Jehovan todistajuudessa painotetaan tottelevaisuutta Jehovalle, mikä käytännössä tarkoittaa uskonnollisen johdon tulkintaa raamatusta. Hyvä esimerkki tästä on kertomus patriarkka Aabrahamista, joka paitsi antaa vaimonsa faaraolle, myöskin on valmis uhraamaan poikansa Iisakin, kun jumala häneltä sitä pyytää.
Jehovan todistajuudessa tätä taidetaan pitää erinomaisena osoituksena Aabrahamin uskosta ja tottelevaisuudesta Jehovalle. Kyseenalaistetaanko tarinaa koskaan?
Entä jos tarkoitus olikin, että Aabraham sanoisi jumalalle, ettei hän suostu?
Entä jos Aabraham keskustelikin vain päänsisäisen jumalansa kanssa? Olisiko kukaan rohjennut sanoa mahtavalle heimopäällikölle, että tämä ei nyt voinut hyvin?
Entä jos Aabraham halusikin uhrata Iisakin, koska halusi saada vastineeksi jotain, tarina vain päätettiin kertoa toisin?
Eksegeesiä sivustolta https://www.thetorah.com/article/the-binding-of-isaacs-inner-biblical-exegesis
Kerrotaan, että kertomus on monikerroksinen tarina, joka on muotoutunut aikojen saatossa.
Kertomus alkaa Genesiksen luvussa 22 virkkeellä, jossa kerrotaan että jumala (elohim) testasi Aabrahamia. Aabrahamin ei kuitenkaan katsota tietävän, että kyseessä on koe.
Miksi muuten kaikkitietävän jumalan pitää testata?
Jumala käskee Aabrahamia ottamaan poikansa ja menemään Morian maahan (Moreh saattaa olla alkuperäinen versio) ja uhrata hänet. Mikä on tietyti ristiriidassa aiemman jumalan ilmoituksen kanssa, jossa hän sanoo tekevänsä Aabrahamista suuren kansan.
Tässä kohden todistajat, ja varmaan muutkin sanovat, ettei määräys voinut olla todellinen, koska silloin jumalan aiempi lupaus ei olisi enää pitänyt paikkaansa ja olisihan Jehova voinut herättää Iisakin henkiin?
Mutta raamatun jumaluus on ennenkin muuttanut mieltään, joten miksi ei tuossakin kohden? Oliko Aabrahamilla siis lopulta syytä olla ottamatta jumalan vaatimusta todesta?
Joka tapauksessa, Aabraham nousee oitis ajoissa ja lähtee palvelijoidensa ja iisakin kanssa matkaan. Ilmeisesti jumalan puhe oli ilmaantunut yöllä.
Puiden pilkkominen osuu hieman outoon kohtaan. Samoin palvelijoita pidetään lisäyksenä.
Vaikuttaa myös siltä., että alkuperäisessä tarinassa piti vain mennä Morehin maahan ja uhrata jossain paikassa.
Sivustolla myöskin kerrotaan, että jae 3 itse asiassa antaa ymmärtää, että Aabraham oli jo saapunut tavoiteltuun paikkaan ( simple meaning of the phrase וַיֵּלֶךְ אֶל “he went to.”), mutta silti jakeessa 4 Abraham näkeekin paikan kaukaa.
Jakeessa 5 Aabraham määrää palvelijat odottamaan kun hän ja poika menevät suorittamaan palvontatoimia ja että he sittemmin palaisivat takaisin palvelijoiden luokse.
Jakeessa 6 Abraham antaa puut iisakin kannettavaksi ja itse tuo tulen ja veitsen.
Aiemmassa versiossa ilmeisestituli ja puut puuttuvat.
Jakeissa 7-8 on isän ja pojan keskustelu siitä missä on lammas uhrattavaksi.
Aabraham käyttää myös verbiä jiree, mikä antaa ymmärtää, että elohim voisi nähdä jonkin toisen vaihtoehdon uhratavaksi.
