9.armeijan tietojen mukaan puna-armeijan 54.divisioona menetti 45 päivän taisteluissa
-2118 kaatumutta
-3742 haavoittunutta
-573 kadonnutta
Yrittäessään 29.2. 40 lähtien sodan loppuun (13.3.40) murtautua saarrettujen 53.divisioonisn joukkojen yhteyteen 163.divisioona menetti 993 miestä kaatuneina, 3295 haavoittuneina ja 191 kadonneina.
Puna-armeijan Repolan ryhmän kokonaistappiot olivat:
-3200 kaatuneina
- 9500 haavoittuneina
- 400 vangittuina
Suomalaisten tappiot olivat Kuhmon suunnan taisteluissa olivat:
- 1348 kaatuneina
- 3123 haavoittuneina
- 132 katosi
- 12 jäi sotavangiksi
Suomalaisten tappiot olivat noin 1/3 puna-armeijan tappioista vaikka he käyttivät suhteellisen paljon tykistöä tällä suunnalla (jotka olivat poissa päärintamalta Kannakselta).
Lähde: Vjatseslav Nikitin, "Suomen armeijan venäläinen perintö"
-2118 kaatumutta
-3742 haavoittunutta
-573 kadonnutta
Yrittäessään 29.2. 40 lähtien sodan loppuun (13.3.40) murtautua saarrettujen 53.divisioonisn joukkojen yhteyteen 163.divisioona menetti 993 miestä kaatuneina, 3295 haavoittuneina ja 191 kadonneina.
Puna-armeijan Repolan ryhmän kokonaistappiot olivat:
-3200 kaatuneina
- 9500 haavoittuneina
- 400 vangittuina
Suomalaisten tappiot olivat Kuhmon suunnan taisteluissa olivat:
- 1348 kaatuneina
- 3123 haavoittuneina
- 132 katosi
- 12 jäi sotavangiksi
Suomalaisten tappiot olivat noin 1/3 puna-armeijan tappioista vaikka he käyttivät suhteellisen paljon tykistöä tällä suunnalla (jotka olivat poissa päärintamalta Kannakselta).
Lähde: Vjatseslav Nikitin, "Suomen armeijan venäläinen perintö"
Vastaukset 5
Vanhimmat
Talvisodan loppupuolen taisteluissa osapuolten tappiosuhdelukema ei ollut enää edes 1:3. Suomalaiset toki hyökkäsivät Kuhmon suunnalla mutta talvisodan mittapuulla kova tykistöammuskulutus korpiseudulla kaukana päärintamasta oli hämmästyttävää kun samaan aikaan Kannaksella Suomen armeija oli luhistumispisteessä.
Kuhmon taisteluista enemmän:
Talvisodan historia osa 3: Kuhmon taistelut, Luku 10, sivut 207-252
Taistelut kolmoismotia vastaan: sivu 246-249 samat kranaattimäärät löytyy täältäkin.
Esikuntakukkulan valtaus:
s. 247 "Kaikkiaan oli oli käytössä Kuhmon oloissa ennen kokematon tulituki, yhteensä noin 4500 kranaattia. Hävitystuli, käsittäen 2000 kranaattia, alkoi 1.3. aamulla. Tulivalmisteluksi se muuttui tuntia ennen 2.3. klo 19.00 ollutta H-hetkeä, jolloin murtokohtaan ammuttiin eri aseilla 3000 kranaattia. Saattotuli, koostuen 1500 kranaattia, jatkui klo 22.00 saakka Esikuntakukkulan taakse ja sivuille. Vaikutus oli valtava."
Lauelahti Läntisen valtausvalmistelut:
s. 248 "Tulivalmisteluun ja saattoon hyökkäystä tukeneella III/KTR 9:lla oli käytössään 1810 ja neljällä kranaatinheitinjoukkueella 2500 ammusta. 4.Er.Ptri ja 1./KTR 9:n kanuunat, yksi panssarintorjuntatykki ja vallattu haupitsi aloittivat 11.3. klo 5 suora-ammuntatulensa. Patteristo yhtyi tulitukseen 12.3. aamulla ja kranaatinheittimet vähän ennen hyökkäysjetkeä. Kaikkiaan oli käytössä 7 300 erilaista kranaattia."
4500 7300=11800
---
Talvisotakronikka, Gummerus 1989, sivu 161, 170, 179
Tehtiinkö Talvisodan tykistötulitusennätys Kuhmossa?
Vastaus on: TEHTIIN
76 mm ruotsalaisilla tykeillä ammuttiin 3 junavaunullista naapurin motteihin ja siitäkään huolimatta ne ei antautuneet. Jokaisella tykillä ammuttiin 1500-2000 laukausta ja putket likimain loppuun.
On oikeastaan käsittämätöntä että suomalaisten voimia käytettiin noinkin paljon Kuhmon suunnalla talvisodan lopulla kun samaan aikaan Suomen armeija oli todella suurissa vaikeuksissa Viipurinlahdella, Talissa ja Äyräpäässä.
Ohto Mannisen mukaan talvisodan 13 viimeisen päivän aikana Kannaksella osapuolten tappiosuhde oli enää 1:2,7. Suomalaisten tappiot 20 000 ja puna-armeijan 54 000.
Suomen armeija tappiot noin pienelle armeijalle olivat aivan liian suuret. Romahdus oli jo lähellä.
ks ?