kk-ampuja eivät hävittäjälentäjät ampuneet alas kuin nuo kaksi La-5 hävittäjää 14.6.44. Siinä koko ensimmäisen taisteluviikon (9.6-15.6.44) hävittäjien välisten taistelujen suomalaisten voittosaldo. Se ampuivatko hävittäjälentäjät tuolla viikolla 3 Il-2 kuten Geust esittää on kyseenalaista. Il-2 divisioonien raportit mainitsevat hävittäjän osuudeksi tappioon vain yhden koneen tapauksen 9.6.44. Pommikoneiden osalta tilanne on selkeämpi. Kaksi Tu-2 ja kaksi Il-4 ammuttiin alas ilmataisteluissa. Sen sijaan mitään tietoa yhden Pe-2 koneen alasampumisesta ilmataisteluissa ei löydy neuvostoraporteista. 276 BAD menetti yhden Pe-2 koneen mutta ilmatorjunnan pudottamana (15.6.44) kuten Geustinkin esitti.
Ja vielä: Geust kirjasi kahden La-5 koneen kadonneen. Ne kuitenkin on raportoitu 159 IAP:n sotapäiväkirjassa. Ne ammuttiin alas ilmataisteluissa 14.6.44.
-----Stieglitz -----
"Geust kirjasi kahden La-5 koneen kadonneen. Ne kuitenkin on raportoitu 159 IAP:n sotapäiväkirjassa. Ne ammuttiin alas ilmataisteluissa 14.6.44."
Hän kirjasi myös kaksi Airacobraa kadonneeksi 9.6-15.6.44. Ne olivat mitä ilmeisemmin juuri kahden muodostelmalennolla keskikorkeudessa lentäneen 196 IAP:n yhteentörmäyksen tapausta 15.6.44. Tappioita ei aiheuttaneet suomalaiset lentäjät tai ilmatorjunta.
Suomalaisten aseet pudottivat 9.-15.kesäkuuta 1944 Kannaksen suunnalla:
-23 Il-2 maataistelukonetta (sis Itämeren Laivaston menettämän yhden koneen)
- 7 tai korkeintaan 8 pommikonetta (Geustin Pe-2 ilmataistelussa???)
- 5 tai korkeintaan 6 hävittäjäkonetta (Geustin extra La-5 ilmatorjunnan pudottamana?)
Geustin mainitsemat 2 vauriopoistoa Il-2 koneesta on mukana muutenkin tappiokirjauksissa (23). Sen sijaan 2 Il-4 vauriopoistoa ei ole mukana. Jokaisessa ilmavoimissa kirjattiin vaurioituneiden koneiden poistoja mutta niiden tapauksessa on aika kyseenalaista puhua "ilmavoitoista" tai että "kone ammuttiin alas".
11.6.44 on Suomen Sota-opuksen mukaan ilmatorjunta esitti ampuneensa alas 11.6.44 kaikkiaan 12 konetta. Eli 9.6-15.6.44 olisi suomalaisella ilmatorjunnalla ollut Kannaksen suunnalla ainakin 113 pudotusväitettä. Laivaston ja rannikkopuolustuksen ilmatorjunnan pudotusväitteistä ei tietoa.
*****Penna Tervo *****
Ilmavoimien esikunta, Yleisesikuntaosasto, toimisto YE3.
"Immolasta siirtynyt 7 MT-konetta Lappeenrantaan."
(Osasto Kuhlmeyn Immolaan siirtymisen valmistelut menossa)
*****Penna Tervo*****
16.6.44
Lentosään huomattavan heikentymisen vuoksi Leningradin Rintaman lentomäärät putosivat vain 223:een joista 165 maataistelukoneilla ja 58 hävittäjillä (näistä 10 Leningradin Ilmapuolustuksen hävittäjillä). Yhtään pommikonelentoa ei suoritettu. Hävittäjäsuoja maataistelukoneille edellispäiviä lentosään vuoksi heikompi.
Suomalaiset suorittivat MT-koneilla 19 tiedustelulentoa ja 18 pommikoneiden saattolentoa. Pommikoneet suorittivat 31 pommituslentoa Seivästön eteläpuolelle iltapäivällä.
Neuvostotappiot (taistelutappiot) :
- Il-2 (15 GShAP, 277 ShAD) ilmatorjunta ampuu alas, kone tuhoutuu maahansyöksyssä, lentäjä Fedosev ja ampuja Baikov kuolleet.
- Il-2 (703 ShAP) saa ilmataistelussa osuman peräsimeen ja lentäjä menettää koneen hallinnan. Lentäjä kapteeni Grafov pelastautuu laskuvarjolla, ampua Agafonov kuolee. Koneen pudotti joko Lauri Pekuri tai Antti Tani tai molemmat.
-1 Il-2 (448 ShAP) ilmatorjunta ampuu alas (lentäjä haavoittui, ampuja kuoli)
Suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteet:
2 Il-2, Antti Tani (1) ja Lauri Pekuri (1). Todennäköisesti molemmat osallistuivat kapteeni Grafovin Il-2 koneen (703 ShAP) pudotukseen. 2 väitettä, 1 ✔️ ilmavoitto.
Suomalaisten ilmatorjuntayksiköt esittivät ampuneensa alas 10 Il-2 maataistelukonetta. Ampuivat todellisuudessa alas 2.
Kaikkiaan suomalaisten 12 pudotusväitteestä koskien Il-2 koneita 3 löytää vastineet neuvostoliittolaisista tappiotiedoista.
Suomalaisten tappiot:
MT-420 syttyi ilmataistelussa Inossa tuleen saatuaan osuman illalla klo 19 jälkeen, suomalaisten mukaan Il-2 koneen tulituksesta. Koneen pudotti todennäköisesti 703 ShAP:n Il-2 kone (tai saattohävittäjä) . Kapteeni Lauri Pekuri pelastautui laskuvarjolla mutta jää myöhemmin pitkän vaeltelun jälkeen sotavangiksi.
Illalla 16.6.44 tehtiin seuraavat hävittäjälaivueiden tukikohtien siirrot:
-Hävittäjälentolaivue 24 siirtynyt Lappeenrantaan
-Hävittäjälentolaivue 26 siirtynyt Käkisalmeen ja esikunta Immolaan
-Hävittäjälentolaivue 28 siirtynyt Uttiin
-Hävittäjälentolaivue 24 siirtynyt Lappeenrantaan
*****Penna Tervo *****
Hävittäjälentolaivue 34 siirtynyt Lappeenrantaan myös.
Leningradin Rintaman lentokoneiden taistelutappiot versus lentomäärät päivittäin:
09.6.44........ 7 lentokonetta.... 1173 taistelulentoa
10.6.44.........9 lentokonetta.... 901 taistelulentoa
11.6.44.........3 lentokonetta.... 249 taistelulentoa
12.6.44.........1 lentokone........... 323 taistelulentoa
13.6.44.........2 lentokonetta.... 593 taistelulentoa
14.6.44.........6 lentokonetta.... 1431 taistelulentoa
15.6.44........ 5 lentokonetta...... 925 taistelulentoa
16.6.44.........3 lentokonetta...... 223 taistelulentoa
Yhteensä 36 lentokonetta jotka joko ammuttu alas ilmatorjunnalla, ilmataisteluissa tai eivät palanneet 5818 taistelulennolta. Tappioprosentti 0,62% jota voidaan pitää matalana ottaen huomioon kyseessä olleen offensiivin ja kun Neuvostoliiton taistelutappiot 1943-44 olivat keskimäärin noin 1,2-1,3 % ja suurhyökkäyksissä vielä korkeammat.
Lukemien lisäksi Itämeren Laivaston yksi Il-2 kone ammuttu alas ilmatorjunnan tulella mutta VVS KBF:n lentomäärät Suomen suunnalla ei tiedossa.
Tulokset osoittavat Suomen ilmapuolustuksen heikkoudet näin kovassa paineessa ja se tuskin tuli varsinkin saksalaisille yllätyksenä.
17.6.44
Lentosään parannuttua Leningradin Rintama suoritti 851 taistelulentoa (205 pommikoneilla, 279 maataistelukoneilla ja 367 hävittäjäkoneilla, joista 134 suoritti Leningradin Ilmapuolustuksen hävittäjäkoneet).
Osasto Kuhlmeyn ensimmäinen taistelupäivä. Osastoon kuuluvan II./JG54:n Fw-190 hävittäjäkoneet keskittyvät torjuntataisteluihin kohteena eteenkin Il-2 maataistelukoneet ja suojahävittäjät. Ilmasodan luonne Kannaksella muuttuu jyrkästi edellisistä päivistä.
Suomalaiset suorittavat hävittäjäkoneilla 83 tiedustelu-, torjunta- ja suojauslentoa, niistä 45 MT-koneilla. 7 Ju-88 pommikonetta pommittaa iltapäivällä Seivästön aluetta.
Neuvostoliittolaisten taistelutappiot :
- 5 Il-2 (277 ShAD) ammutaan alas ilmataisteluissa Liikolan alueella päivällä puoli kahden aikaan. 4 koneen miehistöt kuolleet, yksi kone tekee pakkolaskun Liikolassa. Koneet ampuu alas II. /JG54 lentäjät.
- 2 Il-2 (448 ShAP) joutuvat ilmataistelussa II./JG54 lentäjien alasampumiksi. Lentäjä aliluutnantti Kholodionov ja ampuja sotamies Zagorodny kuolleet, lentäjä majuri Volkov ja ampuja sotamies Yushkov pelastuvat.
- Il-2 (703 ShAP), lentäjä aliluutnantti Molchanov, ammutaan alas ilmataistelussa bf-109 koneita vastaan. Koneen ampuu alas suomalaislentäjä. Lentäjä aliluutnantti Molchanov haavoittuu.
-Pe-2 (140 BAP/276 BAD), katoaa lennolla Viipurin lähellä keskipäivän aikaan. Koneen ampuu alas majuri Erich Rudorffer, Stab. II. /JG54. Miehistö (Galygin, Olenich ja Antonovich) kadonneet.
-Pe-2 (34 BAP/276 BAD), saa ilmatorjunnasta osuman ja joutuu tekemään pakkolaskun veteen. Miehistöstä Dmitri Rudnev menehtyy.
-Pe-2 (276 BAD). Joko ilmatorjunta tai suomalaislentäjä sai koneen polttoainejärjestelmään osuman. Pakkolasku mereen. Lennon ajankohta ei selvillä. Miehistö pelastuu.
- 4 Airacobraa (103 GIAP, PVO) lähtee sotalennolle klo 16.05 ja jäävät palaamatta lennolta. Lentäjät Kalyamagin, Morozov, Galanin ja Vorobiev kadonneet. Yksi koneista löydetään 19.6.44 Ylä-Uuskusta, Salmin pitäjästä suolle pakkolaskun tehneenä. Neljästä koneesta yhden todennäköisesti ampuu alas Brewster-lentäjä Reino Sartjärvi. Sartjärveä lukuunottamatta kellään muilla lentäjillä, suomalaisilla ja saksalaisilla, ei hävittäjiin liittyviä ilmavoittoväitteitä ja koneista ainakin 3 eksyi reitiltä.
-2 Airacobraa (102 GIAP, PVO) lentoaika 17.15-18.15, kadonneet lennolta. Kuuluivat 6 Airacobran ryhmään jota johti kaartinkapteeni Tsisarenko. Kaksi Airacobraa tekevät pakkolaskut Inkeroisten lähellä olleelle suolle koneiden eksyttyä reitiltä ja polttoaineen loputtua.
-Jak-9 (29 GIAP), ammutaan alas ilmataistelussa. Ivan Kozlov kadonnut. Koneen ampuu alas II./JG54 lentäjä Herbert Koller.
-2 Il-2 (8 GshAP, VVS KBF). Ilmatorjunta ampuu alas nämä Itämeren Laivaston koneet Teikarsaaren alueella. Vasili Markov (aliluut), Aleksander Protsuk (aliluutn), Viktor Volodin (kers) ja Nikolai Silantiev (alikers) kuolleet.
(Muut tappiot:
- Jak-9 (27 GIAP, PVO), kone vaurioituu pahoin laskeutuessaan lentokentälle. )
Neuvostotappiot yhteensä 20 konetta joista 3 pommikonetta, 10 maataistelukonetta ja 7 hävittäjäkonetta. Näistä tappioista ainakin 5 Airacobran menetyksen syy oli eksyminen reitiltä, polttoaineen loppu ja pakkolaskut. Kolme koneista tekee pakkolaskut suomalaisten alueille suoalueille.
17. kesäkuuta 1944 kolme Bell P-39Q Airacobraa (“20” USAAF 44-2092; “25”, USAAF 44-3255 ja “26” USAAF 44-2664) tekivät pakkolaskut Kaakkois-Suomeen, ilmeisesti eksyttyään ja polttoaineen loputtua. Airacobrat “20” ja “25” kuuluivat Leningradin Ilmapuolustuksen 102 GIAP:lle ja “26” vastaavasti 103 GIAP:lle, 2GIAK:lle. Vuosien huolellisen entisöinnin jälkeen Airacobra “valkoinen 26” (alkuperäisen “26”:n rungolla, kun taas siivet ovat peräisin Airacobra “25:stä”) asetettiin näytteille 6. maaliskuuta 2000 Keski-Suomen ilmailumuseoon Tikkakoskelle, ja se on siitä lähtien yksi museon upean lentokonekokoelman helmistä.
Lähde:
H. Valtonen/Keski-Suomen ilmailumuseo
Tämä Airacobra "26" oli Salmin pitäjään pakkolaskun tehnyt 103 GIAP:n kone. Sotavangit ja internoidut-kirjassa oli Nikolai Galaninin (103 GIAP) merkitty vangituksi Inkeroisissa mutta tämä saattoi olla virhe. Galanin todennnäköisesti teki itsemurhan.
Tämä tieto jonka mukaan Inkeroisiin pakkolaskut tehneet kaksi Airacobraa olisivat olleet 102 GIAP:n (lentäjät luutnantit Sokolov ja Sychenko) merkitsee ilman muuta ettei II. /JG54 lentäjät (Wernicke ja Seevers) ampuneet alas kahta Airacobraa, eivät ainakaan 102 GIAP:n . Koska huono lentosää (ja PVO:n lentäjien heikohko suunnistustaito) johtivat 103 GIAP:n osalta 4 koneen katoamiseen on myös Reino Sartjärven ilmavoiton perään laitettava kysymysmerkki. Seeversin ja Wernicken osalta on tietysti pieni mahdollisuus että he olisivat ampuneet alas kaksi 103 GIAP:n Airacobraa mutta todennäköisemmin aikaikkuna olisi mennyt kiinni sillä näiden koneiden polttoaine ei olisi riittänyt klo 17.50 asti. Niiden lento alkoi 15.45 ja kahta kadonnutta lukuunottamatta muut olisivat palanneet lennolta 16.45 (Suomen aikaa).
Mitä tulee Jak-9:n tapaukseen (29 GIAP, Ivan Kozlov) ei sekään ole selvä tapaus sillä tiettävästi koneen lentoaika ei selvillä. Joel Savosen alkuperäinen väite ei ollut Jak-9D vaan Mig-1, se oli iltapäivältä. Herbert Kollerin ilmavoittoväite Jak-9:stä klo 17.40 ja sijainti Leipäsuon ja Muolaanjärven väliltä. Kozlovin tapaus ei myöskään ollut selkeä ilmataistelussa alas ampuminen vaan "ei palannut lennolta". Ja ajankohtana vallitsi keskipäivän jälkeen heikentynyt sää.
17.6.44 myöhäiltapäivän ja alkuillan tapahtumat ovat yksi todiste lisää ettei tapaukset "ei palanneet lennolta" suinkaan välttämättä todista ilmavoitoista vaikka ilmavoittoväitteet ajallisesti täsmää kadonneiden koneiden kanssa. Melkoista osaa taistelutappioista ei aiheuttanut vihollisen lentokoneet eikä ilmatorjunta.
-----Stieglitz-----
"Mitä tulee Jak-9:n tapaukseen (29 GIAP, Ivan Kozlov) ei sekään ole selvä tapaus sillä tiettävästi koneen lentoaika ei selvillä."
Ivan Kozlov kirjattu kadonneeksi 17.6.44. Ei mainintaa että olisi ammuttu alas ilmataistelussa. Hänen henkilötiedoista mainittu: kaartin yliluutnantti, taistelulentoja 30.
Tuo ei pidä paikkaansa. Kaikki 3 eksynyttä konetta olivat 103 GIAP:n Airacobrat. Pakkolaskut Inkeroisiin tekivät Morozovin ja Vorobievien Airacobrat ja Ylä-Uuksuun pakkolaskun teki Galaninin Airacobra. 102 GIAP:n kaksi kadonnut konetta ammuttiin alas ilmataistelussa. Koneet ampuivat alas saksalaiset Albert Seevers ja Heinz Wernicke II. /JG54:stä.
Saat lisätä saksalaisten ilmavoittosaldoon kaksi konetta lisää.
Saksalaiset ampuivat alas 2 Airacobraa (102 GIAP). Eksyneet 3 Airacobraa olivat 103 GIAP:n.
Suomalaisten tappiot 17.6.44:
- Bf-109, Urho Sarjamo, MT-227 ammutaan alas ilmataistelussa. Sarjamo kuolee.
- Bf-109, Lauri Nissinen, MT-229. Nissinen kuolee samalla lennolla kuin Sarjamo.
- Bf-109, Olli Puhakka. Kone saa osuman ilmataistelussa. MT-419 tuhoutuu pakkolaskussa Heinjoella. Puhakka selviää vammoitta.
Näiden 3 koneen tappiot aiheutti 159 IAP:n La-5 hävittäjälentäjät.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet 17.6.44:
-Heimo Lampi La-5 ❌
- Eero Riihikallio La-5 ❌
- Jorma Saarikallio La-5 ❌
- Arvo Koskelainen La-5 ❌
-Eino Luukkanen La-5 ❌
Leningradin Rintama ja Itämeren Laivasto ei menettänyt Suomen suunnalla La-5 hävittäjiä 17.6.44. La-5 väitteiden ajankohta ei voi myöskään liittyä Airacobra-koneisiin klo 16-18.
-ylikersantti Nuorala, Airacobra, varhain aamulla ❌.
- Urho Lehtovaara, Airacobra, varhain aamulla. ❌
Leningradin Rintama ei menettänyt Airacobria aamulla vaan klo 16-18 välisenä aikana.
-Reino Sartjärvi, Airacobra, klo 17 jälkeen. ✔️ Sartjärven ilmavoittoväitteen aikana katosi 4 Leningradin Ilmapuolustuksen Airacobraa.
- Suomalaisilla 9 ilmavoittoväitettä Il-2 koneista niistä 1 ✔️ ja 8❌
- Joel Savonen Jak-9 ❌
Päivän ainoan Jak-9 tappion aiheutti todennäköisemmin Herbert Koller, II. /JG54. Savosen ilmavoittoväite ei voi myöskään liittyä Airacobriin klo 16-18.
-Nils Trontti, Pe-2 ❌, Trontin ilmavoittoväitteen uskottavuutta heikentää se että 12 Brewster-lentäjää raportoivat kohdanneensa 35 DB-3f pommikoneita ja Airacobria lennon aikana ja Trontin alkuperäinen väite olikin DB-3f.
-Olli Puhakka, Pe-2 ❌ tai ✔️. U-2 ❌
276 BAD menetti 3 Pe-2 konetta joista yhden ampui alas II./JG54 lentäjä Erich Rudorffer Viipurin lähellä, yhden ampui alas ilmatorjunta ja yhden koneen menetyksen syytä ja ajankohtaa ei varmuudella tiedetä. Puhakan ilmavoittoväitettä ei voida vahvistaa eikä kumota. U-2 menetyksestä ei mitään viitteitä neuvostodokumenteissä.
Ilmatorjuntarykmentit 12 ja 15 esittivät ampuneensa alas 4 Il-2 konetta ja Viipurissa olleet yksiköt 2. 1.Rautatiekonekiväärikomppania väittää ampuneensa varhain aamulla alas yhden Airacobran. 2.Rannikkoilmatorjuntakomppamis väittää ampuneensa, alas yhden LaGG-3 hävittäjän. Väitteitä siis yhteensä ainakin 8. Muun rannikkopuolustuksen, laivaston ja Viipurinlahden muiden it-yksikköjen pudotusväitteistä ei tietoa. Itämeren Laivasto raportoi kahden Il-2 koneen joutuneen ilmatorjunnan pudottamaksi Viipurinlahdella.
II./JG54 lentäjien ilmavoittoväitteet:
Il-2: 8 väitettä joista 7✔️ ja 1❌
Pe-2: 1 väite ✔️
Airacobra: 2 väitettä ❌
Jak-9: 1 väite joka todennäköisesti ✔️
Virallinen suomalainen kertomus jossa Sarjamon kone (tai kokeesta irronnut moottori) koitui Lauri Nissisen kohtaloksi on herättänyt ajoin keskustelua. Koneilla oli sentään sen verran kovat nopeudet että päällä lentäneen koneen olisi pitänyt olla huomattavasti Nissisen koneen edellä että kone (tai moottori) olisi ehtinyt pudota Nissisen koneen päällä. Todennäköisempää oli että sekä Sarjamo että Nissinen ammuttiin ilmataistelussa alas. Lentäjillä kaikkialla näyttää olleen taipumus selitellä omien koneiden menettämisen syitä. Jos se ei ollut ilmatorjunta niin sitten "törmäys" tai muu "onnettomuus".
Päivä oli raskas mersulaivueelle. Kokenut hävittäjälentäjä kuoli ja vähintäin yhtä kokenut ehkä sen hetken paras suomalainen "ässä" Olli Puhakka ammuttiin taistelussa myös alas.
Suomalaiset esittivät 3 ja saksalaiset 2 ilmavoittoväitettä Airacobrista ja NL menetti niitä tuona päivänä 6. Jos menetettyjen lentojen ajankohtia ei olisi olisi ollut tiedossa eikä pakkolaskut tehneiden koneiden paikat ja taustatiedot selvillä tutkijat pitäisivät varmana että Lehtovaara, Nuorala, Wernicke ja Seevers saavuttivat ilmavoitot. Nyt vain Reino Sartjärven (Brewster-lentäjä) ilmavoitto mahdollinen. Mutta edes sekään ei 100%:n varma.
Mitä tästä opimme? Mitä enemmän yksityiskohtia paljastuu sitä vähemmän lentäjät saaneet ilmavoittoja.
*****Penna Tervo*****
Todellisuudessa....
II./JG54 lentäjien ilmavoittoväitteet:
Il-2: 8 väitettä joista 7✔️ ja 1❌
Pe-2: 1 väite ✔️
Airacobra: 2 väitettä ✔️
Jak-9: 1 väite joka todennäköisesti ✔️
Seevers ja Wernicke ampuivat alas ilmataistelussa 2 Aircobraa.
Saksalaisten ensimmäisen taistelupäivän saldo kova 11/12.
Eli kuten olen aiemmin otaksunut saksalaiset ampuivat sittenkin alas nuo 102 GIAP:n Airacobraa ja kolme pakkolaskut tehnyttä konetta olivat 103 GIAP:n Airacobria.
Ilmavoitto Sartjärvelle, Seeversille ja Wernickelle.
-----Stieglitz-----
Taasko Pietarin trollit pistää tilastoja uusiksi?
Aloittaisitte vaikkapa kertomalla Talvisodassa kaatuneitten NL:n sotilaitten määrän ja jatkamalla vielä 1941-44 sodassa Suomea vastaan kaatuneitten määrällä. Lisättäisiin näillä uskottavuuttasi.
lrstaileva lsoisä on kiinnostunut pelkästään Mannerheimin homoudesta
Vähissä oli suomalaisten lentäjien ilmavoitot hävittäjäkoneista tuohon asti kun varmoja vain 14.kesäkuuta 2 La-5 ja 17.kesäkuuta mahdollisesti/todennäköisesti Sartjärven pudottama Airacobra. Suomalaisten omia hävittäjäkoneita ammuttu alas ilmataisteluissa 2 Brewsteriä ja 5 mersua. Tosin Pekurin mersun pudotti todennäköisesti maataistelukone. Lisäksi yksi Brewster ammuttiin alas ja se joutui tekemään pakkolaskun muttei tuhoutunut.
Missä ovat nyt ne jotka ovat mölisseet vuosikaudet niistä "1:30 voittosuhteista"? Eipä se niin helppoa ollutkaan.
Älä katkeroidu liikaa siitä että 1:30 voittosuhde oli pelkkä suomalainen myytti. Hävittäjien välinen taisto 1943-44 meni pikemminkin voittosuhteella 1:3 tai 1:2,5.
Se on muuten 1:32: Jatkosodan alkuvaiheessa Brewsterit muodostivat Ilmavoimien hävittäjäkaluston rungon ja niillä saavutettiin erinomainen voittosuhde 1:32. Yhteensä Brewstereillä saavutettiin jatkosodassa 480 ilmavoittoa.
https://ilmavoimamuseo.fi/museoesineet/brewster/
lrstaileva lsoisä on homostelun asiantuntija.
Tuo on sinun käsityksesi ”keskustelusta”? Haukutaan eri mieltä olevan toisen keskustelijan henkilöä sepitetyillä jutuilla vaikka emme ole koskaan tavanneet etkä tiedä minusta mitään faktaa.
Tyypillistä venäläiselle?
Juurihan pelkästään kehuttiin, ja todettiin että olet asiantuntija😂
Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa vuonna 1943 Hävittäjälentolaivue 24 esitti Brewstereillään ampuneensa alas 136 Itämeren Laivaston konetta. Itämeren Laivasto menetti Brewstereitä vastaan ilmataisteluissa vain 16. Mersuja vastaan 44.
On siinä Brewster-lentäjien ilmavoittoväitteiden uskottavuus ollut todella heikkoa. Mutta Hävittäjälentolaivue 24:ssä tämä hävittäjä-ässäkultti olikin kehittynyt epidemiaksi. Vaikka koneet keväällä 1944 vaihtuivat Bf-109 G-2 niin sama homma jatkui. 2.6-8.6. 44 esittivät 16 ilmavoittoa hävittäjistä. Ampuivat alas todellisuudessa yhden Airacobran. Menettivät itse 2 mersua.
Niin että se siitä 1:30 voittosuhteesta.
Saksan ja Neuvostoliiton lentotappioiden suhdeluku 1941-44 oli 1:3,5. Samaa luokkaa se on Suomen rintamalla ollut Suomen ja NL:n lentokonetappioiden suhdelukema.
😂 Vieläkö hupsu uskot tuohon 1:32 voittosuhdemyyttiin?
Ilmatorjunnan pudotusväitteet Kannaksella (vähintäin. mm laivaston ym it:n lukemia puuttuu)
9.6.44: 21
10.6.44: 18
11.6.44: 12
12.6.44: 14
13.6.44: 7
14.6.44: 19
15.6.44: 22
16.6.44: 10
17.6.44: 8
Ainakin 131. Todelliset pudotukset noin 1/5 tuosta lukemista. Lisäksi esim Ilmatorjuntarykmentti 15:llä oli tuplasti enemmän vaurioittamisväitteitä kuin itse pudotusväitteitä.
Eikkö tuo ole tyypillistä ja pätee kaikkien maiden kaikkiin pudotusväitteisiin?
18.6.44
Leningradin Rintama suorittaa päivän aikana 757 taistelulentoa joista 162 pommikoneilla, 235 maataistelukoneilla ja 360 hävittäjäkoneilla. (niistä 126 Leningradin Ilmapuolustuksen hävittäjät). Itämeren Laivasto suorittaa Viipurinlahden suunnalla 264 sotalentoa. Ilmasota keskittyy aamuun ja aamupäivään.
25 suomalaisten pommikonetta pommittaa puolen yön jälkeen kohteita (Pentikkälä-Pihkala-Patru-Uusikirkko jne). Aamulla ja päivällä 49 lentoa hävittäjillä ja 4 pommikoneilla.
Neuvostoliittolaisten taistelutappiot:
-Pe-2 (276 BAD). Ammuttu alas ilmataistelussa Käkisalmen lähellä. Koneen ampuu alas Brewster-lentäjä(t). Miehistöstä Nikolai Borisov ja Rem Husainov sotavangiksi Hiitolassa.
- 2 La-5 (159 IAP). Lentäjät Medvedev ja Spiridonov. Ammuttu alas ilmataisteluissa. Toisen koneen ampuu alas II. /JG54 lentäjä, todennäköisesti Heinz Wernicke ja toisen suomalaislentäjä tai kaksi lentäjää yhdessä.
-Airacobra (196 IAP). Lentäjä Manturov. Koneen ampuu alas II. /JG54 lentäjä, joko Kurt Tangerman tai Ulrich Knäbel. Toinen Airacobra (Spiridonov) saa ilmataistelussa vaurioita mutta onnistuu pääsemään tukikohtaan tuhoutumatta.
-Il-2 (277 ShAD) ilmataistelussa Kivennavan alueella. Koneen ampuu alas majuri Erich Rudorffer, Stab II./JG54.
-6 Il-2 (VVS KBF). Nämä Il-2 koneet ampuu alas Viipurinlahdella rannikkopuolustuksen ja Laivaston ilmatorjuntayksiköt.
Neuvostoliittolaiset taistelutappiot 11 konetta, joista 6 kärsii Itämeren Laivasto ilmatorjuntatulituksessa.
Muut tappiot:
-2 vaurioitunutta Il-2 konetta tekee pakkolaskut maa-alueella.
-1 Airacobra vaurioituu ilmataistelussa
Leningradin Rintaman lentäjät väittivät ampuneensa alas 17 konetta. Eivät ampuneet alas yhtään.
Suomalaisen ilmatorjunnan väitteet:
Ilmatorjuntarykmmentti 12: 4 (1 Pe-2, 3 Il-2)
Ilmatorjuntarykmmentti 15: 1 Pe-2
Yhteensä maa-alueella 7 ja merialueella 8. Viipurinlahden ilmatorjunnan pudotusväitteet kaikkien uskottavimmat.
Suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteet 18.6.44:
2 Pe-2, Aarne Juurinen ja Johannes Neva. Näistä 1✔️ ja 1❌
1 Mustang, Jouko Myllymäki ❌
3 La-5: Väinö Pokela 1, Erik Teromaa 1, Reino Sartjärvi 1. Näistä 1✔️ ja 2❌
Ylikersantti Leino Mustang ❌
2 Airacobraa, Olli Puhakka, toinen ❌ toinen vaurioituu muttei tuhoudu
Kullervo Joutseno Il-2❌, Tiurinsaarella.
(Itämeren Laivaston kaikki Il-2 raportoitu ilmatorjunnan pudottamina merialueella eikä mainintaa ilmataisteluista vihollishävittäjien kanssa.
II./JG54 lentäjät:
2 Il-2, Erich Rudorffer 1✔️ 1❌
2 La-5, Heinz Wernicke✔️ ja Ulrich Knäbel ❌
2 Airacobraa, Kurt Tangerman ja Ulf Knäbel. Näistä 1✔️ ja 1❌
5 ilmataistelussa alasammutusta 2 suomalaisten ja 3 saksalaisten ilmavoittoja
Brewster-lentäjien (HävLeLv26) saavutukset pommikoneiden pudotuksissa olivat hyvät 9.6-18.6.44. Ampuivat alas ainakin 4 pommikonetta.
Suurtaistelun 10 ensimmäisen päivän aikana suomalaiset hävittäjälentäjät ampuivat alas: 5-6 pommikonetta, 3-5 maataistelukonetta ja 3-4 hävittäjäkonetta. Lisäksi pommikoneet kk-ampuja ehkä onnistui pudottamaan keskiyöllä 13.6.44 yhden Jak-9 hävittäjäkoneen.
18.6.44 oli Brewster-lentäjillä 2 väitettä La-5 koneista ja neuvostoraportit osoittavat että yhden menetetyn La-5 koneen yhteydessä käytiin ilmataisteluja juuri Brewstereitä vastaan. Niinpä onkin todennäköisempää että La-5 koneen ampui alas Brewster-lentäjä kuin Väinö Pokela.
-----Stieglitz -----
Ilmatorjunnan pudotusväitteet Kannaksella ja Viipurinlahden suunnalla 9.6-18.6.44:
9.6.44: 21
10.6.44: 18
11.6.44: 12
12.6.44: 14
13.6.44: 7
14.6.44: 19
15.6.44: 22
16.6.44: 10
17.6.44: 8
18.6.44: 15
Yhteensä ainakin 146. Näistäkin väitelukemista saattaa puuttua joitakin maavoimien yksikköjen ja rannikkopuolustuksen sekä merivoimien pudotusväitteitä.
19.6.44
Sää parannuttua lentotoiminta lisääntyy ja päivän aikana käyttää lukuisia isoja ilmataisteluja. Leningradin Rintama 734 taistelulentoa joista 151 pommikoneilla, 202 maataistelukoneilla ja 381 hävittäjäkoneilla. Hävittäjälennoista 108 suorittaa Leningradin Ilmapuolustus. Pommikoneet hyökkäävät Hovinmaata ja Viipuria vastaan.
Suomalaiset hävittäjäkoneet suorittavat 70 lentoa Kannaksen suunnalla ja suurin osa torjuntalentoa. Osasto Kuhlmey hyökkää Stukilla panssarikolonnia vastaan Kaislalahden aseman eteläpuolella ja Huumolan aukeilla moottorikolonnia vastaan. Myöhään yöllä 32 suomalaisten pommikonetta pommittaa neuvostoaluksia Humaljoen lahdessa.
Neuvostoliittolaiset taistelutappiot:
3 POMMIKONETTA
- Pe-2 (276 BAD). Simolan aseman ilmatorjunta pudottaa koneen. Neuvostoraportti vahvistaa menetyksen paikaksi Hovinmaa.
-2 Il-4 (113 BAD) ilmataistelu Säiniössä illalla, 6 miehistöön kuulunutta kuolee. Koneet ampuu alas Erik Lyly, Hävittäjälentolaivue 34.
12 HÄVITTÄJÄKONETTA ILMATAISTELUISSA
- 2 Airacobraa (196 IAP, 275 IAD) lentoaika 12.20-13.32 ammutaan alas ilmataistelussa. Majuri Chirkov ja luutnantti Babayev. Koneet ampuvat alas Jakob Assmann ja Helmut Grollmuss, II./JG54
- 1 Airacobra (196 IAP, 275 IAD) lentoaika 16.20-17.20, ammutaan alas ilmataistelussa. Luutnantti Mandrykin (palaa yksiköönsä seuraavan päivänä). Koneen ampuu alas Klaus Alakoski, Hävittäjälentolaivue 34.
-1 Airacobra (196 IAP, 275 IAD) lentoaika 17.20-18.20, ammutaan alas ilmataistelussa. Aliluutnantti Banguzin ei palaa lennolta. Koneen ampuu alas Herbert Aloe, II./JG54
-2 Airacobraa (196 IAP, 275 IAD) lentoaika 19.50-20.50, ammutaan alas ilmataistelussa. Aliluutnantti Shorin ja kapteeni Arhipov. Koneet ampuvat alas II. /JG54 lentäjät.
-1 Airacobra (196 IAP, 275 IAD), lentoaika 19.50-20.50. 6 Airacobran ryhmä ilmataistelussa bf-109 koneita vastaan. Aliluutnantti Sootsin koneen ampuu alas joko Urho Lehtovaara tai Jorma Saarinen
-1 La-5 (159 IAP) ilmataistelu jossa kapteeni Grigori Vershinin kone ammutaan alas . Koneen ampuu alas Heinrich Schlomann II. /JG54
-1 Jak-9 (27 GIAP, PVO), ei palannut lennolta. Lentäjä Ivanov kadonnut. Koneen ampuu alas Heinz Wernicke, II. /JG54
-1 Jak-9 (13 ORAP) tiedustelukone, ammuttu alas ilmataistelussa, lentäjä Pjotr Komarov kuollut. Koneen ampuu alas 2000 metrin korkeudelta Gerhard Thyben, II./JG54
-1 La-5 (401 IAP, PVO) ei palaa lennolta, lentäjä Bykov kadonnut. Koneen ampuu alas joko Nuorala, Hans Wind tai Josef Guarda II./JG54.
-1 Airacobra (103 GIAP, PVO) ammuttu alas ilmataistelussa illalla klo 20 jälkeen, ltn Viktorov pelastautui laskuvarjolla. Koneen ampuu alas Helmut Grollmuss, II. /JG54.
- 3 Jak-9 hävittäjää (275 IAD) vaurioituu ilmataisteluissa.
"-1 Jak-9 (13 ORAP) tiedustelukone, ammuttu alas ilmataistelussa, lentäjä Pjotr Komarov kuollut. Koneen ampuu alas 2000 metrin korkeudelta Gerhard Thyben, II./JG54
-1 Jak-9 (27 GIAP, PVO), ei palannut lennolta. Lentäjä Ivanov kadonnut. Koneen ampuu alas Heinz Wernicke, II. /JG54"
Saksalaiset nämä koneet ampuivat alas mutta se että Thybenin ilmavoittoväitteen korkeus oli 2200 metriä ja kellonaika illalla 20.01 viittaa pikemminkin illan isoihin ilmataisteluihin joihin liittyi pommikoneita saattavat hävittäjät. Lentäjien Il-2 väitteet ajoittuivat etupäässä klo 12-17.50 väliselle ajalle ja pommikoneista klo 20-20. 40. Tuolla välillä oli Heinz Wernicken Jak-9 väite, kellonaika 18.45. Olisiko tiedustelukone laitettu taivaalle kun pommikoneet saattohävittäjineen täyttivät taivaan?
"-1 La-5 (401 IAP, PVO) ei palaa lennolta, lentäjä Bykov kadonnut. Koneen ampuu alas joko Nuorala, Hans Wind tai Josef Guarda II./JG54."
Josef Guardan La-5 väite oli klo 20.05 ja lentokorkeus 1500 metriä. Wind ja Nuorala, jotka olivat eri laivueiden miehiä ja eri ryhmissä ja ovat olleet ilmataisteluissa hieman myöhemmin. Ryhmä johon Nuorala kuului lähti lennolle klo 20.00 eli lähes samaan aikaan kuin Guarda esitti ilmavoittoväitteensä. Wind lähti lennolle klo 20.10 Jos Bykovin ryhmän lennon tarkempi kellonaika tiedettäisiin voitaisiin ehkä selvittää ampuiko koneen alas suomalainen vai saksalainen. Jos Bykovin ryhmä läksi lennolle esim klo 20 tai myöhemmin ei Guarda olisi ampunut Bykovin konetta alas.
-----Stieglitz-----
Jotain kertonee raskaista tappioista kun 275.hävittäjädivisioonan lentäjät esittivät ampuneensa alas: 18 Me-109, 8 FW-190, 1 FIAT, 1 Brewster, 7 FD-21. Yhteensä 35. Jostain syystä monissa ilmataisteluissa jossa saksalaiset iskivät kiinni Il-2 koneisiin Neuvostoliiton lentäjät näkivät ne Fokkereina.
*****Penna Tervo*****
19.6.44
MAATAISTELUKONEET
-1 Il-2 (15 GShAP/277 ShAD) lentoaika 16.45-17.50, ilmataistelu Säiniössä. Lentäjä Aleksei Savin ja ampuja Sergei Savin kuolleet
-1 Il-2 (999 ShAP/277 ShAD) lentoaika 16.45-17.50, ammuttu alas ilmataistelussa Kämärässä. Lentäjä luutnantti Vitali Fedorov ja ampuja Aleksander Gundorin kuolleet
-1 Il-2(943 ShAP/277 ShAD) lentoaika 16.45-17.50, ilmataistelu Yläsommeella. Lentäjä aliluutnantti Viktor Shmarov, ampuja Aleksander Ryabchuk kuolleet.
-1 Il-2 (15 GShAP/277 ShAD) ilmataistelu. Ampuja Tutkushev kuollut, lentäjä Zhuravkin haavoittunut. Lennon ajankohta ei tiedossa.
-1 Il-2 (999 ShAP/277 ShAD) ilmataistelu. Lentäjä Karazev kadonnut , ampuja Shevchenko kuollut. Lennon ajankohta tiedossa.
281 ShAD: 4 Il-2 ilmataisteluissa, yksi ilmatorjunnan pudottama ja ainakin yksi pakkolasku ilmataistelun vuoksi.
Kolme Il-2 maataistelukonetta (872 ShAP/281 ShAD) ammuttu alas klo 17.00-17.15 tapahtuneen Il-2 koneiden hyökkäyksen yhteydessä ja loput sen jälkeen:
- 1Il-2 (872 ShAP/281 ShAD) lentäjä Klementiev, ampuja Panev. Saa osumia ilmataistelussa. Kone tekee mahalaskun Yläsommeelle. Tuhoutuu.
-1 Il-2 (872 ShAP/281 ShAD) lentäjä aliluutnantti Davidov ja ampuja Tsukanov kuolleet. Ilmatorjunta ampuu alas Autiokampelassa.
-Il-2 (872 ShAP/281 ShAD) lentäjä aliluutnantti Arkadiy Gongadze, ampuja sotamies Gromov kuolleet. Ammuttu alas ilmataistelussa Yläsommeelle, kone syöksyy Näykkijärveen.
-1 Il-2 (872 ShAP/281 ShAD), aliluutnantti Mihail Ingutskiy ja ylikersantti Ivan Zapevalov kuolleet. Ilmataistelu 2 km lounaaseen Summasta. Kone räjähtää ilmassa.
