Jossain vaiheessa ihmiset päättivät, että kuolemanjälkeinen elämä ei ole vain jatkoa, vaan lopullinen tuomio. Ei enää pelkkää harmaata varjoilua tai byrokraattista punnitusta, vaan peli, jossa voittaja saa kaiken… ja häviäjä, noh, ei halua tietää.
Tervetuloa aikaan, jolloin kuolemanjälkeinen elämä muuttui henkilökohtaiseksi. Ja hieman ahdistavaksi.
-- Juutalaisuus: kehitysversio julkaistaan --
Varhaisessa juutalaisuus-traditiossa kuolemanjälkeinen elämä oli pitkään melko hillitty konsepti: paikka nimeltä Sheol, jossa kaikki olivat… olemassa, mutta ei erityisen elävästi.
Mutta ajan myötä, erityisesti kriisien ja valloitusten keskellä, ajatus alkoi kehittyä:
- hyvät palkitaan
- pahat saavat tuomion
- historia ei ole lopulta epäreilu
Tämä oli iso psykologinen keksintö:
jos oikeus ei toteudu elämässä, se toteutuu kuoleman jälkeen.
-- Kristinusko: ikuinen elämä – mutta valitse huolella --
Sitten näyttämölle astui kristinusko ja teki asiasta… selkeämmän. Tai ainakin jyrkemmän.
Konsepti:
- yksi elämä
- yksi tuomio
- yksi lopullinen sijoitus
Taivas ja helvetti eivät olleet enää epämääräisiä paikkoja, vaan:
- taivas = ikuinen autuus
- helvetti = ikuinen rangaistus
Ei määräaikaisia sopimuksia. Ei koejaksoa. Ei palautusoikeutta.
-- Islam: tarkennettu versio, enemmän yksityiskohtia --
islam vei tämän mallin vielä pidemmälle ja teki siitä erittäin yksityiskohtaisen.
Kuoleman jälkeen:
- teot punnitaan
- sillan yli kuljetaan (ei, se ei ole leveä ja mukava)
- lopullinen määränpää määräytyy tarkasti
Paratiisi kuvataan runsaaksi ja konkreettiseksi. Helvetti taas… no, siellä ei tarjoilla virvokkeita.
-- Miksi tämä muutos tapahtui? --
Tässä kohtaa historia, teologia ja neurotiede nyökkäävät kaikki yhdessä.
Yhteiskunnat kasvoivat:
- enemmän ihmisiä
- enemmän sääntöjä
- enemmän rikkomuksia
Tarvittiin tehokas tapa ohjata käyttäytymistä.
Ratkaisu:
“Vaikka kukaan ei näe mitä teet… joku näkee. Ja muistaa. Ikuisesti.”
Tämä on ehkä historian tehokkain valvontajärjestelmä – eikä vaadi kameroita.
-- Neurotieteen näkökulma: pelko toimii --
Aivot reagoivat voimakkaasti kahteen asiaan:
- palkkioon
- rangaistukseen
Kun nämä viedään äärettömälle tasolle (ikuinen ilo vs. ikuinen tuska), syntyy motivaatio, joka ohittaa arjen logiikan.
Mutta tässä on pieni ongelma.
Aivot ovat myös:
- ajallisesti rajallisia
- kyvyttömiä oikeasti käsittämään “ikuisuutta”
Silti ne uskovat siihen yllättävän helposti.
On hieman huvittavaa, että sama laji, joka unohtaa mihin laittoi avaimensa viisi minuuttia sitten, onnistui kehittämään järjestelmän, jossa jokainen teko muistetaan… ikuisesti.
Ja vielä uskoi sen.
-- Toinen iso käänne --
Tässä vaiheessa kuolemanjälkeinen elämä ei ollut enää:
- pelkkä selitys kuolemalle
Se oli:
- moraalinen järjestelmä
- sosiaalinen työkalu
- ja myös vallankäytön väline
Toisin sanoen:
kuolemanjälkeisestä elämästä tuli osa yhteiskunnan järjestelmää.
Seuraavassa osassa siirrymme keskiajalle, jossa nämä ideat eivät vain pysyneet. Ne kasvoivat, mutkistuivat ja saivat mukaan uusia ominaisuuksia.
