Vaimoni ja minun iki-ihanat kultahäät, saadessamme silloin taas uudelleen elää nuoruutemme hääyön.

Syötyämme menimme sohville istuskelemaan ja TVtä katsomaan, mutta keskenämme jutteluksihan se meni.
Molemmat, sekä Reino että Raija, olivat juuri viikkoa aikaisemmin kahdeksantoista vuotta täyttäneitä, samassa kuussa, samana päivänä, samassa sairaalassa ja...
Mitä?! No johan oli ihmeellinen sattuma, huudahdin hämmästyneenä.
Reino, Raija ja Kaija purskahtivat kaikki kolme raikuvaan nauruun. Katselin heitä kaikkia hämmästyneenä vuoron perään suu auki loksahtaneena, kunnes ymmärsin, ja minua itseänikin alkoi naurattamaan.
No enpä tuota nyt heti tajunnut! Hoksottimet heikkenevät iän mukana, sanoin hieman nolona.
No kun minä olen värjännyt tukkani ruskeaksi, sanoi siihen Raija, ja Reinolla se on oljen värinen, niinkuin minullakin ennen oli.
Eikä Raija ole kasvattanut tällaista partaa, niinkuin minä olen, lisäsi siihen Reino.
No sittenhän hoksottimissani ei mitään vikaa olekaan, nauroin helpottuneena.
Mutta miten te sisaruskaksoset kahdestaan lähditte kesälomareissailemaan?
Kaksoset vilkaisivat ensin toisiaan, ennenkuin Raija hieman epäröivästi hymyillen vastasi.
No kun ollaan aina oltu yhdessä.. viihdytään toistemme seurassa.. ymmärretään toisiamme ja tunnetaan sellaista sisarrakkautta toisiamme kohtaan! Mutta on minulla poikakavereitakin ollut!
Niin sellaista sisarrakkautta se vain on, ja onhan minulla tyttökavereita ollut, ja oli alkukesästäkin, mutta kun se oli niin mustasukkainen minusta Raijalle, niin eihän siitä tullut yhtään mitään, kun oli niin ilkee Raijalle! Sen nimi oli... tuota…!
Tuula, muisti Raija.
Joo niin olikin! Tuula! Kun niitä on ollut niin monta, niin menee nimet niiden kaikkien kanssa sekaisin!
Niinhän se on, kommentoin minä siihen, vaimooni katsoen.
Niin on, myönteli vaimonikin, minuun takaisin hämmästyneen näköisenä vilkaisten.
Meillä mieheni kanssa ei koskaan ole muita ollut kuin vain toisemme! Eihän Keijo?
Ei niin! Olemme jo lapsesta saakka tunteneet toisemme!
Aivan niinkuin mekin!
Niin tunteneet toisemme koko ikämme, korjasi Raija veljeään. Vähän eri asia kuin mitä Keijo ja Kaija tarkoittavat!
Joo niin on, myönsi Reijo.
Kun kerroimme Kaijan kanssa viettävämme kultahäitä, saimme molemmat lämpimät halaukset sekä Raijalta että Reijolta.
Vieläkö te olette sillai, uteli Raija kiinnostuneen näköisenä.
Vielä, vastasimme Kaijan kanssa yhteen ääneen.
Vaikka kyllä minä aina sängyssä kovasti kaipaan sitä viisikymmentä vuotta nuorempaa Keijoa, kuten Keijokin sitä viisikymmentä nuorempaa minua, jolloin me molemmat olimme saman ikäisiä kuten te nyt!
Jaa eikö me sen nuorempia silloin alussa Kaija rakas oltukaan, naurahdin.
Kaija ensin vain mitään vastaamatta ensin nauroi ja näytti minulle sitten kieltään.
Raijaa ja Reinoakin nauratti.