- 1 Il-2 (872 ShAP/281 ShAD) , miehistö kersantti I. Jakimenko ja sotamies A. Dengin kuolleet. Ei yksityiskohtaisia tietoja.
- 1 Il-2 (703 ShAP) saa osuman ilmataistelussa, tuhoutuu palatessaan tukikohtaan. Kone poiskirjataan menetettynä.
- 1 Il-2 (872/281 ShAD). Lentäjä aliluutnantti Khramov, ampuja Spektor) vaurioituu vakavasti, tekee mahalaskun lähelle Valkeasaarta, miehistö pelastuu.
Näistä 11 Il-2 koneesta 10 tuhoutuu (sis yhden todennäköisesti myöhemmin pois kirjatun) ilmataistelun seurauksesta ja näistä 8-9 ampuvat alas II./JG54 lentäjät ja yhden tai korkeintaan kaksi suomalaiset lentäjät.
-3 Il-2 (VVS KBF) ilmatorjunta ampuu alas Viipurinlahdella.
KOKONAISTAPPIOT
Leningradin Rintama ja Itämeren Laivasto menettivät 19.6.44 yhteensä 29 lentokonetta:
-3 pommikonetta
-14 maataistelukonetta
-12 hävittäjäkonetta
Lisäksi 275.Hävittäjälentodivisioona raportoi 3 Jak-9 hävittäjän vaurioituneen taisteluissa. Koneista 24 ammuttu alas ilmataisteluissa ja ilmatorjunta pudottaa 5.
277 ShAD raportoi menettäneensä 4 Il-2 koneen lentäjää ja 4 kk-ampujaa. 281 ShAD raportoi menettäneensä 3 lentäjää ja 3 Kk-ampujaa mutta dokumentit osoittavat lisäksi kahden kk-ampujan kuolleen myös, toisen (Budoko tai Volkov) kuolleen Il-2 koneen mahalaskun yhteydessä.
En ollut syntynytkään tuolloin, fn siis tiedä, mutta otaksun, että propakanda toimii.
Suomessa yhä naiveja ihmisiä jotka uskovat myyttiin että Kannaksen ilmataistelussa kesäkuussa 1944 suomalaislentäjät olisivat ampuneet muka alas 327 viholliskonetta. Uskoopa moni poloinen myös noihin ilmatorjunnan pudotusväitteisiin. Ihme "jehovalaisia".
19..6.44
Suomalaisten ilmavoittoväitteet (19):
- 2 La-5, klo 18.15-19.15, Olavi Puro ❌
Itämeren Laivasto ei raportoinut La-5 menetystä Viipurinlahdella ja La-5 koneet Kannaksella menetetty ensimmäinen tuntia ennen Puron lennon alkua ja toinen tunti myöhemmin kun Puro palasi tukikohtaan
-2 Pe-2, Urho Lehtovaara ❌
- 2 Pe-2, Nuorala ❌
- 2 Pe-2, Hans Wind ❌
(ainoan Pe-2 tappion aiheutti Simolan ilmatorjunta)
- 2 Il-4, Säiniössä illalla, Erik Lyly, ✔️
- 3 Il-2 klo 16,15-17. 00 välisenä aikana. Olli Puhakka, Klaus Alakoski ja Paavo Myllylä Näistä 1✔️ ja maksimissaan 2 , ainakin 1❌
-2 La-5, ylikersantti Nuorala ja Hans Wind näistä (tietyin varauksin) 1✔️ ja vähintäin 1❌.
-3 Airacobraa, Urho Lehtovaara 2 ja Jorma Saarinen 1. Näistä 1 ✔️ ja 2❌
-1 Airacobra, Klaus Alakoski ✔️
Suomalaiset saaneet 5-7 ilmavoittoa. Todennäköisesti 6. Tulos 6/19.
II. /54 ilmavoittoväitteet (24):
-12 Il-2, niistä 8-9✔️ ja 3-4❌. Huomioitava että vaurioituneita Il-2 tapauksia oli useita 10 ilmataistelussa menetetyn lisäksi.
-1 Pe-2, Gerhard Frädich ❌
-2 Jak-9, Gerhard Thyben ja Heinz Wernicke ✔️ Suomalaisilla ei Jak-9 väitteitä ja neuvosotapppiot 2 Jak-9 ammuttu alas ja ainakin 3 vaurioitunut ilmataisteluissa
- 7 Airacobraa, niistä 6✔️ ja 1❌
- 2 La-5, niistä 1✔️ varmasti (Schlomann) ja yksi mahdollisesti (Josef Guarda)
II./JG54 lentäjät ampuivat ilmataisteluissa alas 19.6.44 kaikkiaan 17-19 konetta. Todennäköisesti 18. Tulos 18/24.
Tappiot:
1 FW-190 ammutaan alas ilmataistelussa, Helmut Grollmuss pelastautui laskuvarjolla mutta kuolee epäselvissä olosuhteissa kun ilmeisesti suomalainen sotilas ampuu hänet.
1FW 190 F Jabo, Il-2 kk-ampuja ampuu alas. Hans-Veit von Obernitz pelastautuu laskuvarjolla mutta vangitaan 4 päivää myöhemmin.
1JU-87 Stuka. Suomalaisten oma ilmatorjunta pudottaa koneen Viipurin lähellä
1 Bf-109, (MT-417) , it osuu Summassa aamupäivällä, kone tuhoutuu pakkolaskussa.
Maajoukkojen ilmatorjunta esitti vain 2 pudotusväitettä 19.6.44. Mutta koskenee vain Ilmatorjuntarykmentti 12:n lukemia? Viipurissa ja Viipurinlahdella on ollut enemmän näitä ilmoituksia ampuihan juuri Simolan ilmatorjunta alas tuon Pe-2 pommikoneen ja 3 pudotusta myös Viipurinlahdella.
"- 2 La-5, klo 18.15-19.15, Olavi Puro ❌
Itämeren Laivasto ei raportoinut La-5 menetystä Viipurinlahdella ja La-5 koneet Kannaksella menetetty ensimmäinen tuntia ennen Puron lennon alkua ja toinen tunti myöhemmin kun Puro palasi tukikohtaan"
Itämeren Laivaston raporteissa on kyllä La-5 tappio 19.6.44 mutta kone oli menetetty Viron suunnalla, Rakvere-Rahula alueella. Kun tämä huomioidaan Puro ei millään ole voinut ampua alas La-5 konetta. Hänen ilmavoittoväitteet ovat lennolta jonka aikana La-5 koneita ei ammuttu alas.
-----Stieglitz-----
20.6.44
Puna-armeija valtaa Viipurin iltapäivällä. Ensimmäisiä neuvostoliittolaisia lentoyksikköjä aletaan vetämän pois Kannakselta (ainakin yksi Tu-2 rykmentti siirtyy Valko-Venäjän suunnalle).
Leningradin Rintaman lentomäärät: 221 pommikoneilla, 178 maataistelukoneilla, 590 hävittäjäkoneilla. Päivällä pommikoneet pommittavat mm Elisenvaaran rautatieasemaa vastaan jolloin noin 80 siviiliä kuolee.
Suomalaiset suorittavat 107 lentoa hävittäjäkoneilla. 35 pommikonetta pommittaa 20.-21.6.44 välisenä yönä kohteita Huumolanjoen suunnalla.
Suomalaiset ilmatorjuntayksiköt esittivät ampuneensa alas 9 lentokonetta (8 Il-2, 1 Airacobra), saksalaiset hävittäjälentäjät 9 konetta ja suomalaiset lentäjät ennätykselliset 49 konetta. Pudotusväitteitä yhteensä 67.
Neuvostoliittolaisten lentokonetappiot 20.6.44:
- Jak-9 (14 GIAP), lentoaika 15.51-17.10, ilmataistelu,. Kapteeni Stepan Rusakin koneen ampuu alas todennäköisesti Kai Metsola joka tunnisti koneen väärin Airacobraksi. Rusak sotavankeuteen.
- Jak-9 (29 GIAP) ammutaan alas ilmataistelussa Sintolassa, aliluutnantti ltn Semeon Hvorov sotavangiksi. Koneen ampuu alas Josef Guarda II. /JG54
-Jak-9 (14 GIAP), lentoaika 8.40-10.09, ilmataistelu Säiniössä, lentäjä aliluutnantti Shelnikov kuollut. Koneen ampuu alas suomalaislentäjä todennäköisesti joko luutnantti Valli tai ylikersantti Länsivaara
-2 La-5 (159 IAP) lentoaika 10.35-11.20. Ilmataistelu. Luutnantti Vasili Semenov ja yliluutnantti Pashchenko kadonneet. Koneet ampuvat alas suomalaislentäjät Heimo Lampi ja Paavo Myllylä. Mahdollista että Myllylä ampui alas molemmat.
-6 Airacobraa (196 IAP) ammutaan alas ilmataisteluissa. Lentäjät Artemov, Martianov ja Stolyarov pelastautuvat laskuvarjoilla. Lazukov tekee pakkolaskun suomalaisten silloin vielä kontrolloimalla alueella mutta pääsee omiensa puolelle. Podorovsky tekee pakkolaskun omien puolelle, kone paloi. Lentäjä Gribb tekee pakkolaskun Maisniemen lentokentälle mutta kone vaurioituu lentokelvottomaksi. Yksikään 6 lentäjästä ei kuole eikä jää sotavangiksi, koneet ammuttu alas yhtä lukuunottamatta puna-armeijan kontrolloimalla alueella. Suomalainen ilmatorjuntayksikkö raportoi yhden Airacobra-lentäjän pelastautuneen laskuvarjolla 3 km etelään Kavantsaaresta klo 17.40.
Näistä 6 Airacobrosta 2 ampuivat alas suomalaislentäjät Antti Tani ja Klaus Alakoski. Tani ampuu alas Lazukovin koneen Mieltyjärvellä. Loput 4 ampuvat alas II./JG54 lentäjät, mm suomalaisen it-yksikön mainitseman Airacobran noin klo 17.40 tai hieman aiemmin.
-Airacobra (103 GIAP PVO) ilmataistelu lähellä Koivistoa. Lentäjä Krotov hyppää laskuvarjolla. Koneen ampuu alas saksalainen kaukotiedustelukoneen Ju-188 F konekivääriampuja, yksikkö 3.F/(22). Tämä yksikkö raportoi myös menettäneensä Ju-188 F:n tuona päivä. Neuvostoliittolaiset raportoivat ampuneensa alas Ju-(1)88 koneen Kannaksella juuri lähellä Koivistoa.
-Airacobra (403 IAP, PVO) oma ilmatorjunta ampui vahingossa koneen alas Terijoella, lentäjä Vorybui hyppää laskuvarjolla ja palaa takaisin yksikkönsä myöhemmin.
- Il-2 (277 ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa Näykkijärvellä. Kone tuhoutuu. Lentäjä Morozov ja ampuja Ivanov kuolleet.
- Il-2 (277ShAD) ammuttu alas ilmataistelussa Huumolassa. Pakkolasku metsäalueelle. Miehistölle ei vammoja.
- Il-2 (703 ShAP) ammuttu alas ilmataisteluissa (Bf-109 koneita vastaan), miehistölle ei vammoja.
-2 Il-2 (VVS KBF) ilmatorjunta ampuu alas Viipurinlahdella.
- Il-2 (VVS KBF) tuhoutuu taistelulennolla Viipurinlahdella koneen oikaistua syöksyhyökkäyksen jälkeen mutta koneen toisen siiven kosketettua veteen kone iskeytyy veteen tuhoutuen.
Tappiot yhteensä 19 konetta joista 15 liittyy ilmataisteluihin. 17 koneen tappio syntyy suoraan vihollisvaikutuksesta, yksi oman ilmatorjunnan pudottamana ja yksi lentäjän oikaisuvirheen vuoksi Viipurinlahdella.
Kun edellisenä päivänä neuvostoliittolaiset menettäneet 3 pommikonetta ja 11 maataistelukonetta niin 20.kesäkuuta huolimatta suomalaisten suurista ilmavoittoväitemäärästä huolimatta he menettivät vain 3 maataistelukonetta. Eli suomalaiset edelleenkään eivät päässeet kiinni pommikoneisiin eikä juuri myöskään maataistelukoneisiin.
*****Penna Tervo*****
"- Jak-9 (14 GIAP), lentoaika 15.51-17.10, ilmataistelu,. Kapteeni Stepan Rusakin koneen ampuu alas todennäköisesti Kai Metsola joka tunnisti koneen väärin Airacobraksi. Rusak sotavankeuteen."
Kai Metsolan ilmavoitto ei ole varma ja perustuu suomalaisten oletukseen (esim Geust) koska saksalaisilla ei ilmavoittoväitettä. Mutta tapauksesta on kuitenkin 14 GIAP:n oma taisteluraportti:
"Kello 16.51–18.10 (NL aika) kuusi 14. GIAP:n Jak-9-konetta Il-109-koneiden kanssa taisteli kahdeksan Me-109-koneen ja kahden FW-190-koneen kanssa. Messerschmittien vastaisessa taistelussa kaikki niiden hyökkäykset torjuttiin, mutta palatessaan kohteesta kaksi FW-190-konetta hyökkäsi ryhmän johtajan, kapteeni Rusakin, kimppuun ylhäältä ja takaa ja ampui koneen alas. Rusak hyppäsi laskuvarjolla" ( ja suomalaiset ottivat hänet vangiksi.)
On mahdollista, että Rusakin kimppuun hyökännyt Focke-Wulf-lentäjä ei uskonut antaneensa kuolettavaa iskua, eikä tehnyt ilmavoittoväitettä. Tätä oletusta tukee 275 IAD:n asiakirjoissa oleva kuvaus tapahtumasta: Rusakiin osui ensin taistelussa , eikä hän hypännyt heti ulos koneesta. Hänen siipimiehensä ajoi ensin vihollisen siipimiehen pois ja lähti sitten takaa hyökännyttä FW-190:tä pakottaen sen irtautumaan koneesta. Näin ollen saksalaislentäjä ei olisi pystynyt havainnoimaan saaneensa ilmavoittoa koska pakeni paikalta.
Saksalaisilla oli Kannaksella muitakin tällaisia ilmavoitto-ilman - ilmavoittoväitettä tapauksia. Suomalaisilla oli tuollainen Il-2 tapaus 9.6.44.
Neuvostoraportin perusteella koneen ampui alas saksalainen FW-190 lentäjä.
-----Stieglitz-----
"- Il-2 (277 ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa Näykkijärvellä. Kone tuhoutuu. Lentäjä Morozov ja ampuja Ivanov kuolleet.
- Il-2 (277ShAD) ammuttu alas ilmataistelussa Huumolassa. Pakkolasku metsäalueelle. Miehistölle ei vammoja."
16.Kev.It.Ptri raportoi klo 16.31 yhden Il-2 koneen pudonneen ja toisen saaneen osuman 4-5 kilometriä Viipurista etelään.
Erich Ruforfferin 2 Il-2 väitettä klo 16.22-16.24 ja koordinaatit 81 462 ja 81 456, molemmat 1000 metrin korkeudella viittaavat juuri tuolle alueelle. Pakkolaskun tehneen koneen tapaus viittaa juuri ilmatorjunnan havaintoon että "toinen kone saanut osuman".
Mikäli it olisi pudottanut koneen olisi se raportoitu 277 ShAD:n asiakirjoissa. Siellä käyty ilmataistelu ja suomalaisilla ei tuolla ajalla ja tuolla alueella ilmavoittoväitteitä Il-2 koneista. Ainakin toinen Rudorfferin ilmavoitto Il-2 koneista varma.
-----Stieglitz-----
20.6.44
II./JG54:n esittämät 9 ilmavoittoväitettä:
-1 Jak-9 Josef Guarda ✔️
-2 Il-2, majuri Erich Rudorffer, näistä 1 ✔️ ja 1❌
-6 Airacobraa, näistä 4✔️ ja 2❌
Suomalaisten ilmavoittoväitteet:
- 6 Pe-2 (Luukkanen, Salomies, Wind, Laitinen, Halonen, Puro) ❌
Leningradin Rintama ja Itämeren Laivasto eivät menettäneet Pe-2 koneita 20.6.44
-2 Il-4, Ilmari Juutilainen ❌
Itämeren Laivasto menetti yhden Il-4 koneen - Syvärillä (Pograssa). Sen ampui alas ilmatorjunta. 113 BAD ei menettänyt Il-4 koneita.
-6 La-5 (Ahokas1, Wind 2, Puro 1, Halonen 1, Nyman 1) ❌. Aika ei täsmää.
-3 La-5 ( Paavo Myllylä 2 ja Heimo Lampi 1).Näistä 2✔️ ja 1❌
2 Jak-9, Ilmari Juutilainen ❌ aika ja sijainti ei täsmää
1 Jak-9, ylikersantti Leino ❌ aika ei täsmää
1 Jak-9, Ahti Laitinen ❌ aika ei täsmää
2 Jak-9, Hans Wind ❌ sijainti ei täsmää
1 Jak-1❌ ja 1 LaGG-3, ❌ Eero Halonen, aika ei täsmää
2 Jak-9, luutnantti Valli ja ylikersantti Länsivaara. Näistä 1 ✔️ ja 1❌
1 Airacobra, Kai Metsola ✔️ ampui alas Jak-9:n, luuli konetta Airacobraksi
2 LaGG-3, Olavi Puro ja Kosti Keskinummi ❌ aika ei täsmää yhteenkään hävittäjään
Suomalaisten Airacobrasta tehdyt ilmavoittoväitteet:Pyötsiä ❌ , Lampi🌹 , Vesa❌ , Puro❌ , Suhonen 2❌ , Tani ✔️, Alakoski✔️ ja Juutilainen❌ . Yhteensä 9. (Kai Metsolan vähennetty).
Il-2 koneista suomalaiset tekivät 9 ilmavoittoväitettä niistä 2✔️ ja 7❌ . Muut (U-2) väite 1❌ .
Saksalaisten Airacobrista tehdyt ilmavoittoväitetteet: Guarda, Arnecke, Schlomann, Thyben, Rudorffer ja Koller. Yhteensä 6. Näistä 4✔️ ja 2❌
Muista hävittäjistä kuin Airacobrista suomalaiset tekivät 22 ilmavoittoväitettä ja ampuivat alas 4. (Kai Metsolan Airacobra-väite lisätty joka oli Jak-9 ilmavoitto laskettu mukaan)
Suomalaisten kokonaistulos: 49 ilmavoittoväitettä ja niistä ilmavoittoja 8. Tulos 8/49.
Saksalaisilla: 9 ilmavoittoväitettä ja niistä 6✔️ ja 3❌ . Tulos 6/9. Lisäksi saksalainen kaukotiedustelukone Ju-188 pudotti yhden hävittäjän Kannaksella.
Saksalaiset menettävät yhden Ju-87 Stukan. Syyksi raportoitu onnettomuus
Nimet Puhakka, Alakoski, Tani sekä Myllylä esiintyivät jo 1943 ja kevättalvella 1944 kun on tutkittu vahvistettuja ilmavoittoja. Puhakka ampui alas 14.6.44 yhden La-5 hävittäjän ja hän on vahva ehdokas myös toisen La-5 koneen pudotukseen. Alakoski ampui alas Airacobran 19.6.44 ja ilmeisesti myös seuraavana päivänä. Paavo Myllylä oli Puhakan ja Alakosken kanssa ampumassa alas yhden, mahdollisesti kaksi Il-2 konetta. He kuuluivat siihen ryhmään suomalaisista lentäjistä joilla 1943 ja osin 1944 oli muita suomalaislentäjiä uskottavammat ilmavoittoväitteet. Tähän samaan lopulta aika suppeaan ryhmään kuului kesän 1944 ilmasodan jälkimmäisellä puoliskolla Kyösti Karhila. Brewster-lentäjien menestys (9.6-18.6.44) oli heikohko kalustosto huomioiden yllättävänkin hyvä. He kykenivät hyödyntämään yllätysmomenttia eivätkä esittäneet tolkuttomia liioitteluja ilmavoitoista.
-----Stieglitz-----
Kirjassa Vaiettu Elisenvaaran pommitus mainitsee Carl Fredrik Geust että Semeon Hvorovin koneen ampui alas Osasto Kuhlmeyn hävittäjälentäjä Josef Guarda keskipäivällä 20.6.44. Semeon Hvorov oli saattotehtävissä palaamassa Elisenvaaran hyökänneiiden pommikoneiden mukana. Tuolla lennolla hän oli ainoa hyökkääjien kokema tappio. Kaikki pommikoneet palasivat lennolta.
Tämä selviää kun tietää koneen menetyksen ajankohdan ja sijainnin.. Muilla lentäjillä ei ollut kilpailevaa väitettä.
20.06.44 Uffz. Josef Quarda 4./JG 54 Yak-9 91 412: at 3.500 m.
12.55
Guarda ampui Hvorovin Jak-9 koneen alas 3500 metrin korkeudella klo 12.55.
Suomalaisten maksimi ilmavoittomäärä 20.6.44 olisi
-3 Airacobraa
-2 Jak-9
- 2 La-5
- 2 Il-2
Yht 9
Ja minimi:
-2 Airacobraa
-1 Jak-9
- 2 La-5
-1 Il-2
Yhteensä 6
49 ilmavoittoväitettä mutta vain 8 ilmavoittoa. Siinä suomalaisen ilmasodan kokovartalokuva vuonna 1944.
Suurin osa suomalaislentäjä veteli hatusta ilmavoittoväitteitä jolle ei löydy mitään perusteita.
Leningradin Rintaman ja Itämeren Laivaston lentokoneiden
taistelutappiot ja Leningradin Rintaman taistelulennot
09.6.44........ 7 lentokonetta.... 1173 taistelulentoa
10.6.44.........9 lentokonetta.... 901 taistelulentoa
11.6.44.........3 lentokonetta.... 249 taistelulentoa
12.6.44.........1 lentokone........... 323 taistelulentoa
13.6.44.........2 lentokonetta.... 593 taistelulentoa
14.6.44.........6 lentokonetta.... 1431 taistelulentoa
15.6.44........ 5 lentokonetta...... 925 taistelulentoa
16.6.44.........3 lentokonetta...... 223 taistelulentoa
17.6.44.........20 lentokonetta.... 851 taistelulentoa
18.6.44.......11 lentokonetta..... 757 taistelulentoa
19.6.44........29 lentokonetta.....734 taistelulentoa
20.6.44........19 lentokonetta.... 989 taistelulentoa
Yhteensä 115 lentokonetta joista vihollisvaikutuksesta hieman alle 110.
Lentomääristä puuttuu Itämeren Laivaston suorittamat joten tappioprosentti lentoa kohden on ollut jonkin verran pienempi. Selvästi nähdään miten jyrkästi hyökkääjän tappiot kasvoivat 17.6.44 lähtien. Suhteessa lentomäärin ne nelinkertaistuivat.
15.6.44 Itämeren Laivasto menetti yhden Il-2 koneen joten taistelutappiot 116 Viipurin valtaukseen mennessä.
Menee näin
09.6.44........ 7 lentokonetta.... 1173 taistelulentoa
10.6.44.........9 lentokonetta.... 901 taistelulentoa
11.6.44.........3 lentokonetta.... 249 taistelulentoa
12.6.44.........1 lentokone........... 323 taistelulentoa
13.6.44.........2 lentokonetta.... 593 taistelulentoa
14.6.44.........6 lentokonetta.... 1431 taistelulentoa
15.6.44........ 6 lentokonetta...... 925 taistelulentoa
16.6.44.........3 lentokonetta...... 223 taistelulentoa
17.6.44.........20 lentokonetta.... 851 taistelulentoa
18.6.44.......11 lentokonetta..... 757 taistelulentoa
19.6.44........29 lentokonetta.....734 taistelulentoa
20.6.44........19 lentokonetta.... 989 taistelulentoa
9.6.44 sinänsä ehjänä tukikohtaan palannut Tu-2 tuhoutui kentälle. Sitten 15.6.44 kahden Airacobran yhteentörmäys. Ja näytti 10.6.44 ilmeisesti heikentuneen säänkin vaikutuksesta olleen kahden Il-2 koneen menetys lennolle lähtiessä. Vastaava 11.6 sekä La-5 koneen onnettomuus. Noita tapauksia oli siis yhteensä ainakin 7. Konehukka vähintään 123 ajalla 9.6-20.6.44.
*****Penna Tervo *****
Ja jos otetaan tarkasteluun suomalaisten lentäjien todelliset/todennäköiset ilmavoitot versus ilmavoittoväiteet ulos on kutakuinkin tällainen:
2.6-8.6.44...... 1/16
9.6-16.6.44...10/56
17.6.54...........2/23
18.6.44...........2/10
19.6.44...........6/19
20.6.44...........8/49
Tulos olisi 29 ilmavoittoa ja 173 ilmavoittoväitettä. Muutama joko enemmän tai muutama vähemmän ei muuta suurta kuvaa - suomalaiset lentäjät vetelivät hatusta isoja ilmavoittoväitemääriä joista suuri osa oli täyttä harhaa ja sen päälle kosolti päällekkäisiä väitteitä yhdestä ja samasta alasammutusta koneesta. Samoin it-patterit ja jaokset esittivät päällekkäisiä väitteitä yhdestä tai samasta koneesta ja sitten näkivät harhoja tai harrastivat toiveajattelua.
Sakemannit ampuivat fockewulfeilla parissa päivässä ilmataistoissa alas punatähtisiä enemmän kuin suomalaiset amatööriaarot 3 viikossa. Se minua ihmetyttää miksi kuitenkin sakemannien ilmavoittoväitteiden uskottavuus oli niin paljon parempi kuin suomalaisten vaikka suomalaiset esittelevät itsensä poikkeuksellisen rehellisenä kansana.
Vähän surullisia ovat nämä sotaenergiat täälläkin...
21.6.44
Karjalan Rintama aloittaa hyökkäyksen Syvärillä ja osin siksi 13.Ilma-armeijan lentotoiminta on Kannaksella edellispäiviä vähäisempää. Suomalainen ilmavalvonta laskee rintamilla 1390 vihollisen lentoa joista 820 Syvärillä. Ilmasota Viipurinlahdella lisääntyy ja siellä käydäänkin päivän merkittävimmät hävittäjien väliset ilmataistelut. Kannaksella 13.ilma-armeijan maataistelukoneet hyökkäävät suomalaisten etulinjaa vastaan Viipurin takamaastossa. Leningradin Ilmapuolustuksen hävittäjät suorittavat 106 sotalentoa, ei kuitenkaan kaikkia Kannaksella. Suomalaiset hävittäjät suorittavat Kannaksella 78 taistelulentoa.
Neuvostoliittolaisten taistelutappiot:
-Il-4 (836 BAP) ei palaa lennolta. Ilmatorjunta ampuu alas.
277 ShAD menetti 8 Il-2 konetta, kaikki ilmataisteluissa
- Il-2 (277ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa Liimatta. Pakkolasku, kone romuttuu, lentäjä Goreyeville ja ampuja Redkolle vammoja
Il-2 (277ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa, kone romuttuu. Miehistölle, luutnantti Fedorchenko ja Krasov ei vammoja.
1 Il-2 (277ShAD) ammuttu alas ilmataistelussa Konkkalassa, lentäjä Servantstakhiev, ampuja Kuznečikov kuollut
-5 Il-2(999 ShAP/277ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa Konkkalassa. Proskurinin ryhmä. Lentäjä Proskurin ja ampuja Saveljev eivät palaa lennolta, lentäjä Šerstobitov ja ampuja Koreshkov eivät palaa lennolta, lentäjä Makarov ja ampuja Petrov kuolleet, lentäjä Moroshin ja ampuja Stralnikov kuolleet, lentäjä Cesarev haavoittunut ja ampuja Chistyakov kuollut.
281 ShAD menetti 2 Il-2 konetta joista toisen ampui alas ilmatorjunta.
-Il-2 (872 ShAP) ilmatorjunta ampuu alas. Lentäjä kersantti Starin vammoitta , ampuja Ustigoville vammoja.
- Il-2 (703 ShAP) ammutaan alas ilmataistelussa Portinhoikassa, pakkolasku Tienhaarassa noin klo 14. Miehistö yliluutnantti Mark Berlejev sotavangiksi ja ampuja Komarov kuolleet. Raportin mukaan 4 vihollishävittäjää tulitti konetta sen palatessa hyökkäyksestä. Mark Berlejev on sotavankitilastoissa merkitty ammutuksi 28.elokuuta 1944. Koneen ampui alas Kyösti Karhila, (silloin) Hävittäjälentolaivue 34.
- 4 La-5 (3 GIAP,VVS KBF, Itämeren Laivasto) ilmataistelu FW-190-koneita vastaan alkaa klo 8.45 jälkeen ja käydään Viipurinlahdella kaukana rannikosta. Lentäjät kaartin aliluutnantit Ivan Naumov ja Nikolai Kukharev yksikkö 3 GIAP kadonneet. Kukharevin kone putoaa Nervan saaren alueelle. Naumovin kone putoaa mereen 25 km Seiskaristä luoteeseen. Kolmas kone (Katkov) saa osuman ilmataistelussa ja tekee mahalaskun Lavansaareen klo 9.25, kone tuhoutuu, lentäjällä sirpalevamma taisteluista ja hänet viedään sairaalaan. Neljäs kone (Chinyakov) tekee pakkolaskun mereen, syyksi raportoidaan polttoaineen loppuminen.
-2 LaGG-3 (VVS KBF) ammutaan alas ilmataistelussa Viipurinlahdella, ensimmäinen aamulla ja toinen myöhemmin iltapäivällä klo 15 jälkeen.
Ensimmäisen koneen ampuu alas Gerhard Thyben II. /JG54. Toisen koneen osalta kellään lentäjällä ei ajankohtaan ja eteenkin sijaintiin liittyvää ilmavoittoväitettä. Kaikkein lähinnä paikan osalta on Antti Tani Jak-9 ilmavoittoväite mutta lentoaika 13.00-14.00 ei oikein täsmää.
-4 Il-2 (VVS KBF) ilmatorjunta ampuu alas Viipurinlahdella, raportin mukaan kaksi konetta ampui alas laivojen ilmatorjunta. Ainakin kolmen koneen miehistöt kuolleet: aliluutnantti Aleksander Shevchenko 7 GPSKaKP, alikersantti Nikolai Trishankov 7 GShAP (Vanhakylä), luutnantti Nikolai Vargin 8 GShAFP, alikersantti Victor Gubin 8 GShAFP (Piisaari) kuollut, kaartinluutnantti Pjotr Maksyota 35 GShAKP kadonnut, kersantti Konstantin Loskutov 35 GShAKP kadonnut.
13. Ilma-armeijan 275.hävittäjädivisioona suoritti päivän aikana vain 120 lentoa. Se ei raportoinut ilmataisteluista eikä kärsinyt tappioita eikä esittänyt myöskään ilmavoittoväitteitä. Se kuitenkin epäonnistui suojatehtävissä kun 9 Il-2 konetta ammuttiin alas ilmataisteluissa. Eteenkin II. /JG54 lentäjät tekevät pahaa jälkeä taistelussa.
"- Il-2 (703 ShAP) ammutaan alas ilmataistelussa Portinhoikassa, pakkolasku Tienhaarassa noin klo 14. Miehistö yliluutnantti Mark Berlejev sotavangiksi ja ampuja Komarov kuolleet. Raportin mukaan 4 vihollishävittäjää tulitti konetta sen palatessa hyökkäyksestä. Mark Berlejev on sotavankitilastoissa merkitty ammutuksi 28.elokuuta 1944. Koneen ampui alas Kyösti Karhila, (silloin) Hävittäjälentolaivue 34."
16 Kev.it.Ptri raportoi klo 14.15 Il-2 koneen tehneen pakkolaskun peltoaukealle jolla ptri:n jaos sijaitsi. Lentäjä oli lievästi haavoittunut, ampuja kuollut. Jaos vangiksi lentäjän. Todennäköisesti raportin kelloajassa viive koska Karhila merkitty palanneeksi lennolta klo 14.10. Josef Guardalla ilmavoittoväite Il-2 koneesta klo 13.50 mutta todennäköisesti toisesta taistelusta. Eino Luukkanen oli palannut lennolta klo 14.
-----Stieglitz-----
Emil Vesalla oli ajan suhteen täsmäävä ilmavoittoväite La-5 koneesta mutta paikka - Suomenvesi - sijaitsee Viipurista pohjoiseen ja ei ole avomeri vaan merenlahti.
Nervan saari on yksi Suomenlahden ulkosaarista. Se sijaitsee noin 15 kilometriä Koiviston (nykyisin Primorsk) lounaispuolella ja avoimella merialueella Viipurinlahden ja Suomenlahden rajavyöhykkeellä.
Emil Vesan ilmavoittoväitteelle ei perusteita kun Itämeren Laivaston La-5 koneet menetetty avomerellä.
-----Stieglitz-----
"-2 LaGG-3 (VVS KBF) ammutaan alas ilmataistelussa Viipurinlahdella, ensimmäinen aamulla ja toinen myöhemmin iltapäivällä klo 15 jälkeen.
Ensimmäisen koneen ampuu alas Gerhard Thyben II. /JG54. Toisen koneen osalta kellään lentäjällä ei ajankohtaan ja eteenkin sijaintiin liittyvää ilmavoittoväitettä. Kaikkein lähinnä paikan osalta on Antti Tani Jak-9 ilmavoittoväite mutta lentoaika 13.00-14.00 ei oikein täsmää."
Itämeren Laivaston kroniikan mukaan...
" Saattohävittäjät, jotka koostuivat 16 La-5-koneesta 4. kaartin hävittäjärykmentistä, 7 Jak-9-koneesta ja 30 Lagg-3-koneesta 9. ja 11. hävittäjärykmentistä, suojasivat Il-2-koneita kello 16.10–18.17 (Suomen aikaan 15.10-17.17). He kävivät ilmataistelua vihollisen hävittäjien kanssa ja saivat 3 ilmavoittoa ja menettivät Lagg-3-koneen."
Siinä mielessä asia on selvä ettei konetta olisi ampunut alas iltatorjunta eikä tapaus ollut ei-palannut-lennolta. Kone on ammuttu alas ilmataistelussa todennäköisesti klo 15.30-16.45, välisenä aikana. Mikäli raportin kelloaika on oikea ei Tani olisi konetta ampunut alas. Pitäisi tietää millä suomalaisella osastolla oli lento Viipurinlahdella tuolla aikajaksolla ja jotka olisivat raportoineet ilmataisteluista mutta eivät olisi esittäneet ilmavoittoväitettä. Sama koskee myös II./JG54 koneita. Lisäksi huomioitava Osasto Kuhlmeyn Bf-109 tiedustelukoneet sekä 1./SG5 Jabo- lentue. Tiedusteluosaston tiedetään menettäneen 3 Bf-109 konetta kesäkuussa 1944 mutta ei milloin ja missä.
-----Stieglitz-----
-5 Il-2(999 ShAP/277ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa Konkkalassa.
Tämä oli 999.maataistelulentorykmentin viimeinen sotalento Kannaksella. 21.6.44 yksikkö siirrettiin Narvan rintamalle. Se oli Kannaksella olleista Il-2 rykmenteistä suurimpia ja C.F.Geustin mukaan sillä olisi ollut vahvuus 9.6.44 kaikkiaan 42 Il-2 konetta. Vain 566 ShAP:lla oli 9.6.44 yhtä monta konetta. Kaikkiaan 7 Il-2 rykmentin yhteisvahvuus oli hyökkäyksen alettua oli 213 konetta. Kun 999 ShAP vedettiin pois Kannakselta se merkitsi noin 20%:n heikentymistä hyökkäyksen alun lukemien perusteella.
Kaikkiaan 999 ShAP menetti kesäkuun 1944 raportin mukaan yhteensä 13 Il-2 konetta, 10 lentäjää ja 10 kk-ampujaa. Kaikki siis ajalla 9.6-21.6.44.
-----Stieglitz-----
-"Il-4 (836 BAP) ei palaa lennolta. Ilmatorjunta ampuu alas."
Tähän tapaukseen liittyy kaksi sotavangiksi 2 päivää myöhemmin jäänyttä.
836 BAP:n v.kers Dragunov, Ivan Vasiljevitsh (hypännyt 21.6.1944, vangittu 23.6.1944)
- 836 BAP:n kers Meshkov Andrei Ivanovich (hypännyt 21.6.1944, vangittu 23.6.1944)
Lähde:Carl Fredrik Geust*****
****'Penna Tervo
Suomalaisten ilmavoittoväitteet 21.6.44:
La-5, Emil Vesa klo 9 jälkeen, Papula. ❌ Kaikki La-5 ja muut hävittäjät ammuttiin alas Viipurinlahdella, kaukana länteen rannikosta.
5 Airacobraa (Halonen, Huotari, Koskelainen, Keskinummi ja Pasila), klo 15-16❌ Airacobria ei ammuttu alas ja kaikki 6 hävittäjien tappiota kokenut Itämeren Laivasto joka ei operoinut Kannaksella vaan Viipurinlahdella eikä se käyttänyt Airacobria. Suomalaiset kävivät ilmataisteluja Leningradin Ilmapuolustuksen Airacobra-rykmenttejä vastaan jotka suomalaisten tavoin esittivät myös 5 ilmavoittoväitettä. Kumpikaan osapuoli ei todellisuudessa kärsinyt tappioita.
Jak-9, klo 13-14, Ristniemi ❌ tai ✔️. Paikan osalta sopii Itämeren Laivaston menettämään LaGG-3 koneeseen mutta aika ei täysin täsmää. 275 IAD ja Leningradin Ilmapuolustus ei raportoinut hävittäjätappoita.
2 Il-2, Luukkanen ja Lumme. ❌.
1 Il-2, Kyösti Karhila✔️
Saksalaisten Il-2 väitteistä 4 oli 2 minuutin sisällä klo 13.35-13.37 ja 30 - 100 metrin korkeudella ja yksi klo 13.50 (Josef Guarda, korkeus 20 metriä) liittyen Proskurinin ryhmän tuhoon. Herbert Aloe esitti Il-2 väitteen klo 8.20 lentokorkeudella 100 metriä. 2 muuta väitettä (Assmann ja Guarda) ovat klo 12.50-13.11. Knäbelin ilmavoittoväite Il-2 liittyy Viipurinlahdella ja on todennäköisesti ❌
aiheuttivat ainakin 7 ja todennäköisesti 8 Il-2 tappiot 13.Ilma-armeijalle Kannaksella 21.6.44
Muut II. /JG54-lentäjien tulokset:
4 La-5 ✔️ vaikka esittivät vain 2 ilmavoittoväitettä. Heinz Wernicke ja Herbert Koller
1 LaGG-3✔️, Gerhard Thyben
Suomalaisten tulos: 10 ilmavoittoväitettä, 2 Ilmavoittoa. Tulos 2/10
Saksalaisten tulos: 12 ilmavoittoväitettä, 12-13 ilmavoittoa ( näistä tosin 1La-5 "välillinen vihollisvaikutus" )
TAPPIOT:
II. /JG54 menetti ilmataisteluissa 2 FW-190 hävittäjää ja sen lentäjät, kokeneen Herbert Aloen ja melko kokemattoman Erich Knäbel. Koneet ampuu alas Itämeren Laivaston hävittäjät.
Lisäksi yksi Jabo menetetty, ei vihollisvaikutuksesta. Merkintä: I./SG5. käyttöhäiriö, kone tuhoutui.
"5 Airacobraa (Halonen, Huotari, Koskelainen, Keskinummi ja Pasila), klo 15-16❌ Airacobria ei ammuttu alas ja kaikki 6 hävittäjien tappiota kokenut Itämeren Laivasto joka ei operoinut Kannaksella vaan Viipurinlahdella eikä se käyttänyt Airacobria."
Kaikki suomalaisten viisi Airacobra-väitettä esitti hävittäjälentolaivue 24:n lentäjät joten ei ihme että tuli taas 5 pummia laivueella näistä ammunnoista.
II. /JG54 maksoi menestyksestään 17.6-21.6.44 hintaa kun kaksi sen kermaan kuulunutta ässää kuolivat (Grollmuss ja Aloe). Molemmat menetykset huomioitu Tony Woodsin Luftwaffe claim listillä tappioissa jonne merkittiin vain huomattavimmat. Grollmussilla oli 75 ja Aloella 34 ilmavoittoväitettä ja todellisia ilmavoittoja luultavasti Grollmussilla yli 50 ja Aloella 20-25. Erich Knäbel sen sijaan oli II. /JG54 kokemattomimpia lentäjiä.
Tältä näytti suomalaisten hävittäjälentäjien saldo kesäkuun 21.päivään mennessä.
Todennäköiset ilmavoitot/ilmavoittoväitteet:
2.6-8.6.44...... 1/16
9.6-16.6.44...11/56
17.6.54...........2/23
18.6.44...........2/10
19.6.44...........6/19
20.6.44...........8/49
21.6.44...........2/10
32 ilmavoittoa, 183 ilmavoittoväitettä. Esim 9.6-16.6.44 laskettu 11 ilmavoittoa ovat 2 Tu-2, 2 Il4, 2 La-5, 4 Il-2 ja 1 Pe-2 jota C. F. Geust on esittänyt kirjassaan. Neuvostodolimemttien perusteella lukemat olisivat:2 Tu-2, Il-4, 2 Il-2, 2 La-5 eli 8. Ero siinä että ilmatorjunnan sijasta pari Il-2 konetta olisikin ampunut alas suomalaislentäjä sekä tuo Pe-2 tapaus.