Jakeessa 9 puut on kasattu ja Iisak sidottu alttarille.
Jae 10 kertoo miten Aabraham tartuu veitseen tappaakseen poikansa (shachat: To destroy, to corrupt, to ruin / teurastaa).
Sitten jakeessa 11 JHVH:n enkeli estää Aabrahamia. Elohim oli antanut käskyn, mutta jostain syystä elohim ei nyt puhukaan vaan enkeli.
Jakeessa 13 Aabraham uhraa pässin poikansa sijaan.
Sitten jakeessa 19 Aabraham palaa palvelijoidensa luokse (Iisakin kanssa vaikkei tätä mainita).
*****************************************
Mainittakaoon, että joidenkin mielestä tarina koostuu kahdesta lähteestä, joista toisessa Isak uhrataan ja toinen tarina sittenlieventää tätä.
Mikä on sitten tarinan viesti? https://www.thetorah.com/article/the-message-of-the-akedah
Periaatteessa kyseessä on äärimmäinen esimerkki kuuliaisuudesta jumalalle.
Jotkut kertovat, että tarina kertoo siirtymän ihmisuhreista eläinuhreihin. Tarinassa kuitenkin Iisak tuntee jo eläinuhrit. Ja periaatteessa, jos tarina olisi ihmisuhreja vastaan, se voisi olla sellainen selkeästi.
Toisten mielestä Aabrahamin olisi tullut haastaa jumalaa, tekihän hän niin myös Sodoman ja Gomorran kohdalla. Tarina ei kuitenkaan tällaista ilmennä.
Ymmärsikö Aabraham jumalan väärin? Eikö elohim tehnyt asiaa selväksi? Tottelevaisuudesta hänet kuitenkin palkitaan.
Toisaalta, oliko kyseessä tavallinen esikoisuhri?
Selittelyä löytyymyös, ei tarkoitettu että uhrataan, kunhan vaan iisak viedään ylös. Tai sanotaan iisakin olleen halukas uhri (mitä muuten Jehovan todistajat sanovat). Halutaan kiistää sellainen ajatus, että jumala olisi julma ja Aabraham uskonnollinen fanaatikko.
Aika pian tämän jälkeen kerrotaan Saaran kuolleen. Päättikö Aabrahamin teko avioliiton, kuoliko Saara suruun ja järkytykseen?
Iisakin ja isän ei mainita kommunikoineen tapahtuneen jälkeen. Iisak jatkaa patriarkaalista sukulinjaa mutta Aabraham menettää siihen kosketuksenvaikka hänellä on uusi perhe. Eikä Aabraham saa enää uusia ilmestymiskokemuksia.
Jehovan todistajuudessa tätä taidetaan pitää erinomaisena osoituksena Aabrahamin uskosta ja tottelevaisuudesta Jehovalle. Kyseenalaistetaanko tarinaa koskaan?
Entä jos tarkoitus olikin, että Aabraham sanoisi jumalalle, ettei hän suostu?
Entä jos Aabraham keskustelikin vain päänsisäisen jumalansa kanssa? Olisiko kukaan rohjennut sanoa mahtavalle heimopäällikölle, että tämä ei nyt voinut hyvin?
Entä jos Aabraham halusikin uhrata Iisakin, koska halusi saada vastineeksi jotain, tarina vain päätettiin kertoa toisin?
Eksegeesiä sivustolta https://www.thetorah.com/article/the-binding-of-isaacs-inner-biblical-exegesis
Kerrotaan, että kertomus on monikerroksinen tarina, joka on muotoutunut aikojen saatossa.
Kertomus alkaa Genesiksen luvussa 22 virkkeellä, jossa kerrotaan että jumala (elohim) testasi Aabrahamia. Aabrahamin ei kuitenkaan katsota tietävän, että kyseessä on koe.
