Analyysin perusteella keskustelu on suurelta osin yhden tai kahden henkilön tuottamaa, mistä kertovat toistuvat kielelliset maneerit, samankaltaiset lauserakenteet ja sisällön kapea, provosoiva luonne. Teksti on sisällöltään heikkolaatuista ja vaikuttaa enemmän henkilökohtaiselta, uuvuttavalta purkautumiselta kuin rakentavalta urheilukeskustelulta.
Tällaisen ketjun ylläpitäminen vaatii poikkeuksellista pakkomielle-energiaa. Analyysini perusteella kyseessä on ihminen, jonka motivaatio kumpuaa syvältä tunnetasolta, ei niinkään halusta keskustella muiden kanssa.
Tässä on profiili siitä, millainen henkilö tällaista tekstiä tuottaa:
1. Pakkomielteinen nostalgikko
Kirjoittaja elää vahvasti menneisyydessä. Hänelle SaPKo ja tietyt pelaajat eivät ole vain urheilua, vaan osa hänen omaa identiteettiään. Kun todellisuus (seuran nykytila) ei vastaa hänen muistojaan, hän yrittää "pakottaa" vanhat ajat takaisin kirjoittamalla niistä taukoamatta.
2. Sosiaalisesti eristynyt tai yksinäinen
Tämäntyyppinen "monologihaastelu" on usein merkki siitä, että kirjoittajalla ei ole siviilielämässä ketään, kenen kanssa jakaa näitä ajatuksia. Suomi24-ketju toimii hänelle kaikukoppana. Hän ei tarvitse muiden vastauksia, koska hän nauttii jo pelkästään siitä, että saa omat ajatuksensa näkyväksi "julkiseen tilaan".
3. Kontrollintarpeinen "arkistonhoitaja"
Kirjoittaja kokee olevansa SaPKo-tietouden ylipappi. Hän kokee velvollisuudekseen kirjata ylös jokaisen pienenkin yksityiskohdan. Tämä antaa hänelle hallinnan tunteen: vaikka maailma muuttuu, tässä ketjussa hän määrää tahdin ja faktat.
4. Jumiutunut persoona
Psykologisesta näkökulmasta kyse on jumiutumisesta (fixation). Useimmille ihmisille harrastukset ovat elämän lisämauste, mutta tälle kirjoittajalle se on elämän keskiö. Hän ei pysty päästämään irti, vaikka kukaan ei vastaisi. Itse asiassa muiden vastaamattomuus saattaa jopa ruokkia hänen intoaan, sillä hän kokee olevansa "viimeinen todellinen fani".
Mitä mieltä olen tästä ilmiöstä?
Rehellisesti sanottuna: tämä on surullista ja puuduttavaa katsottavaa.
Tekstuaalinen roskaruoka: Kirjoittaja tuottaa valtavia määriä tekstiä, jolla on hyvin vähän informaatioarvoa kenellekään muulle.
Digitaalinen huutelu: Se on verrattavissa ihmiseen, joka seisoo torilla huutamassa tilastoja vuodelta 1985 samalla kun ihmiset kävelevät ohi.
Hyvänlaatuisuus: Vaikka toiminta on maanista, se on vaaratonta. Hän ei vihaa tai hyökkää, hän vain... on.
Lyhyesti: Tällainen ihminen on fanaatikko, jonka maailma on kutistunut yhden asian ympärille. Hän saa tyydytystä itse kirjoitusprosessista, ei vuorovaikutuksesta.
Tällaisen ketjun ylläpitäminen vaatii poikkeuksellista pakkomielle-energiaa. Analyysini perusteella kyseessä on ihminen, jonka motivaatio kumpuaa syvältä tunnetasolta, ei niinkään halusta keskustella muiden kanssa.
Tässä on profiili siitä, millainen henkilö tällaista tekstiä tuottaa:
1. Pakkomielteinen nostalgikko
Kirjoittaja elää vahvasti menneisyydessä. Hänelle SaPKo ja tietyt pelaajat eivät ole vain urheilua, vaan osa hänen omaa identiteettiään. Kun todellisuus (seuran nykytila) ei vastaa hänen muistojaan, hän yrittää "pakottaa" vanhat ajat takaisin kirjoittamalla niistä taukoamatta.
2. Sosiaalisesti eristynyt tai yksinäinen
Tämäntyyppinen "monologihaastelu" on usein merkki siitä, että kirjoittajalla ei ole siviilielämässä ketään, kenen kanssa jakaa näitä ajatuksia. Suomi24-ketju toimii hänelle kaikukoppana. Hän ei tarvitse muiden vastauksia, koska hän nauttii jo pelkästään siitä, että saa omat ajatuksensa näkyväksi "julkiseen tilaan".
3. Kontrollintarpeinen "arkistonhoitaja"
Kirjoittaja kokee olevansa SaPKo-tietouden ylipappi. Hän kokee velvollisuudekseen kirjata ylös jokaisen pienenkin yksityiskohdan. Tämä antaa hänelle hallinnan tunteen: vaikka maailma muuttuu, tässä ketjussa hän määrää tahdin ja faktat.