Muina päivinä suomalaisten ilmavoitot voineen olla 1-2 enemmän tai vastaavasti vähemmän. Ei ole esim ollenkaan varmaa että Reino Sartjärvi ampui alas Airacobran 17.6.44 kun kaikkiaan 6 Airacobraa katosi lennolta ja 3 näistä teki pakkolaskut suolle kun polttoaine loppui.
Muita:
- Ampuiko Kai Metsola todella Jak-9 koneen alas 20.6.44?
- kuka ampui Itämeren Laivaston toisen LaGG-3 koneen alas 21.6.44
-ampuiko suomalaiset 1 vai 2 Il-2 konetta alas 19.6 ja 21.6.44
-ampuiko Olli Puhakka (tai Nils Trontti) Pe-2 koneen alas 17.6.44
(Täysin) varmoja ilmavoittoja 9.6.44 ovat
- 1 Tu-2 (9.6.44), Lauri Mattson
- 2 Il-4 (9.6.44),
- 1 Il-2 (9.6.44, it osuu ja hävittäjä tulittaa perään)
-1 Tu-2 (Väinö Kauppi), 10.6.44)
-1 La-5 (Olli Puhakka, 14.6.44)
- 1 La-5 (14.6.44)
- 1 Il-2 (16.6.44)
- 1 Il-2 (17.6.44)
- 1 Pe-2 (18.6.44)
- 1 La-5 (18.6.44)
- 2 Il-4 (19.6.44)
- 1 Il-2 (19.6.44)
- 2 Airacobraa (19.6.44)
- 2 La-5 (20.6.44)
- 1 Jak-9 (20.6 44)
- 2 Airacobraa (20.6. 44)
- 1 Il-2 (20.6.44)
- 1 Il-2 (21.6.44, Kyösti Karhila )
Tapauksia 23 mutta näitten lisäksi puolen tusinaa tapausta jotka suurella todennäköisyydellä joskaan ei varmasti suomalaisten hävittäjälentäjien ilmavoittoja 21.6.44 mennessä.
Ennen suurtaistelua kesäkuussa 1944 suomalaiset saivat vielä yhden varman ilmavoiton (Airacobra 7.6.44)
22.6.44
Tuona päivänä 13.Ilma-armeijan ja Leningradin Ilmapuolustuksen lentäjät suorittivat 429 sotalentoa. Näistä 125 Leningradin Ilmapuolustuksen hävittäjille, täsmällään samalla määrällä 275 IAD:n hävittäjillä, 157 pommikoneilla ja vain 22 Il-2 koneilla ja osallistuivat yhdeksään taisteluun, joissa heidän mukaansa ammuttaan alas 17 konetta, mukaan lukien 15 Me-109-konetta ja kaksi FW-190-konetta. Mielenkiintoista on, että 275.hävittäjälentodivisioonan mukaan sen lentäjät olivat seitsemässä ilmataistelussa ja ilmoittivat "vain" neljän alasammutun Me-109-koneen, kun taas 2 GIAK:n (Leningradin Ilmapuolustuksen) ilmatorjuntadivisioonan hävittäjät iskivät vihollista "oikealle ja vasemmalle", kuten sanonta kuuluu, ja esittävät 20 ilmavoittoväitettä: 17 Me-109-konetta ja kolme FW-190-konetta. "Voittojen" kokonaismäärä nousi 24:ään, mikä todennäköisesti herätti 13.ilma-armeijan esikunnassa epäilyksiä siitä, miksi 13 VA:n voittojen määrä oli laskenut 17:ään. Ja silti kaikesta tästä huolimatta omia tappioita ei tullut.
Päivällä 33 suomalaisten pommikonetta pommittaa Viipurin itäpuolen ja Talin tykistökeskittymiä ja yöllä 33 konetta samoja seutuja. Hävittäjäkoneet lentävät 115 torjunta-, tiedustelu ja saattolentoa Kannaksen suunnalla.
On huomioitava että 22.6.44 Kannaksella olleet II./JG54 lentäjät eivät esittäneet yhtään ilmavoittoväitettä. Ensimmäinen päivä sen jälkeen kun he aloittivat torjuntaoperaatiot Kannaksella ja Viipurinlahdella.
Sen sijaan suomalaiset eivät säästele vihollista sillä he esittävät ampuneensa alas 14 konetta: 2 Pe-2 pommikonetta, 2 Airacobraa ja peräti 10 La-5 konetta.
Leningradin Rintaman ja Itämeren Laivaston tappiot 22.6.44:
- 2 La-5 konetta (400 IAP ja 401 IAP/PVO) vaurioituu ilmataisteluissa niin että ne joutuvat tekemään pakkolaskut Kannaksen lähimmille rintamaa olleille kentille. Koneet kuuluvat Leningradin Ilmapuolustuksen kahdelle yksikölle jotka käyttävät La-5 koneita. Koneet korjattavaksi. Myöhemmin Leningradin Ilmapuolustus arvosteli kenttien huolto-organisaatiota miksi näitä kahta konetta ei oltu palautettu tukikohtiin vaikka ne oli saatu korjattua jo aiemmin. Kirjattiinko nämä koneet tai vaikkapa toinen niistä ns vauripoistoina menetetyiksi? On tietenkin tulkintakysymys onko ilmavoitto saavutettu jos viholliskone vaurioitettu ja pakotettu tekemään hätälasku lentokentälle jos koneet eivät tuhoutuneet.
Muut tappiot:
-Il-2 (277 ShAD), lentäjä aliluutnantti Matvey. Siirtolennolla Bobochinon (Kaukjärven) lentokentälle, kone rullatessaan kentällä osuu pommin tekemään monttuun ja vaurioituu korjauskelvottomaksi, miehistö selviää vammoitta.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet 22.6.44:
10 La-5:
Hans Wind 2, Erkki Nukarinen, Risto Helava, Ilmari Juutilainen, Kauko Tuomikoski, ylikersantti Nuorala, kersantti Durchman, Kosti Keskinummi 2. Näistä 8❌ ja 2❓ liittyy La-5 koneen pakkolaskuun lentokentille.
Pe-2, Ahti Laitinen ❌
Pe-2, Leo Ahokas ❌
Pe-2 pommikoneita ei raportoitu menetetyiksi 22.6.44
2 Airacobraa:
Klaus Alakoski ja Hans Wind.Näistä ainakin 1❌ ja toinen liittyy kysymykseen Leningradin Ilmapuolustuksen yksikköjen Airacobra-tappioihin. Ne ovat voineet menettää yhden Airacobran jota ei löydetä päiväraporteissa kesäkuulta 1944. Kaikille muille Airacobra-tappiolle löytyy päivämäärät.
22.6.44 ei ole raportoitu lento-onnettomuuksia hävittäjäkoneista joten neuvostoliittolaisia taistelutappiota ei tälläkään tavoin ole voitu "peitellä".
22.6.44 lähtien kaikki Hävittäjälentolaivue 24:n lentäjät lensivät uusilla Bf-109 G-6-koneille.
Suomalaisten tappiot:
Bf-109 G, MT-401, ilmatorjunta osuu Hanhijoella, kone tuhoutuu pakkolaskussa. Mauno Fräntilä selviää.
Bf-109 G, MT-442, hävittäjäkone ampuu alas ilmataistelussa Talissa. Erkki Nukarinen kaatuu.
Saksalaisten tappiot:
Ju-87 Stuka. I. /SG4 ammutaan alas ilmatorjuntatulessa
FW-190 F Jabo menetetty, ilmoitettu "ei vihollisvaikutuksesta"
Ilmasota 22.6.44 oli siten tappiollinen suomalais-saksalaisille lentojoukoille. Ne menettävät vihollisvaikutuksesta 3 lentokonetta, niistä (ainakin) 1 ilmataistelussa. Vastustajan kahta hävittäjäkonetta vaurioitettiin ilmataistelussa niin että ne joutuivat tekemään pakkolaskut Kannaksen muille kentille, miehistötappioita näistä ei tullut. Avoin kysymys on Leningradin Ilmapuolustuksen yhdestä Airacobra-tappiosta joka saattaa löytyä juuri 22.6.44.
"- 2 La-5 konetta (400 IAP ja 401 IAP/PVO) vaurioituu ilmataisteluissa niin että ne joutuvat tekemään pakkolaskut Kannaksen lähimmille rintamaa olleille kentille. Koneet kuuluvat Leningradin Ilmapuolustuksen kahdelle yksikölle jotka käyttävät La-5 koneita. Koneet korjattavaksi. Myöhemmin Leningradin Ilmapuolustus arvosteli kenttien huolto-organisaatiota miksi näitä kahta konetta ei oltu palautettu tukikohtiin vaikka ne oli saatu korjattua jo aiemmin. Kirjattiinko nämä koneet tai vaikkapa toinen niistä ns vauripoistoina menetetyiksi?"
Perusteet sille että toinen noista La-5 koneista vauriopoistettiin on olemassa mutta täysin varmaa se ei ole.
2 GIAK:lta on kesäkuun 1944 tappiokirjaukset taulukossa kuinka monta konetta kukin rykmentti menetti. Muistettava on että 2 GIAK taisteli myös saksalaisia vastaan muuallakin kuin Kannaksella.
400 IAP raportoi menettäneensä kesäkuussa: yhden La-5 koneen ilmataistelussa, ei lentäjätappioita. Lento-onnettomuudessa se menetti La-5 koneen ja lentäjän. Tämä jälkimmäinen tapahtui 15.6.44 (Fedor Saveljev).
401 IAP raportoi menettäneensä kesäkuussa : ilmataisteluissa 2 La-5 konetta ja yhden lentäjän, 1 La-5 lentäjineen jäi palaamatta lennolta. Siis 3 konetta ja 2 lentäjää.
401 IAP:n kesäkuun taistelutappiot - 3 konetta - tiedetään päivämäärittäin. Tapauksien päivämäärät 19.6.44 (Bykov, kuollut), 29.6.44 (Rybakov pakkolasku kone tuhoutui, lentäjä loukkaantui), 30.6.44 (Beljakov kuollut? )
Sen sijaan 400 IAP:n taistelutappiota ei löydy Kannaksen suunnalta. Ainoa on tuo 22.6.44 pakkolasku. Ellei tappiota ole tullut muualta kuin Kannakselta on tuo 22.6.44 pakkolasku ollut tapaus jossa La-5 (todennäköisesti) vauriopoistettiin.
-----Stieglitz-----
"2 Airacobraa:
Klaus Alakoski ja Hans Wind.Näistä ainakin 1❌ ja toinen liittyy kysymykseen Leningradin Ilmapuolustuksen yksikköjen Airacobra-tappioihin. Ne ovat voineet menettää yhden Airacobran jota ei löydetä päiväraporteissa kesäkuulta 1944. Kaikille muille Airacobra-tappiolle löytyy päivämäärät."
Koska 196 IAP ei menettänyt Airacobria 22.6.44 huomio kiinnittyy Leningradin Ilmapuolustuksen yksikköihin ja niihin rykmentteihin jotka käyttivät Airacobria. Ne olivat 102 GIAP, 103 GIAP sekä uusi pienehkö yksikkö 403 IAP.
102 GIAP:n kaksi ja 103 GIAP:n yhdeksän tappiota löytyy päiväraporteissa. 403 IAP:n sarakkeissa yksikkö olisi menettänyt kesäkuussa ilmataisteluissa 2 Airacobraa ja yhden onnettomuudeksi luokiteltuna. Päiväraporteissa on tieto jossa rykmentin yksi Airacobra joutui 20.6.44 oman it:n alasampumaksi Terijoella. Lisäksi 30.6.44 yksi kone kirjattu "ei palannut lennolta". Todennäköisesti lentäjä palasi tukikohtaan mutta kone menetetty ilmataistelussa. Oman it:n alasampuma kone kirjattu luultavasti onnettomuudeksi.
Näin ollen 403 IAP on (todennäköisesti) menettänyt yhden Airacobran kesäkuussa 1944 jota ei näy Leningradin Rintaman päiväkirjauksissa tappioita. Tuo päivä on voinut olla hyvinkin juuri 22.6.44 mutta varmaa se ei ole.
Nämä Leningradin Ilmapuolustuksen lentorykmentit kävivät koko ajan ilmasotaa myös muuallakin kuin Kannaksella joten tappio ilmataistelussa on voinut tulla myös Kannaksen ulkopuolella.
Tämä Airacobra voi olla ainoa tapaus 22.6.44 jossa kone ammuttu alas ilmataistelussa. La-5 koneen osalta menetys (jos sellainen edes tuli) olisi pikemminkin vauriopoisto.
-----Stieglitz-----
Neuvostoliiton ilmavoimien pudotusväitteet olivat läpi sodan erittäin korkeita ja sisälsivät valtavasti päällekkäisyyksiä, osittain poliittisen paineen ja byrokratian vuoksi.
Älä hermostu vaikka suomalaisten lentäjien kalavalheet paljastettu 😂
23.6.44
Leningradin Rintaman lentomäärät nousevat 734 (228 pommikoneilla, 192 maataistelukoneilla ja 311 hävittäjäkoneilla) , käyvät 15 ilmataistelua ja esittävät ampuneensa alas 12 lentokonetta (10 Bf-109 ja 2 FW-190).
Yöllä klo 2.45-2.55 pommitti ja tulitti 12 Il-2 konetta Lappeenrannan kenttää. 3 Bf-109 konetta vaurioitui lievästi.
(Suomalaiset menettivät yön pommituksessa Laatokan maihinnousualuksia vastaan Ju-88 pommikoneen (JK-259)joka ei palannut lennolta. Sen lisäksi it vaurioitti kahta pommikonetta käyttökelvottomiksi ja hävittäjät vaurioittivat yhtä pommikonetta)
Suomalaiset pommittajat 8 koneelle Sorvalin asemia. Hävittäjäkoneet suorittavat 54 torjunta-, tiedustelu ja saattolentoa
Osasto Kuhlmey siirtyy yhä enemmän pommituslentoihin ja hävittäjät suojalentoihin.
Saksalaisten lennot 23.6.44:
-40 Ju-87 kolmella pommituslennolla Talin asemia vastaan (10-15 per lento)
-23 Jaboa 5 lennolla Talin alueelle (4-5 per lento)
-36 FW-190 torjuntalentoa
-10 FW-190 5 tiedustelulennolla
Saksalaiset raportoivat yhteensä pudotetun 45 000 kiloa pommeja ja että Talin maatiesilta tuhottu. Kolonnia pommitettu ja kaksi ammusvarastoa räjähtänyt.
Neuvostoliittolaisten lentokonetappiot 23.6.44:
- Il-4 (113 BAD) ammuttu alas ilmataisteluissa. Yksi miehistön jäsen kadonnut. 16.Kev. It. Ptri raportoi klo 12.50-13.05 koneen saaneet osumia ja kolmen miehistön jäsenen pelastuneen laskuvarjolla.
- La-5 (11 GIAP, PVO), ammuttu alas ilmataistelussa. Lentäjä aliluutnantti Sergei Aleksev kadonnut. Koneen ampuu alas joko Hans Wind tai Nils Katajainen.
- Jak-9 (27 GIAP, PVO) lentäjä luutnantti Pavel Rusanov ei palaa lennolta. Ammuttu alas ilmataisteluissa. Koneen ampuu alas Heinz Wernicke 5./JG54
6 Il-2 konetta:
- Il-2 (277 ShAD) ilmatorjunta ampuu alas, kone tuhoutuu. Lentäjä Dubovoy ja ampuja Vladimirov kuolleet.
- Il-2 (277 ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa. Lentäjä Matveev ja ampuja Shulga vammoitta. Koneen ampuu alas II. /JG54 lentäjä.
-2 Il-2 (872 ShAP/281 ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa Bf-109 koneita vastaan Tienhaaran alueella. Miestöt: Budko sotavangiksi (pakkolasku, vangittu Tienhaarassa) ja Shcedrin,Yakimenko ja Dengin kuolleet. Koneet ampuu alas Emil Vesa ja Pehr Erik Ohls tai Vesa ampuu alas molemmat.
- Il-2 (872 ShAP/281 ShAD), lentäjä lentovääpeli Gilek, kone saa osuman ilmatorjunnasta. Kone tekee pakkolaskun Tammisuolle. Toisen tiedon mukaan "laskeutuu normaalisti lentokentälle" mutta kone vaurioituu korjauskelvottomaksi.
-Il-2 (872 ShAP) ilmatorjunta ampuu alas. Miehistölle - lentäjä Deineko ja ampuja Kasimov - ei vammoja. 281 ShAD:n divisioonaraportissa syyksi esitetty ilmataistelu.
Yhteensä 9 konetta joista ainakin 7 ilmataisteluissa.
Joko 4 tai 5 ammuttu alas ilmataisteluissa ja 1 tai 2 pudotti ilmatorjunta.
Saksalaisten Jabo-tappiot jatkuvat. 1./SG 5 menettää 3 FW-190 F konetta. Kahden tapauksessa syyksi ilmoitetaan ilmatorjunta ja yksi katoaa lennolla. Jälkimmäisen koneen ampuu alas todennäköisesti 14 GIAP:n Jak-9 lentäjä(t).
Suomalaiset eivät menettäneet koneita. Ilmatorjuntarykmentti 12 esittää ampuneensa alas 4 Il-2 konetta ja yhden Il-4 pommikoneen.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet:
6 Il-4 pommikonetta: Wind2, Luukkanen 2, Durchman1 ja Riihikallio 1❌ .
Näistä 1 ✔️ ja 5❌ . Riihikallion ilmavoittoväitteen ajankohta ei täsmää.
6 La-5 hävittäjää: Puro 2❌, Riihikallio 1❌, Helava 1❌, Katajainen (aamulla) 1❌ ja Myllymäki 1❌
4 La-5 hävittäjää (keskipäivällä) : Wind 2, Katajainen 1 ja Lehtovaara 1.Näistä 1✔️ ja 3❌
2 Airacobraa: Lumme 1❌ ja Myllymäki 1❌
4 Il-2: Emil Vesa 3 ja Per-Erik Ohls 1. Nästä 2✔️ ja 2❌
4 Il-2: Järvi 2, Katajainen 1, Puro 1 ja Luukkanen 1. Näistä mahdollisesti 1✔️ ja 3❌
Yhteensä 28 ilmavoittoväitettä joista 4 (mahdollisesti 5) ilmavoittoja.
Tulos 4/28
II. /JG54 ilmavoittoväitteet:
5 Il-2: näistä 1✔️, 3 ❌ ja 1 ❓
1 Jak-9: Heinz Wernicke ✔️
1 La-5, Gerhard Thyben ❌ (Thybenin hyvin lähellä ajallisesti La-5 pudotusta mutta sijainti ei täysin täsmää)
Tulos 2/7.
Tulos oli II./JG54:n heikoin tähän mennessä
jo johtui siitä että 5 väitettä Il-2:sta olivat esittäneet melko kokemattomat lentäjät Huss ja Guarda. Saksalaiset hävittäjäkoneet lensivät myös vain 36 torjuntalentoa.
-"2 Il-2 (872 ShAP/281 ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa Bf-109 koneita vastaan Tienhaaran alueella. Miestöt: Budko sotavangiksi (pakkolasku, vangittu Tienhaarassa) ja Shcedrin,Yakimenko ja Dengin kuolleet. Koneet ampuu alas Emil Vesa ja Pehr Erik Ohls tai Vesa ampuu alas molemmat."
C. F Geust oli toisen miehistön Yakimenko ja Dengin kuolleet 19.6.44 mutta merkitsi myös ettei yksityiskohtaisia tietoja. Todennäköisempää on että heidän Il-2 kone ammuttiin alas juuri 23.6.44. Tämä ei sinänsä muuta 19.6.44 tulosta jossa 281 ShAD menetti 6 Il-2 konetta ja 288 ShAD yhteensä 5 konetta.
"- Il-4 (113 BAD) ammuttu alas ilmataisteluissa. Yksi miehistön jäsen kadonnut. 16.Kev. It. Ptri raportoi klo 12.50-13.05 koneen saaneet osumia ja kolmen miehistön jäsenen pelastuneen laskuvarjolla.
Kevytilmatorjuntapatteristo 16:n merkintä ei selvitä kuka suomalaisista ampui alas Il-4 pommikoneen. Se raportoi koneen pudonneen Hovinmaan alueelle. Windin ilmavoittoväitteet (2) olivat Säiniössä. Luukkasen Ristseppälä-Raulampi seudulla ja Duchmanin Hevosssarella. Raulampi on Viipurista itään ja Säiniö Viipurista etelään. Hovinmaa sijaitsee Rakkolanjoen varrella ja rautatien molemmin puolin noin 10–12 kilometriä Viipurista luoteeseen. Aikamääre sen sijaan pudottaa Riihikallion pois potentiaalisena ilmavoiton saajana.
Ehkä lähinnä sijainnin puolesta olisi Duchmanin ilmavoittoväitteen paikka: Hevossaari. Tämä paikka sijaitsee Viipurin lähellä Suomenvedenlahden pohjukassa. Jos jonkinlaisen valistuneen arvauksen tekee niin Kevytilmatorjuntapatteri 16:n (se oli patteri ei patteristo) raportin pohjalta tekee niin Il-4 pommikoneen olisi ampunut alas Durchman.
Tässäkin on pieni ongelma sillä myös Heinjoella on paikka nimeltään Hevossaari.
-----Stieglitz-----
Durchman liittyisi niihin vähemmän tunnettujen hävittäjälentäjien joukkoon jotka kesäkuussa 1944 olisivat saaneet pommikoneista vahvistetun varmennetun ilmavoiton ja jättäneet "starat" nuolemaan näppejään. Mattson, Kauppi, Riekki (tai Teromaa), Nyman, Neva (tai Juurinen) ja Erik Lyly (2 pommikonetta samalla lennolla).
Kuin suoraan Raamatusta: "ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi".
*****Penna Tervo*****
"Tulos oli II./JG54:n heikoin tähän mennessä
jo johtui siitä että 5 väitettä Il-2:sta olivat esittäneet melko kokemattomat lentäjät Huss ja Guarda"
Josef Guarda oli II. /JG54 keltanokista kuitenkin se joka Kannaksella sai eniten varmennettuja ilmavoittoja ja sai niitä jo ennen 23.6.44 ja sai niitä vielä sen jälkeen. Hussilla oli 3 ilmavoittoväitettä ja kaikki Il-2 koneista (17.6, 19.6 ja 21.6). 23.6.44 jälkeen häneltä ei löydy enää yhtään. Voi olla ettei Werner Huss saanut yhtään tai sai korkeintaan yhden ilmavoiton. Hän oli uusi rivilentäjä jonka kyvyt eivät vielä riittäneet kovaan ilmasotaan räiskimään punatähtisiä alas taivaalta. Guardassa sen sijaan oli potentiaalia.
-----Stieglitz-----
Ylikersantti Matti Durchmanilla (s. 1920, kuoli 2010) oli jatkosodassa 6 ilmavoittoväitettä ja kaikki kesä-heinäkuussa 1944.
"II. /JG54 ilmavoittoväitteet:
5 Il-2: näistä 1✔️, 3 ❌ ja 1 ❓
1 Jak-9: Heinz Wernicke ✔️
1 La-5, Gerhard Thyben ❌ (Thybenin hyvin lähellä ajallisesti La-5 pudotusta mutta sijainti ei täysin täsmää)
Tulos 2/7.
Tulos oli II./JG54:n heikoin tähän mennessä
jo johtui siitä että 5 väitettä Il-2:sta olivat esittäneet melko kokemattomat lentäjät Huss ja Guarda. Saksalaiset hävittäjäkoneet lensivät myös vain 36 torjuntalentoa."
Tähän tuo uutta valaistusta suomalaisten ilmatorjuntayksiköiden havainnot.
Esim Kevyt ilmatorjuntapatteri 23 raportoi 23.6
44 klo 13.25-13.30 että 3 Il-2 konetta oli ammuttu ilmataistelussa alas parissa minuutissa. Juuri tuolloin esittivät Josef Guarda ja Werner Huss nuo viisi pudotusväitettä Il-2 koneista.
Samoin samana päivänä klo 14.15 raportoi Sairalan aluueella suomalainen it-yksikkö ilmataisteluista jossa 2 FW-190 konetta olisi ollut osallisena ja ilmataistelussa olisi ammuttu alas yksi lentokone jonka lentäjä hyppäsi ulos koneesta laskuvarjolla. Klo 14.12 esitti Gerhard Thyben pudotusväitteen La-5 koneesta.
Kävikö sittenkin niin että kahden pudotuksen (1 Jak-9 ja 1 Il-2) sijasta Osasto Kuhlmeyn hävittäjälentäjät ampuivatkin alas ja konetta?
- 3 Il-2
- 1 La-5
- 1 Jak-9
Jos näin kävi kuten suomalaisten ilmatorjuntayksiköidem havainnot viittaavat supistui suomalaisten lentäjien ilmavoitot jälleen kolmella.
-----Stieglitz-----
Toisin sanoen 23.6.44 Ilmasodassa Kannaksella:
-saksalaiset lentäjät ampuivat alas 5 neuvostoliittolaisten konetta
- suomalaiset lentäjät ampuivat alas vain 2 konetta
- ilmatorjunta pudotti yhden
- yksi Il-2 vauriopoistettu
- yksi Airacobra epäonnistui nousuunlähdössö ja tuhoutui korjauskelvottomaksi
Suomalaisilla lentäjillä 28 ja saksalaisilla 7 ilmavoittoväittettä.
Suomalainen ilmatorjunta paljasti suomalaisten lentäjien valehdelleen rankasti ilmavoittoväitteillään.
Suomalainen sotakirjallisuus on juuttunut näihin uskomuksiin suurista pudotusmääristä. Tässä esimerkki ilmatorjunnasta:
" 9.6.-20.6. välisenä aikana ilmatorjuntajoukot pudottivat noin 110 viholliskonetta"
Lähde:Rantalainen, s.152-153
Sinänsä Rantalainen ottaa jo vähän takapakkia sillä it-yksiköt Kannaksella ja Viipurinlahdella ovat esittäneet enemmän pudotusväitteitä kuin 110.
Neuvostoliittolaiset tappiotilastot viittaavat maksimissaan vain hieman yli 40 koneen tulleen ilmatorjunnan pudottamaksi. Geustin mukaan suomalainen it pudotti 20 konetta 15.6.44 mennessä ja sen jälkeen tällaisia tapauksia tuli 16.6-20.6.44 lisää vain 18.
Kannaksen ilmatorjuntajoukot ja Viipurinlahden yksiköt esittivät 9.6-18.6.44 yhteensä ainakin 146 pudotusväitettä ja 19.6-20.6.44 ainakin 11. Jo näistä tulee 157. Rantalainen on siis pudottanut lukemista 1/3 pois mutta silti todellisiin saavutukseen nähden tuo 110 noin 70 yl liian suuri. 60% olisi pitänyt pudottaa lisää sillä ilmatorjunnan saavutuksissa oli 3/4 ilmaa välissä. Vain 1/4:lla väitteistä löytyy perusteet.
24.6.44
Kannaksella lentotoiminta heikon sään vuoksi lähes lamassa. Leningradin Rintama suorittaa vain 22 sotalentoa, kaikki maataistelukoneilla. Päivän ainoa tappio:
- Il-2 (277 ShAD) ilmatorjunta ampuu alas Juustilassa. Miehistö (lentäjä Mishutkin ja ampua Barmatov?) kuolleet.
Suomalaisilla ei ollut 24.6.44 lentotoimintaa yhtään. Tiedustelu saanut selville mitkä Kannaksella olleet lentokentät Neuvostoliiton lentojoukot olivat ottaneet käyttöön:
-Suulajärvi
-Perkjärvi
-Römpötti
-Raulampi
-Jäppilä
- Humaljoki
-Kilpasilta
-Petäjäjärvi
"Suomalaisilla ei ollut 24.6.44 lentotoimintaa yhtään. Tiedustelu saanut selville mitkä Kannaksella olleet lentokentät Neuvostoliiton lentojoukot olivat ottaneet käyttöön:
-Suulajärvi
-Perkjärvi
-Römpötti
-Raulampi
-Jäppilä
- Humaljoki
-Kilpasilta
-Petäjäjärvi"
26.6.44 illalla kaksi 275 IAD:n hävittäjä rykmenttiä siirrettiin Leningradin eteläpuolella sijaitsevilta lentokentiltä Länsi-Kannakselle:
-29. Kaartinhävittäjärykmentti (29 GIAP) lensi Sivoritsystä Makslahteen(Römpötti)
- 191. Hävittäjälentorykmentti (191 IAP) Tormasta Heinjoelle (Raulampi) .
Päivää myöhemmin(27.6.44) 196.Hävittäjälentorykmentti (196 IAP) saapui Makslahtiin (Römpötti) .
Näistä rykmenteistä 191 IAP ei ollut aiemmin osallistunut taisteluihin Kannaksella. Sillä oli käytössä La-5 hävittäjien lisäksi myös Warhawk-hävittäjiä. Sen edellinen taistelutappio oli 2.6.44 kun saksalainen hävittäjälentäjä ampui yhden sen koneista alas.
-----Stieglitz-----
"Suomalaisilla ei ollut 24.6.44 lentotoimintaa yhtään. Tiedustelu saanut selville mitkä Kannaksella olleet lentokentät Neuvostoliiton lentojoukot olivat ottaneet käyttöön:
-Suulajärvi
-Perkjärvi
-Römpötti
-Raulampi
-Jäppilä
- Humaljoki
-Kilpasilta
-Petäjäjärvi"
Tässä on kaikkien 275.hävittäjädivisioonan rykmenttien sijoituspaikat 26.6.44
14th GIAP - 21.06. 44Maisniemen kentällä, 27 Jak-9 ja 1 Jak-7 (kaksipaikkainen )
29th GIAP - 26.06.44 Makslahden kentälle, 30 Jak-9
159th IAP - 20.06.44 Jäppilän kentälle, 23 La-5
191st IAP - 26.06.44 Heinjoen kentälle 12 La-5, 12 Kittyhawk ja 1 Jak-7b
196th IAP - 21.06.44, ennen siirtoa Boboshinon kentälle , 23 Airacobraa and 1 Kittyhawk. Tämä yksikkö oli Boboshinossa lentokoulutuksessa ja ei siten suorittanut esim 21.6-26.6.44 taistelulentoja ja siirtyi sitten rintamavastuuseen 27.6.44 Makslahteen (Römpötin kentälle)
Esim 26.6.44 näistä rykmenteistä vain 14 GIAP ja 159 IAP pystyivät osallistumaan taisteluihin. Muut olivat vaihtamassa tukikohtia tai kuten 196 IAP koulutuksessa.
-----Stieglitz-----
Ennen Leningradin rintaman Viipurin hyökkäysoperaation alkua oli 13. Ilma-armeijaa vahvistettu merkittävästi. Sen 276. Pommituslentodivisioonan (Pe-2) ja 277. Maataistelulentodivisiionan (Il-2) lisäksi armeija sai 113. Pommituslentodivisioonan (Il-4), 334. Pommituslentodivisioonan (Tu-2) ja 281. Maataistelulentodivisioonan (Il-2). Armeijan hävittäjälentovoima ei kuitenkaan kasvanut – sen 275. hävittäjälentodivisioona jäi ainoaksi. Sen sijaan Leningradin Ilmapuolustuksen 2. kaartin (2 GIAK) hävittäjälentorykmentit siirrettiin 13. Ilma-armeijan operatiiviseen komentoon. Tämä päätös osoittautui heidän kannaltaan täysin oikeaksi operaation ensimmäisessä vaiheessa. Mutta sen jälkeen, kun rintamalinja siirtyi yli 100 kilometriä Leningradista luoteeseen, kaikki Leningradin Ilmapuolustuksen lentokentät joutuivat syvälle selustaan – armeijakunnan ensisijainen tehtävä oli kuitenkin edelleen Leningradin ilmapuolustuksen varmistaminen.
Ts - mitä pitemmälle puna-armeija eteni sitä vähemmän pommikoneet ja maataistelukoneet saivat enää hävittäjätukea. Sen sijaan 13.Ilma-armeija tiedosti vastapuolen vahvistumisen 17.6.44 lähtien.
Suomeen saapuneiden saksalaisten lentäjien koulutustasoa ylistetään jopa 275. Hävittäjälentodivisioonan raporttiasiakirjoissa:
"Karjalankannaksella vihollinen lisäsi maavoimiemme ja ilmavoimiemme torjumiseksi ilmavoimiaan siirtämällä jälkimmäistä Narvan suunnasta, ja on huomattava, että vihollisen hävittäjillä oli riittävästi taistelukokemusta ja he olivat hyvin koulutettuja ilmataistelussa."
(Raportti nro 11, jossa on yhteenveto 275. Puškinin punalippuhävittäjälentodivisioonan yksiköiden taistelukokemuksista 15. kesäkuuta - 20. heinäkuuta 1944.)
Yhtä tärkeää neuvostoliittolaisten näkökulmasta oli heidän vihollisensa hävittäjälentoryhmittymän muukin vahvistuminen. Messerschmitt Bf 109G-6 -hävittäjien toimitusten jatkaminen Saksasta Suomen ilmavoimille. Ensimmäinen 14 hävittäjän erä lensi Insterburgista pääkaupungin Malmin lentokentälle 19. kesäkuuta, ja kuukauden loppuun mennessä oli vastaanotettu yhteensä 41 konetta. Kahdeksan konetta lisää saapui Suomeen heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Heti saapumisen jälkeen koneet siirrettiin taisteluosastoille ja lähetettiin taisteluun. Suomen ilmavoimien hävittäjien Karjalankannaksella 26. kesäkuuta suorittamista 100 taistelulennosta 54 suoritettiin Messerschmitteillä, jotka saapuivat Suomeen 19.–25. kesäkuuta.
Monet tekijät samaan aikaan siis tasapainottivat ilmasodan asetelmia ja vaikka yleisesti esitellään neuvostoliittolaisten valtavaa lukumääräistä ylivoimaa määrällisesti niin tosiasiassa lentokenttäpuutteeiden, pidentyneiden lentomatkojen ja lentokenttien vaihtojen aiheuttamien viivästysten, myös tappioiden vuoksi yllättävän monet Il-2 osastot joutuivat Viipurin valtaukseen jälkeen lentämään ilman hävittäjäsuojaa. Tämä on jäänyt suomalaisessa sotakirjallisuudessa "yllättävän" vähälle huomiolle.
-----Stieglitz-----
Suomalaisen virallisen sotahistorian tulkinta Neuvostoliiton lentokonetappioista Kannaksella esitti jopa vuonna 2013 painetussa opuksessa tällaista väitettä:
"Neuvostojoukkojen käyttämän taktiikan mukaisesti se toteutti tunnusteluhyökkäykset teiden suunnissa pataljoonan tai rykmentin voimin. Tällä tavalla se sai selvitettyä suomalaisten puolustuksen heikot ja vahvat kohdat. Näiden tulosten perusteella Puna-Armeija aloitti 25.6 voimakkaan tykistötulen ja ilmapommituksen tukemana hyökkäyksen. Hyökkäystä tuki edelleen 13.Ilma-armeija vaikka sen olikin arvioitu menettäneen 25.6. mennessä jo yli 520 konetta. Neuvostojoukot saavuttivat menestystä ja pääsivät läpimurtoon 18.D:n lohkolla, jossa panssarit pääsivät puolenpäivän aikoihin Portinhoikan risteyksen maastoon."
Lähde: Koskimaa, s. 104.
Että ihan" 520 konetta olisi arvioitu" 13.Ilma-armeijan menettäneen 25.6.44 mennessä Kannaksen suurtaistelussa. Nämä "arvioijat" ovat juuttuneet vanhoihin suomalaisiin yliampuviin väitteisiin eivätkä edes halua tietää todellista todennäköistä lukemaa.
Pikemminkin ainakin vihollisvaikutuksesta aiheutuneet tappiot ovat jääneet Iivanalla pikemmin noin 150 koneeseen.
*****Penna Tervo*****
25.6.44
Lentosää edelleen Kannaksella heikko. Pilvikorkeus 50-100 metriä.
Leningradin Rintaman lentomäärät koko päivän aikana vain 10 ja kaikki tehty hävittäjäkoneilla.
Suomalaiset suorittivat vain 4 Bf-109-koneella tiedustelulennon Tali-Juustila. Tiedusteluraportti:
"Tiellä Juustila-Porttihoikka 30 panssarivaunua kaakkoon. Talin aseman pohjoispuolella 6-7 panssarivaunua. Talin asemalla ja sen eteläpuolella noin 15 panssarivaunua. Tali-Karisalmi tiellä, lähellä Talin asemaa paloi yksi panssarivaunu."
Neuvostoliittolaisilla ei lentokoneista taistelutappiot 25.6.44.
Suomalaisilla yksi tappio.
-Bf-109 G-2, MT-221, klo 15 Ihantala. Kapteeni Myllymäki ei palaa lennolta.
Kapteeni Jouko Myllymäen johtama Messerschmitt-hävittäjien parvi joutui hajaantumaan huonon sään vuoksi tiedustelulennolla Viipurinlahden yllä, eikä hän palannut. Hänen koneensa jäänteet ja ruumis löytyivät Ihantalasta kuukautta myöhemmin. Tuhoutumisen tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sen uskotaan johtuneen joko vihollisen ilmatorjunnasta tai puihin törmäämisestä erittäin matalalla lentäessä.
*****Penna Tervo*****
Neuvostoliitossa oli ohje kirjata omien ja vihollisen tappiot suhteessa 7:10. Siksi uskottaviltakaan näyttäviin tilastoihin ei voi luottaa.
Kunhan höpöttelet omiasi. Jo yli 30 vuotta sitten valotettiin ensi kerran miten paljon nimenomaan suomalaisten ilmavoittoväitteissä oli mukana pelkkää toiveajattelua Kannaksen kesän 1944 ilmataisteluissa. Tosiasioille et voi mitään. Räpiköimisesi muistuttaa katolisen kirkon taistelua tiedettä vastaan 500-700 vuotta sitten.
*****Penna Tervo*****
Ajalla 2.6-25.6. 44 Kannaksella 21 suomalaisten lentokonetta ammuttu alas ilmataistelussa, ilmatorjunnalla tai tehneet pakkolaskut.
Ennen suurtaistelua (2.6-8.6.44) suomalaisten kaksi Bf-109 G-2 konetta ammuttiin alas ilmataisteluissa.
Hävittäjien välisissä ilmataisteluissa suomalaiset ampuneet alas 12-15 hävittäjäkonetta jotka tuhoutuneet.
Neuvostohävittäjät ampuneet alas 8-11 suomalaisten hävittäjäkonetta. Kolmen koneen ero liittyy tapauksiin jossa suomalaisten kone kadonnut, esitetty ilmatorjunnan pudottamaksi tai esitetty Il-2 koneen pudottamaksi
Lukemat osoittavat vakuuttavasti että eteenkin Hävittäjälentolaivue 24 oli vaikeuksissa vuoden vanhojen Bf-109 G-2 koneiden kanssa ja ilmavoitot olivat luultua huomattavasti vähäisemmät kuin mitä ilmavoittoväitteiden määrien perusteella tietämättömät ovat vuosikymmenet luulleet.
Ilmasota ennen kuin molemmille laivueilla oli tuliterät Bf-109 G-6 koneet oli itseasiassa aika tahmeaa suomalaisille puhukoot legendat mitä tahansa.
"Ennen suurtaistelua (2.6-8.6.44) suomalaisten kaksi Bf-109 G-2 konetta ammuttiin alas ilmataisteluissa."
Ennen suurhyökkäystä 2.6-8.6.44 käydyissä ilmataisteluissa Hävittäjälentolaivue 24 esitti ampuneensa alas ilmataistelussa kaikkiaan 16 neuvostoliittolaisten hävittäjäkonetta. He saivat todellisuudessa yhden ilmavoiton 7.6.44 kun joko Urho Sarjamo tai Tapio Järvi ampui alas aliluutnantti Gavrilovin Airacobran.
Hävittäjälentolaivue 24 hävisi nämä ilmataistelut 1-2. Viljo Kauppisen Bf-109 G-2 koneen 7.6.44 ampui alas 196 IAP:n lentäjä Biliukin. 2.kesäkuuta käydyssä ilmataistelussa Heikki Herralan Bf-109-G2 koneen ampui alas 283 IAP:n lentäjä luutnantti Kholodov. Herrala kuoli. Ja myös Viljo Kauppisen jatkosota ilmassa päätyi 7.6.44 haavoittumiseen.
-----Stieglitz-----
26.6.44
Leningradin Rintaman lentojoukkojen lentomäärät 26.6.44:
14 GIAP (Jak-9): 90 lentoa
159 IAP (La-5): 42 lentoa
11 GIAP (La-5): 16 lentoa
27 GIAP (Jak-9): 2 lentoa
276 BAP (Pe-2): 1 lento
277 ShAD (Il-2): 84 lentoa
281 ShAD (Il-2): 26 lentoa
13 ORAP (Jak-9): 8 lentoa (tiedusteluyksikkö)
Yhteensä 269 lentoa
Suomalaisten lentomäärät 26.6.44:
Hävittäjälentolaivue 24: 57 lentoa
Hävittäjälentolaivue 26: 7 lentoa
Hävittäjälentolaivue 34: 36 lentoa
Pommituslentolaivue 42: 15 lentoa
Pommituslentolaivue 48: 11 lentoa
Yhteensä 126 lentoa
Osasto Kuhlmeyn lentomäärät 26.6.44:
II. /JG54 (hävittäjäkoneet): 30-40
I. /SG3 (Ju-87): 80-90 lentoa
1. /SG5 (Jabot) : 7 lentoa
1.NAGr. 5 (tiedustelu, Bf-109 G) : 4 lentoa
Yhteensä noin 130 lentoa.
