Funtsin sitä asiaa musiikkiin liittyen, jos nyt vaikka muistetaan mitä Schubert sanoi Beethovenista Gauthierin Beethoven kirjaa siteeraten, että Schubertin mukaan pitää olla onneton rakkaudessa, ts. on oltava ns. rakkaushuolia ymmärtääkseen täysin Beethovenia, taikka jotain muita negatiiviseksi koettuja inhimillisiä tunteita, mutta mistä se perusteiltaan sitten voisi johtua, että musiikin välittämät syvät tunne elämykset koetaan voimakkaammin sielua puhdistavana ja olotilan positiiviseksi muuttavana, jos kuuntelija tuntee vaikka itsensä onnettomaksi menetetyn rakkauden takia sydänsuruissa piehtaroidessaan, taikka on jokin muu hetkellinen negatiivinen subjektiivinen tunne tajunnassa, jonka musiikki kykenee muuntamaan joksikin omaa subjektiiviseen käsityskykyyn ja sen hetkiseen mielentilaan nähden objektiivisemmaksi ja henkisemmäksi sieluntilaksi "nauttiessamme näiden luovien henkien objektiivisuudesta ja puhtaudesta, jolla maailma mielteenä heillä oli erottautunut ja ikään kuin haihtunut maailmasta pois tahtona", kuten itse viimeksi sain suuren nautinnon kokea teininä 80 luvulla musiikin kompensoitua, transformoitua taikka syrjäytettyä omat silloiset sen hetkiset epämieluisat ja jostakin selvästä syystä, kuten liiasta oppikirjojen pänttäämisestä johtuneet subjektiiviset tunteet neron objektiivisessa käsityksessä sublimoiduilla ja teokseen valetuilla puhtaan mielteen alueelle heijastuneilla emotiioilla, jotka vaikuttivat negatiivisiin tunteisiin nähden juuri päinvastoin ja muuttivat olotilan positiiviseksi ja onnelliseksi tilaksi, mutta pinnallisessa kuuntelusessiossa näin ei tapahdu, vaan se edellytti tuolloin syvästi eläytyvää kuunteluprosessia, jolloin jo heti ensitahdeista alkaen kykenin ikään kuin virittäytymään musiikin kuulijalleen välittämään syvälliseen ja objektiiviseen tunne elämykseen ja kokemaan katharsiksen ja sen muuttaessa syvästi eläytyneen kuulijan olotilan muutamassa hetkessä taivaallisen kirkastuneeksi tilaksi mitä suurimmasta häpeän tunteesta, joka osoittaa musiikin jumalallisen mahdin uskontoon ja kirjallisuuteen verrattuna.
Miten ja miksi musiikki vaikuttaa syvästi eläytyvään kuulijaan?
Anonyymi-ap
8414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Luonnossa kaikki evolutiivinen kehitys on vain sattuman kautta syntyneiden mutaatioiden myötä tapahtuvaa, eikä mitään tarkoituksia ja älykästä suunnittelua voida havaita, vaan kaikki on satunnaista muuntelua kehitysopin mukaan ja höpöpuheet jumalasta ovat täysin pätemättömiä perustumatta mihinkään tosiseikkoihin, luotettaviin havaintoihin, tieteellisistä todisteista puhumattakaan pelkältä mutupohjalta ladeltuina absurdeina väittäminä, joita ei voi millään tavoin todentaa tai toteen näyttää fiktiivisen ja saduille ominaisen luonteensa vuoksi palvellessaan pelkkinä subjektiivisina uskomuksina ja hatarina kuvitelmina tahdon tarkoitusperiä, omia haluja ja toiveita tuonpuoleisesta elämästä kun uskovia pelottaa lähdön hetki ennen olemassaolon hiljaisuuteen vaipumista, jossa emme voi enää tiedoita, tuntea, muistaa, aistia taikka tajuta mitään olemassaolon loputtua ikuiseen uneen nukahdettuamme.
Jumala pitää kuitenkin koko luomakunnan voimassa!
Pitäisi sanoa että on relevanttia hylätä tahtominen suhteineen ja kaikkine tarkoitusperineen, jota mm. usko "jumalaan" edustaa tahdon asiana ja subjektiivisina mieltymyksinä, haluina ja kuvitelmina kaiken aistihavainnon ylittävään ja lopulta mahdottomina vaikkakin toivottuina suhteina tahtoon imaginaarisesti eksistoivaan mielikuvitusjumalaan ja sen sijaan meditoida neron puhtaan älyn luomiin korkeimpiin hengentuotteisiin samaistuen ja eläytyen esteettistä kontemplaatiota harjoittaen tiedoitsemisen puhtaana subjektina henkilökohtaisten subjektiivisten tahdon tarkoitusperiä palvelevien palvonnan tunteiden kokemisen sijasta, jos nyt neroudesta puhutaan eikä vain suurten massojen käsityskykyä vastaavista II-lajin metafyysisistä järjestelmistä kansanrunouden tavoin.