Kyllä, luvassa on muun muassa:
- välitiloja
- anekauppaa
- ja hieman yllättävää talousajattelua kuoleman jälkeen
Tervetuloa aikaan, jolloin kuolemanjälkeinen elämä muuttui henkilökohtaiseksi. Ja hieman ahdistavaksi.
-- Juutalaisuus: kehitysversio julkaistaan --
Varhaisessa juutalaisuus-traditiossa kuolemanjälkeinen elämä oli pitkään melko hillitty konsepti: paikka nimeltä Sheol, jossa kaikki olivat… olemassa, mutta ei erityisen elävästi.
Mutta ajan myötä, erityisesti kriisien ja valloitusten keskellä, ajatus alkoi kehittyä:
- hyvät palkitaan
- pahat saavat tuomion
- historia ei ole lopulta epäreilu
Tämä oli iso psykologinen keksintö:
jos oikeus ei toteudu elämässä, se toteutuu kuoleman jälkeen.
-- Kristinusko: ikuinen elämä – mutta valitse huolella --
Sitten näyttämölle astui kristinusko ja teki asiasta… selkeämmän. Tai ainakin jyrkemmän.
Konsepti:
- yksi elämä
- yksi tuomio
- yksi lopullinen sijoitus
Taivas ja helvetti eivät olleet enää epämääräisiä paikkoja, vaan:
- taivas = ikuinen autuus
- helvetti = ikuinen rangaistus
Ei määräaikaisia sopimuksia. Ei koejaksoa. Ei palautusoikeutta.
-- Islam: tarkennettu versio, enemmän yksityiskohtia --
islam vei tämän mallin vielä pidemmälle ja teki siitä erittäin yksityiskohtaisen.
Kuoleman jälkeen:
- teot punnitaan
- sillan yli kuljetaan (ei, se ei ole leveä ja mukava)
- lopullinen määränpää määräytyy tarkasti
Paratiisi kuvataan runsaaksi ja konkreettiseksi. Helvetti taas… no, siellä ei tarjoilla virvokkeita.
-- Miksi tämä muutos tapahtui? --
Tässä kohtaa historia, teologia ja neurotiede nyökkäävät kaikki yhdessä.
Yhteiskunnat kasvoivat:
- enemmän ihmisiä
- enemmän sääntöjä
- enemmän rikkomuksia
Tarvittiin tehokas tapa ohjata käyttäytymistä.
Ratkaisu:
“Vaikka kukaan ei näe mitä teet… joku näkee. Ja muistaa. Ikuisesti.”
Tämä on ehkä historian tehokkain valvontajärjestelmä – eikä vaadi kameroita.
-- Neurotieteen näkökulma: pelko toimii --
Aivot reagoivat voimakkaasti kahteen asiaan:
- palkkioon
- rangaistukseen
Kun nämä viedään äärettömälle tasolle (ikuinen ilo vs. ikuinen tuska), syntyy motivaatio, joka ohittaa arjen logiikan.
Mutta tässä on pieni ongelma.
Aivot ovat myös:
- ajallisesti rajallisia
- kyvyttömiä oikeasti käsittämään “ikuisuutta”
Silti ne uskovat siihen yllättävän helposti.
On hieman huvittavaa, että sama laji, joka unohtaa mihin laittoi avaimensa viisi minuuttia sitten, onnistui kehittämään järjestelmän, jossa jokainen teko muistetaan… ikuisesti.
Ja vielä uskoi sen.
-- Toinen iso käänne --
Tässä vaiheessa kuolemanjälkeinen elämä ei ollut enää:
- pelkkä selitys kuolemalle
Se oli:
- moraalinen järjestelmä
- sosiaalinen työkalu
- ja myös vallankäytön väline
Toisin sanoen:
kuolemanjälkeisestä elämästä tuli osa yhteiskunnan järjestelmää.
Seuraavassa osassa siirrymme keskiajalle, jossa nämä ideat eivät vain pysyneet. Ne kasvoivat, mutkistuivat ja saivat mukaan uusia ominaisuuksia.
Kyllä, luvassa on muun muassa:
- välitiloja
- anekauppaa
- ja hieman yllättävää talousajattelua kuoleman jälkeen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.