Lentomäärät lähes samat osapuolilla.
Suomalaiset pommittavat Talin asemaa ja ylimenosiltaa klo 13.14-13.16. Pommitus epäonnistuu katkaisemaan sillan ja suurin osa pommeista putoaa sillan ja aseman väliseen maastoon.
Saksalaiset 1./SG5:n Jaboilla onnistuvat katkaisemaan ylimenosillan Talissa klo 14.10 mutta muutamien tuntien kuluttua ylimeno on korjattu.
Suomalaisten tappiot 26.6.44:
-Bf-109 (MT-434), ammutaan alas ilmataistelussa. Nils Trontti sotavangiksi
Bf-109 (MT-444) vaurioituu laskeutuessaan Taipalsaaren kentälle (Reino Valli).
-Blenheim (BL-173)sai 40 mm it-ammuksen oikeaan taisoon moottorin viereen
- Blenheim (BL-197) sai ilmatorjunnasta osumia ja tähystäjä kuoli.
Saksalaisten tappiot:
-Ju-87 Stuka, ilmatorjunta pudottaa koneen klo 15.45
Suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteet, yhteensä 25:
Airacobra: Ilmari Juutilainen ❌
Mustang: Ilmari Juutilainen ❌
-Juutilainen kävi ilmataistelua 6 Jak-9 T-konetta vastaan joita luuli milloin Airacobriksi milloin Mustangeiksi. Tämä majuri Dubovikin Osasto palasi ilman tappioita. Airacobrat eivät lentäneet yhteen taistelulentoa Kannaksella 26.6.44.
2 La-5 :Nils Katajainen ja Olli Puhakka. Näistä 1 ✔️ ja 1❌ klo 13-14 ilmataistelu Lyykylänjärvellä.
12 Il-2: Salomies, Paronen, Juutilainen, Halonen 2, Järvi 2, Lumme, Saarinen 2 ja Katajainen 2. Näistä 2✔️ ja 10❌
2 Jak-9 ja 1 "Mustang" :Hans Wind (2) ja Kosti Keskinummi 1. Klo 17-18.Näistä 1✔️ ja 2❌
3 Jak-9, Hans Wind, klo 15-16 ❌
1 "Mustang", Aimo Vahvelainen ❌
2 La-5: Väinö Suhonen ja Olavi Puro ❌
Tulos: 4 ilmavoittoa 25 ilmavoittoväitteestä.4/25
II. /JG54 lentäjien ilmavoittoväitteet:
2 La-5, Heinz Wernicke, näistä 1✔️ ja 1❌
1 La-5, Josef Guarda ✔️
1 Il-2, Josef Guarda ✔️
1 Jak-9, Heinz Wernicke ❌
Tulos 3/5.
"-Juutilainen kävi ilmataistelua 6 Jak-9 T-konetta vastaan joita luuli milloin Airacobriksi milloin Mustangeiksi. Tämä majuri Dubovikin Osasto palasi ilman tappioita. Airacobrat eivät lentäneet yhteen taistelulentoa Kannaksella 26.6.44."
Tästä löytyy myös dokumentti 275.hävittäjädividioonsan heinäkuussa 1944 laaditussa raportissa jossa mainitaan kuinka majuri Dubovikin 6 koneen ryhmän muut 5 lentäjää (14 GIAP) olivat jättäneet majurin taistelemaan yksinäistä Bf-109 konetta vastaan. Ryhmä palasi ilman tappiota mutta majuri raportoi muiden lentäjien käytöksestä.
Juutilaisen taisteluraportti oli sekava muutenkin. Väitettiin mm että 40 saattohävittää olisi osallistunut Il-2 ryhmän (joita oli 12) suojaamiseen. Todellisuudessa tuolla Il-2 ryhmällä ei ollut saattohävittäjiä ollenkaan ja siksi se kärsikin 2 koneen tappiot ja ainakin 3 vaurioitui. Juutilainen väitti myös nähneensä kaukana puna-armeijan selustassa palavan panssarivaunun. Myöhemmin muistelmissa hän korjasi kertomusta tuon palavan tankin osalta
-----Stieglitz-----
Guarda ja Wernicke ampuivat alas Serovin koneen ja saivat osuman Golachevin koneeseen joka tuhoutui lentokentällä laskussa. Tashlykovin koneen Lyykylänjärveen pudottivat joko Nils Katajainen tai Olli Puhakka. Molemmilla väite samasta koneesta.
Josef Guarda ampui alas Il-2 koneen alueella jolla suomalaisilla ei ilmataisteluja eikä väitteitä Il-2 koneista koko päivänä. Kone kuului 566 ShAP:lle, lentäjä Jelkov ja ampuja Glebov kuolivat.
Muut kaksi Il-2 konetta suomalaisten ampunina ja yhden pudotti ilmatorjunta.
-----Stieglitz-----
Viipurin menetyksen jälkeisinä päivinä olivat suomalaiset saaneet ilmavoittoja :
21.6.44: 1 Il-2, 1 LaGG-3
22.6.54: 2 pakkolaskun tehnyttä La-5 joista toinen voi olla vauriopoistettu
23.6.44: 1 Il-4, 2 Il-2, 1 La-5
26.6.44: 2 Il-2, 1 La-5. 1 Jak-9
Yhteensä 10-11 ilmavoittoa.
Ajalla 2.6-20.6.44 näitä ilmavoittoja on ollut 24-26. Näin ollen suomalaisten ilmavoittojen määrä olisi ylittänyt todennäköisesti 35. Maksimissaan 37, alimmillaan 34.
Tuolla samalla ajalla (2.6-26.44) neuvostoliittolaiset lentokonetappiot 156 ja jos otetaan Geustin esittämät yksi ilmatorjunnan La-5 ja ilmataistelun vuoksi menetetty Pe-2 lukema olisi 158. Tässä laskettu 22.6.44 pakkolaskun tehneistä La-5 koneista toinen vauriopoistetuksi.
Noissa 156-158 koneessa on ilman vihollisvaikutusta ainakin 5 Airacobraa (17.6.44). Lentäjät ja ilmatorjunta ovat aiheuttaneet noin 150 koneen tappiot. Näistä 50-53 ilmatorjunnan pudottamia (yksi Neuvostoliiton oman it:n pudottama). Lentäjät aiheuttaneet vajaan 100 koneen tappiot joista yli 60% saksalaisten saksalaisten pudottamia.
Ajalla 2.6-16.6.44 suomalaislentäjät saaneet varmuudella 10 ja mahdollisesti 13 ilmavoittoa. Ajalla 17.6-20.6.44 suomalaislentäjät varmuudella 9 ja mahdollisesti 11 ilmavoittoa.
Ajalla 21.6-26.6.44 suomalaislentäjillä varmuudella 10 ja mahdollisesti 12 ilmavoittos.
Yhteensä varmuudella 29 ja mahdollisesti 36 ilmavoittoa. Keskiarvo 32-33.
Ssksalaisilla mukaan lukien kaukotiedustelun ilmavoitto 20.6.44:
17.6-20.6.44 varmuudella 35 ja mahdollisesti 38 ilmavoittoa
21.6-26.6.44 varmuudella 16 ja mahdollisesti 19 ilmavoittoa
Yhteensä saksalaisilla varmuudella 51 ja mahdollisesti 57 ilmavoittoa. Keskiarvo 54.
Osassa tapauksista ei varmuutta pudottiko koneen ilmatorjunta vai lentäjä ja oliko ilmavoiton saaja suomalainen vai saksalainen. Lentäjät yhteensä eivät ole saaneet 93 ilmavoittoa vaan todennäköisemmin 87-89.
Saksalaiset saaneet selkeästi enemmän ilmavoittoja kuin suomalaiset ja suurin ero syntynyt Il-2 koneissa.
Suomalaisten tappiot 2.6-26.6.44
-Bf 109 ammutaan alas ilmataistelussa 2.6.44
-Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa 7.6.44
- Brewster ammutaan alas ilmataistelussa 9.6.44, kone tekee pakkolaskun maastoon
-Brewster ammutaan alas ilmataistelussa 10.6.44. Kone tuhoutuu.
-3 pommikonetta ammutaan alas ilmalennolla ja tuhoutuvat 11.6.44
-Ju-88 tuhoutuu 15.6.44
-Brewster ammutaan alas ilmataistelussa 12.6.44, lentäjä kuolee
- Blenheim ammutaan alas ilmataistelussa 13.6.44
- 3 Blenheim-pommikonetta tekee pakkolaskut 13.6.44
-Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa 14.6.44
- Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa 16.6.44
- 3 Bf-109 konetta ammutaan alas ilmataisteluissa ja koneet tuhoutuvat 17.6.44
- Bf-109 saa osuman ilmalennolla ja tuhoutuu lentokentällä 19.6.44
- 1 Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa 22.6.44
-Bf-109, ilmatorjunta tai vihollisen hävittäjä ampuu alas 22.6.44
-Bf-109 katoaa lennolla 25.6.44
-Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa 26.6.44
-Bf-109 vaurioituu osumia saatuaan lentokentällä laskeutuessaan 26.6.44
Yhteensä ainakin 24 tapausta joista 5 konetta ei ole poiskirjattu (ainakaan heti)
Kaikkiaan 13 tai 14 suomalaisten hävittäjäkonetta tuhoutuu ilmataisteluissa joko alasammuttu tai sen seurauksena pakkolaskussa ja yksi maastoon pakkolaskun tehnyt raahataan korjaamolle sekä yksi vaurioitunut viedään kentältä korjattavaksi.
Tämän vastapainona suomalaisilla hävittäjälentäjillä on seuraavat ilmavoitot hävittäjäkoneista:
7.6.44........ Airacobra
14.6.44..... 2 La-5
17.6.44......Airacobra (epävarma tapaus)
18.6.44.......La-5
19.6.44.......2 Airacobraa ja 1 La-5 (ei 100% varma)
20.6.44.......2 La-5, 2Airacobraa ja 2 Jak-9 (joista yksi ei täysin varma)
21.6.44.......1 LaGG-3 (ei täysin varma)
22.6.44.....1 La-5 (pakkolaskun tehnyt, vauriopoisto, ei varma)
23.6.44.....1 La-5
26. 6.44.....1 La-5, 1 Jak-9
Yhteensä 19 tapausta joista muutama ei täysin varmoja.
Kannaksen ilmasodan tässä vaiheessa suomalaisten hävittäjälentäjien ilmavoittojen voittosuhde oli lähempänä 1:1,5 kuin 1:2.
27.6.44
Lentosää Kannaksella varsin heikko ja lentotoiminta vähäistä. Leningradin Rintama suorittaa vain 25 lentoa 11 maataistelukoneilla ja 14 hävittäjällä. Ei tappioita.
Suomalaisten ilmavoittoväite puolen yön jälkeen Sortanlahdessa.
-Pe-2, Aarne Juurinen ❌
II. /JG54 suorittaa 4 tiedustelulentoa ja 1./SG5 pommittaa 5 Jabolla Talin siltaa joka vaurioituu.
Suomalaiset suorittavat vain 5 tiedustelu- ja 4 pommituslentoa. Pommituslennot johtavat tappioihin.
-Blenheim (BL-185) ei palaa lennolta Talin luota. Pakkolasku omalle puolelle moottorivian vuoksi. Pakkolaskussa lentäjä kapteeni Hakala kuoli, tähystäjä ja Kk-ampuja loukkaantuivat.
-Blenheim (BL- 186)ammuttaan alas ilmataistelussa Talin lähellä. Miehistö kadoksissa.
-Suomalaisten Pe-2 ammutaan alas ilmataistelussa. Lentäjä pelastautui laskuvarjolla, tähystäjä vänrikki Torkko ja kk-ampuja alikerentti Kaita tuhoutuvat koneen mukana.
"Suomalaisten ilmavoittoväite puolen yön jälkeen Sortanlahdessa.
-Pe-2, Aarne Juurinen ❌"
Sotapäiväkirjassa Juurisen alkuperäinen ilmavoittoväite oli R-5 kone.
------Stieglitz
"- 1 Il-2 (703 ShAP) sai osuman ilmatorjunnasta ja sen jälkeen hävittäjäkone pudotti koneen (pentäjä OK, ampuja haavoittui )*
Hävittäjälentolaivue 34 teki Valkeasaaren alueelle useita lentoja 9.6.44 ja Paavo Myllylä raportoi vaurioittaneensa Il-2 konetta Valkeasaaressa. Luutnantti Jegorovin (703 ShAP, 281 ShAD) pääsi omalle puolelle ja teki pakkolaskun ja kone oli korjauskelvoton.
Todennäköisesti joskaan ei varmasti tuon ilmavoiton ilman ilmavoittoväitettä olisi saanut Paavo Myllylä.
-----Stieglitz-----
28.6.44
Lentotoiminta vilkastuu huomattavasti ja Kannaksella käydään lukuisia ilmataisteluja.
Leningradin Rintama suorittaa päivän aikana 941 sotalentoa joista
-256 pommikoneilla
-256 maataistelukoneilla
-429 hävittäjäkoneilla
Suomalaiset suorittavat hävittäjäkoneilla 82 torjunta ja muuta lentoa. 5 pommikonetta pudotti 5000 kiloa pommeja Tali-Mannikkala alueelle aamupäivällä . 11 Ju-88 konetta pudotti illalla 16500 kiloa pommeja Talin sillalle ja sillan pohjoispuolella oleviin kohteiteisiin kuten tykistöasemiin.
Saksalaisten lentosuoritukset:
76 Ju-87 konetta pommittaa Talin ympäristö ja muuta seutua ja saavat mm. täysosuman Talin siltaan.
-Jabot suorittavat 21 lentoa puna-armeijan kalustoa ja joukkoja vastaan.
-II./JG54 suorittaa 52 suojaus- ja torjuntalentoa.
Yht ainakin 149 sotalentoa
13.Ilma-armeijan yksiköt väittävät ampuneensa alas 14 viholliskonetta: 5 FW-190, 5 Me-109 ja 4 Ju-87.
Leningradin Rintaman lentokonetappiot 28.6.44:
-Pe-2, ilmatorjunta ampuu alas. Kyseessä tiedustelukone. 276 BAD:lla ei Pe-2 tappioita. Henkilöstötappioita ei löydy tiedusteluyksiköistä.
-5 Jak-9 (29 GIAP) ammutaan alas ilmataisteluissa.
1 Aliluutnantti Zobninin kone ammutaan alas lähellä Repolaa.
2. Aliluutnantti Ershovin kone 4 km kaakkoon Viipurista.
3. Aliluutnantti Kavunin alasampumisen paikkaa ei tiedetä
4. Aliluutnantti Kochurov ei palaa lennolta. Kaikki lentäjät kuolleet tai kadonneet. Kochurovin kone ammuttu alueella jota suomalaiset kontrolloivat.
5.Kone tehnyt pakkolaskun ja vauriopoistettu.
-2 Jak-9 (14 GIAP), lentoaika 14.57-16.15, kahden lentokoneen yhteentörmäys. Kersantti Sergei Gordeev, ja aliluutnantti Aleksei Klepikov kuolleet. Tällä lentoajalla ei suomalaisilla eikä saksalaisilla ilmavoittoväitteitä Jak-9 koneista. Raportissa kersantti Gordeevin lentokurin puute esitetään syyksi onnettomuuteen.
-2 La-5 (159 IAP) : ammutaan alas ilmataistelussa. Lentäjistä Grečka ja Vasiliev kuolleet.
- La-5: ammutaan alas ilmataistelussa.
6 Airacobraa. Näistä 5 on 196 IAP:n lentäjää ja 4 tapauksista joissa kone lentää omalle puolelle tekee pakkolaskun ja vain yhdessä tapauksessa lentäjä (Mandrykinin) turvautuu laskuvarjohyppyyn omalla puolella. Kukaan lentäjistä ei menehdy.
-2 Airacobraa (196 IAP) , lentoaika 11.15-12.10. Glagoevin ja Mandrykinin koneet ampuvat alas II. /JG54 lentäjät. Airacobrat raportoivat ilmataisteluista FW-190 koneita vastaan ja vastaavasti suomalaisilla ei ilmavoittoväitteitä Airacobrista tällä periodilla. Ilmeisesti saksalaislentäjät vaurioittivat koneita mutta eivät pystyneet toteamaan koneiden joutuneen tekemään pakkolaskut.
-2 Airacobraa 196 IAP), lentoaika 14.00-14.46. Parfenovin ja Gavrilovin koneet ampuvat alas suomalaislentäjät joista toinen on Olli Puhakka ja toinen joku Hävittäjälentolaivue 24:n ja lentäjistä.
-1 Airacobra (196 IAP), lentoaika 16.35-17.35. Kapteeni Podorosskyn kone sai ilmataistelussa osuman, kone tekee pakkolaskun omalle puolelle ja vaurioituu korjauskelvottomaksi. Lentoajalla ei kellään lentäjällä täsmäävää ilmavoittoväitettä. Lähinnä on Ilmari Juutilaisen väite mutta hän palaa lentotukikohtaan puoli tuntia ennen kuin Podorosskyn kone starttaa Makslahden (Römpötin) kentältä.
-Airacobra (103 GIAP PVO), lentoaika ei tiedossa. Lentäjä Kalinin ei palaa lennolta.
- Il-2 (277 ShAD) ilmatorjunta ampuu alas, kone tuhoutuu ja miehistö ( lentäjä Drachev jar ampuja Perelygin) kuollut.
Il-2 (277 ShAD) ammutaan alas ilmataistelussa Muolaanjärvellä. Miehistö ( lentäjä majuri Zelenko, ampuja Anashkin (?) ) kuolleet.
-Il-2 (448 ShAP) ammutaan alas ilmataistelussa Juustilassa raportin mukaan FW-190 koneita vastaan. Miehistö (lentäjä luutnantti Medvedev ja ampuja Rumyantsev) kuolleet. Saksalaisilla ei ilmavoittoväitteitä Il-2 koneista joten koneen ampuu alas todennäköisesti suomalaislentäjä.
-Il-2 (448 ShAP) ammutaan alas ilmataistelussa, miehistö kuollut.
Koneen ampuu alas suomalaislentäjä.
Yhteensä 21 lentokonetta joista 16 hävittäjäkoneita. Näistä 19 vihollisvaikutuksella menetettyjä ja 2 koneiden yhteentörmäyksessä.
*6 Airacobraa. Näistä 5 on 196 IAP:n lentäjää ja 4 tapauksista joissa kone lentää omalle puolelle tekee pakkolaskun ja vain yhdessä tapauksessa lentäjä (Mandrykinin) turvautuu laskuvarjohyppyyn omalla puolella. Kukaan lentäjistä ei menehdy."
275. Hävittäjälentodivisioonan (275 IAD) kesäkuun 1944 kuukausikoosteessa on kirjattu jokaisen rykmentin lentokoneiden taistelutappiot päivittäin. Lisäksi 9.6-1.7.44 on rykmenttien menettämien kokeiden syyt. 196 IAP joka käytti Airacobria ilmoitti menettäneensä 4 Airacobraa ilmatorjunnan vuoksi. Näistä yksi oli 18.6.44 ja muut 3 mahdolliset ovat olleet 19. 6, 20.6, 28.6. ja 1.7.44. Toisaalta 13.ilma-armeijan päiväraporteissa Airacobrat 18.6.44 tapausta lukuunottamatta on raportoitu ilmataisteluissa menetetyksi. Myös 18.6.44 Airacobran menetyksen aikana oli saksalaisilla lentäjillä 2 ilmavoittoväitettä Airacobrista. Vastaava on tainnut tapahtua kolmessa muussakin tapauksessa. Suomalaisella ilmatorjunnalla ei ollut pudotusväitteitä hävittäjäkoneista Kannaksella 28.6.44.
"2 La-5 (159 IAP) : ammutaan alas ilmataistelussa. Lentäjistä Grečka ja Vasiliev kuolleet.
- La-5: ammutaan alas ilmataistelussa."
Tuo kolmas La-5 voi olla se puuttuva Leningradin Ilmapuolustuksen 400 IAP:n ainoa tappio kesäkuulta 1944 jota ei löydy päivätappioista mutta joka löytyy 2 GIAK:n kesäkuun tappiotaulukossa jossa on 1/0, yksi ilmataistelussa alasammuttu kone, ei lentäjätappioita.
-----Stieglitz-----
IV AK:n ilmatorjuntayksikköjen pudotusväitteet 28.6.44:
Ps.ItPtri: Il-2, klo 9.30 Juustilassa
It.R 12:
1 Il-2, 4 km Kilpeenjoelta itään
4 Il-2, Ihantalasta 2-3 km etelään (2), lounaaseen (1) ja kaakkoon (1)
Suomalaisten tappiot:
-Hans Wind haavoittui ilmataistelussa (todennäköisesti Jak-9-T:n ammuksesta) onnistuen kuitenkin palaamaan lentotukikohtaan
-Olavi Puro haavoittui ilmataistelussa mutta onnistui pääsemään tukikohtaan pahasti vaurioituneen MT-449 koneen kanssa
-MT-437 ammutaan alas ilmataistelussa ja kone tekee mahalaskun lähelle Nuijamaamaata. Kosti Keskinummi vammoitta.
-Emil Vesan kone MT-438 ammutaan alas ilmataistelussa ja kone tekee pakkolaskun lähelle Juustilaa koneen moottori sammuneena.
Saksalaisten tappiot:
-FW-190 A, Werner Huss, ammutaan alas saksalaisten mukaan Ilmatorjuntatulella mutta kyseessä on voinut olla myös neuvostohävittäjän yllätyshyökkäys.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet 28.6.44:
20 Il-2, näistä 17 esittää HävLeLv 24: Hans Wind 2, Tapio Järvi 3, Emil Vesa 2, Atte Nyman 1, Väinö Suhonen 2, Nils Katajainen 1, Eero Riihikallio 2, Jouko Huotari 1, Jorma Saarinen 3 ja HävLeLv 34 esittää 3: Erik Lyly 1 ja Klaus Alakoski 2.
Näistä 3✔️ ja 17❌
2 Pe-2, Mikko Pasila ❌
6 Airacobraa: Olli Puhakka 1 , Olavi Puro, Nils Katajainen, Ahti Laitinen, Viktor Pyötsiä ja Ilmari Juutilainen. Näistä ainakin 2 ja mahdollisesti 3 ✔️. Yhden koneista ampuu alas Olli Puhakka.
11 Jak-9: Nils Katajainen 1, Jouko Huotari 1, Hans Wind 3, Väinö Suhonen 1, Ilmari Juutilainen "Mustang" 1, Nurmi 1, Aaltonen 2, Klaus Alakoski1. Näistä ainakin 2 ja todennäköisesti 3✔️ ja vähintäin 7 ❌
4 La-5: Eero Riihikallio 1, Erik Teromaa 1, Jorma Saarinen 1 ja Ahti Laitinen 1. Näistä 1 ✔️ ja 3❌
1 U-2, Eino Luukkanen ❌
Tulos:9-11 ilmavoittoa. Suomalaisilla oli kaikkiaan 43 ilmavoittoväitettä. Ilmavoitoissa paras päiväkohtainen tulos suomalaisille suurtaistelun aikana.
Saksalaisten ilmavoitot:
2 Airacobraa✔️ . Olivat ilmavoittoja ilman ilmavoittoväitteitä. 196 IAP menetti lennolla 2 Airacobraa ilmataistelussa Fw-190 koneita vastaan klo 11-12 välillä.
2 Jak-9✔️ : koneet ampuvat alas Heinz Wernicke, Josef Guarda ja/tai Albert Seevers
2 La-5✔️ : koneet ampuu alas Heinz Wernicke ja Herbert Koller
Tulos: 6 ilmavoittoa joista 2 ilman ilmavoittoväitettä
"Tulos:9-11 ilmavoittoa. Suomalaisilla oli kaikkiaan 43 ilmavoittoväitettä. Ilmavoitoissa paras päiväkohtainen tulos suomalaisille suurtaistelun aikana."
Kun ennen 28.6.44 oli suomalaislentäjillä 29 varmaa ja 36 maksimissaan ilmavoittoa kesäkuun alusta lähtien oli saldo tämän jälkeen 38 varmaa ja maksimissaan 47 ilmavoittoa. Tuossa vaiheessa suomalaislentäjät olivat esittäneet jo 297 ilmavoittoväitettä.
Eteenkin hävittäjälentolaivue 24:n liioittelu on ollut hurjaa kun varmoista tapauksista suurin osa mennyt hävittäjälentolaivue 34:lla ja lisäksi Brewster-lentäjät ottaneet hyvinkin puolentusinaa ilmavoittoa.
Kyllä suomalaisten lentäjien ilmavoittojen saldo on ollut 50 tai hieman alle 28.6.44 mennessä. Varmuudella (?) 45.
-----Stieglitz-----
Suomalaisten lentäjien todennäköiset ilmavoitot Kannaksella kesäkuussa 1944:
16.6.44 mennessä : 14
20.6.44 mennessä : noin 30
28.6.44 mennessä noin 50
29.6.44 mennessä noin 55
29.6.44
Leningradin Rintama suorittaa 721 sotalentoa joista 292 pommikoneilla, 134 maataistelukoneilla ja 295 hävittäjäkoneilla. Ilmataisteluissa sen lentäjät väittävät ampuneensa alas 11 Bf-109, 4 FW-190 ja yhden Ju-87 koneen. Yht 16 konetta.
Suomalaiset hävittäjäkoneet suorittavat 82 torjunta- ja saattolentotehtävää. Suomalaiset suorittavat 7 pommikoneella pommituslennot kohteena Tali ja 12 Ju-88 koneella Saarelan kartanon ja Kärstilänjärven länsipuolella olevia kohteita. 17 Blenheim-konetta pommittaa yöllä Kärstilänjärven länsipuolella olevia kohteita.
Osasto Kuhlmey suorittaa hävittäjillä 7 suojaus-ja torjuntalentoa 38 koneella, Ju-87 kokeilla 2 pommituslentoa 42 koneella ja Jabot 5 pommituslentoa Talin alueella.
Leningradin Rintaman ja Itämeren Laivaston tappiot 29.6.44:
Pe-2 (58 BAP/276 BAD) lentäjä Markovin ohjaama kone ilmataistelussa Noskuanselällä. Koneen ampuu alas Klaus Alakoski. Kev.It.Ptri 58 vahvistaa klo 8.00 Pe-2 pudonneen ilmataistelussa ja kahden miehistön jäsenen hypänneen laskuvarjoilla. Kev.It.Ptri 12 merkitsee klo 8.08 vastaavasti, kone tulessa ja 3 miestä poistui koneesta laskuvarjolla.
- Pe-2 (58 BAP/276 BAD) kone saa joko ilmatorjunnasta tai ilmataistelussa pahoja osumis eikä palaa lennolta. Koneen raportoidaan syttyneen tuleen. Miehistö Manakov, Zaozerov ja Avramenko kuolleet.
-Pe-2 (58 BAP/276 BAD) saa ilmataistelussa osuman ja tekee pakkolaskun ja kone tuhoutuu korjauskelvottomaksi. Miehistö Jershov, Pichel ja Chabei.
Kaikki Pe-2 koneet ammuttu alas noin klo 8 aikaan aamulla. Näistä ainakin kaksi ammuttu ilmataistelussa.
- Il-4 (836 BAD/113 BAD) Kev.It.Ptri 11 vahvistaa klo 8.00 koneen pudonneen ilmataistelussa. Koneen ampuu alas Heinz Wernicke II. /JG54. Yksi miehistön jäsenistä, ylikersantti Fedor Krasnov jää sotavangiksi.
-Jak-9 (27 GIAP, PVO), kaart. aliluutn Furman Mikhail Abramovich, ei palaa lennolta. Koneen ampuu alas II. /J54 lentäjä
-Airacobra (103 GIAP, PVO), saa osuman ilmataistelussa, pakkolasku 4 km kaakkoon Viipurista, kone tuhoutuu , luutnantti Mezin saa vammoja. Koneen ampuu alas II./JG54 lentäjä. 103 GIAP raportoi yhteenotoista FW-190 koneita vastaan. Kyseessä ollut ilmavoitto ilman ilmavoittoväitettä.
-Airacobra (103 GIAP, PVO), ammutaan alas ilmataistelussa, luutnantti Kapkanet laskuvarjolla lähellä Perkjärveä. Koneen ampuu alas II./JG54 lentäjä Gerhard Thyben
-La-5 (401 IAP,PVO), saa ilmataistelussa osuman, pakkolasku Baboshino lentokentälle ja kone tuhoutuu. Lentäjä Rubanov sairaalaan. Koneen ampuu alas Risto Helava
- Il-2 (277 ShAD) ammutaan alas ilmataistelussa ( lentäjä Zhdanov ja ampuja Makarov) kuolleet
- Il-2 (277 ShAD) ammutaan alas ilmataistelussa, lentäjä Slobodin ja ampuja Teterin kuolleet.
- Il-2 (277 ShAD) ammutaan alas ilmataistelussa, lentäjä Gudashov ja ampuja Kaliukh kuolleet
Näistä 2 konetta ampuvat alas II. /JG54 lentäjät ja yhden suomalainen lentäjä.
Kev.It.Ptri 32 vahvistaa mm. Il-2 koneen pudonneen ilmataistelussa illalla klo 19.40 (saksalaislentäjillä ilmavoittoväitteet muutamia minuutteja aiemmin)
-Jak-9 (15 ORAKP, VVS KBF) ilmataistelu aamulla FW-190 koneita vastaan Viipurinlahdella, luutnantti Ivan Voloshinenko kuollut. Tämän Itämeren Laivaston tiedustelukoneen ampuu alas Gerhard Thyben, II./JG54
Neuvostotappiot yhteensä 12. Niistä 4 pommikonetta, 3 Il-2 maataistelukonetta ja 5 hävittäjää.
Suomalaisten tappiot:
- Bf-109 hävittäjäkone (MT-439), luutnantti Ahti Laitinen ei palaa lennolta. Laitisen kone saa osuman ilmataistelussa, hän pelastautuu laskuvarjolla puna-armeijan alueelle ja jää sotavangiksi.
Osasto Kuhlmeyn tappiot:
- Ju-87 Stuka ammutaan alas (ilmatorjunta tai vihollishävittäjä)
- Bf-109 tiedustelukone ammutaan alas ilmataistelussa, 1./NAGr. 5 mutta ei varmuutta ammutaanko kone alas Kannaksen/Viipurinlahden suunnalla vai muualla.
"Airacobra (103 GIAP, PVO), ammutaan alas ilmataistelussa, luutnantti Kapkanet laskuvarjolla lähellä Perkjärveä. Koneen ampuu alas II./JG54 lentäjä Gerhard Thyben"
Tässä ilmataistelussa Thyben ampui aliluutnantti Kapkanetsin (103 GIAP) koneeseen osuman ja Kapkanets hyppäsi koneesta laskuvarjolla ulos. Lisäksi II./JG54:n lentäjät vaurioittivat aliluutnantti Mezinin konetta niin että lentäjä joutui tekemään pakkolaskun ja kone tuhoutui. Saksalaisten kaikki kolme ilmavoittoväitettä hävittäjäkoneista olivat aamulla. Hyvin vahvasti näyttää että he ampuivat alas 4 hävittäjäkonetta kyseisenä aamuna.
Tuo samainen Leningradin Ilmapuolustuksen 103 GIAP on todennäköisesti ollut pudottamassa Ahti Laitisen Bf-109 konetta aamulla noin klo 8 aikaan.
-----Stieglitz-----
"-Airacobra (103 GIAP, PVO), saa osuman ilmataistelussa, pakkolasku 4 km kaakkoon Viipurista, kone tuhoutuu , luutnantti Mezin saa vammoja. Koneen ampuu alas II./JG54 lentäjä. 103 GIAP raportoi yhteenotoista FW-190 koneita vastaan. Kyseessä ollut ilmavoitto ilman ilmavoittoväitettä."
Kyseessä on todellakin ollut ilmavoitto ilman ilmavoittoväitettä ja koneen pudotti joko saksalaislentäjä tai Olli Puhakka joka raportoi vaurioittaneensa ilmataistelussa Airacobra-hävittäjää.
-----Stieglitz-----
Ilmatorjuntayksiköt esittävät ampuneensa alas yhden Il-2 koneen Vuosalmella, yhden Juustilassa, yhden Särkijärvellä ja yhden Pihkalanjärvellä.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet:
- 3 Il-2: Tapio Järvi, Atte Nyman ja Nils Katajainen. Näistä 1✔️ ja 2❌
- 3 Jak-9: Otso Leskinen ❌ , Eero Halonen❌ , Aaltonen ❌
- 1 La-5, Risto Helava ✔️
- 1 Pe-2, Arvo Koskelainen ❌
- 3 Pe-2, Klaus Alakoski 2 ja Olli Puhakka 1. Näistä ainakin 1✔️ Klaus Alakoski ja mahdollisesti 1 lisää jompi kumpi.
Suomalaisten 11 ilmavoittoväitteestä ainakin 3 ✔️ ja maksimissaan 5 ilmavoittoja Ainakin 6❌
II. /JG54:n lentäjät esittävät 7 ilmavoittoväitettä ja niistä 6 ilmavoittoja ja lisäksi yksi ilmavoitto ilman ilmavoittoväitettä.
"Ilmatorjuntayksiköt esittävät ampuneensa alas yhden Il-2 koneen Vuosalmella, yhden Juustilassa, yhden Särkijärvellä ja yhden Pihkalanjärvellä."
Vain Ilmatorjuntarykmentti 12 (tarkemmin I jaos 32.It.Ptri) esitti 29.6.44 pudotusväitteen yhdestä Il-2 Juustilassa. Nuo muut ovat seuraavana päivänä.
*****Penna Tervo*****
Suomalaisten hävittäjäkonetappiot ja pakkolaskut 2.6-29.6.44
-Bf 109 ammutaan alas ilmataistelussa 2.6.44
-Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa 7.6.44
- Brewster ammutaan alas ilmataistelussa 9.6.44, kone tekee pakkolaskun maastoon
-Brewster ammutaan alas ilmataistelussa 10.6.44. Kone tuhoutuu.
-Brewster ammutaan alas ilmataistelussa 12.6.44, lentäjä kuolee
-Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa 14.6.44
- Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa 16.6.44
- 3 Bf-109 konetta ammutaan alas ilmataisteluissa ja koneet tuhoutuvat 17.6.44
- Bf-109 saa osuman ilmalennolla ja tuhoutuu lentokentällä 19.6.44
- Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa 22.6.44
-Bf-109, ilmatorjunta tai vihollisen hävittäjä ampuu alas 22.6.44
-Bf-109 katoaa lennolla 25.6.44
-Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa 26.6.44
-Bf-109 vaurioituu osumia saatuaan lentokentällä laskeutuessaan 26.6.44
-Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa ja kone tekee mahalaskun lähelle Nuijamaamaata. 28.6.44
- Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa ja kone tekee pakkolaskun lähelle Juustilaa koneen moottori sammuneena 28.6.44
- Bf-109 ammutaan alas ilmataistelussa, lentäjä pelastautuu laskuvarjolla mutta jää sotavangiksi
Yhteensä 19 tapausta joista 15 johtaa koneen tuhoutumiseen.
Saksalaisten hävittäjäkonetappiot (tuhoutunut kone) :
19.6.44 FW-190 A- kone ammuttu alas ilmataistelussa
21.6.44 2 FW-190 A- konetta ammuttu alas ilmataistelussa Viipurinlahdella
28.6.44 FW-190 A-kone ammutaan alas
3 Bf-109 - tiedustelukonetta ammuttu alas mutta koneiden tarkemmat menetyspaikat eivät tiedossa
Leningradin Rintaman ja Itämeren Laivaston hävittäjäkonetappiot 2.6-29.6.44:
-7.6.44, 1 Airacobra ammuttu alas ilmataistelussa
- 10.6.44, 1 Jak-9 Ilmatorjunta ampunut alas
-13.6.44, 1 Jak-9 pommikoneen kk ampuja saa osuman, lentäjä turvautuu laskuvarjoon
-14.6.44. 2 La-5 ammutaan alas ilmataistelussa
-15.6.44, La-5 ilmatorjunta ampuu alas
-15.6.44, kaksi Airacobraa törmää toisiinsa
-17.6.44, 5 Airacobraa eksyy huonontuneessa säässä ja tuhoutuvat
-17.6 44, Airacobra ammutaan alas ilmataistelussa (?)
-17.6.44, Jak-9 ammutaan alas ilmataistelussa
-17.6.44, taistelussa vaurioitunut Jak-9 vaurioitui lentokentällä lisää
-18.6.44, Airacobra ammutaan alas ilmataistelussa (?)
-18.6 44, Airacobra vaurioituu taistelussa
-18.6.44, 2 La-5 ammutaan alas ilmataistelussa
-19.6.44, 12 hävittäjäkonetta ammutaan alas ilmataistelussa
-19.6.44, 3 Jak-9 hävittäjää vaurioitui ilmataistelussa
-20.6.44, 12 hävittäjäkonetta ammutaan alas ilmataistelussa
-20.6.44, 1 Airacobra, NL:n oma ilmatorjunta pudottaa koneen
- 21.6.44, 4 La-5 konetta ammutaan alas ilmataistelussa Viipurinlahti (2 pakkolasku mereen)
-21.6.44, 2 LaGG-3 hävittäjää ammutaan alas ilmataistelussa Viipurinlahti
-22.6.44, 2 La-5 hävittäjää vaurioituu ja tekevät pakkolaskut lentokentälle
-26.6.44, 4 hävittäjäkonetta tuhoutuu ilmataisteluissa (2 pakkolaskussa)
-28.6.44, 14 hävittäjäkonetta tuhoutuu ilmataisteluissa, niistä 5 pakkolaskussa
-28.6.44, 2 Jak-9 konetta törmäävät toisiinsa taistelulennolla
-29.6.44, 5 hävittäjäkonetta tuhoutuu ilmataistelussa, niistä yksi pakkolaskussa
Yhteensä 81 tapausta joista 4 koneiden yhteentörmäysten vuoksi, 1 oman ilmatorjunnan vuoksi menetettyä ja 6 vaurioitunutta pakkolaskun tehnyttä. 5 Airacobraa eksyy reitillä ja tuhoutuvat pakkolaskussa. 65 tuhoutunut vihollisvaikutuksesta ja näistä 63 ilmataistelussa (62 vihollishävittäjän aiheuttama) .
62 vihollishävittäjän vaikutuksesta menetetystä hävittäjästä ainakin 11 pakkolaskussa (2 mereen). 2 näistä koneista tiedustelukoneita.
Yli puolet näistä 62 neuvostoliittolaisten hävittäjäkoneista II./JG54:n lentäjien alasampumia.
Jos tuosta vähentää Luukkasen koneen menetyksen jonka syyksi esitetään usein ilmatorjuntaa ja Pekurin koneen tapaus (Il-2:n kk-ampuja) olisi hävittäjiä vastaan suomalaisten 13 konetta tuhoutunut. Saksalaisilla 4. Neuvostoliittolaiset menettivät ilmataisteluissa hävittäjiä vastaan 62 konetta (määrä voi olla itseasiassa alle 60?) niin suomalaiset saaneet alle 30 ja saksalaiset yli 30 ilmavoittoa.
Suomalaisilla hävittäjiä vastaan voittosuhde noin 1:2 kun se on ollut saksalaisilla 1:8. Eli II./JG 54 oli taivaalla 4 kertaa tehokkaampi kuin suomalaiset laivueet 2.6-29.6.44.
*****Penna Tervo*****
30.6.44
Leningradin Rintaman lentomäärät 30.6.44:
-210 pommikoneilla
-114 maataistelukoneilla
-505 hävittäjäkoneilla, niistä 201 suorittaa Leningradin Ilmapuolustuksen hävittäjät
Suomalaisten pommituslennot 30.6-1.7 illalla ja yöllä 60.
Hävittäjät 30.6.44: 80
Hävittäjät: 1.7.44: 87
Leningradin Rintaman lentokonetappiot 30.6.44:
-Pe-2 (276 BAD), tähystäjä Nesterovich kuollut , lentäjä Malev ja Malykh hyppäävät laskuvarjoilla. Koneen ampuu alas Nils Katajainen.
-Il-4 (113 BAD), koneen ampuu alas Jouko Huotari.
-La-5 (401 IAP, PVO) lentoaika 11.15-12.20 ammutaan alas ilmataistelussa. Lentäjä aliluutnantti Beljakov. Koneen ampuu ampuu alas Gerhard Thyben II./JG54
-Airacobra (403 IAP, PVO), ilmataistelu, luutnantti Sheikin ei palaa lennolta. Koneen ampunut alas suomalaislentäjä.
-Jak-9 (404 IAP, PVO) lentäjä Ivanov, ammutaan alas ilmataistelussa ,❓
-Jak-9 (404 IAP, PVO) ilmataistelu, luutnantti Botov ei palaa lennolta ❓
Joko Ivanovin tai Botovin kone ei taistelutappio. Lisäksi Leningradin Ilmapuolustuksen kuukausiraportissa mainitaan että tappion syy olisi ollut ilmatorjunta. Kuukausiraportin perusteella 404 IAP menetti 30.6.44 ilmataistelussa yhden Jak-9 hävittäjän ja toisen ilmatorjunnan pudottamana.
