Auttaisitteko ymmärtämään, minkä kaiken täytyy hirsitalossa hengittää ja minkä ei? Sen ymmärtää, että seinien täytyy hengittää, ja lisäeristämätön massiivihirsi lienee tähän paras ratkaisu. Tarvitseeko maasta irrotetun alapohjan hengittää samalla tavalla? Eli meneekö rakenne piloille, jos siellä on muutoin hengittävät materiaalit (hirttä, purua ja ilmansulkupaperia) mutta niiden päällä laminaatti tai märkätiloissa vesieriste, jotka eivät hengitä? Toisin sanoen "saako" perinnerakennettuun hirsitaloon laittaa tuollaisia ratkaisuja ollenkaan?
Hirsitalon rossipohja ja hengittämätön lattiamateriaali - toimiiko?
Anonyymi-ap
16323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Määritteletkö ensin mitä hengityksellä tarkoitat?
Hengittämisellä tarkoitetaan, että rakenne vastaanottaa ja vapauttaa kosteutta. Esimerkiksi hirsiseinä toimii näin ja tasaa ilmankosteuden vaihtelua.
Mutta kaikella kunnioituksella - jos tämä ei ollut sinulla entuudestaan tiedossa, niin toivon ensi sijassa vastauksia muilta, enemmän asiaan perehtyneiltä ihmisiltä 😊 tervetuloa kuitenkin seuraamaan keskustelua!
Parempi paikka hengittävyshuuhaalle
https://keskustelu.suomi24.fi/yhteiskunta/uskonnot-ja-uskomukset
Kaikki rakenteet "hengittävät". Jotkut vähemmän ja jotkut enemmän. Mitä enemmän tätä "hengittävää" materiaalia rungossa on, sitä parempi sisäilma. Jos vaikka seinät ovat puuta tai kiveä, tilanne on jo hyvä sisäilman kosteuden kannalta. Huokoiset rakenteet reagoivat ilman kosteuden muutoksiin nopeammin kuin oikein tiiviit rakenteet ja siksi niissä sisäilman kosteus on miellyttävä.
Siinäkin tuli sitä huuhaata. Kosteutta absorboivat materiaalit voivat tasata kosteuden vaihteluita esim päivä/yö, mutta niissä ei todellakaan riitä potku ylläpitämään kostetta talven yli.
Kosteuden päästäminen rakenteisiin ei ole hirsitalossakaan mitenkään tarpeellista. Paitsi panukailottajien uskonlahkon mielestä.
Nykyoppien mukaan LTO-kone ja seinäpatterit on ratkaisu kaikkiin kosteusongelmiin, tietysti eristeen on oltava riittävä, jotta kastepiste pysyy ulkona.
Kosteusulkua eristettä saa laittaa vain maakerrosten päälle, tämä on mahdotonta vanhassa talossa.
Vanhojen ohjeiden mukaan WC ja pesutilat eivät sijainneet asuinrakennuksessa. Eikä siellä sisällä kuivattu pyykkiäkään.
IV-koneesta ei ole hyötyä, jos tuuli puhaltaa seinistä läpi. Siitä osasta ei kuitenkaan saa lämpöä talteen... eikä vetohaittoja/kylmiä lattioita kuriin. Pois päältä tai jatkuvasti poissaoloteholla ne harakanpesien iv-koneet usein pidetäänkin. Tiiviissä talossa koneellinen iv puolestaan on ihan välttämätön, koska ilma ei vaihdu seinien läpi.
Ikkunan alle asennettava perinteinen radiaattori on paras ratkaisu taloihin, joissa on iso lämmöntarve, huonosti lämpöä eristävät ikkunat tai korvausilmaventtiilit ulkoseinällä/ikkunassa (esim. karmiventtiillit).
Vastoin essonbaarinlaisten harhoja, modernimmat lämmönjakoratkaisut, kuten lattialämmitys, toimivat huonosti tällaisessa talossa. Vain pari astetta huoneilmaa lämpimämpi lattia ei jaksa tapella ikkunalta valuvaa kylmää konvektiovirtausta vastaan kuten 30 astettu ilmaa lämpimämpi radiaattori. Eli lattialämmitystalossa voi olla lämmin lattia ja 10 cm kerros kylmää ilmaa sen lattian päällä. Ei se haalea lattia jaksa em. lämpötilakerrostumaakaan rikkoa...
Lisäbonuksena radiaattori myös lämmittää lattiaa säteilyllä (siksi sitä radiaattoriksi kutsutaan!) ts lattian pintalämpötila voi olla korkeampi kuin ilman lämpötila ihan radiaattorin edessä. Tämä lämpösäteily myös kompensoi kylmän ikkunapinnan vaikutusta sen lähistöllä oleviin ihmisiin (ns. kylmäsäteilystä aiheutuva vetohaitta).
Kastepisteen häviäminen eristyspaksuutta lisäten...? Taas jotain kailottajien logiikkaa. 2-lasisissa ikkunoissa kastepisteen saavuttaminen = ikkunan huurtuminen/jäätyminen ei ole mitenkään harvinainen ilmiö ja huurtuu 3-lasisetkin, kun on huono ilmanvaihto (liian kostea sisäilma talvella) ja/tai ikkuna asennettu niin, ettei huoneilma pääse sen pintaa lämmittämään (ei patteria alla, ikkuna syvennyksessä, edessä tiiviit verhot).
Tottakai seinäpinnatkin voi huurtua, jos lämmöeristävyys on samaa tasoa kuin ikkunoilla. Ei mahdotonta tämäkään, 100 mm hirren lämmöneristävyys on samaa tasoa kuin nykyaikaisen selektiivi-ikkunan lämmöneristävyys. Puruseinä, missä purut painuneet lie vielä huonompi.
Tottakai saa, alapohja ei kaipaa minkäänlaista kosteutta.
Parhaiten toimii hirsitalo, jossa ei ole suhkutilaa eikä saunaa.
Taas paska-aivotollukat laskee täällä sormiaan.
Tällainen niin sanottu hengittävä rakenne päästää vesihöyryn lävitseen paine-erojen mukaan eikä tuki seinän luonnollista kuivumista ulospäin.
Siis seinärakenne kuivuu, kun huoneilman kosteus päästetään seinän sisään?
Jep, ei kannata odottaa minkäänlaista logiikkaa panukailottajilta tai muilta uskovaisilta.
En tiedä onko aloitus provo, vai ei.
Jos aloittaja kysyy aikuisten oikeasti, niin ehkäpä kannattaisi ensin tutustua rakenteiden kosteuskäyttäytymiseen ja sitten vasta kysellä hengittämisestä. Oikeasti
Aloittajan kysymykseen vastaus on kissan luukkujen kautta tapahtuva lämpöhäviö hoitaa kosteuden, jos ei ole maanvaraista laattaa hometta ei synny, kun lämpö hoitaa virtauksella kosteuden. Seinissä tilanne on yksiselitteisempi talvella. Siis paljon lämmitystä, ei ongelmaa.
Niin, rossipohjathan ei tunnetusti mätäne ikinä....