Miksi muuten kaikkitietävän jumalan pitää testata?
Jumala käskee Aabrahamia ottamaan poikansa ja menemään Morian maahan (Moreh saattaa olla alkuperäinen versio) ja uhrata hänet. Mikä on tietyti ristiriidassa aiemman jumalan ilmoituksen kanssa, jossa hän sanoo tekevänsä Aabrahamista suuren kansan.
Tässä kohden todistajat, ja varmaan muutkin sanovat, ettei määräys voinut olla todellinen, koska silloin jumalan aiempi lupaus ei olisi enää pitänyt paikkaansa ja olisihan Jehova voinut herättää Iisakin henkiin?
Mutta raamatun jumaluus on ennenkin muuttanut mieltään, joten miksi ei tuossakin kohden? Oliko Aabrahamilla siis lopulta syytä olla ottamatta jumalan vaatimusta todesta?
Joka tapauksessa, Aabraham nousee oitis ajoissa ja lähtee palvelijoidensa ja iisakin kanssa matkaan. Ilmeisesti jumalan puhe oli ilmaantunut yöllä.
Puiden pilkkominen osuu hieman outoon kohtaan. Samoin palvelijoita pidetään lisäyksenä.
Vaikuttaa myös siltä., että alkuperäisessä tarinassa piti vain mennä Morehin maahan ja uhrata jossain paikassa.
Sivustolla myöskin kerrotaan, että jae 3 itse asiassa antaa ymmärtää, että Aabraham oli jo saapunut tavoiteltuun paikkaan ( simple meaning of the phrase וַיֵּלֶךְ אֶל “he went to.”), mutta silti jakeessa 4 Abraham näkeekin paikan kaukaa.
Jakeessa 5 Aabraham määrää palvelijat odottamaan kun hän ja poika menevät suorittamaan palvontatoimia ja että he sittemmin palaisivat takaisin palvelijoiden luokse.
Jakeessa 6 Abraham antaa puut iisakin kannettavaksi ja itse tuo tulen ja veitsen.
Aiemmassa versiossa ilmeisestituli ja puut puuttuvat.
Jakeissa 7-8 on isän ja pojan keskustelu siitä missä on lammas uhrattavaksi.
Aabraham käyttää myös verbiä jiree, mikä antaa ymmärtää, että elohim voisi nähdä jonkin toisen vaihtoehdon uhratavaksi.
Jakeessa 9 puut on kasattu ja Iisak sidottu alttarille.
Jae 10 kertoo miten Aabraham tartuu veitseen tappaakseen poikansa (shachat: To destroy, to corrupt, to ruin / teurastaa).
Sitten jakeessa 11 JHVH:n enkeli estää Aabrahamia. Elohim oli antanut käskyn, mutta jostain syystä elohim ei nyt puhukaan vaan enkeli.
Jakeessa 13 Aabraham uhraa pässin poikansa sijaan.
Sitten jakeessa 19 Aabraham palaa palvelijoidensa luokse (Iisakin kanssa vaikkei tätä mainita).
*****************************************
Mainittakaoon, että joidenkin mielestä tarina koostuu kahdesta lähteestä, joista toisessa Isak uhrataan ja toinen tarina sittenlieventää tätä.
Mikä on sitten tarinan viesti? https://www.thetorah.com/article/the-message-of-the-akedah
Periaatteessa kyseessä on äärimmäinen esimerkki kuuliaisuudesta jumalalle.
Jotkut kertovat, että tarina kertoo siirtymän ihmisuhreista eläinuhreihin. Tarinassa kuitenkin Iisak tuntee jo eläinuhrit. Ja periaatteessa, jos tarina olisi ihmisuhreja vastaan, se voisi olla sellainen selkeästi.
Toisten mielestä Aabrahamin olisi tullut haastaa jumalaa, tekihän hän niin myös Sodoman ja Gomorran kohdalla. Tarina ei kuitenkaan tällaista ilmennä.