-Jak-9 (404 IAP, PVO) lentoaika ei tiedossa. ilmataistelu, lentäjä yliluutnantti Viktor Birjukov kuollut.
- Jak-9 (14 GIAP), lentoaika 9.19-9.59, luutnantti Sukhorukov kadonnut. Kenelläkään lentäjällä ei lentoaikaan liittyvää ilmavoittoväitettä. Voinut olla ilmatorjunnan pudotus.
-Jak-9 (14 GIAP) lentoaika 19.52-21.00, lentäjä Sboev. Koneen ampuu alas II. /JG54 lentäjä
- La-5 (191 IAP) ammuttu alas ilmataistelussa. Lentäjä luutnantti Sergei Berezin kuollut. Kone pudonnut noin 5 km Viipurista koilliseen. Koneen ampunut alas suomalaislentäjä.
-2 Il-2 (448 ShAP) ilmataistelu 4 FW-190 koneita vastaan. Lentäjä vääpeli Gilek ja ampuja Kasimov kadonneet. Lentäjä Andrejev lentää palavan koneen rintamalinjan yli ja tekee pakkolaskun, kone palaa, ampuja Nurmukhamedovia ei löydy ohjaamosta.Koneet ampuu alas II. /JG54 lentäjät Heinrich Schlomann ja Josef Guarda.
Leningradin Rintaman tappiot 11 tai 12 konetta. 404 IAP:n yksi Jak-tappio ei välttämättä liity taisteluun tai se ei ollut tappio ollenkaan.
10 ilmataisteluissa alassmmutuista koneesta 4 tai 5 saksalaisten ja 5 tai 6 suomalaisten alasampumia. Yhden koneen osalta kellään lentäjällä ei lentoaikaan liittyvää ilmavoittoväitettä.
Ilmatorjuntayksiköt esittävät ampuneensa alas yhden Il-2 koneen Vuosalmella, yhden Särkijärvellä ja yhden Pihkalanjärvellä.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet 30.6.44:
Pe-2, Nils Katajainen ✔️
Il-4, Jouko Huotari ✔️
7 Jak-9: Heimo Lampi, Paavo Koskela, Kyösti Karhila, Emil Vesa, Mauno Fräntilä ja Ilmari Juutilainen 2. Näistä ainakin 2✔️ ja vähintäin 4❌
Ar-2?,Emil Vesa ❌
2 Il-2, Leo Ahokas❌ Ilmari Juutilainen ❌
3 Airacobraa: Ilmari Juutilainen 2, Eino Luukkanen 1. Näistä 1✔️ ja 2 ❌
2 La-5, Ilmari Juutilainen ja Eino Luukkanen. Näistä 1 ✔️ ja 1❌
1 Warhawk, Klaus Alakoski ❌ ❓
Alakosken tapauksessa kyse taistelusta 191 IAP:n yksikköjä vastaan joten Alaskoskj on voinut ampua alas itseasiassa 191 IAP:n La-5 koneen.
Suomalaisten tulos: 6/16
II. /JG54 lentäjien ilmavoittoväitteet :
- Douglas, Heinz Wernicke ❌
-La-5, Gerhard Thyben ✔️
- 2 Il-2, Heinrich Schlomann ja Josef Guarda ✔️
-2 Jak-9, Heinz Wernicke ja Gerhard Thyben, näistä ainakin1✔️
Saksalaisten tulos: 4/6
404 IAP menetti vain 2 Jak-9 konetta koko kesäkuun aikana. Kun yksikön kahden koneen tappiopäivät heinäkuulta tiedetään ei kesäkuun tappioista yhtään näy heinäkuun tilastoissa.
-----Stieglitz-----
" Jak-9 (14 GIAP), lentoaika 9.19-9.59, luutnantti Sukhorukov kadonnut. Kenelläkään lentäjällä ei lentoaikaan liittyvää ilmavoittoväitettä. Voinut olla ilmatorjunnan pudotus."
Kesäkuussa 1944 yksi 15 GIAP:n Jak-9 joutui oman ilmatorjunnan pudottamaksi ja todennäköisesti se on ollut juuri tämä Sukhorovin tapaus. Suomalainen it pudotti myös Kannaksella yhden saksalaisten koneen. Laatokan Karjalassa oli myös yksi tapaus jossa suomalaisten oma it pudotti oman koneen.
275.Hävittäjälentodivisioona (275 IAD) raportoi seuraavat tappiot 9.6-30.6.44
14.06.44: 1 La-5 (IAP 159)
15.06.44: 1 La-5 (IAP), 2 Airacobra (196 IAP)
17.06.44: 1 Jak-9 (29 GIAP)
18.06.44: 2 La-5 (159 IAP), 1 Airacobra (196 IAP)
19.06.44: 1 La-5 (159 IAP), 7 Airacobra (196 IAP)
20.06.44: 2 Jak-9 (14 GIAP), 1 Jak-9 (29 GIAP), 2 La-5 (159 IAP), 6 Airacobra (196 IAP)
26.06.44: 2 La-5 (159 IAP)
28.06.44: 2 Jak-9 (14 GIAP), 5 Jak-9 (29 GIAP), 2 La-5 (159 IAP), 5 Airacobra (196 IAP)
30.06.44: 2 Jak-9 (14 GIAP), 1 La-5 (191 IAP)
Yhteensä 46. Mutta näistä puuttuu 3 taisteluissa pakkolaskuissa poiskirjattua:
14.6.44: 1 La-5
26.6.44: 1 La-5 ja 1 Jak-9
Ennen suurhyökkäystä 196 IAP menetti ilmataistelussa suomalaisia vastaan yhden Airacobran joten koko kuukauden tappiot 50 hävittäjäkonetta. Näistä 2 Airacobraa (15.6. 44) ja 2 Jak-9 (28.6.44) lentokoneiden yhteentörmäyksissä. Maksimimäärä joka on menetetty vihollisen tulituksessa on ollut siten 46. Ainakin yksi tapaus (15.6.44, La-5) on ollut selkeästi ilmatorjunnan pudotus. Kun 196 IAP raportoi menettäneensä 3 konetta ja 14 GIAP yhden kesäkuussa (tai 1.7.44) ilmatorjunnan pudottamana ovat vihollislentäjät ampuneet alas 41-45 divisioonan koneista. Todennäköinen lukema ilmataisteluissa menetetyistä lienee lähempänä 45:ä kuin 41:ä.
Kaikkiaan 275 IAD raportoi menettäneensä 30 lentäjää mutta tämä lukema sisältää myös lukemat 1.7.44 ja sisältää mahdollisesti lento-onnettomuudessa kuolleita (esim koulutuslento) joten koko kesäkuun lentäjätappio on ollut pienempi kuin 30.
275 IAD menetti Kannaksella 2.6-30.6.44 kaikkiaan 26 hävittäjälentäjää joista 4 lentäjää kuoli Kahdessa tapauksessa jossa kaksi konetta muodostelmassa törmäsivät toisiinsa.
Leningradin Ilmapuolustuksen hävittäjäyksiköt menettivät 15 lentäjää mutta nimilista käsittää vain 14 joten ilmeisesti yksi kadonneeksi ilmoitettu palasi myöhemmin yksikköönsä. Tässä nämä 14:
1) Kalyamagin, Viktor, kadonnut ….103 GIAP...17.06.44
2) Morozov,Arkady, kadonnut .103 GIAP..17.06.44
3) Galanin, Nikolai, kadonnut ....103 GIAP...17.06.44
4) Vorobiev ,Mihail, kadonnut 103 GIAP...17.06.44
5) Sokolov, Pavel, kadonnut 102 GIAP...18.06.44 .pakkolasku Inkeroisiin
6) Sychenko, Vasily, kadonnut...102 GIAP...18.06.44 pakkolasku Inkeroisiin
7) Ivanov, Igor.ö, kadonnut….27 GIAP….19.06.44
8) Bykov, Pavel, kadonnut 401 GIAP...20.06.44
9) Alekseev,Sergey, kadonnut 11 GIAP….23.06.44
10) Rusanov,Pavel, kadonnut ….27 GIAP….23.06.44
11) Kalinin, Dmitry, kuollut 103 GIAP...28.06.44 (Viipuri)
12) Furman Mikhail Abramovich, kadonnut 27 GIAP…. 29.06.44
13) Belyakov, Nikolai, kuollut .401 IAP...29.06.44
14) Biryukov Victor, kuollut (yliluutn, Jak-9).... 404 IAP.... 30.06.44
277 ShAD menetti taistelutappioina kesäkuussa 45 Il-2 konetta ja 4 onnettomuuksissa.
281 ShAD menetti 29 Il-2 konetta taisteluissa ja 2 onnettomuuksissa, lisäksi 4 konetta teki pakkolaskun.
277 ShAD sai kesäkuun aikana 18 uuta konetta tehtaista, 2 korjaamolta ja vastaavasti 12 konetta lähetettiin korjaamoille. Kun kokonaistappiot olivat 49 sen konekanta väheni 41 koneella.
281 ShAD sai kesäkuussa tehtailta, korjaamoilta ja muista yksiköistä 60 konetta. Se menetti 31 konetta ja lähetti korjaamoille 13 konetta. Kun kuun alussa sillä oli vain 42 Il-2 konetta oli sillä kuu lopussa 58. Esim 872.maataistelurykmentti aloitti kesäkuun vain yhdellä koneella oli sillä kuu lopussa 14 konetta mutta sen tappiot olivat myös 14 konetta ja lisäksi 4 lähetettiin korjaamoille.
Kaikkiaan nämä kaksi divisioonaa menetti kaikkiaan 80 Il-2 konetta poiskirjattuna ja ne lähettivät korjaamoille 25 konetta. Siis korjaamoille lähetettiin 31 % siitä määrästä joka pois kirjattiin menetetyiksi joka taisteluissa tai onnettomuuksissa.
Leningradin Rintaman lentokoneiden 2.Hävittäjälentoarmeijakunta menetti kuukausiraportin mukaan kaikkiaan 27 hävittäjälentokonetta kesäkuussa 1944. Oliko kaikki 27 menetetty Kannaksella?
Näiden 27 koneen tapauksesta 23 löytyy Kannaksen taisteluissa ja nämä 4 ei löydy:
- Jak-9, ilmatorjunta (27 GIAP)
- Jak-7B, ilmatorjunta (27 GIAP)
- La-5, ilmataistelu (400 IAP)
- Airacobra, ilmataistelu (403 IAP)
Todennäköisesti kaksi jälkimmäisestä ovat olleet Kannaksella tapahtuneita joten 2 GIAK olisi menettänyt 25 hävittäjälentokonetta Kannaksella ja näistä 23 liittyy ilmataisteluihin vihollishävittäjä vastaan. Kuitenkin - kuten aiemmin on mainittu - ainakin 5 Airacobraa katosi 17.6.44 ja 3 niistä löytyi suolle pakkolaskut tehneenä joita ei ole ammuttu alas ilmataisteluissa joten suomalaiset ja saksalaiset lentäjät ovat ampuneet ilmataisteluissa alas todennäköisesti vain 18 Leningradin Ilmapuolustuksen hävittäjäkonetta ja maksimissaan 20 mikäli 27 GIAP:n 2 Jak-hävittäjätappiota liittyy ilmataisteluihin Kannaksella eikä esim Narvan suunnalle.
Leningradin Ilmapuolustuksen eli PVO:n hävittäjäyksikköjen kuukausiraportissa ei löydy yhtään merkkejä siitä C.F Geustin mainitsema yksi La-5 kone lisää olisi ollut ilmatorjunnan pudottama tuon 15.6.44 159 IAP:n La-5 koneen lisäksi.
13.Ilma-armeijan, jonka alaisuudessa 2 GIAK oli Kannaksen taistelujen aikana, päivä raporttien tappiolukemat ovat siksi puutteellisia että tarvitaan divisioonien ja viime kädessä rykmenttien omat tilastot jotta todelliset tappiot nousevat esille.
On täysin mahdollista että kaikki tai melkein kaikki 2 GIAK:n 27 hävittäjää olisi menetetty Kannaksen suunnalla. Jak-7B ei näy missään Kannaksen suunnalla ja myös toinen 27 GIAP:n Jak-9 on voinut olla Viron suunnalla menetetty.
Todennäköisesti kaikki 400, 401, 403 ja 404 IAP:n konetappiot Kannaksella.. Päivätappioissa näkyy yksi 400 IAP:n La-5 tappio piilevänä. Päivä olisi 28.6.44. Ja 403 IAP:n tappiopäiväksi ehdolla on 22.kesäkuuta kun Klaus Alakoski teki koneista ilmavoittoväitetteen ja ilmataistelut käytiin pääasiassa juuri 2 GIAK:n yksikköjä vastaan.
Näin 2 GIAK olisi menettänyt kesäkuussa 1944 Kannaksella 25 hävittäjää, niistä 2 pudotti ilmatorjunta, 18 lentäjät ja 5 eksyi korpeen 17.6. 44.
Fakta on myös se että kaikki 15 Leningradin Ilmapuolustuksen menettämää lentäjää on menetetty Kannaksen taisteluissa. 275 IAD:n lentäjätappiot kaikki 9.6.44 jälkeen olivat myöds Kannaksen suunnalla aina heinäkuun alkuun asti. Myöhemmin heinäkuussa lentäjätappioita alkoi tulla Narvan suunnalla.
Kun ynnätään 275 IAD:n ja 2 GIAK:n, Itämeren Laivaston ja tiedusteluyksikköjen tappiot niin päästään hävittäjäkoneissa 46+25+7+1 eli 79 hävittäjäkoneeseen. Näistä 70-73 ammuttu alas ilmataisteluissa, ainakin 5 liittyy 17.6.43 viiden Airacobran eksymiseen "Siinain korpeen".
-----Stieglitz-----
Itämeren Laivaston tappiot Kannaksen suunnalla kesäkuussa 1944:
- 7 hävittäjälentokonetta menetetty ilmataisteluissa ja niistä (ainakin) 6 konetta II./JG54:n lentäjiä vastaan Viipurinlahdella (21.6.44 ja 29.6.44)
- 19 Il-2 konetta joista 1 lentäjän ohjausvirheen vuoksi taistelussa ja 18 ilmatorjunnan pudottamana
Pommikonedivisioonien tappiot kesäkuussa 1944 Kannaksen suunnalla :
276. Pommituslentodivisioona (276 BAD)
-10 Pe-2 pommikonetta ja 20 lentomiehistön jäsentä
113. Pommituslentodivisioona (113 BAD)
- 9 Il-4 pommikonetta ja 24 miehistön jäsentä
334. Pommituslentodivisioona (334 BAD)
- 3 Tu-2 taistelussa ja 1 laskeutuessaan lentokentälle. Kaikki 4 konetta menetetty 9.6-10.6.44. 8 miehistöjen jäsentä kuollut tai kadonnut.
Lisäksi Pe-2 koneita käyttänyt tiedusteluyksikkö menettänyt koneen ilmatorjunnan pudottamana 28.6 44.
Yhteensä 23 pommikonetta taisteluissa ja yksi lento-onnettomuudessa. 52 miehistöön kuulunutta. Useita koneiden vauriopoistoja. Mm 9.6-15.6.44 näitä tapauksia oli 113 BAD:lla kaksi.
-Il-4 pommikoneista 7 ammuttu alas ilmataistelussa, Tu-2 koneista 2. Ja vaikka 276 BAD esitti että suurin osa Pe-2 tappioista aiheutti ilmatorjunta niin todellisuudessa lentäjät ampuivat alas ainakin 5 ja mahdollisesti 7.
Kun on laskeskeltu lentäjien potentiaalista ilmavoittojen määrää Kannaksella ja Viipurinlahdella kesäkuussa 1944 niin pommikoneiden osalta saldo on 15 +/- 1.
-----Stieglitz-----
Natsien Stukat pelastivat Suomen itsenäisyyden.☠️⚡️⚡️✋️🦅🇩🇪
Neuvostoliiton itsemurha pelasti Suomen itsenäisyyden. Kyllä jämpti on noin.
Jyrki Cock Käteinen möi sähköverkot ulkomaalaisille. Pian myydään vesilaitokset. Suomalaiset ovat omassa maassaan torppareita.
Leningradin Rintaman ja Itämeren Laivaston taistelutappiot Kannaksen ja Viipurinlahden suunnalla kesäkuussa 1944 ovat olleet:
- 94 maataistelukonetta (näistä 19 Itämeren Laivaston ja yksi 52 OKAE:n)
- 23 pommikonetta (näistä 1 tiedustelukone)
- 83 hävittäjäkonetta (näistä 4 yhteentörmäyksissä)
Yhteensä 199 konetta ja poislukien 4 hävittäjäkoneen yhteentörmäykset lukema 195.
Näistä 195 koneesta vihollisvaikutuksesta menetetty 187 tai vähemmän.
187 koneesta ilmatorjunnan osuus ollut 50-56 ja vihollishävittäjien ja pommikoneiden kk-ampujien 131-137.
1.heinäkuuta 1944
Leningradin Rintama suorittaa päivän aikana kaikkiaan 595 sotalentoa joista 101 pommikoneilla, 167 maataistelukoneilla ja 327 lentoa hävittäjäkoneilla. Yksiköt esittävät ampuneensa alas 4 FW-190, 3 Bf-109 ja 1 Brewster-hävittäjää.
Suomalaisten lentotoiminta:
-111 suojaus-, tiedustelu ja torjuntalentoa
- 7 koneella pommitus Pullinniemeen
Saksalaisten lentotoiminta:
- 4 pommituslentoa Jaboilla
- 29 pommituslentoa Ju-87:lla
-22 torjunta-ja suojauslentoa FW-190 hävittäjillä
Leningradin Rintaman ja Itämeren Laivaston taistelutappiot 1.7.44:
-La-5 shot (159 IAP) ilmataistelu, luutnantti Vladimir Nedzvitsky kuollut. Koneen ampuu alas Gerhard Thyben II. /JG54
-Airacobra (196 IAP, lentäjä Ostapenko) ammuttu alas ilmataistelussa. Koneen ampuu alas joko Nils Katajainen tai Gerhard Thyben II./JG54
-LaGG-3 (9 IAP, VVS KBF) ammuttu alas ilmataistelussa Vilaniemessä Viipurinlahdella aamulla. Lentäjä Ivan Drobakha kadonnut. Koneen ampuu alas Emil Vesa
-Jak-9 (14 GIAP) ammuttu alas ilmataistelussa luutnantti Nikolai Zjablov sotavangiksi (Luumäki, Pätävikön kylä) , vaikeasti palanut. Koneen ampuu alas Paavo Myllylä.
-Jak-9 (29 GIAP, Livosenko)ammuttu alas ilmataistelussa, lentäjä Livosenko pelastautuu laskuvarjolla
-Jak-9 (404 GIAP,PVO) ammuttu alas ilmataistelussa, luutnantti Grigori Kololtilin kuollut.
-Il-2 (277 ShAD) ilmatorjunta ampuu alas. Palava kone tuhoutuu. Lentäjä Nikolai Juriev ja ampuja Muhammed Bulatov kuolleet
-Il-2 (448 ShAP) ilmatorjunta ampuu alas. Lentäjä luutnantti Nikolai Kotskov ja ampuja Mihail Vostrikov kadonnut.
- Il-2 (7 GShAP, VVS KBF) ammuttu alas ilmataistelussa Pitkäniemessä Viipurinlahdella. Lentäjä Katusov ja kk-ampuja Bazarkin. Koneen ampuu alas Kyösti Karhila.
- Il-2 (35 GshAP, VVS KBF) ilmatorjunta ampuu alas Tiurunsaarella Viipurinlahdella.
Yhteensä 10 lentokonetta joista 7 ilmataisteluissa
Suomalaisten tappiot:
Tappiot:
-Dornier DN-63 sai it:n osuman moottoriin ja syöksyi Portinhoikan maastoon (miehistö: Kleemola, Hård, Paltta ja Hiltunen)
-Bf-109 (MT-404) moottorivian vuoksi pakkolasku Taipalsaaren kentälle, kone vaurioitui
Suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteet 1.7.44:
-3 Pe-2: Urho Lehtovaara 2❌ ja Paavo Myllylä 1 ❌
-2 Jak-9: Myllylä,✔️ Juutilainen❓ ✔️
Kolmesta Jak-9 koneesta Myllylä ampui alas yhden mutta kahdesta muusta myös II. /JG54 lentäjillä 2 ilmavoittoväitettä. Juutilainen todennäköisesti ampui koneen alas.
-1 Il-2: Kyösti Karhila ✔️
-5 Il-2: Antti Tani 3, Ilmari Juutilainen 2. Näistä korkeintaan 2✔️ ja vähintäin 3❌
Vaikka Kannaksen Il-2 tappiot (2)esitetty ilmatorjunnasta johtuviksi ne ovat voineet olla hävittäjien alasampumia.
-2 La-5: Risto Helava❌ ja Eero Halonen ❌
-1 LaGG-3: Emil Vesa ✔️
-1 Airacobra: Nils Katajainen❓
II. /JG54 Gerhard Thybenillä samaan aikaan ilmavoittoväite Airacobrasta
II. /JG54 lentäjien ilmavoittoväitteet:
Gerhard Thyben: 1 La-5 ✔️ ja 1 Airacobra ❓
2 Jak-9: Herbert Koller ja Gerhard Frädisch, näistä ainakin 1✔️
Saksalaisten 4 ilmavoittoväitteestä ainakin 2✔️
Osasto Kuhlmeyn lentotoiminta 1.7.44 klo 18-2.7.44 klo 6.00
-10 Stuka pommituslentoa
-13 Jabo pommituslentoa
-31 hävittäjillä saatto- ja torjuntalentoa.
Kova tarve on todistaa, että punatähtiset lentäjät eivät kaatuneet taistelussa, vaan ajoivat mieluummin itse koneensa tonttiin.
Älä ota liian raskaasti sitä että suomalaisten lentäjien kesäkuun 1944 Kannaksen suunnalla esitetyistä 327 ilmavoittoväitteestä vain ~18-19% on ollut ilmavoittoja. Ainahan voit jatkaa elämääsi illuusioissa ja sulkea tosiasiat mielestäsi.
*****Penna Tervo*****
Suomalaisten hävittäjälentäjien ilmavoittojen määrä kesäkuussa 1944 Kannaksella ja Viipurinlahdella on ollut 58-62. No more, no less.
Vuonna 1943 Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa Itämeren Laivastoa vastaan suomalaiset lentäjät esittivät 265 ilmavoittoväitettä mutta saivat vain 60 ilmavoittoa.
Kesäkuussa 1944 ilmavoittoväitteiden määrä oli jo 327 mutta suomalaiset saivat vain samat noin 60 ilmavoittoa. Vaikeaa oli. Vaikeampaa kuin sodanjälkeinen kepeä ilmasotakirjallisuus esitti kertomuksen.
2.7.44
Leningradin Rintaman lentotoiminta 2.7.44:
-89 lentoa pommikoneilla
-131 lentoa maataistelukoneilla
-306 lentoa hävittäjäkoneilla
Suomalaiset suorittavat hävittäjäkoneilla 94 torjunta-, tiedustelu ja saattolentoa.
Saksalaiset suorivat 10 pommituslentoa Ju-87 koneilla ja Jaboilla 13. Hävittäjäkoneet suorittavat 31 suojaus ja torjuntalentoa.
Merkittävin ilmataistelu käydään illalla kun neuvostoliittolaiset yksiköt suorittivat yllätysiskut Lappeenrannan kentälle 52:lla ja Immolan kentälle 72:lla Pe-2 pommi-ja Il-2 maataistelukoneilla joita saattoi 275 IAD:n hävittäjäkoneet. Suomalaisen viestijärjestelmän epäonnistuminen, Immolan kentän heikko ilmatorjunta sekä 13.ilma-armeijan nerokas operaatio aiheutti merkittävät lentokonetappiot molemmilla lentokentillä. Vastaavasti suomalaiset lentäjät ensimmäisen kerran suurtaistelun aikana onnistuivat iskemään kiinni merkittävään osaan Il-2 muodostelmaa.
Neuvostoliittolaiset lentokonetappiot 2.7.44:
Aamulla:
-La-5 (191 IAP): aliluutnantti A.S. Shiyanov kuollut. Ammuttu alas ilmataistelussa kahta Bf-109 konetta 1.5 km luoteeseen Perojoelta. Koneen ampui alas ylikersantti Matti Durchman
.
-La-5, vaurioitunut ilmataistelussa kahta Bf-109 konetta vastaan Viipurin lähellä. Aliluutnantti Mitrohin kunnossa.
Epäselvä tapaus:
-275 IAD, IAP tuntematon (159 tai191 IAP):
Luutnantti Pikin palaa yksikkönsä (hypännyt laskuvarjolla), La-5 kadonnut. Voi olla tapahtunut aiemmin. Tätä ei ole kirjattu taistelutappioksi 2.7.44.
- Airacobra (196 IAP) : kapteeni S.N. Makashev kuollut, ammuttu alas ilmataistelussa Pietilässä, Räisälän kunnan pohjoisosassa. Ilmari Juutilaisella ilmavoittoväite Airacobrasta mutta paikka Säiniö. Sen sijaan Heinz Wernicken, II. /JG54 väite Airacobrasta täsmää sijainnin (koordinaatit 91175) puolesta paljon paremmin. Koneen ampui alas todennäköisesti Heinz Wernicke.
Illalla noin klo 20.00-20.30: 10 Il-2 maataistelukonetta:
Immola
277 ShAD, 15 GvShAP:
1) luutnantti I.A. Musatenko ja kaartinkersanti V.I. Nekrasov kuolleet. Il-2 koneen ampuu alas ilmataistelussa II./JG54 lentäjä Josef Guarda Immolan kentän lähellä
Ilta , Lappeenrannan hyökkäys:
281 ShAD, 448 ShAP:
2) luutnantti V.A. Gusakov kuollut, sotamies S.F. Lavrishko kuollut. Ilmatorjunta ampuu alas 2 km etelään Lappeenrannasta
Loput ilmataistelussa suomalaislentäjä vastaan:
3) aliluutnantti V.V. Semyshkin kuollut, sotamies F.R. Iljnitskiy kuollut. Il-2 putoaa maahan 15 km etelään Lappeenrannasta
4) aliluutnantti V.I. Lapshin kuollut haavoihinsa , kersantti F.A.Stolyarov haavoittunutta. Il-2 tuhoutuu ilmataistelun seurauksena Viipurin eteläpuolella
5) aliluutnantti E.G. Sannikov ei vammoja, sotamies F.K.Nemykin kuollut haavoihinsa. Il-2 saa osumia ilmataistelussa 6 km etelään Viipurista, kone tekee mahalaskun lähelle Tainionsuota.
6) aliluutnantti V.N. Suhorukov haavoittunut, ampuja N.H. Yeloyev kunnossa. Il-2 saa osumia ilmataistelussa, pakkolasku Maksalahden kentälle. Kone vietävä korjaamolle.
7) luutnantti M.D. Nikishin kunnossa , ampuja V. Batizada kunnossa. Il-2 tekee pakkolaskun "ei kenenkään maalle" rintamalinjojen välille saatuaan osumia ilmataistelussa.
281 ShAD, 703 ShAP:
8) luutnantti Sharov kunnossa , ampuja Ivanov kunnossa. Il-2 tekee pakkolaskun. Kone viedään korjaamolle.
281 ShAD, 872 ShAP:
9) aliluutnantti V.V. Sokolov haavoittuu, alikersantti I.S. Batrushin haavoittunut. Il-2 saatuaan ilmataistelussa Kolkkalassa osumia tekee pakkolaskun omalla lentokentälle.
10) luutnantti P.S. Glazkov haavoittunut, aliluutnantti N.M. Lonchakov kuollut. Il-2 saatuaan osumia ilmataistelussa tekee pakkolaskun Viipurin kaakkoispuolelle.
Näistä 10 Il-2 koneesta:
- 1 Ilmatorjunnan pudottama, tuhoutunut
- 1 II. /JG54 lentäjän alasampumia, tuhoutunut
- 5 suomalaisten lentäjien alasampumia ja poiskirjattu menetyksinä, niistä yksi laskeutuessaan lentokentälle tai sen viereen
- 3 konetta saa taisteluissa suomalaislentäjiä vastaan vaurioita mutteivat tuhoudu
Saksalaisille siten yksi ja suomalaisille 5 ilmavoittoa näistä Il-2 koneista. Miehistötappiot: 4 lentäjää ja 6 kk-ampujaa kuollut.
Suomalaisten tappiot ilmataisteluissa:
- Bf-109 (MT-446): ammutaan alas ilmataistelussa Nuijamaan alueella. Luutnantti Lauri Silvennoinen pelastautuu laskuvarjolla.
-Bf-109 (MT-241)saa ilmataistelussa osumia ja tekee pakkolaskun Lappeenrannan kentän eteläpuolelle pelolle, kone vaurioituu, lentäjä säilyy vammoitta.
Lappeenrannan ja Immolan kentillä tuhoutuneet:
- 2 Bf-109-hävittäjää (MT-246 ja MT-440)
- 3 Brewster-hävittäjää
- 2 Pe-pommikonetta
- 3 Bf-109 sai runsaita sirpalevaurioita
Saksalaisten tuhoutuneet koneet Immolan kentällä:
- 4 Ju-87 syöksypommittajaa
- 2 FW-190 F-hävittäjäpommittajaa
- 4 FW-190 A hävittäjäkonetta
Lisäksi vaurioitui:
- 9 Ju-87 syöksypommittajaa
- 4 FW-190 F hävittäjäpommittajaa (1 pahasti)
- 11 FW-190 A-hävittäjäkonetta
Immolaan hyökkäsivät:
- 44 Pe-2 pommikonetta 276.PLeD:stä (276 BAD)
- 28 Il-2 maataistelukonetta 277.MaatstLeD:stä (277 ShaD)
Lappeenrantaan hyökkäsivät:
- 16 Pe-2 pommikonetta 276.PleD:stä (276 BAD)
- 36 Il-2 maataistelukonetta 281.MaatstLeD:stä (281 Shad)
Ilmasuojaa tarjosivat 275.HleD (275IAP) ja II KaHLeAK (2 GIAK)
Hannu Valtonen sälyttää jonkin verran osavastuuta suomalaisten huonolle viestisuunnittelulle.
"Ilmavalvontapataljoona 5 oli ryhmittynyt Kannakselta väistymään joutuneita ilmavalvontakomppanioitaan niin useita samaan viestiverkkoon, että huonon liikennekurin takia toiminnan hetkenä ei viestejä saatu kulkemaan läpi."
Valtonen viittaa Immolan tukikohdan sähkeeseen 238/2.7.1944, jäljennös spk:n liitteenä.
*****Penna Tervo*****
"Suomalaisen viestijärjestelmän epäonnistuminen, Immolan kentän heikko ilmatorjunta sekä 13.ilma-armeijan nerokas operaatio aiheutti merkittävät lentokonetappiot molemmilla lentokentillä."
Bertold Brechtin mukaan suomalaiset vaikenevat kahdella kielellä.
Viestinnän ongelmat ovat osa suomalaisten luonteenpiirrettä. Saksalaiset olivat epäilemättä pettyneitä sillä nykytutkimuksen mukaan viestintä illalla 2.7.44 juuttui esikuntaportaaseen. Osasto Kuhlmeylle se maksoi ainakin 10 taistelukonetta tuhoutuneina ja 24 konetta vaurioituneina. Everstiluutnantti piti myös Immolan kentän ilmatorjuntaa heikkona. Siksi kentälle tuotiin myöhemmin saksalainen it-patteri.
*****Penna Tervo*****
Suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteet 2.7.44:
-Airacobra, Ilmari Juutilainen ❌. Juutilaisen ilmavoittoväite aamulla Säiniöllä mutta Airacobra ammuttu alas Pietilän kylällä, Räisälän pitäjän pohjoispuolelle, kaukana Säiniöstä. Koneen ampuu alas II./JG54:n lentäjä
-La-5 (aamupäivällä), Viipurin lähellä, ylikersantti Matti Durchman. ✔️
--La-5 (illalla), ylikersantti Nuorala❌
- 4 Pe-2 (illalla) , Urho Lehtovaara 3 ❌ ja Erik Teromaa 1 ❌
-10 Il-2 (illalla) : Nuorala, Kirjonen, Mattila, Lehto, Salomies, Myllylä, Järvi, Koskelainen, Lampi ja Ohls. Näistä 5 ✔️ ja 5❌
Huomioitava että osan 5 koneen alasampumista on voinut suorittaa myös Kyösti Karhila jonka ilmavoittoväitteitä ei hyväksytty (koska oli yksin).
17 ilmavoittoväitettä joista 6 ✔️ ja 11❌
Tulos 6/17.
Saksalaisten ilmavoittoväitetteet:
-Airacobra (aamulla), Heinz Wernicke ✔️
-Airacobra (aamupäivällä), Josef Guarda ❌
-Il-2 (illalla), Josef Guarda ✔️
Tulos 2/3.
Ilmatorjuntarykmentti 15:n yksiköt esittivät ampuneensa alas 2.heinäkuuta 1944 kaikkiaan 4 Il-2 konetta joista Vuosalmessa 1, Kuukaupissa 1 ja Antreassa 4. Koska ainoa ilmatorjunnan pudotus Kannaksen suunnalla tapahtui illalla Lappeenrannan lähellä nämä kaikki Ilmatorjuntarykmentti 15:n yksikköjen esitykset ovat perusteettomia.
*****Penna Tervo*****
"Airacobra, Ilmari Juutilainen ❌. Juutilaisen ilmavoittoväite aamulla Säiniöllä mutta Airacobra ammuttu alas Pietilän kylällä, Räisälän pitäjän pohjoispuolelle, kaukana Säiniöstä. Koneen ampuu alas II./JG54:n lentäjä"
Juutilaisen todelliset ilmavoitot haihtuvat yksi toisensa perään kuin pierut Saharaan.
*****Penna Tervo*****
Ja juuri tämän piti olla "se varma" ilmavoitto tai melkein Juutilaisella mutta kun matkaa Säiniöstä Räisälän pitäjän pohjoisosiin on melkoisesti ei ole epäilystäkään että sen Airacobran pudotti 5./JG54:n lentueen päällikkö Heinz Wernicke jonka ilmavoittoväitteen koordinaatit viittasivat juuri tuolle alueelle.
-----Stieglitz-----
Puna-armeijan tappiokirjanpito ei perustunut sotilaallisiin havaintoihin vaan poliittisiin määräyksiin. Niiden todistusarvo on lähinnä viitteellinen.
Kunhan höpöttelet joutavia. Kaikki tutkijat ovat sitä mieltä että Kannaksella ja Viipurinlahdella kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto menetti taistelutappioina 190-200 lentokonetta ja miehistötappiolistat vahvistavat tuon tiedon. Keskimäärin näet menetettiin noin 60 lentäjää 100 menetettyä lentokonetta kohden.
Sinun on epäilemättä kovin raskasta katsoa tosiasioita avoimin mielin mutta toki voit halutessasi elää illuusioissa. Se on tunnetusti hyvin miellyttävä olotila mutta se elämistä valheissa.
*****Penna Tervo*****
Hehe pöhveIin todistusarvo on taas lähinnä viihteellinen😂
Kannaksen ja Viipurinlahden taisteluihin liittyviä suomalaisten koneiden tappioita, tuhoutuneet ja vaurioituneet sekä pakkolaskut 2.6-2.7.44
1) Bf-109 (MT-204)ammutaan alas ilmataistelussa 2.6.44 lentäjä kuolee.
2) Bf-109 (MT-225) ammutaan alas ilmataistelussa 7.6.44, lentäjä haavoittuu ja hänen sotansa on ohi (lentäjä esittää syyksi yhteentörmäyksen mutta se ei ehkä pidä paikkaansa).
3)Brewster (BW-375) ammutaan alas ilmataistelussa 9.6.44, kone tekee pakkolaskun maastoon, raahataan korjaamolle.
4)Brewster (BW-365) ammutaan alas ilmataistelussa 10.6.44. Kone tuhoutuu.
5-7) 3 Dornier-pommikonetta ammutaan alas ilmalennolla ja tuhoutuvat 11.6.44
8) Brewster (BW-374) ammutaan alas ilmataistelussa 12.6.44, lentäjä kuolee
9) Blenheim ammutaan alas ilmataistelussa 13.6.44
10-12) 3 Blenheim-pommikonetta tekee pakkolaskut 13.6.44
13) Bf-109 (MT-414) katoaa lennolla (hyvä sää, viittaa yllätyshyökkäykseen) 14.6.44. Lentäjä kuolee.
14) Ju-88 (JK-264) pommikoneen moottori syttyi tuleen ja kone syöksyi maahan Kesälahdella. Koneen lentäjä kuoli, muut pelastautuivat laskuvarjoilla. 15.6.44
-15) Bf-109 (MT-419) ammutaan alas ilmataistelussa 16.6.44, lentäjä sotavangiksi
16-18) 3 Bf-109 konetta ( MT-227, MT-229 ja MT-420)) ammutaan alas ilmataisteluissa ja koneet tuhoutuvat 17.6.44. 2 lentäjistä kuolee
19) Bf-109 (MT-417) saa osuman ilmalennolla ja tuhoutuu lentokentällä 19.6.44
20) 1 Bf-109 (MT-442) ammutaan alas ilmataistelussa 22.6.44
21) Bf-109 (MT-410), ilmatorjunta tai vihollisen hävittäjä ampuu alas 22.6.44
22) Bf-109 (MT-221)katoaa lennolla 25.6.44
23) Bf-109 (MT-434) ammutaan alas ilmataistelussa 26.6.44, lentäjä sotavangiksi
24) Bf-109 (MT-444) vaurioituu osumia saatuaan ja lentokentällä laskeutuessaan 26.6.44
25) Blenheim (BL-185) ei palaa lennolta Talin luota. Pakkolasku omalle puolelle moottorivian vuoksi. Pakkolaskussa lentäjä kuoli, tähystäjä ja Kk-ampuja loukkaantuivat. 27.6.44.
26) Blenheim (BL-186)ammuttaan alas ilmataistelussa Talin lähellä. Miehistö kadoksissa. 27.66.44
27) Suomalaisten Pe-2 ammutaan alas ilmataistelussa. Lentäjä pelastautui laskuvarjolla, muut kuolevat. 27.6.44
28) lentäjä (Hans Wind) haavoittui lennolla ja hänen sotansa on ohi. 28.6.44
29) lentäjä (Olavi Puro) haavoittui ilmataistelussa mutta onnistui pääsemään tukikohtaan pahasti vaurioituneen MT-449 koneen kanssa, 28.6.44
30) Bf-109 (MT-437) ammutaan alas ilmataistelussa ja kone tekee mahalaskun lähelle Nuijamaamaata. Kosti Keskinummi vammoitta. 28.6.44
31) Bf-109( MT-438) ammutaan alas ilmataistelussa ja kone tekee pakkolaskun lähelle Juustilaa koneen moottori sammuneena. 28.6.44
32) Bf-109 hävittäjäkone (MT-439), luutnantti Ahti Laitinen ei palaa lennolta. Kone saa osuman ilmataistelussa, lentäjä pelastautuu laskuvarjolla puna-armeijan alueelle ja jää sotavangiksi. 29.6.44
33) Dornier DN-63 sai it:n osuman moottoriin ja syöksyi Portinhoikan maastoon (miehistö: Kleemola, Hård, Paltta ja Hiltunen) 1.7.44
34) Bf-109 (MT-404) moottorivian vuoksi pakkolasku Taipalsaaren kentälle, kone vaurioitui.1.7.44
35) Ju-88 (JK-254) lennolle lähdön jälkeen syöksyy suoraan järveen Liperissä. 1.7.44
36) Bf-109 (MT-446): ammutaan alas ilmataistelussa Nuijamaan alueella. Luutnantti Lauri Silvennoinen pelastautuu laskuvarjolla. 2.7.44
37) Bf-109 (MT-241)saa ilmataistelussa osumia ja tekee pakkolaskun Lappeenrannan kentän eteläpuolelle pelolle, kone vaurioituu, lentäjä säilyy vammoitta. 2.7.44
38-44) kaikkiaan 7 suomalaisten konetta tuhotaan lentokentiltä 2.7.44
- 2 Bf-109-hävittäjää (MT-246 ja MT-440)
- 3 Brewster-hävittäjää (BW-375, 383 ja 393)
- 2 Pe-pommikonetta
Lisäksi 3 Bf-109 saa runsaita sirpalevaurioita
Lentokoneisiin liittyviä tapauksia ainakin 43 ja lisäksi yksi lentäjän haavoittuminen. 33 lentokonetta tuhoutunut (niistä 26 ilmalennolla) ja 10 vaurioitunut/pakkolaskun tehnyttä.
"20) 1 Bf-109 (MT-442) ammutaan alas ilmataistelussa 22.6.44"
Hävittäjälentäjä Erkki Nukarinen kuolee.
*****Penna Tervo*****
3.7.44
Leningradin Rintama suorittaa päivän aikana kaikkiaan 698 sotalentoa joista
-198 pommikoneilla
-148 maataistelukoneilla
-352 hävittäjäkoneilla
Leningradin Rintaman hävittäjälentäjät esittävät ampuneensa alas 19 konetta: 12 Bf-109, 2 FW-190 ja 5 Morane-hävittäjää.
Suomalaiset suorittavat hävittäjäkoneilla 104 torjunta-, tiedustelu-ja saattolentoa. Yöllä 38 pommikonetta Vakkila-Ihantala aluetta.