Kuka tahansa voi sanoa olevansa vaikka ukko ylijumalan poika, eikä se todista mistään muusta kuin suuresta suusta, egosta ja lennokkaasta mielikuvituksesta tai vaikka ylemmyyskompleksista olematta todellisuuden kanssa mitään tekemistä, mutta kansanrunous keksittyine ja tekaistuine kansantajuisine ja järjenvastaisine ihmeineen on laadittu vain simppeliä ajatuksenjuoksua ja rahvaan käsityskykyä vastaavaksi, jotta se luulisi kyseistä palturinpuhujaa oikeasti jumalan pojaksi ja mykistyisi mysteerin äärellä rautalangasta väännettyihin sepityksiin uskoen kansanrunouden korostaessa ja alleviivatessa tarkoitushakuisesti tällaisen suurisuun hatusta vedettyjen ihmetekojen jumalallisuutta rahvaan kykenemättä käsittämään korkeimpia totuuksia suurten nerojen luomuksista.
neroutta jumalallista musamenoa edustaa esim eräs suomibändi (Circle) joka esittää kraut-rokkia.
Neroista tekstissä ei ollut puhetta kuin aivan lopussa Schopenhaueriin viitaten, kun hän mainitsee uskontojen sopivan suurille kansanjoukoille, jotka eivät milloinkaan käsittäisi korkeimpia totuuksia, eikä se ollut jutun pointti, vaan kritisoida sananvapauden nimissä sekä hedelmälliselle keskustelulle ominaisesti puolesta ja vastaan esitettyjen argumenttien vastavuoroisuudella ylhäältä annettujen ja auktoriteettiuskoon perustuvien uskontojen oppien ja dogmien järjenvastaisuutta, jota Schopenhauer kritisoi sen lisäksi, ettei hänen mukaansa uskonnon harjoittaminen vetoa objektiiviseen ajatteluun vaan vain uskoon ja vapaaehtoiseen hyväksymiseen siitä, että jumalan sanan julistajien esittämät "totuudet" ovat sananmukaisesti totta niiden vertauskuvallisesta luonteesta huolimatta, voidessaan sisältää vain välillisen totuuden, sillä totuus ei voi astua alastomana kansan eteen toteaa Schopenhauer ja sanoo, että uskontojen valtakirja on ulkokohtainen, joka on ilmoitus, josta todistavat ihmeet ja merkit, kun sen sijaan filosofiassa todisteet ovat siinä itsessään ja toteaa myös että toivoisi omistavansa autenttisen luettelon niistä hyvistä töistä jotka kristinusko todella on suorittanut voidakseen panna ne toiseen vaakakuppiin kehottaessaan muistamaan kaikki ne sodat, levottomuudet, kapinat ja vallankumoukset Euroopassa, joissa kansat nousivat toisiaan vastaan metafyysisten probleemien innoittamana ja joiden syynä on siis ollut jokin uskonkiista kokonaisen vuosituhannen ollessa pelkkää murhaamista niiden takia Schopenhauerin mukaan. Nerot ovat ihmiskunnan valittuja jotka valaisevat ihmiskuntaa älyllään
Rokki ei ole neron puhtaan äly luoma aito hengentuote
Uskonnon palvontamenoissa, jotka pelkkinä tahdon tarkoitusperiä palvelevina suhteina pelkkään kuviteltuun triviaaliin ja abstraktiin mielikuvitusjumalolento käsitteeseen, jota reaalitodellisuudessa ei ole milloinkaan eksistoinut minkäänlaisena havaintoon perustuvana todellisena objektina, ei voi myöskään ilmetä objektiivisen käsittämisen myötä korkeimpien mahdollisten ideoiden tiedostamisen tavoin tiedostavan tai tiedoitsevan subjektin puhtaassa älyssä, sillä uskon asiat ovat vain tahdon ilmauksia alemmalla tiedostamisen tasolla eksistoiden ja tahdon asiaa edustavalla ns. uskolla "ymmärrettävissä", sillä jokaista vähäistäkin tahdon kiihotusta myös uskon asioina seuraa aina sitä vastaava tiedon väärennös subjektiivisten mielikuvien vuoksi, jotka eivät perustu mihinkään objektiivisesti tiedoittuun tai reaalisesti olemassaolevaan maailmaan ja reaalisten olioiden olemassaoloon mielteestä riippumatta tahi edes maailmaan mielteenä.