Ymmärsikö Aabraham jumalan väärin? Eikö elohim tehnyt asiaa selväksi? Tottelevaisuudesta hänet kuitenkin palkitaan.
Toisaalta, oliko kyseessä tavallinen esikoisuhri?
Selittelyä löytyymyös, ei tarkoitettu että uhrataan, kunhan vaan iisak viedään ylös. Tai sanotaan iisakin olleen halukas uhri (mitä muuten Jehovan todistajat sanovat). Halutaan kiistää sellainen ajatus, että jumala olisi julma ja Aabraham uskonnollinen fanaatikko.
Aika pian tämän jälkeen kerrotaan Saaran kuolleen. Päättikö Aabrahamin teko avioliiton, kuoliko Saara suruun ja järkytykseen?
Iisakin ja isän ei mainita kommunikoineen tapahtuneen jälkeen. Iisak jatkaa patriarkaalista sukulinjaa mutta Aabraham menettää siihen kosketuksenvaikka hänellä on uusi perhe. Eikä Aabraham saa enää uusia ilmestymiskokemuksia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tätä vasten ei ole suurikaan ihme, että Jehovan todistajuudessa uskollisuutta Jehovalle todistetaan uhraamalla niin itsensä kuin lapsetkin veriuhreina, tai kartetaan jopa omia lapsia "rakkaudesta". Aabraham sentään oli valmis uhraamaan itse oman poikansa, joten ei kai tässä nyt mahdottomia vaadita?
Tarina on ristiriitainen siihen nähden ettei Aabraham aiemmin uskonut Iisakin syntyyn vaan taisi nauraa, vai oliko se emäntä? Ja että hän tiukkasi jumalalta ettei tämä tuhoaisi Sodoman ja Gomorran kaupunkia.
Mitäpä jos jumala pettyikin Aabrahamiin? Tämän olisi pitänyt sanoa ettei nyt kuule käy. Valitettavasti lapsiuhrit eivät kuulu valikoimiini.
Jos ihmisuhrit ovat jotain, mikä Jehovalle on aina ollut kauhistus, kuten todistajissa asia opetetaan, niin tarina on melko erikoinen. Miksi tällainen "testi", miksi edes flirttailla ajatuksella? Ja eikö Aabraham olisi protestoinut. Aabrahamin uskollisuutta voi tietysti joku ihailla, mutta kuka haluaa isäkseen miehen, joka latoo puut paikalleen ja sitoo poikansa niiden päälle, vaikka sitten peruutteleekin asiassa?
Anonyymi00001 2026-04-09 15:08:05
"Jehovan todistajuudessa uskollisuutta Jehovalle todistetaan uhraamalla niin itsensä kuin lapsetkin veriuhreina "
-Se on lahkojohdon päätös. Johtohenkilöt ovat vaihtuilleet ja niin on sitten verisäännötkin.
Koska jt-liike pyrkii olemaan paavillisempi kuin paavi itse, kuten sanotaan, on määrätty verensiirtokielto.
Ja on ehdottoman kielteinen suhtautuminen verenluovutukseen, vaikka juuri luovutetusta verestä erottamalla saadaan sellaisia veren pääkomponenttien osasia, jotka ovat kunkin Jehovan todistaja -yksilön hyväksyttävissä. Jopa autologinen verenluovutus, jossa verta luovutetaan omaan tarpeeseen joitakin viikkoja ennen leikkausta, on kielletty,
Koska jt-liike puhuu Raamatustakin, on muistettava, että uusi testamentti on poistanut sen veren syömiskiellon, mikä oli Mooseksen laissa. "Syökää kaikkea mitä lihakaupassa myydään" ja samoin syökää kaikkea mitä pöytään katetaan, jos käytte pakanan vieraana.
Verensiirtokieltoa ei ole uudessa eikä vanhassa testamentissa.