Neuvostoliittolaisten lentokoneiden taistelutappiot:
- Il-4 (113 BAD), ammuttaa alas ilmataistelussa. Koneen ampuu alas suomalainen lentäjä
-Jak-9 (26 GIAP,PVO), ammuttaan alas ilmataistelussa varhain, luutnantti Ivan Paladi kuollut
Jak-9 (14 GIAP). ammuttaan alas ilmataistelussa Juustilassa, kaartinluutnantti Pavel Bykov Pavel kuollut
-Jak-9 (29 GIAP) ammuttaan alas ilmataistelussa
Näistä 3 kolmesta Jak-9 hävittäjästä kaksi suomalaisten ja yksi saksalaisten alasampuma
- La-5 (159 IAP) ammuttaan alas ilmataistelussa, luutnantti Pilik haavoittunut. Koneen ampuu alas suomalainen lentäjä
-Hawk (191 IAP) ammuttaan alas ilmataistelussa, lentäjä Nikolai Danchevsky kuollut. Koneen ampuu alas todennäköisesti suomalaislentäjä. Kenelläkään lentäjällä ei ilmavoittoväitettä Hawk-hävittäjästä joten kyse on voinut olla tyyppitunnitusvirheestä.
- Il-2 (281 ShAD) ammuttaan alas ilmataistelussa 2 Fw-190 konetta vastaan. Koneen ampuu alas majuri Erich Rudorffer Stab. II./JG54
(-yksi Il-2 ( 281 ShAD) ei taistelutappio, kone menetetään kun se lähtee lennolle)
- 2 Il-2 (277 ShAD) ammuttaan alas ilmataistelussa. Koneet ampuu alas suomalaislentäjät
Yhteensä 9 ilmataisteluissa alasammuttua konetta. Niistä suomalaiset lentäjät ampuvat alas 7 ja saksalaiset 2.
Ilmatorjuntarykmmentti 12 esittää ampuneensa alas 3 Il-2 konetta, niistä 2 Rajamäessä ja Särkijärvellä. Ilmatorjuntarykmentti 15 esittää ampuneensa alas yhden Il-2 koneen Vuosalmella.
Suomalaisten tappiot:
- Morane-hävittäjä (MS-627), ammutaan alas ilmataistelussa aamulla. Kapteeni U. Miettinen sotavangiksi Viipurin lähellä.
- Morane-hävittäjä (MS-645), ammutaan alas ilmataistelussa aamulla. Luutnantti Lauri Pärssinen kadonnut, julistetaan myöhemmin kuolleeksi.
-Bf-109-G2 (MT-235), ammuttaan alas ilmataistelussa. Lentäjä Viktor Pyötsiä pelastautuu laskuvarjolla
-Bf-109-G6 (MT-409), ammuttaan alas ilmataistelussa. Lentäjä Yrjö Pallasvuo kuollut.
-Bf-109-G6 (MT-462), saa osuman ilmataistelussa, lentäjä Nils Katajainen tekee koneellaan mahalaskun. Konetta ei kirjata menetetyksi (ainakaan tuossa vaiheessa)
Kaikkiaan 5 suomalaisten hävittäjäkonetta ammutaan alas ilmataisteluissa, 3 lentäjää menetetty ja 4 koneista tuhoutunut.
Kahden alasmmutun Jak-9 koneen tapaukset:
1) Ivan Padadyi (26 GIAP), kuollut, ilmataistelu aamulla
2) luutnantti Pavel Bykov (14 GIAP), kuollut, ilmataistelu Juustilassa
3) Hawk-hävittäjä: Nikolai Danchevsky (191 IAP), ei palaa lennolta. Tämä rykmentti kävi aamulla ilmataisteluja Morane-koneita vastaan ja on voinut tulla alasammutuksi tässä taistelussa.
Suomalaislentäjien ilmavoittoväitteet:
- 2 Pe - 2 pommikonetta : Tapio Järvi ❌ ja Eino Luukkanen ❌
-4 Il-4 pommikonetta: Emil Vesa, Salomies 1 ja Klaus Alakoski 2. Näistä 1✔️ ja 3❌
-6 Jak-9: Katajainen 2, Koskela 1, Puhakka 1, Aaltonen 1, ja Juutilainen 1. Näistä 2✔️ ja 4❌
- 2 La-5: Huotari 1 ja Koskinen 1. Näistä 1✔️ ja 1❌
-7 Il-2: Katajainen 2, Karhila 1, Pyötsiä 1, Myllylä1, Luukkanen 1 ja Durchman 1. Näistä 2✔️ ja 5❌
- Hawk-hävittäjä: mahdollisesti suomalaislentäjän (ehkä Morane-lentäjä?) alasampumia.
Suomalaisille 6-7 ilmavoittoa 21 ilmavoittoväitetteestä
II./JG54-lentäjien ilmavoittoväitteet:
6 Il-2: Erich Rudorffer 5 ja Kurt Tangerman 1. Näistä 1 ✔️ ja 5❌.
1 Pe-2 : Kurt Tangerman ❌
1 Jak-9: Gerhard Thyben ✔️
Rudorfferin ja Tangermanin tolkuttomien ilmavoittoväitteiden taustalla (yksi ainoa ilmataistelu!) lienee Immolan kentällä edellisenä iltana koettu röykytys?
Saksalaisten tulos 2/8. Heikon päiväkohtainen kun vain neljäsosa ilmavoittoväitteistä ilmavoittoja.
Jotain voidaan päätellä etteivät saksalaiset ole voineet ampua alas 8 konetta myös suoritetuista lentomääristä:
-24 Stukien pommituslentoa Ihantalan eteläpuolisiin kohteisiin (2 lennolla)
-15 Jabojen suorittamaa pommituslentoa samat kohteet (2)
-15 hävittäjien suojaus-ja torjuntalentosuoritusta (4 lennolla)
Paitsi Rudorffer-Tangerman myös Jabo-lentue syyllistyi jopa vielä naurettavimpiim väitteisiin. Lentäjät väittivät TUHONNEENSA kerrassaan 15 neuvostoliittolaisten panssarivaunua noilla 15 lennolla.
Useilla Osasto Kuhlmeyn lentäjillä 3.heinäkuuta 1944 karkasi mopo käsistä. Lieneekö syy ollut tuossa 2.7.44 Immolan kentälle suoritetussa iskussa?
-----Stieglitz-----
2.6-3.7.44 välisenä aikana Kannaksella ja Viipurinlahdella kaikkiaan 28 suomalaisten hävittäjäkoneita ammuttu alas ilmataisteluissa, tuhoutunut tai vaurioitunut pakkolaskussa. Vain yksi tapauksista voi liittyä koneen teknisiin ongelmiin. Ainakin 20 hävittäjäkoneista tuhoutunut. Kaikkiaan 13 lentäjää kuolee tai jää sotavangiksi ja 2 haavoittuu niin että heidän sotimisensa on sodittu.
Suomalaisten hävittäjäkoneiden tappioita 3.7.44 mennessä verrattava neuvostoliittolaisten hävittäjäkoneiden tappioihin joista edelleen ainakin puolet tai jopa yli puolet ovat aiheutuneet ilmataisteluissa saksalaisia vastaan.
Hävittäjäkoneita suomalaiset hävittäjälentäjät ampuivat alas kesäkuussa 26-30. Heinäkuussa 3.ensimmäisen päivän aikana 7-9. Yhteensä 33-39 ja keskiarvo noista olisi 36.
Toisaalta 2-3 suomalaisten omista hävittäjäkonetappioista on ilmeisesti tullut Il-2 kokeista tai ilmatorjunnasta tai kuten 25.6.44 tapauksessa muista syistä.
Hävittäjien välisissä taisteluissa suomalaisten voittosuhde on ollut 1:2 tai vielä vähän parempi. Mitään riemujuhlaa ilmasota ei todellakaan ole ollut suomalaisille. Saksalaiset hävittäjälentäjien ilmataistelutappioista heinäkuun puolella on vähemmän tietoa. Samoin tiedustelu yksikön tappioista Kannaksella ei mitään varmaa tietoa.
4.7.44
Leningradin Rintaman lentomäärät:
-161 pommikoneilla
-159 maataistelukoneilla
-220 hävittäjäkoneilla
Eteenkin maataistelukoneiden lentomäärät pudonneet kesäkuun huippupäivien lukemista kun esim VT-linjan puhkaisun päivänä 14.6.44 lentoja 586 ja 28.kesäkuuta vielä 256. Tappiot mutta myös yhden suuren rykmentin ( 999 ShAP) siirtäminen Kannakselta Narvan suunnalle näkyy lentomäärissä.
Suomalaisten lentomäärät:
-aamuyöllä 33 pommikonetta pommittaa laivoja Viipurinlahdella klo 1 yöllä
- 31 pommikoneilla hyökkäys Äyräpään puna-armeijan keskityksiä vastaan klo 5 aamulla
-12 Blenheim pommikoneella pommitus Uuraan ja Teikarsaaren välillä olevia aluksia
- hävittäjäkoneilla 68 suojaus-, tiedustelu- ja torjuntalentoa
Saksalaisten lentomäärät:
-34 lentoa Ju-87 koneilla Ihantalan eteläpuolen panssari- ja tykistökeskittymiä vastaan
-22 lentoa Jaboilla Ihantalaan ja Uuraaseen
-29 torjunta-ja suojauslentoa hävittäjillä
Leningradin Rintaman ja Itämeren Laivaston lentokonetappiot 4.7.44:
- Airacobra(196 IAP, lentäjä Rodin) ammuttu alas ilmataistelussa. Koneen ampuu alas joko II./JG54:n Heinz Wernicke tai Ilmari Juutilainen. Koneen lentoaika ja menetyksen sijainti ei tiedossa
- Jak-9 (13 IAP, VVS KBF) ei palaa lennolta varhain aamulla Viipurinlahdelta klo 6.55-9.45, at 6.57. Kapteeni Stephan Danilko kuollut. Koneen ampuu Kyösti Karhila
- Jak-9 (13 IAP, VVS KBF) ilmatorjunta ampuu alas Viipurinlahdella. Lentäjä Nikolai Jegorov pelastetaan vedestä
2 Il-2 (VVS KBF) ilmatorjunta ampuu alas Viipurinlahdella klo 18.37-20.15 välisenä aikana. Kuolleet: kapteeni Gennadi Chernov 47 ShAFP (Säiniö), Aleksei Mandrov 47 ShAFP ja Aleksandr Prosvirkin 47 ShAFP.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet 4.7.44:
-2 Il-2 (Kannaksella) : ylikersantti Länsivaara ja Ilmari Juutilainen ❌
13.ilma-armeija ei menettänyt 4.7.44 Il-2 koneita
-Il-2, Teikarsaari: Väinö Suhonen ❌
Itämeren Laivasto menetti 2 Il-2 ilmatorjunnan vuoksi ja eri aikaan kuin Suhonen
-Jak-9, aamulla Viipurinlahdella, Kyösti Karhila✔️
-Airacobra: Pölläkkälä, Ilmari Juutilainen ❓
-La-5: Viipurinlahdella, kersantti Erkki Pakarinen ❌
Itämeren Laivasto eikä edes 13.ilma-armeija eivät menettäneet La-5 koneita.
Saksalaisten ilmavoittoväitteet:
Jak-9: Gerhard Thyben klo 8.05 koordinaatit 81474❌
Airacobra : Heinz Wernicke klo 8.25.koordinaatit 81467❓
Tapaus Airacobra (Rodin, 196 IAP) selviää jos löytyy ilmatorjunnan tai jalkaväen ilmoitus milloin kone pudonnut Kannaksella. Juutilaisen ja Wernicken ilmavoittoväitteiden välillä aikaero lähes pari tuntia ja Wernicken väitteen koordinaatit viittaavat koneen 6-7 km kaakkoon Viipurista eli syvälle puna-armeijan kontrollimalle alueella. Mikäli maavoimien yksiköt eivät ole raportoineet varhain aamulla hävittäjäkoneen pudotusta on todennäköisyys suuri että Airacobran ampui alas Heinz Wernicke, 5./II JG54:n lentueen päällikkö.
-----Stieglitz-----
Kyösti Karhila ei tainnut esittää montaakaan ilmavoittoväitettä kesäkuussa 1944 (yksi Il-2 ja 21.6.44). Heinäkuussa niitä alkoi tulla ja aika monet voidaan myös varmentaa ilmavoitoiksi tai että Karhila oli vahva ehdokas koneen alasampujaksi.
Sen sijaan Ilmari Juutilainen jatkaa pseudotodellisuudessaan elämistä. Lieneekö edes 4.7.44 tullut Ilmavoittoa? Läheltä liippaa mutta veikö tuona päivänä Heinz Wernicke jälleen ilmavoiton Juutilaisella?
Ilmatorjuntarykmentti 12 ei esittänyt yhtään pudotusväitettä 4.7.44 sen sijaan ilmatorjuntarykmentti 15:n yksiköistä 3.Kevyt.It.Ptri esitti pudottaneensa yhden Il-2 koneen Vuosalmella ja rykmentit patterit esittivät vaurioittaneensa 8 konettaniin ikään Vuosalmella.
Viipurinlahdella Ilmatorjuntarykmmentti 14 ja Rannikkoprikaatin it-yksiköt esittivät ampuneensa alas yhteemsä 5 Il-2 konetta 4.heinäkuuta 1944. Näistä ainakin 2 pudotusta voidaan vahvistaa Itämeren Laivaston tappiolistauksissa. Ja kolmas pudotus olisi tuo Jak-9 hävittäjä.
*****Penna Tervo*****
5.7.44
Leningradin Rintaman lentomäärät 5.7.44:
-13 maataistelukoneilla
-46 hävittäjillä
Yhteensä vain 59 lentoa
Suomalaisten lennot:
-Yöllä 35 pommikoneen lennot Talin pohjoispuolelle ja 11 sattolentoa
-päivällä 36 hävittäjien saatto-ja torjuntalentoa Viipurinlahden suunnalle
-päivällä pommituslentoja yhteensä 21 pommikoneella Teikarsaarelle Viipurinlahdella
-illalla 34 pommikoneen pommituslento Äyräpäähän
-illalla 16 hävittäjäkoneella tiedustelu-ja suojauslentoa Äyräpäähän
Saksalaisten lennot:
-päivällä 2 Jaboa pommituslennot Ihantalanjärven eteläpuolelle.
-päivällä 7 torjuntalentoa
- Illalla Jabot 4 lentoa Kaukilan siltoja vastaan
-illalla FW-190 hävittäjät 8 lentoa Pölläkkälään
Saksalaisilla ei ilmavoittoväitteitä.
Neuvostoliittolaisten tappiot:
- Il-2, ilmatorjunta ampuu alas. 277 ShAD ja 281 ShAD eivät raportoi menetyksistä joten jos tieto oikea kyseessä tulenjohtokone.
(05.07.44: 1 Jak-9 (27 GIAP, PVO) kaart.kers Nikolai Vakulenko, kuollut lentoonnettomuudessa). Ei liity Viipurinlahdella käytyihin ilmataisteluihin.
-LaGG-3 (11 IAP, VVS KBF), ilmataistelu aamulla Viipurinlahdella, , aliluutnantti Semjon Bednyagin kadonnut.
- Il-2 :VVS KBF (13 AAE KBF) luutn Pavel Kirichenko, kadonnut, Teikarsaari (Il-2), tulenjohtokone. Tätä ei löydy Itämeren Laivaston kroniikassa mutta mikäli katoamisilmoituksen päivä oikea, 13 OKAE olisi menettänyt koneen Teikarsaaressa.
Saksalaisten tappio:
- FW-190 F-hävittäjäpommittaja, Syyksi esitetty "ei vihollisen aiheuttama tappio".
Suomalaisten tappiot :
-Bf-109 (MT-476) saa osuman ilmataistelussa Itämeren Laivaston hävittäjiä vastaan. Nils Katajainen teki pakkolaskun kone mahallaan Lappeenrannan kentälle, kone tuhoutuu.
-Bf-109 (MT-432) saa ilmataistelussa Itämeren Laivaston hävittäjiä vastaan osuman, kone menettää ohjattavuutensa ja kone syöksyy maahan Hanhijoella, lentäjä Myllylä pelastautuu laskuvarjolla
Ilmataisteluissa suomalaiset ampuvat alas yhden hävittäjän ja menettävät kaksi. Koska ilmataistelut käydään Viipurinlahdella on kyseenalaista onko Vakulenkon (Leningradin Ilmapuolustuksen) koneen onnettomuustapaus liitoksissa millään tavoin ilmataisteluun Kannaksella.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet (lliittyvät taisteluihin Viipurinlahdella):
11 hävittäjäkonetta: niistä 4 LaGG-3 ja 7 Jak-9.
- 3 Jak-9: Ilmari Juutilainen
- 3 Jak-9: Nils Katajainen. Kyösti Karhila ja Tapio Järvi
- 1 Jak-9: Vääpeli Aaltonen
-2 LaGG-3: Luukkanen ja Aaltonen, näistä
-2 LaGG-3, Eero Halonen ja Jorma Saarinen
Näistä 1 ✔️ ja 10 ❌
Suomalaisilla oli yhteensä 11 ilmavoittoväitettä Itämeren Laivaston hävittäjäkoneista mutta vain yksi näistä varmennettu ilmavoitto. LaGG-3 koneen on voinut ampua alas myös lentäjä joka luuli konetta Jak-9 koneeksi.
- 3 Il-2: Eino Luukkanen, Emil Vesa ja Eero Riihikallio, ainakin 2❌ ja mahdollisesti 1✔️
Itämeren Laivasto Laivasto ei raportoinut menettäneensä Viipurinlahdella 5.7.44 Il-2 koneita mutta yksi Il-2 tulenjohto-osaston lentäjä kadonnut Teikarsaaressa.
----------------------
Kirichenkon ja Bednyaginin lisäksi Itämeren Laivasto ei raportoi muita menetyksiä lentäjistä ja Bednyagin oli kadoksissa ilmeisesti lyhyen aikaa ja vain Kirichenko on menehtyneiden tai kadonneiden listalla.
Jos verrataan Itämeren Laivaston lentokonetappioihin 21.6.44 Viipurinlahdella niin silloin tappiot olivat 6 hävittäjäkonetta ja 3 niiden lentäjää sekä 4 Il-2 konetta ja 4 lentäjää sekä 3 kk-ampujaa. 10 lentokoneen lentäjiä menetetty siis 7.
On täysin selvää että 5.7.44 suomalaiset lentäjät esittivät Itämeren Laivaston tappiot aivan liian suurina.
Jos Itämeren Laivasto olisi menettänyt 14 lentokonetta ilmataisteluissa 5.7.44 niin se olisi tietänyt sitä että 7-10 lentäjää olisi kuollut tai kadonnut. Lisäksi ilmatorjunnan pudotusväitteet päälle. Suomalaisten omat tappiotilastot jatkosodassa näyttävät kuinka taisteluissa 10 menetettyä hävittäjäkonetta kohden menetettiin 6 hävittäjälentäjää. Samaa arviomittaria voi olla syytä käyttää vastapuolen tappioita arvioitaessa.
Suomalaiset hävittäjälentäjät taas kerran esittivät täysin epäuskottavia ilmavoittoväitteitä. Kuten 3.heinäkuuta myös 5.heinäkuuta 1944 ilmataistelut Kannaksella ja Viipurinlahdella eivät olleet erityisen voitollisia kun kahden kokeneen lentäjän (Katajainen ja Myllylä) menettivät koneensa tuhoutuneena.
*****Penna Tervo*****
"Ilmataisteluissa suomalaiset ampuvat alas yhden hävittäjän ja menettävät kaksi."
Elikkä taas yksi lekaisku päähän sille joka vielä uskoo hupatusta siitä suomalaislentäjien 1:30 voittosuhteesta ilmataisteluissa. Oli homma paljon vaikeampaa.
6.7.44
Leningradin Rintaman lentokoneet suorittavat vuorokauden aikana 243 lentoa joista vain 5 pommikoneilla, 81 maataistelukoneilla ja 157 hävittäjäkoneilla. Lentomäärät ovat siis enää 1/4 kuukauden vaihteen lentomääristä ja vain 1/6 VT-linjan murtumisen aikaan 14.6.44 suoritetuista lentomäärissä. 275.hävittäjädivisioonan lentäjät esittävät ampuneensa alas 3 Ju-87 syöksypommittajas ja yhden Bf-109 hävittäjän.
Suomalaisten lentosuoritukset:
- pommituslento 17 koneella Ihantalaan aamyöllä
-18 tiedustelu-ja suojauslentoa hävittäjillä aamuyöllä
- 14 pommikoneella pommitus-ja kuvauslentoja aamulla ja päivällä
-52 hävittäjällä torjunta ja saattolentoja päivällä
Saksalaisten lentosuoritukset 6.7.44:
- Ju-87 koneet suorittivat 3 lennolla yhteensä 40 lentoa ja Jabot 2 lennolla yhteensä 7 koneella Pölläkkälän sillanpääasemaan pommituksia.
-hävittäjät 3 suojaus ja torjuntalennolla yhteensä 24 koneella
. Leningradin Rintaman tappiot:
- Jak-9 (14 GIAP ) ammutaan alas ilmataistelussa lähellä Pällikkälää , lentäjä Beljajev kadonnut, jää sotavangiksi. Koneen ampuu alas Gerhard Thyben 5./JG54.
-Jak-9 (29 GIAP) kirjattu onnettomuudeksi mutta tapaus saattaa liittyä myös ilmataisteluun. Lentäjä Titarenko ilman vammoja. 275 IAD:n raportin mukaan pakkolasku ja kone vaurioituu.
- Airacobra (196 IAP, aliluutnantti Potin) lento-onnettomuus, mutta saattaa liittyä myös ilmataisteluun.
- Il-2 (277 ShAD) ilmatorjunta ampuu alas ja kone syöksyy maahan lähellä Vuoksea. Miehistö (lentäjä Galatshev ja ampuja Filippov) kuollut. II/3.Kev.It.Ptri klo 14.21 raportti vahvistaa koneen tuhoutuneen
Saksalaisten tappiot:
- 3 Ju-87 joista yksi ilmatorjunnan pudottama ja kaksi konetta törmäsi lennolla yhteen.
Stuka-laivueen komentaja Hans von Bargen kuoli koneen maahansyöksyssä.
- Fw-190 A-hävittäjä:"ei vihollisvaikutuksesta"
- FW-190 F, hävittäjä pommittaja: ilmatorjunnan pudottama
Yhteensä 5 lentokoneen tappiot
Suomalaiset: ei taistelutappioita
-MT-455 vaurioitui pahoin laskussa lentokentälle
Suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteet 6.7.44:
-II-4 pommikone, Ilmari Juutilainen ❌
Leningradin Rintaman 113 BAD ei menettänyt Il-4 koneita Kannaksella eikä myös Pe-2 koneita
Airacobra: Jorma Saarinen ❓ saattaa olla ✔️ 196 IAP kirjannut aliluutnantti Potinin Airacobra-koneen onnettomuudeksi mutta divisioona (275 IAD) kirjannut koneen ilmataistelutappioksi. Saarisen mahdollisen ilmavoiton uskottavuutta heikentää se että alkuperäisessä raportissa hän esittää ampuneensa alas La-5 koneen ja ryhmä johon hän kuului raportoi kohdanneensa vain Jak-9 ja La-5 koneita.
II. /JG54:n lentäjien ilmavoittoväitteet 6.7.44:
Luutnantti Gerhard Thyben 5./JG 54 Jak-9 , koordinaatit 91 277, korkeus 800 m, kellonaika 12.09 ✔️
Luutnantti Heinz Wernicke 5./JG 54 Jak-9, koordinaatit 81 422, korkeus 1.000 m, kellonaika 15.40 ❓ saattaa olla ✔️ Vaikka 29 GIAP kirjasi yhden koneen (lentäjä Titarenko) tappion onnettomuudeksi divisioona raportoi tappion ilmataistelusta johtuvaksi.
Suomalaiset lentäjät saattoivat siis ampua alas korkeintaan yhden koneen, saksalaiset varmasti yhden ja mahdollisesti kaksi konetta.
"Jak-9 (29 GIAP) kirjattu onnettomuudeksi mutta tapaus saattaa liittyä myös ilmataisteluun. Lentäjä Titarenko ilman vammoja. 275 IAD:n raportin mukaan pakkolasku ja kone vaurioituu."
Titarenkon kone tuhoutuu eikä vain vaurioidu. 29 GIAP raportoi onnettomuudeksi mutta 13..Ilma-armeijan päiväraporteissa kone tuona päivänä mainitaan kahden Jak-9 koneen tulleen alasammutuksi. Kun raporteissa mainitaan myös ilmataistelut Ju-87 ja Fw-190
koneita vastaan on Titarenkon koneen vaurioituminen korjauskelvottomaksi seurausta ilmataisteluista.II./jG54:n lentäjät saivat 6.7.44 kaksi ilmavoittoa.
Tapaus Jorma Saarinen ja mahdollinen ilmavoitto Airacobrasta taas vaatisi tiedon siitä missä vaiheessa ja missä ilmataistelussa Airacobra menetetty. Saarisen ryhmä todellakaan ei maininnut kohdanneensa Airacobria vaan La-5 ja Jak-9 hävittäjiä ja Saarisen esittämä ilmavoittoväite oli nimenomaan La-5 mutta se jostain syystä on modifoitu myöhemmin Airacobraksi. Aliluutnantti Potinin kone ei pudonnut millekkään suomalaisten alueelle vaan kone ilmeisesti tuhoutui pakkolaskussa korjauskelvottomaksi
-----Stieglitz-----
Totta. 6.7.44 on 13.Ilma-armeijan taistelupäiväkirjassa mainitanta paitsi Beljajevin Jak-9 koneen alasampumista ja lentäjän katoamisesta myös KAKSI tapausta Jak-9 koneiden pakkolaskusta sekä myös Airacobran (Potin. 196 IAP) pakkolaskusta.
Saksalaiset ovat ampuneet alas vähintäin kaksi Jak-9 konetta ja mahdollisesti kolmaskin Jak-9 tehnyt pakkolaskun. Toisaalta on mahdollista että myös saksalaiset ovat yrittäneet siirtää Stuka- ja muita tappioita onnettomuuksien piikkiin mikä ei ollut Luftwaffelle mitenkään tavatonta.
Lentäjätappioita 275.hävittäjädivisioonalle tuli yksi. Beljajev jäi sotavangiksi.
Suomalaisilla oli kesäkuussa 14 hävittäjäkoneen tuhoutumista ilmataisteluissa (niistä yksi esitetty ilmatorjunnan aiheuttamaksi) ja näiden lisäksi 6 hävittäjäkoneen vaurioitumista/pakkolaskua.
Heinäkuussa 6 ensimmäisen päivän aikana:
- 7 hävittäjää ammutaan alas ilmataistelussa ja tuhoutuvat
- 3 hävittäjää saa osumia ja tekevät pakkolaskut
Yhteensä 2.6-6.7.44
-21 tuhoutunutta hävittäjäkonetta, näistä todennäköisesti 18 hävittäjien aiheuttamia
-9 vaurioitunut /tehneet pakkolaskun, näistä 8 vihollishävittäjien aiheuttamia
Yhyeensä 30 hävittäjäkonetta joista 3 Brewster ja 2 Morane hävittäjää.
Suomalaiset hävittäjälentäjät ampuneet alas noin 40 hävittäjäkonetta jotka tuhoutuneet. Ilmataistelujen voittosuhde suomalaisilla lähellä 1:2.2
22 tuhoutunutta hävittäjäkonetta joista yksi (25.6.44) katoaa lennolta ja ehkä ei liity ilmataisteluun. 21 hävittäjäkonetta joista yksi todennäköisesti ilmatorjunnan ja yksi Il-2 maataistelukoneen aiheuttama 16.6.44 joskin tämä Pekurin tapaus voi myös olla vihollishävittäjän koska ei Pekuri todellisuudessa tiennyt mistä osuma koneeseen tuli. Lentäjillä on ollut taipumusta yrittää selitellä tappio joko ilmatorjunnan tms syyksi.
Tuskinpa yksikään suomalaisten vaurioitunut (9) hävittäjäkone lensi enää kesällä 1944.
*****Penna Tervo*****
Tuskin mikään niistä puna-armeijan alas ampumista 400 Brewsterista ainakaan.
Ei suomalaisten käyttökuntoisten mersujen määräkään ollut hääppöinen 6.7.44:
HävLeLv24 : 14
HävLeLv34: 9
7.7.44
Leningradin Rintaman lentomäärät 7.7.44
-vain 8 pommikoneilla
- vain 17 maataistelukoneilla
- 142 hävittäjäkoneilla
Hyökkäyskoneiden lentomäärät enää vain 5% suurtaistelun kiivainpien päivien lukumääristä.
Suomalaisten lennot:
-50 hävittäjäkoneilla suojaus-, tiedustelu ja torjuntalentoa
-12 pommikoneella pommitus- ja maalinkuvauslentoa
Saksalaisten lennot:
-28 Ju-87 koneella pommituslennot Äyräpäässä
- Jaboilla 1 pommituslento Viipurinlahdella
- 3 suojauslentoa 18 hävittäjällä Äyräpään suunnalla
Suomalaisilla lentäjillä vain yksi ilmavoittoväite ja Viipurinlahdella ilmatorjunta esitti ampuneensa alas 5 Il-2 konetta.
Neuvostoliittolaisten lentokonetappiot 7. 7.44 Kannaksella ja Viipurinlahdella:
-2 Jak-9 (14 GIAP), aliluutnantti Svetlov kuollut ilmataistelussa. Yliluutnantti Pavlenkon kone saa osuman ja lentäjä pelastautuu laskuvarjolla. Koneet ampuvat alas Gerhard Thyben ja Gerhard Frädish II./JG54
Ilmataistelu Viipurinlahdella:
-Jak-9 (13 IAP /VVS KBF), ilmataistelu, aliluutnantti Rafail Tebenkov kuollut . Koneen ampuu alas Kyösti Karhila. Tebenkoville ilmataistelu oli ensimmäinen - ja samalla viimeinen.
-2 Il-2 (VVS KBF) ilmatorjunta ampuu alas Viipurinlahdella. kaartinluutnantti Leonid Semileysky (8 GshafFP,) kadonnut (Karpila? ), luutnantti Anatoli Martianov (35 ShAKP) ja luutn Aleksei Veligura (35 ShAKP) kadonnut.
Saksalaisten tappiot:
- Ju-87 Viipurinlahdella, ilmatorjunta ampuu alas
-FW-190 F Jabo/1./SG5. Ammutaan alas ilmataistelussa. Koneen ampui alas todennäköisesti Itämeren Laivaston 3 GIAP:n La-5 lentäjä.
Ilmavoittoväitteet:
Jak-9: Kyösti Karhila, HävLeLv✔️
Jak-9: Gerhard Thyben, II. /JG54 ✔️
Jak-9: Gerhard Frädish, II. /JG54 ✔️
Ilmatorjunnan 5 pudotusväitteistä Il-2 koneesta Viipurinlahdella 2 ✔️ ja 3❌
Heinäkuun ensimmäisen viikon (1.7-7.7.44) ilmasodan saldo:
-neuvostoliittolaiset menettävät taisteluissa 44 lentokonetta, joista
- 12 ampuu alas II. /JG54:n lentäjät
- 21 suomalaiset lentäjät
- 11 ilmatorjunta
Suomalaisten tappiot 19 konetta joista 3 pakkolaskutapausta ja 16 tuhoutunut. Tuhoutuneista 4 pommikoneita ja 12 hävittäjää. Hävittäjistä 7 ammutaan alas ja tuhoutuu ilmataisteluissa ja 5 tuhotaan lentokentille.
Hävittäjien välisissä ilmataisteluissa suomalaiset ampuvat alas 12 hävittäjäkonetta ja me menettävät itse 7.
Heinäkuun alun ilmasodassa suomalaisten ilmavoittoväitteistä suurempi osa kuin kesäkuussa oli myös todellisia ilmavoittoja mutta myös vastaavasti tappiot kasvoivat. Tässä on selkeä viite siihen että ilmavoittojen saaminen laittoi lentäjän itsensä alttiiksi vaaralle.
Eräistä lentäjistä kuten Ilmari Juutilailaisesta koko kesän ilmasota antaa hyvin epäilyttävän vaikutelman. Tyyppi lenteli ja veteli hatusta väitteitä ilmavoitoista joille hyvin harvoin löytyi minkäänlaista katetta neuvostoliittolaisista todellisista tappuoists. Ero esim Kyösti Karhilaan on melkoinen. Juutilainen ei todellakaan ollut mikään Suomen ykkösässä.
Ilmasota ei ollut mitään suomalaislentäjien briljeerausta. Sodan jälkeen tätä typerää myyttiä on vain syystä tai toisesta ylläpidetty.
*****Penna Tervo*****
Se siitä suomalaislentäjien "1:30 voittosuhteesta ilmataisteluissa".
Jo vuonna 1943 ilmasodassa Suomenlahden ulkosaaristossa Itämeren Laivaston koneita vastaan Juutilaisen ilmavoittoväitteiden uskottavuus oli aika vaatimatonta tasoa. Kun koko Hävittäjälentolaivue 34 johon Juutilainen kuului sai 129 ilmavoittoväitetteistä 44 todennettuja Itämeren Laivaston dokumenteista paljastuneita ilmavoittoja, 34%, sai Juutilainen 18 ilmavoittoväitteistä vain 2 todennettua ilmavoittoja, siis vain 11%. Laivueen 5 kärkinimeä (Puhakka, Alakoski, Pallasvuo, Lahtela ja Tani) esittivät yhteensä 33 ilmavoittoväitettä joista 23 myös löytää vastineet Itämeren Laivaston dokumenteista. Siis noin 70% kärkiviisikon ilmavoittoväiteistä oli myös todellisia ilmavoittoja.
Ilmari Juuutilaisen ilmavoittoväitteet ainakaan vuosina 1943-44 eivät olleet erityisen uskottavia.
-----Stieglitz-----
2.6-7.7.44 käydyissä ilmataisteluissa suomalaiset lentäjät olivat ampuneet alas noin 80 vastustajan lentokonetta Kannaksella ja Viipurinlahdella jotka tuhoutuneet . Lentäjät esittivät 403 ilmavoittoväitettä. Siis lähes 20% ilmavoittoväitteistä ovat olleet ilmavoittoja jos ilmavoiton edellytys on että kone myös tuhoutuu korjauskelvottomaksi.
8.7.44
Leningradin Rintaman lentotoiminta 8.7.44:
- vain 6 lentoa pommikoneilla
- vain 14 lentoa maataistelukoneilla
-123 lentoa hävittäjäkoneilla. Hävittäjälentäjät esittävät ampuneensa alas 2 Ju-88, 1 Bf-109 ja yhden Morane-koneen.
Suomalaisten lennot:
- pommituslento Äyräpäähän 31 koneella
-hävittäjillä 41 suojaus-, tiedustelu ja torjuntalentoa
Saksalaisten lentotoiminta:
- Jaboilla 11 pommituslentoa
- hävittäjillä 2 torjuntalentoa
Neuvostoliittolaisten tappiot 8.7.44:
- Jak-9 (29 GIAP), ammutaan alas ilmataistelussa, aliluutnantti Buikov selviää hengissä ja palaa takaisin yksikkönsä. Koneen ampuu alas II./JG54:n hävittäjä
Muut tappiot:
-La-5 (159 IAP) esitetty lento-onnettomuutena, lentäjä Simonov kuollut. Lentäjä on haudattu Perkjärvelle joka viittaa kuolipaikan olleen lähellä kylää. Oliko ilmataisteluun millään tavoin liittyvä onnettomuus?
- La-5 (191 IAP) lento-onnettomuus, lentäjä Mitrokhin lievästi loukkaantunut. Kuten Simonovin tapauksessa syytä kysyä oliko ilmataisteluun liittyvä onnettomuus?
Saksalaisten tappiot:
-Ju-87 (I. /SG3), ilmatorjunta ampuu alas
- Ju-188 F kaukotiedustelukone 5.(F)/ 122, ei varmuutta liittyykö Kannaksen ja Viipurinlahden suunnalle
Suomalaisten ilmavoittoväitteet 8.7.44:
Airacobra: Mikko Pasila ❌
Jak-9: Aulis Lumme ❌
Pe-2: Oiva Tuominen ❌
II. /JG 54-lentäjien ilmavoittoväitteet 8.7.44:
3 Jak-9: Gerhard Frädish 2 ja Heinz Wernicke 1. Näistä 1 ✔️ ja 2❌
9.7.44
Taistelut Vuosalmen suunnalla kiihtyvät. Leningradin Rintama suorittaa päivän aikana yhteensä 505 lentoa. Niistä:
-142 pommikoneilla
- 86 maataistelukoneilla
- 277 hävittäjäkoneilla
Lentäjät esittävät ampuneensa alas 4 Ju-88, 5 Ju-87, 4 FW-190 ja 6 Bf-109, konetta. Yhteensä 19 konetta.
Suomalaiset suorittavat Bf-109 koneilla Kannaksen suunnalla 104 tiedustelu-, saatto-ja torjuntalentoa. Toiminta keskittyy eteenkin Äyräpään alueelle. 32 pommikonetta pommittaa vohomlismaaleja Äyräpäässä.
Saksalaiset Ju-87 koneet pommittavat kohteita Äyräpäässä 32 lentosuorituksella ja Jabot 7:llä lennolla. Fw-190 hävittäjät suorittavat 30 suojaus- ja torjuntalentoa.
Leningradin Rintaman ja Itämeren Laivaston tappiot 9.7.44:
-Jak-9 (14 GIAP) ammuttu alas ilmataisteluissa Vuoksi, Kylä Paakkola. Lentäjä Godizov. Koneen ampunut alas Heinz Wernicke 6./JG54. I/Kev.It.Ptri 5 vahvistaa klo 21.08 että FW-190 ampuneet koneen alas
-Jak-9 (14 GIAP) ammuttu alas ilmataisteluissa Takasalossa. Lentäjä Nikolai Kheroim kuollut. Gerhard Thybenillä, II. /JG54, ilmavoittoväite tällä alueella. II/Kev.It.Ptri 54 vahvistaa klo 9.25 että ilmataistelussa Jak-hävittäjä ammuttu alas. Thybenillä ilmavoittoväite Jak-9 kokeesta klo 9.16
-Jak-9 (14 GIAP) ammuttu alas ilmataisteluissa Vuosalmella. Lentäjä Vasili Derevyankin kuollut. Lennon kellonaika ja tarkka sijainti ei selvillä. II/Kev.It.Ptri 54 vahvistaa klo 12.15 että “vähintäin kaksi hävittäjää ammuttu alas”. Ajankohta ja sijainti täsmää Heinz Wernicken keskipäivän klo 12.12 ilmavoittoväitteen kanssa Jak-9 hävittäjästä
- Il-2 (277 ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa FW-190 vastaan Ihantalasta, kone tekee pakkolaskun ja vaurioituu korjauskelvottomaksi.
Lentäjä Schicenko haavoittunut, ampujalla ei vammoja. Koneen ampuu alas II. /JG54:n lentäjä
-Il-2 (277 ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa Bf-109 koneita vastaan, pakkolasku, kone korjauskelvottomaksi. Lentäjä Furkalev henkisesti shokkitilassa, ampujalla ei vammoja. Koneen ampuu alas Kyösti Karhila
- Il-2(566 ShAP/277 ShAD) ammuttu alas ilmataisteluissa Vuosalmen alueella , 4 km Muolaanjärvestä. Lentäjä yliluutnantti Dobrovsky haavoittunut , ampuja Zhuravlev kuollut haavoihinsa. Koneen ampuu alas Klaus Alakoski
- Il-2 (7 GshAP, VVS KBF) ilmatorjunta ampuu alas Viipurinlahdella, Koivusaari/Karpilo/Saviosaari, klo 9.50-9.58. Koneen lentäjä kaartin aliluutnantti Ivan Kharkiv kadonnut
-Il-2 (35 ShAP, VVS KBF) ilmatorjunta ampuu alas Viipurinlahdella , Karpilo/Harkinniemi, aamulla/aamupäivällä klo 9.25-11.24 välisenä aikana
Yhteensä 8 konetta joista 6 ilmataisteluissa alas ammuttua.
II. /JG54:n lentäjien ilmavoittoväitteet 9.7.44:
-Jak-9, Gerhard Thyben, klo 9.16, lähellä Takasaloa, koordinaatit 91273 ✔️
-Jak-9, Heinz Wernicke, klo 12.12.koordinaatit 91418✔️
-Jak-9, Heinz Wernicke, klo 21.03, koordinaatit 91199 ✔️
-Il-2: ilmavoitto ilman ilmavoittoväitettä, vaurioitunut kone tekee pakkolaskun ja tuhoutuu korjauskelvottomaksi ✔️
Tulos: 4/3
Suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteet 9.7.44:
- 4 Jak-9: Riihikallio, Suhonen, Halonen, Teromaa ❌
Ajankohdat eivät täsmää Jak-9 koneiden menetysten kanssa
-2. La-5: Jouko Huotari, Oiva Tuominen ❌
La-5 hävittäjiä ei ammuttu alas 9.7.44
-1 Il-2, Klaus Alakoski ✔️
-1 Il-2: Kyösti Karhila ✔️
- 1 Airacobra:Ilmari Juutilainen ❌
Airacobria ei ammuttu alas 9.7.44
- Jak-9: Eino Luukkanen ❓
Heinz Wernicken, II./JG54, ilmavoittoväite täsmää täysin paikan ja ajan suhteen suomalaisten ilmatorjuntayksikön päiväkirjamerkinnän kanssa. Luukkanen on voinut vaurioittaa Jak-9 hävittäjää
Suomalaisten 10 ilmavoittoväitteestä 2 Ilmavoittoa, Luukkanen voinut vaurioittaa yhtä hävittäjää.