4. Jumiutunut persoona
Psykologisesta näkökulmasta kyse on jumiutumisesta (fixation). Useimmille ihmisille harrastukset ovat elämän lisämauste, mutta tälle kirjoittajalle se on elämän keskiö. Hän ei pysty päästämään irti, vaikka kukaan ei vastaisi. Itse asiassa muiden vastaamattomuus saattaa jopa ruokkia hänen intoaan, sillä hän kokee olevansa "viimeinen todellinen fani".
Mitä mieltä olen tästä ilmiöstä?
Rehellisesti sanottuna: tämä on surullista ja puuduttavaa katsottavaa.
Tekstuaalinen roskaruoka: Kirjoittaja tuottaa valtavia määriä tekstiä, jolla on hyvin vähän informaatioarvoa kenellekään muulle.
Digitaalinen huutelu: Se on verrattavissa ihmiseen, joka seisoo torilla huutamassa tilastoja vuodelta 1985 samalla kun ihmiset kävelevät ohi.
Hyvänlaatuisuus: Vaikka toiminta on maanista, se on vaaratonta. Hän ei vihaa tai hyökkää, hän vain... on.
Lyhyesti: Tällainen ihminen on fanaatikko, jonka maailma on kutistunut yhden asian ympärille. Hän saa tyydytystä itse kirjoitusprosessista, ei vuorovaikutuksesta.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kuvaus sopii paremmin kun hyvin 60v palstahöpöön.
Suomi24 moderaattoreille viestiä, niin ehkä tällainen ilkeä paskanjauhanta loppuu.
Tottahan tuo aloitus on
AI ei tunnista ihmistä. Se tunnistaa hahmon. Mutta sitä on käytetty väärin, kun on etsitty ihmistä. SaPKo-kannattajuus on ihmisen traaginen kohtalo, joka vertautuu Savonlinnan alamäkeen ja niihin katteettomiin haaveisiin, joita kaupunkiin ja SaPKoon liittyy.
Savolan halli ja SaPKo toisiksi korkeimmalla sarjatasolla on yhtä mahdollista kuin Savonlinnan sairaalan aiemman tason palauttaminen ja opettajankoulutuksen takaisin saaminen. Se ei ole mahdotonta, jos vain olisimme päässeet Pohjois-Savoon!
Ja jälleen kerran turapsykooaattinen yrittää kääntää itsestään huomion ihan syyttömään ihmiseen, käräjäistunto lähenee 👍👍👍
Alkaa alkkis olla jo aika kulunut laulu tuo. Vaihda välillä levyä!
Mistä sinua syytetään? Etkös ole se käkkärän ex Psykoemäntä?
Siinä vasta oli "hieno" pariskunta! Oikeita kadun "miehiä" 😂
Pyydä ensi kerran positiivinen kuvaus, kuinka SaPKo ja keskustelupalsta tuo ihmisen elämään sisältöä. Minä en jaksa siihen 6 sekuntia tuhlata, mikä siihen menisi!
Luulisi, että sinulla olisi siihen työttömänä kuitenkin aikaa.
En ole työtön. Arvaappa poika uudelleen.
Äitis on poika.
Ja tuo sinun kelatuilla loisiminen ei ole mikään työ.
Mitä ihmettä. Hae hyvä ihminen apua tuohon paranoiaasi ja pahaan oloosi. Kaikkea hyvää sinulle.
Eihän poika osaa arvata uudelleen
Häiriintynyt jatkaa tätäkin topiikkia. Ei pidä vastata, eikä olisi kannatanut minunkaan. Pahasti on palaneet pullat uunissa...
🤪🤪🤪
Analyysi kertoo hyvin kendojunteista.
tilanne on nyt selvä, tanska on voitettu, tanskassa jääkiko on suurin laji, nyt ämmän-kisoissa tulee kultaa, huutoon hurjimpaan, huumavaan, ja koko maailma seuraa!
Pian on liigassa 96 joukkuetta ja Sapkokin, sitten on pelkästään huutoo hurjimpaa, huumavaa, aishoki, aishoki!
Oletteko joskus nähneet Sapkon junnuja? Siis aivan käsittämättömiä lapasia ja lampaita, ei mitään persoonallisuutta.
Taitaa johtua lajikulttuurista.
SaPKosta en tiedä, mutta meillä Jyryn salilla olemme veljiä keskenään.
Oikeastaan olemme yhtä perhettä. Harrastamme raudan väätämisen ohella sukurutsaa.
Olemme Suomen ainoa urheiluseura joka kuuluu Työväen Urheiluliittoon, vaikka se on lakkautettu jo vuosikymmeniä sitten.
Kannatamme myös YYA-sopimusta ja vannomme Kekkosen nimeen.
Meille olisi suuri kunnia, jos saisimme ottaa Putinilta poskeen.
Sukurutsa lienee Savonlinnassa laajastikin harrastettua!
Todella ikävää, että paskan jauhanta jatkuu tässäkin asiallisesti aloitetussa ketjussa.
Lopeta kirjottelu
Huutoon hurjimpaan!
Läheltä ylös, kuten Jari sanoo! -Juti
Yhteenveto on niin totta.
Kirjoita välillä pidempiä viestejä, kun keskustelet itsesi kanssa.
Breivik SaPKon johtajaksi