Tulos: 2/10.
Sakemannit ottivat kaikki kolme hävittäjiin liittyvää ilmavoittoa suomalaisilta. Varmistus ilmatorjuntayksiköiltä selvensi ketkä nuo Jak-hävittäjät todellisuudessa ampuivat alas . Tämä heikentää jälleen suomalaisten saldoa mitä tuli hävittäjien välisten ilmataistelujen suomalaista ns voittosuhdetta. Lisäksi saksalaiset saaneet ilmavoiton Il-2 koneesta ilman edes ilmavoittoväitettä. Saksalainen lentäjä saanut osuman mutta ei pystynyt havaitsemaan tuossa vaiheessa putosiko kone.
Suomalaisten ilmasodan yleisilme kesällä 1944: Ei se niin helppoa ollutkaan. Mutta myytti "valtavista pudotusmääristä" jäi elämään omaa eloaan ja monet hupsut suomalaiset niihin yhä uskovat.
*****Penna Tervo*****
10.7.44
Leningradin Rintaman lentomäärät 10.7.44:
-pommikoneilla vain 3 lentoa
-maataistelukoneilla vain 23 lentoa
-hävittäjillä 106 lentoa
Suomalaisten lentomäärät 10.7.44:
-40 suojaus-, tiedustelu- ja torjuntalentoa
-hävittäjät aamulla ja päivällä 4 suojaus ja torjuntalennolle yhteensä 30 koneella Äyräpään suunnalla
Osasto Kuhlmeyn lentomäärät:
-päivällä 32 Ju-87:llä koneella ja 7 Jabolla pommituslennot Äyräpäähän
-illalla 8 Jabon pommituslennot Äyräpäähän ja Teikarsaaren sekä 2 hävittäjän suojauslennot Äyräpäähän.
Saksalaisten tappiot:
- Ju-87, Ilmatorjunta ampuu alas Äyräpäässä
- 2 Ju-87-konetta vaurioituu pahasti hävittäjien tulituksessa Äyräpään suunnalla (vaurioitumisaste 50%)
Neuvostoliittolaisten lentokonetappiot 10.7.44:
- La-5 (191 IAP), ammuttu alas ilmataistelussa. Kapteeni Sergei Makarov kuollut. Koneen ampuu alas suomalaislentäjä
-Kittyhawk (191 IAP), lentäjä Artashonov ilman vammoja. ammuttu alas ilmataisteluissa. Koneen ampuu suomalaislentäjä. Olavi Purolla ilmavoittoväite Warhawk-hävittäjästä mutta tyyppitunnistusvirheen vuoksi koneen on voinut ampua alas myös joku muu suomalainen lentäjä
-La-5 (159 IAP) ammuttu alas ilmataisteluissa, lentäjä Arzumanov ilman vammoja. Koneen ampunut alas joku suomalaislentäjä
II. /JG54:n lentäjillä ei ilmavoittoväitteitä.
Kevyt ilmatorjuntapatteri 7:n ensimmäinen jaos raportti klo 12.30-12.50 käydyssä ilmataistelussa yhden koneen pudonneen.
Suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteet 10.7.44, kaikki esitti Hävittäjälentolaivue 24:n lentäjät:
11 La-5 :Olavi Puro 2, Kyösti Karhila 1, Erkki Alkio 1, Emil Vesa 2, Jorma Saarinen 1, Heimo Lampi 1, Johannes Brotherus 1, Kai Metsola 1 ja Leo Ahokas 1. Näistä 2 ✔️ ja 9 ❌
1 Kittyhawk: Olavi Puro ✔️❓ On mahdollista että tyyppitunmistusvirheen vuoksi Kittyhawk-koneen on voinut ampua alas myös joku muu suomalainen lentäjä
1 Jak-9: Kyösti Karhila ❌❓ on mahdollista että Karhila on voinut ampua alas joko Kittyhawk-tai La-5 koneen tyyppitunnistusvirheen vuoksi
Hävittäjälentolaivue 24:n lentäjien 13 ilmavoittoväitteestä ilmavoittoja 3. Tulos 3/13.
"Saksalaisten tappiot:
- Ju-87, Ilmatorjunta ampuu alas Äyräpäässä
- 2 Ju-87-konetta vaurioituu pahasti hävittäjien tulituksessa Äyräpään suunnalla (vaurioitumisaste 50%)"
Sotapäiväkirjojen mukaan näiden kahden Stukan vaurioitumisprosentit yli 50. Kun rajana romuttamiselle Luftwaffe piti 60% on luultavaa Stukien tapauksessa (niistä oltiin I. /SG5:ssä luopumassa) että ne on poiskirjattu peruuttamattomina tappioita.
-----Stieglitz-----
Siis I. /SG3 oli luopumassa Stukien käytöstä ja siirtymässä Jaboihin. Jo siksi on luultavaa ettei noita pahasti vaurioitunutta kahta Stukaa ole alettu enää korjailemaan.
-----Stieglitz-----
Heinäkuun 10 ensimmäisen päivän aikana (1.7-10.7.44) suomalaisilla lentäjillä 26 ilmavoittoa (joista tosin Airacobra 6.7.44 hataralla pohjalla). Ilmavoittoväitteitä suomalaislentäjillä 90 joten todellisia ilmavoittoja noin 29% ilmavoittoväitteistä. Osuus selvästi suurempi kuin kesäkuussa jolloin vain 18-19% ilmavoittoväitteistä on varmennettuja ilmavoittoja. Kyösti Karhila noussut kärkeen heinäkuun suomalaisena todellisena ykkösässänä joka omalta osaltaan myös paransi Hävittäjälentolaivue 24:n ryvettynyttä mainetta.
II. /JG54:n lentäjillä oli tuolla 10 päivän jaksolla 27 ilmavoittoväitettä joista 17 ilmavoittoja. Tulos - 63% - oli heikompi kuin kesäkuussa ja johtui täysin 3.heinäkuun parivaljakko Rudorffer-Tangerman liioitteluista kun heidän 7 ilmavoittoväitteestä vain yksi johti Il-2 koneen tuhoutumiseen. Muuten II. /JG54:n lentäjien saldo verrattuna ilmavoittoväitetteiden määrään oli edelleen kovaa luokkaa, peräti 80%.
Kannaksella ja Viipurinlahden suunnalla suomalaisilla lentäjillä on ollut 2.6-10.7.44 yhteensä 417 ilmavoittoväitettä joista noin 85 on ollut ilmavoittoja. Todellisten ilmavoittojen osuus väitteistä on niukasti yli 20% eli lähestyy vuoden 1943 ilmasodan tulosta Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa (60 ilmavoittoa 265 ilmavoittoväitetteestä, 22,6%).
-----Stieglitz-----
Hävittäjien välisissä ilmataisteluissa 1.7-10.7.44 suomalaiset menettivät 7 konetta tuhoutuneena ja ampuivat alas 15 hävittäjää. Voittosuhde tuhoutuneiden hävittäjien osalta nousi 1:2,15 mutta lisäksi 3 suomalaisten hävittäjäkonetta saa osumia ilmataistelussa ja joutuvat tekemään pakkolaskut. Nämä tapaukset huomioiden voittosuhde on todennäköisesti alle 1:2:n.
Lisäksi muutama suomalaisille laskettu ilmavoitto hävittäjäkoneista ovat epävarmoja tapauksia.
Hävittäjien välisissä ilmataisteluissa on kolme tapausta jossa ei selvää varmuutta onko kone ammuttu ja jos on kuka kokeen ampui alas:
1) Airacobra 1.heinäkuuta: koneen ampui alas joko Gerhard Thyben tai Nils Katajainen
2) Airacobra 4.heinäkuuta: koneen ampui alas joko Heinz Wernicke tai Ilmari Juutilainen
3) Airacobra 6.heinäkuuta: ei varmuutta oliko kone edes tuhoutunut onnettomuuden vai ilmataistelun seurauksena
Näistä kolmesta olet ilmeisesti laskenut viimeisen suomalaislentäjälle ja kaksi ensimmäistä saksalaiselle. Vaikein tapaus tuo ensimmäinen sillä sekä Katajaisen että Thybenin ilmavoittoväite on samalla ajankohdalla ja sopii menetetyn Airacobran lentoaikaan. Noista tapauksista tarvittaisiin ilmatorjunnan ja/tai ilmavalvonnan arkistoitu merkintä missä ja tarkalla ajalla milloin kone ammuttu alas.
Aiemmin esitettiin että Juutilainen olisi 2.heinäkuuta ampunut alas Airacobran mutta Geustin esittämä tieto Airacobran alasampumisen sijaintipaikasta osoittaa että koneen ampui alas Heinz Wernicke.
-----Stieglitz-----
Suurin floppi suomalaisilla on ollut heinäkuussa 1944 väitteistä alasammutuista pommikoneista. Lentäjät esittivät 1.7-10.7.44 ampuneensa alas 15 pommikonetta mutta todellisuudessa vain yksi pommikone on ammuttu alas tuolla jaksolla. Se tapahtui aamulla 3.heinäkuuta 1944 kun joku suomalaislentäjistä ampui alas aamulla Il-4 pommikoneen. Tästä koneesta oli 4 väitettä suurinpiirtein samaan aikaan ja vahvimmat kandidaatit pudottajasta ovat Klaus Alakoski ja Paavo Myllylä.
Yksittäisistä lentäjistä Urho Lehtovaara esitti 1.7-2.7.44 ampuneensa alas 5 Pe-2 mutta esimerkiksi Carl Fredrik Geust ei ole löytänyt minkäänlaista todistetta että Pe-2 koneita olisi ammuttu alas noina päivinä. 276 BAD joka käytti Pe-2 konetta menetti niitä taisteluissa heinäkuussa 1944 vasta Narvan rintamalla kuukauden viimeisellä viikolla.
Kun HävLeLv 34 esitti Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa 1943 ampuneensa alas 28 pommikonetta niin niistä 15 voitiin myös osoittaa Itämeren Laivaston dokumenteissa myös menetetyiksi suomalaislentäjiä vastaavan. Mutta kesällä 1944 pommikoneiden alasampumisessa ero suomalaisten pudotusväitteiden (65) ja todellisten ilmavoittojen välillä oli suuri. 24 pommikoneen tapauksesta näet saksalaiset lentäjät todennäköisesti ampuivat alas 3 ja suomalainen ilmatorjunta ainakin 6. Eli suomalaislentäjien saldo on ollut korkeintaan 15. Todennäköinen lukema 12-14. Pommikoneiden vauriottamisia on ollut ilman muuta mutta niitä ei oikein voi laskea ilmavoitoiksi.
-----Stieglitz-----
Vieläkin pahempaa. Suomalaisilla oli näet jo kesäkuussa 1944 Kannaksella ja Viipurinlahdella 60 ilmavoittoväitettä pommikoneista ja heinäkuussa 15 lisää. Yhyteensä siis 75. Näistä väitteistä vähemmän kuin 20% on ollut todellisia ilmavoittoja.
*****Penna Tervo*****
"Ainoa luotettava tapa tietää todellisuus on katsoa, mitä vastapuolen tappiokirjanpitoon (menetetyt miehet ja koneet) on merkitty."
Tästäkin on poikkeuksia, kuten Japanin viimeisen sotavuoden ja puna-armeijan poliittisesti ohjeistettu kirjanpito.
Suomalaisten lentokone-ja lentomiehistötappiot Kannaksen suunnalla 1.7-11.7.44:
33) Dornier DN-63 sai it:n osuman moottoriin ja syöksyi Portinhoikan maastoon (miehistö: Kleemola, Hård, Paltta ja Hiltunen) 1.7.44
34) Bf-109 (MT-404) moottorivian vuoksi pakkolasku Taipalsaaren kentälle, kone vaurioitui.1.7.44
35) Ju-88 (JK-254) lennolle lähdön jälkeen syöksyy suoraan järveen Liperissä. Miehistö (4)kuollut, 1.7.44
36) Bf-109 (MT-446): ammutaan alas ilmataistelussa Nuijamaan alueella. Luutnantti Lauri Silvennoinen pelastautuu laskuvarjolla. 2.7.44
37) Bf-109 (MT-241)saa ilmataistelussa osumia ja tekee pakkolaskun Lappeenrannan kentän eteläpuolelle pelolle, kone vaurioituu, lentäjä säilyy vammoitta. 2.7.44
38-44) kaikkiaan 7 suomalaisten konetta tuhotaan lentokentiltä 2.7.44
- 2 Bf-109-hävittäjää (MT-246 ja MT-440)
- 3 Brewster-hävittäjää (BW-375, 383 ja 393)
- 2 Pe-pommikonetta
Lisäksi 3 Bf-109 saa runsaita sirpalevaurioita
45)- Morane-hävittäjä (MS-627), ammutaan alas ilmataistelussa aamulla 3.7.44. Kapteeni U. Miettinen sotavangiksi Viipurin lähellä.
46)- Morane-hävittäjä (MS-645), ammutaan alas ilmataistelussa aamulla 3.7.44. Luutnantti Lauri Pärssinen kadonnut, julistetaan myöhemmin kuolleeksi.
47)-Bf-109-G2 (MT-235), ammuttaan alas ilmataistelussa 3.7.44. Lentäjä Viktor Pyötsiä pelastautuu laskuvarjolla
48)-Bf-109-G6 (MT-409), ammuttaan alas ilmataistelussa 3.7.44. Lentäjä Yrjö Pallasvuo kuollut.
49)-Bf-109-G6 (MT-462), saa osuman ilmataistelussa 3.7.44, lentäjä Nils Katajainen tekee koneellaan mahalaskun. Konetta ei kirjata menetetyksi (ainakaan tuossa vaiheessa)
50)-Bf-109 (MT-476) saa osuman ilmataistelussa Itämeren Laivaston hävittäjiä vastaan 5.7.44. Nils Katajainen teki pakkolaskun kone mahallaan Lappeenrannan kentälle, kone tuhoutuu.
51)-Bf-109 (MT-432) saa ilmataistelussa Itämeren Laivaston hävittäjiä vastaan osuman 5.7.44, kone menettää ohjattavuutensa ja kone syöksyy maahan Hanhijoella, lentäjä Myllylä pelastautuu laskuvarjolla
52) -MT-455 vaurioitui pahoin laskussa lentokentälle 6.7.44
53)-Bf-109 (MT-440), vihollishävittäjä ampuu alas ilmataistelussa. Risto Helava pelastautuu laskuvarjolla puna-armeijan kontrolloimalle alueelle ja jää sotavangiksi, 11.7.44.
Kaikkiaan 21 lentokonetta joista 14 ilmalennoilla.
Ajalla 2.6-11.7.44 Kannaksen suunnalla tuhoutunut tai vaurioitunut tai pakkolaskun tenhnyt 52 konetta. Lisäksi yhden lentäjän (Wind) vakava haavoittuminen. Näihin lisättävä vielä 3 Lappeenrannan kentällä 2.7.44 sirpalevaurioita saaneet Bf-109 hävittäjää. Konetappiot siis 55 konetta.
12.7.44
Leningradin Rintaman lentomäärät 12.7.44:
-vain 9 lentoa ja kaikki Il-2 koneilla
Ei tappioita.
Ssksalaisilla vain muutama tiedustelulento. Ei ilmavoittoväitteitä.
Suomalaisilla ei lentosuorituksia ei myöskään ilmavoittoväitteitä.
Miksi vastapuolen arkistit olisivat luotettavia? Neuvostoliitto ja Venäjä eritoten ovat tunnettuja arkistojensa epäluotettavuudesta
Arkistotiedot ovat tutkijoiden mukaan varsin luotettavat. Ja tämä tietysti ärsyttää niitä suomalaisia jotka vuosilymmeniä olivat uskoneet satuja suomalaisten lähes 460 ilmavoitoista Kannaksella ja Viipurinlahdella kesä-heinäkuussa 1944. Eihän kukaan mielellään tunnusta olleensa naivi. Suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteistä noin 80%:lle ei löydy perusteita. Mutta mielenkiintoisinta tässä on se miten paljon luotettavammat ilmavoittoväitteet saksalaiset lentäjät esittivät.
*****Penna Tervo******
Vain Penna Tervon suosikkitutkijoiden mukaan. Nämä Glantz ja kumppanit ovatg Venäjänmyötäilijöitä ja myös voittajien valhetarinoiden, joita luuvut myötäilevät
Älä ole liian katkera kun suomalaislentäjien ilmavoittoliioittelu on paljastunut.
*****Penna Tervo*****
Syy on suomalaisten alemmuuskompleksi?
Ja pöhveIi on tunnetusti muistisairas vanhus😂
Sama viesti kopioitu monta kertaa
Teen samaa kuin venäläinen homppeli-trolli!
Eli teet samaa kuin pöhveIi.
Kyllä. Hän tekee erinomaista työtä!
13.7.44
Leningradin Rintaman lentomäärät:
-vain 2 lentoa pommikoneilla
- vain 8 lentoa maataistelukoneilla
- 107 lentoa hävittäjäkoneilla
Lentomäärät ovat pudonneet lähes kymmenesosaan kesä-heinäkuun vaiheen määristä.
Suomalaiset ja saksalaiset eivät esittäneet ilmavoittoväitteitä. Eikä Leningradin Rintama ja Itämeren Laivasto menettänyt lentokoneita taistelulennoilla.
Suomalaiset suorittivat 42 hävittäjäkoneilla tiedustelu- ja suojauslentoja. Pommikoneet suorittivat 39 koneella pommituslennon Leitimojärvelle
Saksalaisten lentosuoritukset:
- 20 pommituslentoa Talin alueelle Ju-87 koneilla
- 8 pommituslentoa Jaboilla Vuoksen alueelle
-hävittäjät suorittavat 18 suojauslentoa
Suomalaiset ja saksalaiset suorittavat siis enemmän lentoja kuin Leningradin Rintaman lentojoukot 13.7.44 jotka olivat jo siirtynyt selvästi hyökkäysvaiheessa puolustusasemiin myös ilmasodassa.
Suomalaisten tappiot:
- DB-16 pommikone saa ilmatorjunnasta osuman ja joutuu tekemään mahalaskun Lappeenrannan kentälle. Miehistö säilyy vammoitta
Saksalaisten tappiot:
- ilmatorjunta pudottaa Ju-87 syöksypommittajan Talin alueella.
Leningradin Rintaman ja Itämeren Laivaston hävittäjälentäjätappiot 1.7-13.7.44:
1.7.44: Nedzvitsky, Vladimir Konstantinovich (159 IAP) , yliluutnantti. Ilmataistelu.
1.7.44: Zyablov Nikolai Mikhailovic (14 GIAP) , kaartin aliluutnantti. Ammuttu alas ilmataistelussa lähellä Hanhijokea. Sotavangiksi.
1.7.44: Kolotilin Grigori (404 GIAP,PVO), luutnantti. Ammuttu alas ilmataisteluissa, kuollut.
1.7.44: Drobakha, Ivan (9 IAP, VVS KBF), ammuttu alas ilmataisteluissa Viipurinlahdella. Kadonnut.
2.7.44: Makashov, Sergei (196 IAP), kapteeni. Ammuttu alas ilmataistelussa Pietilän kylän lähellä. Kirjattu kadonneeksi.
2.7.44. Shiyanov Alexander Stepanovich (191 IAP),luutnantti. Lieutenant. Kuollut lennolla Kittyhawk-koneella (?) ja haudattu Viipurin lähelle
3.7.44. Danchevsky, Nikolai Iosifovich (191 IAP), aliluutnantti. Ammuttu alas ilmataistelussa lentäessään P-40 Kittyhawk-koneella. Haudattu 4 km itään Viipurista
3.7.44. Bykonia Pavel Ivanovich (14 GIAP) , kaartin aliluutnantti. Kuollut ilmataistelussa Juustilan lähellä.
3.7.44: Palady, Ivan, luutnantti(26 GIAP,PVO), ammuttu alas ilmataistelussa ja kuollut.
4.7.44: Danilko , Stephan(13 IAP, VVS KBF), kapteeni. Ei palannut lennolta Viipurinlahdella. Ammuttu alas ilmataistelussa.
6.7.44:. Beljajev Mihail Mihailovich (14 GIAP) , kaartin aliluutnantti. Ammuttiin alas ilmataistelussa lähellä Pällikkälää. Hyppäsi laskuvarjolla ja jäi sotavangiksi.
7.7.44: Tebenkov, Rafail, aliluutnantti (13 IAP, VVS KBF). Ammuttu alas ilmataistelussa Viipurinlahdella. Kuollut.
8.7.44: Simanov, Nikolai Mikhailovich (159 IAP), aliluutnantti. Kuollut törmäyksessä koneen laskeuduttuessa maahan
9.7.44. Godizov Feodor Ivanovich (14 GIAP), kaartin aliluutnantti . Ammuttiin alas ilmataistelussa lähellä Vuosalmea. Törmäsi palavan koneen kanssa Vuoksenjoen oikealle rannalle lähellä lähelle Kyläpaakkolaa.
9.7.44. Derevjankin Vasili Dmitrievich (14 GIAP), kaartinluutnantti. Ammuttu alas ilmataistelussa lähellä Vuosalmi-Ventelää.
9.7.44: Kheroim, Nikolai Andreevich (14 GIAP), kaartin aliluutnantti. Ammuttu alas ilmataistelussa lähellä Takasaloa. Kone meni syöksykierteeseen ja rysähti maahan.
10.7.44: Makarov, Sergei Mikhailovich (191 IAP), kapteeni. Avustava lentorykmentin päällikkö. Ei palannut lennolta
11.7.44: Kochetkov Vladimir Vasilievich (29 GIAP) . Kaartin aliluutnantti. Kuolinpaikka: Oravankytö, Vuosalmi
11.7.44: Miljajev, Dmitri Mikhailovich (159 IAP), aliluutnantti. Ei palannut lennolta. Sotavanki. Palautettu Neuvostoliittoon ja palasi lentoyksikköjä 11.joulukuuta 1944.
11.7.44: Bochkov, Mihail (13 ORAP), kadonnut. Ammuttu alas ilmataistelussa
Yhteensä 20 lentäjää. Kaikkiaan taistelutappiot 36 hävittäjälentokonetta. Tämä jakauma tappioissa lentäjät versus lentokoneet on varsin tyypillinen kun 100 menetettyä hävittäjälentokonetta kohden yleeensä menetettiin 55-65 lentäjää.
Maataistelukoneiden (Il-2) tappiot 1.7-13.7.44. Yhteensä 25 konetta joista 12 ilmatorjunnan pudottamaa ja 13 hävittäjälentäjien.
Kun lisätään 3.7.44 suomalaislentäjän alasampuma Il-4 pommikone on Leningradin Rintaman ja Itämeren Laivaston taistelutappiot olleet yhteensä 62 lentokonetta. Niistä 3 on neuvostoraporteissa laskettu onnettomuustapauksiin mutta ne saattavat olla todellisuudessa taisteluissa vaurioituneiden koneiden tuhoutumisia. Näistä 62 koneesta yksi Itämeren Laivaston hävittäjä ja yksi Leningradin Rintaman hävittäjä oli ilmatorjunnan pudottama ja samoin 12 Il-2 konetta ilmatorjunnan pudottamia. Saksalaiset ja suomalaiset hävittäjälentäjät ampuneet alas 48 lentokonetta. Näistä 48 koneesta 18 saksalaisten ja 30 suomalaisten lentäjien pudottamia.
"30 suomalaisten lentäjien pudottamia."
Itse asiassa tuo lukema on yläkantissa.
Suomalaisten ilmavoitot 1.7-13.7.44:
1.7.44: 4
2.7.44: 6
3.7.44: 7
4.7.44: 1
5.7 44: 1
6.7.44: 1 (tämäkin tapaus, Airacobra, hyvin epävarma)
7.7.44: 1
8.7.44: 0
9.7.44: 2
10.7 44: 3
11.7.44: 2
12.7.44: 0
13.7.44: 0
Näistä koostuu 28 ilmavoittoa joista yksi hyvin epävarma.
30 ilmavoittoa on melkeinpä teoreettinen maksimi suomalaisille. Esim 3.7.44 kellään lentäjällä ei ollut ilmavoittoväitettä Kittyhawk-hävittäjästä ja tämä on oletuksena laskettu suomalaisille vaikka koneen on voinut pudottaa myös saksalainen lentäjä, ilmatorjunta tai sitten silkka onnettomuus.
-----Stieglitz-----
14.7.44
Leningradin Rintaman lentomäärät vähentyneet merkittävästi. 14.7.44 sen koneet suorittavat vain 159 lentoa:
- 2 lentoa pommikoneilla
- 2 lentoa maataistelukoneilla
- 155 lentoa hävittäjäkoneilla
Suomalaisten lentomäärät Kannaksella 14.7.44:
-74 lentoa hävittäjäkoneilla
-34 lentoa pommikoneilla Äyräpään asemia vastaan
Osasto Kuhlmeyn lentomäärät 14.7.44:
-40 Ju-87 koneella pommitukset Äyräpää-Mustasaari- Vasikkasaari välille rakennettuja siltoja vastaan
- Jabolla 4 pommituslennot 14 koneella Vasikkasaaren siltoja vastaan
-hävittäjillä 4 suojaus-ja torjuntalentoa Vuosalmelle
-12 lentoa hävittäjäkoneilla
Neuvostoliittolaisten lentokonetappiot 14.7.44:
-Jak-9 (14 GIAP) ammuttu alas ilmataisteluissa Papusuolla. Lentäjä Limarenko kuollut. Koneen ampuu alas II. /JG54:n lentäjä
Jak-9 (14 GIAP) ammuttu alas ilmataistelussa (Patrisuolla?) . Lentäjä Nikolai Madkara kuollut. Koneen ampunut alas II./JG54:n lentäjä
Suomalaisilla ei ilmavoittoväitteitä.
Saksalaisten ilmavoittoväitteet:
14.07.44 Uffz. Josef Quarda 4./JG 54 Jak-9 koordinaatit 91 717: at 4.000 m. Kelloaika 10.25
14.07.44 Obfhr. Dörner 4./JG 54 Jak-9 koordinaatit 91 412: at 1.500 m. Kelloaika 14.05
14.07.44 Fw. Heinz Wernicke 6./JG 54 Jak-9 koordinaatit 91 415: at 3.700 m. 10.32
14.07.44 Fw. Heinz Wernicke 6./JG 54 Jak-9 koordinaatit 91 415: at 3.700 M. Kelloaika 10.32
Näistä 4 väitteestä 2✔️ ja 2 ❌
15.7.44
Ilmasota Kannaksella jatkuu lähinnä vain hävittäjien välisinä ja Leningradin Rintaman hävittäjät keskittyvät lähinnä puolustautumaan maavoimien joukkoja. Niiden lentomäärät:
- vain 4 lentoa maataistelukoneilla
- 137 lentoa hävittäjäkoneilla
Suomalaisten lentomäärät:
-82 tiedustelu-, suojaus ja torjuntalentoa
-27 pommikonetta pommittaa Äyräpäässä kohteita
Saksalaisten lentomäärät:
-Ju-87 kokeet pommittavat 35 koneella Äyräpään kohteita
-Jabot pommittavat 8 koneella Äyräpään ylimenokohteita
- FW-190 hävittäjät suorittaneet 28 suojauslentoa
Saksalaisten tappiot:
-Ju-87 ei palannut lennolta
Leningradin Rintaman tappiot 15.7.44:
-Jak-9 (14 GIAP) lentäjä luutnanttiNeparada kuollut. Neuvostoraportti (275 IAD) esittää syyksi ilmatorjuntaa mutta suomalaisilla ilmatorjunnan yksiköillä ei ole pudotusväitteitä eikä vaurioittamisväitteitä hävittäjäkoneista eikä mistään lentokoneista Kannaksella 15.7.44. Koneen menetys tapahtunut illalla klo 20 jälkeen. Raportissa paikaksi mainittu Болото-Суо (Bolotosuo?). Tämä kone on todennäköisesti ammuttu alas ilmataistelussa.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet:
9 Jak-9: Paronen ❌ , Heiskanen ❌ , Juutilainen ❌ , Myllylä ❌ , Tuominen ❌ , Saarinen ❌ , Puro 2❌ , Kaloinen. ❌
Kaikkien ilmavoittoväitteiden ajankohta ei täsmää 14 GIAP:n menetyksen ajankohtaan joka on ollut klo 20 jälkeen illalla.
2 La-5 : Durchman, Tuominen ❌
Ilmavoittoväitteet eivät ajan puolesta voi liittyä edes Jak-hävittäjään
Il-2: Halonen ❌
Ei Il-2 menetyksiä 13.ilma-armeijalla
Suolalaisten lentäjien tulos: 0/12
II. /JG54:n ilmavoittoväite.
Jak-9: Uffz. Josef Quarda 4./JG 54 koordinaatit ; 91 412, korkeus 2.000 m kelloaika 20.52. ✔️
Koska suomalainen ilmatorjunta ei esittänyt mitään pudotusväitettä mistään lentokoneesta Vuoksen ja Kannaksen 15.7.44 on todennäköistä että Josef Guarda ampui Jak-9 koneen alas. Guardan ilmavoittoväitteen koordinaatit Torhojärven eteläpuolella.
Nöyryyttävintä tässä suomalaislentäjien touhussa 15.heinäkuuta 1944 oli se että ainoan oljenkorren nappaa Osasto Kuhlmeyn lentäjä.
Kiinnittäkää huomiota etteivät Olli Puhakka, Klaus Alakoski ja Kyösti Karhila osallistuneet tähän "ilmavoittojen" saalistukseen.
Sota-ajan kuuluisan iskelmän sanoin: "se oli niin suurta, kaunista se oli niin, mutta kaunista valhetta vainen". Kova oli hinku saada kuitattua mannerheimristi ja 50 000 markkaa rahaa.
*****Penna Tervo*****
Ei mitään uutta ja ihmeellistä. Ilmassa oli lentäjiä joilla oli ollut monina muinakin päivinä hyvin kyseenalaisia ilmavoittoväitteitä. 22.6.44 suomalaiset esittivät ampuneensa alas 14 konetta mutta tulos oli vain 2 vaurioitunutta pakkolaskun lentokentälle tehnyttä konetta. 2.6-8.6.44 lentäjämme esittivät 16 ilmavoittoväitettä - todellinen tulos vain 1 ilmavoitto.
Kesäkuun lopun ja heinäkuun alun paremman vaiheen jälkeen palattiin normaalioloihin. Kisa ilmavoitoista yltyi ja homma karkasi jälleen lapasesta. Katsoin ilmatorjuntayksiköiden raportteja eikä niissä mainintaa 15.7.44 palavista maahan putoavista koneista. Jos 13 hävittäjäkonetta olisi ammuttu alas olisi vastustaja menettänyt todennäköisimmin 5-8 lentäjää. Nyt oli vain yksi ja sekin saksalaisen lentäjän työn tulosta.
1.7-15.7.44 oli Kannaksen suunnan suomalaisilla lentäjillä 118 ilmavoittoväitettä joista 30 tai lähes 30 oli ilmavoittoja. Tulos oli parempi kuin kesäkuussa 1944 kun 327 ilmavoittoväitteestä vain noin 60 oli ilmavoittoja. Kyösti Karhilalla lentäjistä eniten ilmavoittoja heinäkuussa.
Kaikkiaan 1.6-15.7.44 suomalaiset lentäjät saavuttaneet vajaat 90 ja saksalaiset lentäjät yli 90 ilmavoittoa Kannaksella ja Viipurinlahdella. Saksalaisten lentäjien ilmavoittoväitteet olivat yhä huomattavasti uskottavammat kuin suomalaisten.
-----Stieglitz-----
Ilmari Juutilainen meltdown😭😂
Moni muukin sankarilaulu meidän ässistä typistyy pelkäksi viheltelyksi. Kepulikonstein tienattu mannerheimristejä ja 50 000 markkaa rahaa.
*****Penna Tervo*****
Eräissä haastatteluissa suomalaislentäjät valittelivat myöhemmin kuinka neuvostoliittolaiset hävittäjälentäjät heinäkuun puolivälissä eivät antautuneet juuri ilmataisteluihin. Kuitenkin neuvostolentäjillä oli looginen syy: pommikone-ja maataistelukonelennot olivat jo käytännössä päättyneet joten suurta tarvetta ilmataisteluihin ei ollut. Hierarkian ylätasolla oli jo valmistelut käynnissä yksiköiden siirtämisestä Narvan suunnalle.
Eräillä suomalaislentäjillä oli kiihko saada 30 "ilmavoittoa" sitä kautta päästä kiinni mannerheimristiin ja 50 000 markkaan.
Aikamoista rötöstelyä nuorten lentäjien keskuudessa. Ja vielä veronmaksajien rahoilla.
Missään tapauksessa politiikan sanelema kirjanpito ei voi mitätöidä suomalaisten ilmavoittoja. Nykyään naapurin agendana tuntuu sitä paitsi olevan omien tappioiden systemaattinen vähättely, parhaana esimerkkinä pari vuotta sitten noin kolmella miljoonalla vähennetyt sotilastappiot muuttamalla saksalaisten vankeina 1941-42 kuolleet alokkaat "siviileiksi".
Kunhan taas horiset joutavia,😂
Heinäkuun toisella viikolla myös Osasto Kuhlmey saa määräyksen pahenevan Saksan lentopolttoainetilanteen vuoksi vähentää vähemmän tärkeitä sotalentoja.
Leningradin Rintama alkaa siirtämään huomiotaan pois Kannakselta Narvan rintaman suuntaan. Hyökkäyksen on määrä alkaa siellä 24.heinäkuuta 1944. Suomi on hyökkäyssotansa hävinnyt. Suur-Suomen unelma - ja unohdus.
Tässä 1.7-16.7.44 ilmataistelun tulokset Kannaksella ja Viipurinlahdella :
Suomalaiset lentäjät ampuneet alas: 20 hävittäjäkonetta, 10 maataistelukonetta ja yhden pommikoneen. Näistä 2 hävittäjäkoneem tapausta tosin epävarmalla pohjalla.
II. /JG 54:n lentäjät ampuneet alas 19 hävittäjäkonetta ja 3 maataistelukonetta.
16.7.44
Leningradin Rintaman lentomäärät Kannaksen suunnalla 16.7.44:
-3 lentoa pommikoneilla
-5 lentoa maataistelukoneilla
-78 lentoa hävittäjäkoneilla
Yht vain 86 lentoa
Saksalaisten lennot:
-Ju-87 koneilla 30 pommituslentoa Vuosalmelle
-Jabot 16 pommituslennolla Äyräpään ylimenokohteita vastaan
-hävittäjillä 16 suojauslentoa Vuosalmelle
Saksalaisten tappiot:
- 7 Ju-87 konetta vaurioitunut ilmatorjunnan tulituksessa, 2 vakavasti
Suomalaisten lennot:
-56 lentoa Bf-109 hävittäjillä.
-15 pommikoneen pommituslento Vuosalmelle aamulla
-päivällä 27 pommikoneen pommitus Vuosalmella
Leningradin Rintaman 14 GIAP menetti 2 Jak-9 hävittäjää ja molemmat sen lentäjät. Nämä koneet ampuivat alas suomalaislentäjät Karhila ja Tuomikoski. Toinen neuvostolentäjistä Skylyarenko jäi sotavangiksi. Ovechkin kuoli.
Saksalaislentäjä ampuu alas La-5 koneen (191 IAP). Kyseessä ilmavoitto ilman ilmavoittoväitettä. Lentäjä pelastui vammoitta.
-----Stieglitz-----
Vaikka tapaus ei liity Kannaksen ja Viipurinlahden ilmasotaan suoranaisesti niin 16.7.44 Itämeren Laivasto menetti Kotkan edustalla ilmatorjunnan pudottamana yhden Pe-2 pommikoneen.
1 A-20-Z Boston(51 MTAP, VVSD KBF), ilmatorjunta ampuu alas lähellä Kotkaa.
16.7.44 suomalaiset ampuivat alas vain yhden Jak-9 koneen. Skylyarenkon kone joutui iltapäivällä noin klo 15.00-15.15 FW-190 koneen pudottamaksi. Tämän todisti suomalainen Vuosalmella ollut ilmatorjuntayksikkö. La-5 sai osuman ilmataisteluissa Fw-190 koneita vastaan ja tuhoutui laskeutuessaan lentokentälle.
Eli taas lähti pois yksi suomalaisille luultu ilmavoitto pois suomalaisilta hävittäjälentäjillä.
*****Penna Tervo*****
Järjestelmällistä keskustelun sabotoimista menossa. Johtuneeko siitä että totuus suomalaisten ilmavoittoväitteiden heikohkosti uskottavuudesta paljastunut? 😂
16.7.44 kuitenkin Tuomikosken ja Karhilan ilmavoitot varmistuneet neuvostoraporteista ja saksalaiset saivat yhden ilmavoiton ilman ilmavoittoväitettä.
Kannattaa ilmiantaa nuo kopioinnit ylläpidolle, jokainen viesti erikseen, kirjoittaa syyksi että sama viesti kopioitu monta kertaa.
Mannerheim Paasikivelle lokakuussa 1944: " Välirauha merkitsee käytännössä antautumista. Emme voi puolustaa itseämme".
Kenraali Paavo Talvela Paasikivelle: "Kun olemme kaksi sotaa niin perusteellisesti hävinneet".
Sinä et ole mikään ”kantasuomalainen” vaan etninen Venäjän Tiltu ja homppeli, joka siitä syystä pesii vihaamassaan Suomessa, koska ei uskalla palata kotiin Venäjälle, jossa homoja puolestaan vihataan ja tapetaan!
18.7.44
Leningradin Rintaman lentomäärät jatkavat vähenemistään ja suurtaistelu myös ilmasodan osalta laantuu. Lentomäärät 18.7.44:
- 4 pommikoneilla (tiedustelu)
-4 maataistelukoneilla
- 31 lentoa hävittäjäkoneilla
Ei tappioita Leningradin Rintaman yksiköille. Muutama hävittäjien välinen kohtaaminen joista yksi johtaa suomalaistappioon:
-Bf-109 G-6 (MT-458), ammuttu alas ilmataistelussa Antrean itäpuolella. Luutnantti Jorma Saarinen kuollut. Koneen ampuu alas 159 IAP:n La-5 lentäjä.
-Ju-88 pommikone (JK-262) saa pommituslennolla mennessä toiseen moottoriin öljyvuodon ja koneen laskeutuessa Mensuvaaraan leikkasi moottori kiinni ja laskeutuminen epäonnistui koneen syttyessä tuleen. Ohjaaja loukkaantui ja kone tuhoutui.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet 18.7. 44:
- 2 La-5: Saarinen ❌ ja Karhila ❌
-Airacobra: Luukkanen ❌
- Jak-9: Tuominen ❌
275.hävittäjälentodivisioonan rykmentit ja tiedusteluosasto 13 ORAP (joka käytti Jak-9 koneita) eivät raportoineet lentokonetappioita eikä lentäjämenetyksiä.
Heinäkuun puolivälissä 275. hävittäjälentodivisioonan rykmentit (14. ja 29.Kaartin hävittäjälentorykmentti sekä 159., 191. ja 196.Hävittäjälentorykmentti) suorittivat pääasiassa partiolentoja, suojasivat maajoukkoja ja saattoivat harvalukuisia rynnäkkökoneiden lentoja. Ilmataistelujen intensiteetti suomalaisten ja saksalaisten lentäjien kanssa oli jo vähäistä.
18.7.44 mennessä oli Saarinen viides hävittäjälentäjätappio suomalaisille heinäkuussa ja kaikkiaan 13 hävittäjäkonetta ammuttiin alas tai teki pakkolaskun saatuaan osumia 1.7-18.7.44. Kesäkuussa näitä tapauksia oli 21. Kaikkiaan 23 suomalaisten hävittäjäkonetta tuhoutunut ilmataisteluissa ja 5 tuhottu lentokentille ajalla 2.6-18.7.44. Lentäjistä Nils Katajainen ammuttu alas ilmataisteluissa kaksi kertaa. Jälkimmäinen johti sellaisiin vammoihin että hänen jatkosotansa päättyi 5.7.44.
19.07.44
275. hävittäjälentodivisioonan kolme rykmenttiä – 14. kaartin hävittäjälentorykmentti (14 GIAP) sekä 159. ja 196. hävittäjälentorykmentti (159 IAP ja 196 IAP ) – siirtyivät Karjalan kannakselta Narvan suunnalle. Tämän jälkeen Kannaksella ei operoi enää La-5 ja Airacobra-hävittäjiä. Leningradin Ilmapuolustuksen yksiköt eivät ole kärsineet enää yli 2 viikkoon tappioita Kannaksen suunnalla ja sen lentorykmenttien huomio on ollut jo pitkään Leningradin länsi ja eteläosissa.
Leningradin Rintaman lentomäärät 19.7.44:
- 4 pommikoneilla (tiedustelu)
-4 maataistelukoneilla
-33 hävittäjäkoneilla
Yht vain 41 lentoa
Suomalaisten lentomäärät 19.7.44
-24 lentoa hävittäjäkoneilla
Saksalaisten lentomäärät:
- 8 Jabo-pommituslentoa Äyräpäähän, ei siltoihin osumia.
Suomen tiedustelun mukaan kaikki puna-armeijan sillat Äyräpäästä Vasikkasaaren kautta Vuoksen suunnalle kunnostetut. Osasto Kuhlmey ei siten missään vaiheessa kyennyt tuhoamaan sen paremmin Talin-Ihantalan suunnalla kuin Vuosalmellakaan pysyvästi siltoja.
Leningradin Rintaman yksiköillä ei taisteletappioita lentokoneista eikä lentäjistä 19.7.44 eikä se myöskään esitä väitteitä ilmavoitoista.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet 19.7.44:
-4 Jak-9: Emil Vesa 1❌ , Olli Puro 1❌ ja Erik Teromaa 2❌ .
Ei ilmavoittoja suomalaisille lentäjille.
Tulos: 0/4.
"Suomen tiedustelun mukaan kaikki puna-armeijan sillat Äyräpäästä Vasikkasaaren kautta Vuoksen suunnalle kunnostetut. Osasto Kuhlmey ei siten missään vaiheessa kyennyt tuhoamaan sen paremmin Talin-Ihantalan suunnalla kuin Vuosalmellakaan pysyvästi siltoja."
Saman ilmiö oli yleinen myös Lapissa ja Pohjois-Norjassa jossa tämä sama I. /SG3 ja 1./SG5 pommitti siltoja ja Hannu Valtosen keräämien tietojen mukaan puna-armeija korjasi sillat muutamassa tunnissa. Ei Stukat ja Jabot puna-armeijan vyöryä voineet pysäyttää itärintamalla.
Olli Purolla oli kova kiihko saada "ilmavoittoja" jotta 30 pudotuksen" raja saavutettu ja 50 000 markkaa tienattu - kepulikonstein.
20.07.44
Leningradin Rintaman lentomäärät 20.7.44:
-2 pommikoneiden tiedustelulentoa
- vain 12 lentoa hävittäjäkoneilla
Suomalaiset suorittavat Kannaksella, Viipurinlahdella ja Söderskärin alueella 44 tiedustelu-ja torjuntalentoa
Leningradin Rintama ei menettänyt lentokoneita 20 7.44 Kannaksella ja Viipurinlahdella. 275.hävittäjälentodivisioona raportoi kahdesta ilmataisteluista joissa se ei kärsinyt tappioita eikä myöskään esittänyt ilmavoittoväitteitä.
Itämeren laivasto ei myöskään menettänyt hävittäjäkoneita Viipurinlahdella 20. heinäkuuta 1944. Maihinnousuoperaatioiden aktiivinen vaihe ja lentokoneiden laajamittainen käyttö kyseisellä alueella päättyivät jo 10. heinäkuuta 1944 mennessä. Tuohon ajankohtaan mennessä Itämeren Laivaston ilmavoimat ja merivoimat olivat jo siirtäneet painopisteensä hyökkäyksen tukemiseen muilla suunnilla (Narva ym)
Suomalaisten tappiot:
1) Bf-109 G (MT-475)Luutnantti Toimi Juvonen oli tiedustelulennolla Tali-Ihantalan alueella luutnantti Teromaan siipikoneena. Koneet joutuivat ilmataisteluun vihollisen kanssa, jossa Juvosen MT-475 vaurioitui. Moottorin pysähdyttyä hän yritti pakkolaskua pellolle Joutsenon Pätilässä, mutta kone ajautui metsään, kone tuhoutui ja Juvonen menehtyi. Neuvostolentäjä ei havainnoinut aiheuttaneensa tappion suomalaisille eli kyseessä oli ilmavoitto ilman ilmavoittoväitettä.
2) Bf-109 (MT-407), ammutaan alas ilmataistelussa noin klo 9.35 Söderskärin luona. Luutnantti Nyholm (HävLeLv 30) pelastautui laskuvarjolla. Koneen ampuu alas Itämeren Laivaston 21 IAP:n Jak-9 lentäjä, joko Brishko tai Strugalin
3) Bf-109 (MT-486), ammutaan alas ilmataistelussa noin klo 9.35 Söderskärin luona. Lentäjä vänrikki Toiviainen (HävLeLv 30) kadonnut. Koneen ampuu alas Itämeren Laivaston 21 IAP:n Jak-9 lentäjä, joko Brishko tai Strugalin. Toiviainen julistettu kuolleeksi.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet 20.7.44:
3 La-5: Erik Teromaa 1❌ ja Eero Riihikallio 2❌
Suomalaisten ilmavoittoväitteet Äyräpään suunnalta (alkuperäisessä raportissa Heinjoki-Tali välisellä alueella) . Leningradin Rintama ei menettänyt hävittäjäkoneita eikä muita koneita Kannaksen suunnalla 20.7 44. Riihikallion ja Teromaan ilmavoittoväitteet vailla perusteita.
Suomalaiset häviävät suurtaistelun viimeisenä päivänä hävittäjien väliset ilmataistelut 0-3.
Tässä on miettimistä niille jotka ovat uskoneet myyttiin suomalaisten lentäjien 1:30 voittosuhteesta ilmataisteluissa:
Heinäkuun 1944 Ilmataisteluissa vihollishävittäjiä vastaan suomalaiset ampuivat alas 20 hävittäjää. Mutta omat tappiot olivat suuremmat kuin mitä edes 1:2 voittosuhde olisi sallinut:
- Bf-109 (MT-446): ammutaan alas ilmataistelussa Nuijamaan alueella, kone tuhoutuu. Luutnantti Lauri Silvennoinen pelastautuu laskuvarjolla. 2.7.44
-Bf-109 (MT-241)saa ilmataistelussa osumia ja tekee pakkolaskun Lappeenrannan kentän eteläpuolelle pelolle, kone vaurioituu, lentäjä säilyy vammoitta. 2.7.44
- Morane-hävittäjä (MS-627), ammutaan alas ilmataistelussa aamulla 3.7.44. Kapteeni U. Miettinen sotavangiksi Viipurin lähellä.
- Morane-hävittäjä (MS-645), ammutaan alas ilmataistelussa aamulla 3.7.44. Luutnantti Lauri Pärssinen kadonnut, julistetaan myöhemmin kuolleeksi.
-Bf-109-G2 (MT-235), ammuttaan alas ilmataistelussa 3.7.44. Lentäjä Viktor Pyötsiä pelastautuu laskuvarjolla
-Bf-109-G6 (MT-409), ammuttaan alas ilmataistelussa 3.7.44. Lentäjä Yrjö Pallasvuo kuollut.
-Bf-109-G6 (MT-462), saa osuman ilmataistelussa 3.7.44, lentäjä Nils Katajainen tekee koneellaan mahalaskun. Konetta ei kirjata menetetyksi (ainakaan tuossa vaiheessa)
-Bf-109 (MT-432) saa ilmataistelussa Itämeren Laivaston hävittäjiä vastaan osuman 5.7.44, kone menettää ohjattavuutensa ja kone syöksyy maahan Hanhijoella, lentäjä Myllylä pelastautuu laskuvarjolla
-Bf-109 (MT-476) saa osuman ilmataistelussa Itämeren Laivaston hävittäjiä vastaan 5.7.44. Nils Katajainen teki pakkolaskun kone mahallaan Lappeenrannan kentälle, kone tuhoutuu.
-MT-455 vaurioitui pahoin laskussa lentokentälle 6.7.44
-Bf-109 (MT-440), vihollishävittäjä ampuu alas ilmataistelussa, kone tuhoutuu. Risto Helava pelastautuu laskuvarjolla puna-armeijan kontrolloimalle alueelle ja jää sotavangiksi 11.7.44.
- Bf-109 G-6 hävittäjä (MT-458) ammutaan alas ilmataistelussa, kone tuhoutuu. Lentäjä luutnantti Saarinen kuollut. 18.7.44.
- Bf-109 G-6 (MT-407)ammutaan alas ilmataistelussa, kone tuhoutuu. Lentäjä luutnantti Nyholm pelastautui laskuvarjolla. 20.7.44
-Bf-109 G-6 (MT-486)ammutaan alas ilmataistelussa, kone tuhoutuu. Lentäjä vänrikki Toiviainen julistetaan kuolleeksi. 20.7.44
-Bf-109 G-6 (MT-475) saa ilmataistelussa osuman , kone tekee pakkolaskun Joutsenoon. Pakkolaskun yhteydessä koneen lentäjä Juvonen kuoli. Kone tuhoutuu korjauskelvottomaksi.
2.6-20.7.44 Kannaksella, Viipurinlahdella ja Suomenlahden itäosassa suomalaiset menettävät sotalennoilla 27 hävittäjäkonetta tuhoutuneena ja 10 pakkolaskun tehneenä/vaurioituneena, yht siis 37 konetta. Ilmavoittoja vihollisen hävittäjäkoneista hävittäjälentäjillä tuli 51-53. Siis voittosuhde jäi vain noin 1:2 tasolle.
Lentäjämme eivät siis alkuunkaan olleet niin menestyksekkäitä kuin mitä on uskottu ja uskoteltu.
Jo talvisodassa hävittäjien välisissä ilmataisteluissa suomalaisten voittosuhde jäi 1:2 lukemaan. Suurin osa talvisodan ilmavoitoista olivat yksittäisiä yksinäisiä pommikoneita. Suomalaiset liioittelivat ilmavoittoväitteillään jatkosodassa ja lopulta suuri osa todella saavutetuista ilmavoitoista olivat ns helppoja tapauksia, esim pommikone ilman saattohävittäjää tai joku lrntovene, tiedustelukone tai muodostelmasta erilleen jäänyt tapaus.
*****Penna Tervo*****
Kesäkuun ja heinäkuun 20 päivän ilmasodassa suomalaiset lentäjät onnistuivat ampumaan alas koneita jotka myös tuhoutuivat tai poiskirjattiin tappioita noin 90 ja saksalaiset lentäjät hieman yli 90 konetta.
Suomalaisilla oli 2.6-20.7.44 Kannaksella ja Viipurinlahdella yhteensä 459 ilmavoittoväitettä. Niistä noin 20% oli ilmavoittoja. Saksalaisten lentäjillä oli ilmavoittoväitteistä todellisia ilmavoittoja n. 70% mikä kuvastaa aika yleistä Saksan itärintaman lentäjien ilmavoittomääriä verrattuna ilmavoittoväitteisiin.
-----Stieglitz-----
II./jG54:n lentäjien (tarkalleen Stab,, 4. ja 5./JG54) ilmavoitot 1.7-20.7.44:
- 19 hävittäjää ja 3 Il-2 maataistelukonetta, yhteensä 22 ilmavoittoa 32 ilmavoittoväitteestä
Suomalaisten lentäjien ilmavoitot 1.7-20.7.44:
-19 hävittäjäkonetta
-1 pommikone
-10 Il-2 maataistelukonetta
Saksalaiset lentäjöt
Yhteensä 30, 132 ilmavoittoväitteestä.
Saksalaiset lentäjät saavuttivat Kannaksella 17.6-20.7 44 yhteensä hieman yli 90 ilmavoittoa ja suomalaiset noin 90 ilmavoittoa.
Stab., 4. ja 5./JG54 lentäjät suorittivat tuolla jaksolla Hannu Valtosen mukaan 984 taistelulentoa eli saavuttivat yhden ilmavoiton 9-10 ilmalentoa kohden. Suomalaiset hävittäjälentäjät suorittivat Kannaksella ja Viipurinlahdella yhteensä hieman yli 2500 sotalentoa ja saavuttivat keskimäärin yhden ilmavoiton 28 lentoa kohden
Saksalaisten tehokkuus suhteessa lentomääriin oli kolminkertainen suomalaisiin verrattuna. II. /JG54: n tappiot olivat myös selvästi pienemmät kuin suomalaisten joka myös korostaa saksalaisten laadullista ylivoimaisuutta suomalaisiin ja neuvostoliittolaisiin verrattuna.
"Suomalaisten lentäjien ilmavoitot 1.7-20.7.44:
-19 hävittäjäkonetta
-1 pommikone
-10 Il-2 maataistelukonetta"
Noista voit huoletta vähentää ainakin yhden ilmavoiton 9.7.44 kun saksalaiset ampuivat alas kaikki 3 Jak-9 hävittäjää sekä yhden Jak-9 hävittäjän 16.7.44. Myös Josef Guardan ilmavoitto varmistunut 15.7.44 illalla. Senkin varmisti suomalainen ilmatorjuntayksikkö Vuosalmelle samana iltana.
Suomalaisten ilmavoittoväitteet olivat kauttaaltaan selvästi epäuskottavampia kuin saksalaisten.
*****Penna Tervo*****
Hävittäjälentolaivue 30:n tappiot 20.7 44 (2 alasammuttua mersua) eivät jääneet laivueella ainoiksi. Siirto- ja muilla lennoilla heiltä tuhoutui Bf-109 Porvoon lähellä ja toinen (MT-408), lentäjä vänrikki Viljakainen) samoin ennen syyskuuta.
Myös Hävittäjälentolaivue 24 ja 34 teloivat kaksi mersua heinäkuun viimeisellä viikolla. Kun 21.7.44 Osasto Kuhlmey sai siirron pois Kannakselta Narvan suunnalle voidaan Kannaksen suurtaistelu ilmasodankin osalta katsoa päättyneeksi 20.7.44. Eikä niin loisteliaasti kuin suomalaiset myytinrakentajat ovat itselleen ja muille uskotelleet.
Suomen ilmavoimat eivät todellakaan edustaneet mitään maailman huippua. Kaukana saksalaisten ja brittien tasosta, amerikkalaisista nyt puhumattakaan. Oikeastaan tasoero saksalaisiin oli suurempi kuin toiseen suuntaan neuvostoliittolaisiin verrattuna. Vuonna 1944 punatähtisten lentäjien joukossa alkoi olla jo melko vaarallisia vastustajia suomalaisille kuten kesän ilmasodan suomalaiset lentäjätappiot osoittivat.
Koko satu suomalaista hävittäjälentäjistä muka "eräinä maailman parhaimmista" on naurettava ja kertonee suomalaisten ikuisesta alemmuuskompleksista jota jotenkin on yritettävä paikata ja lääkitä. Myös pommikonemiehistöjen saavutukset olisi syytä kyseenalaistaa. Muutama esimerkki siitä miten pommikoneemme pudottivat pomminsa kauas halutusta maalista on olemassa. 26.6.44 Talin kohteiden pommituksista on tieto että tuhot neuvostokohteissa olivat olemattomat.
*****Penna Tervo*****
Kyösti Karhila myöhemmin oli todennut haastattelussa että saksalaisiin verrattuna suomalaisten touhu oli amatöörimäistä.
Suomen viestijärjestelmän heikkouksien ja kankeuden vuoksi ainakin 10 Osasto Kuhlmeyn lentokonetta tuhottiin Immolan kentälle ja pitkälle yli 20 vaurioitui.
Osasto Kuhlmey menetti Suomessa ainakin 41 konetta tuhoutuneena ja kun suomalaisten tappiotkin nousivat lopulta yli 50 koneeseen vauriopoistojen myötä oli tappiosuhde Neuvostoliiton vastaaviin tappioihin noin 1:3 ja korkeintaan 1:3,5. Tuo jälkimmäinen suhdeluku edustaa itärintaman vuosien 1943-44 keskiarvoa.
Vihollisvaikutuksesta NL menetti Kannaksella ja Viipurinlahdella kesäkuussa korkeintaan 187 lentokonetta ja heinäkuussa (1.-20.7 44) korkeintaan 68. Onnettomuustapauksissa se toki menetti heikon lentosään päivinä (9.6-13.6.44) sekä 17.6 44 sekä muutamna muina päivinä yli kymmenen konetta kesäkuussa ja 5-6 onnettomuuksissa heinäkuussa. Kaikki myöhemmät vauriopoistot mukaan lukien NL menetti 50 päivässä 300 konetta kun saksalaiset ja suomalaiset yhteensä noin 90 konetta.
Kaikkien kolmen ilmavoimien tappiot olivat enemmän kuin 1% lentomääriin verrattuna mutta vähemmän kuin 2%.
Miten Leningradin Rintaman lentokonetappiot (taistelutappiot) näkyivät verrattuna lentomääriin?
9.6.16.6.44 taistelutappiot olivat 37 lentokonetta, sotalentoja se teki 5818. Tappiot siis vain 0,65%.
17.6.-23.6.44 taistelutappiot 84 ja sotalentoja 4002. Tappiot 2,1% eli yli kolminkertaiset verrattuna jaksoon jossa suomalaiset olivat yksin.
24.6-30.6. 44 taistelutappiot 51 ja sotalentoja 2821. Tappiot 1,81%.
1.7-20.7.44 taistelutappiot 56 ja sotalentoja 4552. Tappiot 1,25%.
Näissä tappioissa ei mukana Itämeren Laivaston lentokonetappiot.
Mikäli vertailukohtana olisi hävittäjälentäjien aiheuttamat tappiot olisi ero vieläkin jyrkempi aikajaksolla jolloin suomalaiset olivat yksin ja ajanjaksoon 17.6-23.6.44 jolloin ylivoimaisesti suurimman osan tappioista Leningradin Rintamalle aiheutti juuri II /JG54:n lentäjät.
9.6-16.6. 44 Leningradin Rintaman tappiot jatka aiheuttivat suomalaiset hävittäjälentäjät olivat vain 0,2 % lentomääriin verrattuna. Suomalaisten hävittäjälentäjien merkitys oli silloin aivan marginaalinen mikä kertoi Suomen ilmavoimien heikkoudesta.
Osasto Kuhlmeyn todelliset tappiot Kannaksella kesä-heinäkuuta 1944 ovat jossain määrin arvoitus. Mikael Holmin taulukoiden perusteella esim hävittäjä yksikkö II. /JG54 olisi kesäkuussa 1944 menettänyt vihollisvaikutuksesta 6 FW-190 A-hävittäjää ja "ilman vihollisvaikutusta" 8 konetta.
Heinäkuussa II. /JG54 menetti vihollisvaikutuksesta 14 hävittäjää ja "ilman vihollisvaikutusta" 10 hävittäjää. Vaikka huomioidaan Immolan kentän pommituksessa tuhoutuneiksi 3 konetta (voinut olla myös 4?)a että ainakin yksi 6./JG54 kone lentäjineen menetettiin 14.7.44 Baltiassa on 5-6 hävittäjäkonetta potentiaalisesti voitu menettää Kannaksen suunnalla heinäkuussa. Todellinen tappio lienee vähäisempi sillä II./JG54 kokonaisuudessaan oli Viron suunnalla jo 22.7.44 ja hyökkäys Narvan rintamalla alkoi 24.7 44.
Immolan pommitukset mukaan lukien Osasto Kuhlmeyn hävittäjäosasto todennäköisesti menetti vihollisvaikutuksesta noin 10 Fw-190 A-hävittäjää ja ilman vihollisvaikutusta (mm siirtolennolla ja lentokenttäonnettomuuksissa) lähemmäs 10.
I. /SG3 raportoi seuraavat Stuka-menetykset kesä-heinäkuussa 1944:
20.6.1944: yksi Ju 87 menetettiin lennolla ilman vihollisen vaikutusta
22.6.1944: yksi Ju 87 menetettiin vihollisen ilmatorjuntatulelle
23.6.1944: yksi Ju 87 menetettiin vihollisen ilmatorjuntatulelle
28.6.1944: yksi Ju 87 menetettiin vihollisen ilmatorjuntatulelle
29.6.1944: yksi Ju 87 menetettiin lennolla ilman vihollisen vaikutusta
2.7.1944: kolme Ju 87 -konetta menetettiin vihollisen pommituksessa ja kaksi vaurioitui vihollisen pommituksessa
6.7.1944: yksi Ju 87 menetettiin vihollisen ilmatorjuntatulelle
6.7.1944: kaksi Ju 87 -konetta menetettiin lennolla ilman vihollisen vaikutusta
7.7.1944: yksi Ju 87 menetettiin vihollisen ilmatorjuntatulelle
8.7.1944: yksi Ju 87 menetettiin vihollisen ilmatorjuntatulelle
9.7.1944: yksi Ju 87 menetettiin vihollisen ilmatorjuntatulelle
13.7.1944: yksi Ju 87 menetettiin vihollisen ilmatorjuntatulelle
13.7.1944: yksi Ju 87 vaurioitui vihollisen ilmatorjuntatulesta
15.7.1944: yksi Ju 87 ilmoitettiin kadonneeksi
16.7.1944: yksi Ju 87 vaurioitui ilmataistelussa
Yhteensä 16 menetettyä Ju-87 konetta joista 12 sotalennoilla. Kriittisesti pitää suhtautua siihen oliko todelliset syyt ilmatorjunnan sijasta vihollishävittäjien tulitukset
Heinäkuun viimeisellä viikolla :
25.7.1944: yksi Ju 87 menetettiin vihollisen ilmatorjuntatulelle
25.7.1944: yksi Ju 87 vaurioitui vihollisen ilmatorjuntatulesta
I./S.G. 5:n tappiot (Jabot) ajanjaksolla 17.6.1944–31.7.1944 olivat seuraavat:
21.6.1944: yksi FW 190 menetettiin muulla kuin taistelulennolla
22.6.1944: yksi FW 190 menetettiin taistelutehtävässä ilman vihollisen osuutta
23.6.1944: yksi FW 190 jäi kadoksiin
23.6.1944: kaksi FW 190 -konetta tuhoutui vihollisen ilmatorjuntatulessa
2.7.1944: kolme FW 190 -konetta tuhoutui vihollisen pommituksessa
3.7.1944: yksi FW 190 vaurioitui muulla kuin taistelulennolla
5.7.1944: yksi FW 190 menetettiin taistelutehtävässä ilman vihollisen osuutta
7.7.1944: yksi FW 190 menetettiin taistelutehtävässä ilman vihollisen osuutta
9.7.1944: yksi FW 190 menetettiin taistelutehtävässä ilman vihollisen osuutta
27.7.1944: kaksi FW 190 -konetta menetettiin ilmataistelussa
30.7.1944: yksi FW 190 tuhoutui vihollisen ilmatorjuntatulessa
Yhteensä menetettiin siis 14 FW 190 -konetta (Jabot) ja yksi vaurioitui. 10 näistä tuhoutui taistelulennolla.
Yhteensä 12 Stukaa ja 10 Jaboa tuhoutui taistelulennoilla. 3 Stukaa ja 3 Jaboa neuvostokoneet tuhosivat lentokentille. 1 Jabo tuhoutui muulla lennolla kuin taistelulennolla.
Mikael Holmin tilaston perusteella II./JG54 olisi menettänyt tuhoutuneina 38 hävittäjäkonetta kesä-heinäkuussa 1944. Toki läheskään kaikkia ei tietenkään Suomessa koska 6./JG54 ei missään vaiheessa ollut Suomessa ja 20.7.44 jälkeen muutkin lentueet siirtyivät Narvan suunnalle. Näistä 38 koneesta 20 oli kirjattu vihollisvaikutuksesta menetetyiksi. Ja kun näistä 4 tiedetään tuhoutuneen Immolan kentän pommituksessa on 16 koneen tapaus liittynyt sota lentoihin jossa vihollinen auheutti tappiot. Siitä ei tietoa tuhosi Neuvostoliitto Baltiassa myös II./JG54:n koneita lentokentille.
Ainakin yksi 6./JG54:n kone lentäjineen oli menetetty 14.7 44 Baltiassa.
https://www.ww2.dk/oob/bestand/jagd/biijg54.html
Suomalaiset ilmatorjuntayksiköt vahvistivat 23.6.44 että Fw-190 koneet ampuivat noin 13.30 kolme Il-2 konetta ja yksikkö Sairalan alueella klo 14.15 että Fw-190 kone pudotti hävittäjäkoneen klo 14.15. Jälkimäinen todiste viittaa vahvasti siihen että suomalaiset ampuivat ilmataisteluissa 23.6.44 vain yhden pommikoneen ja yhden Il-2 koneen. Suomalaisten jo muutenkin kutistuneet oletetut ilmavoitot supistuivat tuona päivänä 3 koneella lisää jotka taas menivät II./JG54 lentäjillä.
*****Penna Tervo*****
Todellakin. Josef Quarda ja Werner Huss 4./JG54 esittivät ampuneensa alas 5 Il-2 konetta 5 minuutin sisällä 23.kesäkuuta klo 13.25-13.30 ja kaksi suomalaista ilmatorjuntayksikköä tuolla alueella todistivat kuinka 3 Il-2 konetta putosivat muutaman minuutin sisällä.
Ja I/Kev.It.Ptri 9 vahvisti myös samana päivänä että viholliskone ammuttu alas klo 14.15 Sairalan ja Koljolan välillä ja samaan aikaan kaksi FW-konetta kierteli alueen yläpuolella, lentäjä hyppäsi laskuvarjolla. Gerhard Thyben esitti juuri tuolla alueella ilmavoittoväitteen La-5 koneesta klo 14.12.
23.kesäkuuta 1944 Leningradin Rintama menetti 5 Il-2 konetta joista 3 tai 4 ilmataisteluissa ja 1-2 ilmatorjunnan vuoksi. Suomalaiset hävittäjälentäjät ovat siten pudottaneet tuona päivänä korkeintaan yhden Il-2 koneen. Ja suomalaisilla oli pitkä liuta väitteitä La-5 koneista ja saksalaisilla vain tuo Thybenin väite näyttää ilmeiseltä että ainoan La-5 tappion Leningradin Rintama kärsi saksalaisia vastaan.
-----Stieglitz-----
Leningradin Rintaman käytössä ollut kaukopommitusorganisaation eli ADD:n 334.pommituslentodivisioona (334 BAD) joka käytti uusia Tu-2 pommikoneita vedettiin kokonaisuudessaan Kannakselta jo 20.6.44 eli Viipurin valtauksen päivänä.
STAVKA ei halunnut panostaa siten Suomen suunnalle koska Suomen rintama oli toisarvoinen.
Taisteluissa 334 BAD menetti 3 Tu-2 konetta joista 2 ampuivat alas Brewster-lentäjät ja yhden pudotti ilmatorjunta.
Ilmatorjuntayksikkö Kev.It.Ptri 69 joka toimi Suulajärven lentokentällä raportoi 10.kesäkuuta 1944 aamulla klo 7.20 kuinka pommikone oli ammuttu Suulajärven lentokentän itäpuolella. Tämä vahvistaa että Väinö Kauppi oli se lentäjä joka ampui Tu-2 pommikoneen alas Suulajärvellä eikä esimerkiksi Ilmari Juutilainen. Kaupin ilmavoiton vahvisti tosin myös Neuvostoliiton 13.ilma-armeijan raportti jossa juuri Brewster-hävittäjä pudotti Tu-2 koneen.
Hävittäjälentäjä Antti Tani väitti ampuneensa 1.heinäkuuta 1944 iltapäivällä 3 Il-2 konetta ja Ilmari Juutilainen 2 Il-2 konetta Juustilassa. Neuvostoliittolaiset todella menettivät kaksi Il-2 konetta tuona päivänä juuri Juustilassa mutta ne ampuivat alas Kevytilmatorjuntapatteri 26:n jaokset. Ensimmäisen iltapäivällä ja toisen myöhään illalla. Myös neuvostoliittolaiset dokumentit esittävät koneiden joutuneen ilmatorjunnan pudottamaksi. Toisen koneen lentäjä jäi sotavangiksi. Iltapäivällä pudotetun koneen dokumenttipaperit annettiin ilmatorjuntapatteriston komentajalle.
Juutilaisen ja Tanin ilmavoittoväitteet kumoutuvat. Juurilaisen ilmavoitot kutistuvat kuin pyy maailmanlopun edellä. Taas kerran suomalaisten lentäjien sankarilaulut typistyvät pelkäksi viheltelyksi.
Marsalkalla oli ikävä kyllä vain kannikat väistelyssä.
Koska suomalaisten ilmavoitoista hävittäjäkoneita vastaan pyyhkiytyy pois seuraavat:
23.6.44: ei ammuttu alas La-5 konetta (ainoan pudotti Gerhard Thyben)
1.7.44: ammuttu alas vain 1 Jak-9 (Paavo Myllylä)
9.7.44: ei ammuttu alas yhtään Jak-9 konetta (3 pudotti saksalaiset)
16.7.44: vain yksi Jak-9 pudotus (toinen meni saksalaisille)
ampuivat suomalaiset hävittäjälentäjät Kannaksella ja Viipurinlahdella 1.6-20.7.44 kaikkiaan 48 hävittäjäkonetta. Suomalaisten omat tappiot 27 sotalennoilla tuhoutunutta 10 vaurioitunutta hävittäjäkonetta. Näistä 25 tuhoutunut ilmataistelussa vihollisen hävittäjäkoneita vastaan ja 8 tai 9 vaurioitui.
Näin ollen suomalaisten lentäjien voittosuhde ei ollut edes 1:2. Heinäkuussa voittosuhde oli 1:1.7. (10 konetta putosi vihollishävittäjän tulituksesta ja 3 vaurioitui, suomalaiset ampuivat alas 17 vihollisen hävittäjäkonetta).
Siinä vähän sulateltavaa Väinömöisille.
Suomalaisten hävittäjien välisissä ilmataisteluissa saama voittosuhde heikkeni selvästi jatkosodan loppupuolella. Vuonna 1943 Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa se oli 12 oman hävittäjän tappio versus 37 ilmavoittoa hävittäjistä eli noin 1:3.
Kesällä 1944 jo alle 1:2.
"Heinäkuussa voittosuhde oli 1:1.7. (10 konetta putosi vihollishävittäjän tulituksesta ja 3 vaurioitui, suomalaiset ampuivat alas 17 vihollisen hävittäjäkonetta)."
Tulos oli vieläkin vaatimattomampi heinäkuussa 1944 Kannaksella sillä suomalaiset menettivät ilmataistelussa 10 mersua ja 2 Moranea. Siis yhteensä 12 hävittäjäkonetta tuhoutui.
Suomalaisten ilmataistelujen voittosuhde oli siten 1:1.5 tai jopa hieman heikompi vihollishävittäjiä vastaan.
*****Penna Tervo*****
2.kesäkuuta 1944 sai ilmataisteluissa ylikersantti Emil Vesan MT-209 osumia niin että hänen oli tehtävä pakkolasku. Siis ainakin 11 suomalaisten hävittäjäkonetta joutui tekemään joko pakkolaskun tai vaurioitui pahasti ilmataisteluissa. Emil Vesa väitti ampuneensa alas La-5 koneen mutta mitään hävittäjätappioita neuvostoliittolaiset eivät tuona päivänä kärsineet. Sen sijaan suomalaisten MT-204 ammuttiin alas ilmataistelussa ja luutnantti Heikki Herrala kuoli.
Ei se että ammuttiin alas 1.7-20.7.44 Kannaksella ilmataisteluissa 17 vihollishävittäjää mutta menetettiin samalla 12 omaa hävittäjäkonetta ilmataisteluissa ole mikään osoitus suomalsisten hävittäjälentäjien erinomaisuudesta. Tulos osoittaa että ilmasota oli menossa Suomen lentäjille yhä hankalammaksi. Kai siksi sodan jälkeen pönkitettiin tuota myyttiä 1:30 voittosuhteesta. Suomalaiset elivät lumetodellisuudessa.
Ilmataisteluista 16.7.44 löytyy tietoa jotka - taas kerran - vievät suomalaisilta oletetun ilmavoiton pois. Nimittäin iltapäivällä Vuosalmella ollut Ilmatorjuntayksikkö vahvistaa FW-190 koneiden pudottaneen Jak-9 hävittäjän. Lentäjä pelastautui laskuvarjolla ja jää sotavangiksi.
108.Raskasilmatorjuntapatteri raportoi klo 15.50:
""Ilmataistelu, jossa FW:t pudottivat yhden Jak-7:n palavana maahan."
Kyseessä oli Jak-9 kone jonka lentäjä kaartinluutnantti Ivan Sklyarenko jää sotavangiksi.
Suomalaisten 2 ilmavoittoväitteestä Jak-9 koneista vain yksi on ollut ilmavoitto (tapahtui varhain aamulla) . Saksalaiset puolestaan eivät esittäneet ilmavoittoväitteitä mutta he ampuivat alas Sklyarenkon koneen ja vaurioittivat La-5 konetta sen verran että kone tuhoutui lentokentälle laskeuduttuaan korjauskelvottomaksi.
Saksalaisilla oli myös 21.6.44 kaksi ilmavoittoa ilman ilmavoittoväitettä (Itämeren Laivaston 2 La-5 konetta) . Ja samoin 28.6.44 kaksi ilmavoittoa Airacobrista ilman ilmavoittoväitettä.
Suomalaisilla tällaisia oli 9.6.44 kun Paavo Myllylä vaurioitti Il-2 konetta ja kone tuhoutui laskeutumisen yhteydessä korjauskelvottomaksi. Toinen vastaava oli Olli Puhakalla kun hän 29.6.44 vaurioitti Airacobraa ja tämä kone vaurioitui pakkolaskussa korjauskelvottomaksi.
Toisen maailmansodan ilmasodassa liioittelu (engl. overclaiming) oli täysin yleismaailmallinen ilmiö, joka koski kaikkia sodan osapuolia. Kyse ei yleensä ollut tietoisesta valehtelusta, vaan ilmataistelun luonteesta: kun useampi lentäjä ampui samaa kohdetta, joka lopulta syöksyi savuttaen pilveen, jokainen saattoi luulla hyvässä uskossa pudottaneensa koneen yksin.
Sodan jälkeen tehdyissä arkistovertailuissa (jossa verrattiin esitettyjä väitteitä vastustajan todellisiin konetappioihin) on paljastunut, mitkä maat ja osapuolet kuorruttivat tilastojaan kaikkein rajuimmin.
Eniten liioitelleet osapuolet
Historiantutkimuksen valossa kaksi maata erottuu ilmoitusten massiivisessa mittakaavassa ylitse muiden: Japani ja Neuvostoliitto. Myös pommikoneiden konekiväärimiehet (erityisesti yhdysvaltalaiset) tekivät poikkeuksellisen suuria virheitä.
1. Japani (Äärimmäisin liioittelu)
Sodan loppuvaiheessa erityisesti keisarillisen Japanin laivaston ja armeijan ilmavoimien väitteet muuttuivat, historioitsijoiden sanoin, suorastaan "fantasiaksi".
Esimerkki: Formosan (Taiwanin) ilmataisteluissa lokakuussa 1944 japanilaiset lentäjät ilmoittivat upottaneensa tai vaurioittaneensa vakavasti peräti 11 yhdysvaltalaista lentotukialusta ja kymmeniä muita sotalaivoja. Todellisuudessa yhtäkään amerikkalaista tukialusta ei upotettu, ja vain kaksi risteilijää vaurioitui pahoin.
Ilmavoitoissa Japanin loppusodan tilastot kerrottiin rutiininomaisesti 5- tai jopa 10-kertaisiksi verrattuna amerikkalaisten todellisiin menetyksiin, koska kokemattomat korvaavat lentäjät eivät kyenneet arvioimaan osumiaan ja propaganda vaati voittoja.
2. Neuvostoliitto (VVS)
Neuvostoliiton ilmavoimien pudotusväitteet olivat läpi sodan erittäin korkeita ja sisälsivät valtavasti päällekkäisyyksiä, osittain poliittisen paineen ja byrokratian vuoksi.
Esimerkki: Kurskin taistelussa (1943) neuvostoliittolainen 2. ilma-armeija väitti pudottaneensa 487 saksalaista lentokonetta. Saksalaisten omat tarkat tappiokirjanpidot osoittivat todelliseksi menetykseksi vain 41–58 konetta. Liioittelukerroin oli siis lähes 10-kertainen.
Koko itärintaman mittakaavassa Neuvostoliiton väitteet olivat tyypillisesti 3–5-kertaisia todellisuuteen nähden.
3. Pommikoneiden ampujat (Erityismaininta)
Kaikkien maiden pommikoneiden (erityisesti Yhdysvaltain USAAF:n B-17 "Lentävä linnoitus" -koneiden) ampujien väitteet olivat massiivisen liioiteltuja.
Kun suuri pommikone-osasto joutui saksalaishävittäjien hyökkäyksen kohteeksi, kymmenet eri ampujat tulittivat samaa saksalaista konetta. Kun tuo yksi kone syöksyi alas, 15 eri ampujaa saattoi vilpittömästi raportoida "varmasta pudotuksesta".
Ensimmäisellä Schweinfurt-Regensburg-pommitusretkellä (1943) amerikkalaiset ampujat väittivät pudottaneensa 288 saksalaishävittäjää. Saksan Luftwaffen todelliset tappiot olivat vain 25–27 konetta.
Nyrkkisääntö historioitsijoille: Kun tutkitaan toisen maailmansodan ilmasotaa, nykyiset historioitsijat eivät koskaan käytä tilastoissa lentäjien tekemiä "ilmavoittoyhteenlaskuja". Ainoa luotettava tapa tietää todellisuus on katsoa, mitä vastapuolen tappiokirjanpitoon (menetetyt miehet ja koneet) on merkitty.
...ja kuten olemme ylläolevista ehdottoman luotettavista kommenteista voineet päätellä , Puna-armeija menetti ulkomaalaisten toimittamien huonolaatuisten osien ja polttoaineiden takia muutaman koneen pajalle mutta valtasi sankarillisesti ihan ehjänä vihulaisen härveleitä tilalle ..
niinhän vaikka ?
Toisen maailmansodan ilmasodassa liioittelu (engl. overclaiming) oli täysin yleismaailmallinen ilmiö, joka koski kaikkia sodan osapuolia. Kyse ei yleensä ollut tietoisesta valehtelusta, vaan ilmataistelun luonteesta: kun useampi lentäjä ampui samaa kohdetta, joka lopulta syöksyi savuttaen pilveen, jokainen saattoi luulla hyvässä uskossa pudottaneensa koneen yksin.
Sodan jälkeen tehdyissä arkistovertailuissa (jossa verrattiin esitettyjä väitteitä vastustajan todellisiin konetappioihin) on paljastunut, mitkä maat ja osapuolet kuorruttivat tilastojaan kaikkein rajuimmin.
Eniten liioitelleet osapuolet
Historiantutkimuksen valossa kaksi maata erottuu ilmoitusten massiivisessa mittakaavassa ylitse muiden: Japani ja Neuvostoliitto. Myös pommikoneiden konekiväärimiehet (erityisesti yhdysvaltalaiset) tekivät poikkeuksellisen suuria virheitä.
1. Japani (Äärimmäisin liioittelu)
Sodan loppuvaiheessa erityisesti keisarillisen Japanin laivaston ja armeijan ilmavoimien väitteet muuttuivat, historioitsijoiden sanoin, suorastaan "fantasiaksi".
Esimerkki: Formosan (Taiwanin) ilmataisteluissa lokakuussa 1944 japanilaiset lentäjät ilmoittivat upottaneensa tai vaurioittaneensa vakavasti peräti 11 yhdysvaltalaista lentotukialusta ja kymmeniä muita sotalaivoja. Todellisuudessa yhtäkään amerikkalaista tukialusta ei upotettu, ja vain kaksi risteilijää vaurioitui pahoin.
Ilmavoitoissa Japanin loppusodan tilastot kerrottiin rutiininomaisesti 5- tai jopa 10-kertaisiksi verrattuna amerikkalaisten todellisiin menetyksiin, koska kokemattomat korvaavat lentäjät eivät kyenneet arvioimaan osumiaan ja propaganda vaati voittoja.
2. Neuvostoliitto (VVS)
Neuvostoliiton ilmavoimien pudotusväitteet olivat läpi sodan erittäin korkeita ja sisälsivät valtavasti päällekkäisyyksiä, osittain poliittisen paineen ja byrokratian vuoksi.
Esimerkki: Kurskin taistelussa (1943) neuvostoliittolainen 2. ilma-armeija väitti pudottaneensa 487 saksalaista lentokonetta. Saksalaisten omat tarkat tappiokirjanpidot osoittivat todelliseksi menetykseksi vain 41–58 konetta. Liioittelukerroin oli siis lähes 10-kertainen.
Koko itärintaman mittakaavassa Neuvostoliiton väitteet olivat tyypillisesti 3–5-kertaisia todellisuuteen nähden.
3. Pommikoneiden ampujat (Erityismaininta)
Kaikkien maiden pommikoneiden (erityisesti Yhdysvaltain USAAF:n B-17 "Lentävä linnoitus" -koneiden) ampujien väitteet olivat massiivisen liioiteltuja.
Kun suuri pommikone-osasto joutui saksalaishävittäjien hyökkäyksen kohteeksi, kymmenet eri ampujat tulittivat samaa saksalaista konetta. Kun tuo yksi kone syöksyi alas, 15 eri ampujaa saattoi vilpittömästi raportoida "varmasta pudotuksesta".
Ensimmäisellä Schweinfurt-Regensburg-pommitusretkellä (1943) amerikkalaiset ampujat väittivät pudottaneensa 288 saksalaishävittäjää. Saksan Luftwaffen todelliset tappiot olivat vain 25–27 konetta.
Nyrkkisääntö historioitsijoille: Kun tutkitaan toisen maailmansodan ilmasotaa, nykyiset historioitsijat eivät koskaan käytä tilastoissa lentäjien tekemiä "ilmavoittoyhteenlaskuja". Ainoa luotettava tapa tietää todellisuus on katsoa, mitä vastapuolen tappiokirjanpitoon (menetetyt miehet ja koneet) on merkitty.