Minulla oli koko päivän tehnyt mieli saunaan, ja ilmoitin muille saunaan lähteväni, johon muut että me myös haluamme saunaan.
Me miehet kahdestaan ja tytöt kahdestaan, vai mennäänkö kaikki yhdessä?
Kaikki yhdessä, vastasivat uudet ystävämme, ensin hetken toisiaan katsottuaan.
Oli vain yksi sauna-aika sille illalle jäljellä, joten oli hyvä etukäteen jo tietää, ettei kenelläkään ollut mitään yhdessä saunomista vastaan.
Olin jo aikaisemmin todennut Raijan kauniiksi tytöksi, mutta pukuhuoneessa hänet sitten alastomana, ilman vaatteita nähdessäni, aivan järkytyin hänen suloudestaan. Hänellä oli sopusuhtainen vartalo, todella pystyt ja kauniit, pienehköt rinnat. Posliiniksi, karvoista puhtaaksi ajeltu sievä pillu, kaunis ja himoni herättävän näköinen se oli.
Järkytyin koska pelästyin ja kauhistuin.
Ensin pelästyin sitä, että miten minun kullini reagoisi hänen nuoreen, ihanaan vartaloonsa, ja sitten hänet alastomana nähtyäni, kauhistuin sitä tosiasiaa, minkä auttamattomasti tiesin tapahtuvaksi tulevan.
Keijo katso! Miksi sinun kyrpäsi seisoo noin isona ja noin pystyssä, huudahti Kaija haaroihini sormellaan osoittaen.
Vilkaisin sinua, ärähdin nolona.
Hah hah hah vai että minua vilkaisit?
Ikäisekseen vaimoni oli hyvin säilynyt, kiinteälihaisine, solakoine vartaloineen.
Rinnatkin hänellä olivat kuin nuorella tytöllä, eivät roikkuneet, koska eivät olleet isot, vaan sellaiset juuri kouriin sopivat, iki-ihanat rinnat. Eivät liian pienet, eivät liian suuret. Käänsin katseeni saunan ovelle ja silloin syrjäsilmällä näin Reinollakin kyrvän jököttävän suurena ja kovana, tuijottaessaan silmät suurina vaimoani Kaijaa.
Raija tuijotti minua, Kaija tuijotti Reinoa, Reino tuijotti Kaijaa ja minä ahmin silmilläni Raijaa.

Heräsin pehmeiden huulien painautuessa omiini ja kielen työntyessä suuhuni.
Avasin silmäni ja tunnistin vaimoni posken ja korvan nenääni vasten.
Kun ynähdin, veti hän kielensä ulos suustani, hänen huulensa irtautuivat huuliltani, ja vaimoni nauravat silmät ilmestyivät näkökenttääni.
Huomenta rakkaani! Nukuitko hyvin?
Nukuin! Huomenta! Mutta minä näin niin kummaa unta yöllä!
Seksi-unta? Rakastelit jonkun nuoren tytön kanssa? Niinkö?
Niin! Anteeksi! Mutta kuinka ihmeessä sinä sen saatoit arvata?
En arvannut, vaan minä näin sen, kun pidit sen tytön kanssa hauskaa!
Näitkö sinä minun uneni? Mutta kuinka sinä minun uneni saatoit nähdä?
Se ei ollut sinun untasi, mitä minä näin!
Ei ollut minun untani? Mutta juurihan sinä… Raija?.. RAIJA!
Juuri niin! Raija! Rakastelit yöllä nuoren, vasta viikko sitten virallisesti aikuistuneen nuoren ja kauniin tytön kanssa, ja minä rakastelin hänen kaksoisveljensä Reinon kanssa, ja meillä molemmilla oli niin taivaallisen ihanaa! Eikö ollutkin Keijo?
Oli! Oli todellakin! Aivan sitten uskomatonta saada vielä tässä iässä noin nuoria sänkykumppaneita! Ja kun olivat vielä niin halukkaitakin rakastelemaan meidän vanhusten kanssa!? Mutta ajattele jos olisimme lähteneet autollamme lomailemaan jo silloin kaksi viikkoa sitten, kuten meillä ensin oli tarkoitus! Hirvittää ajatellakin!
Mikä sinua siinä nyt niin hirvittää?
No kun kertoivat lähteneensä tälle liftausreissulleen jo yli kaksi viikkoa sitten, ja mehän tietenkin olisimme pysähtyneet ottamaan heidät kyytiimme, jos olisimme heidät silloin jossain tien laidalla peukalo pystyssä nähneet! Aivan kauheeta, en muuta sano!
Et voi tarkoittaa... vai tarkoitatko että...?
Tarkoitan! Eivät vielä silloin lain mukaan olleet aikuisia vaan...
... vaan alaikäisiä, vasta viittä vaille aikuisia vielä! Ja kun heidän kanssaan olisimme menneet saunaan niin... ?
... niin olisiko meillä silloin jäänyt vain selänpesuksi ne meidän yhteiset suihkussa käyntimme heidän kanssaan? Niin tai olisi tietenkin, koska jonkun leirintä-alueen toimistossahan heidän alaikäisyytensä olisi paljastunut, sinne sisälle kirjautuessamme, emmekä olisi yhdessä heidän kanssaan saunaan menneet!
Joo emme, ja he tai me olisimme nukkuneet tuolla auton etuteltassa!
Joten kaikki siis hyvin!
Joo! Ihanaa! Ja kohta he tulevat aamulenkiltään, joten mitäpä tässä vielä turhaa pukeutumaan!
Mutta kerropas nyt Reino, oliko ihanaa eilen olla sen tytön kanssa?
Oli Raija! Leijuin kuin pilvissä ja tuntui kuin olisin viisikymmentä vuotta taaksepäin ajassa hypännyt sinun kanssasi sänkyyn!
Hihi sen huomaan, kun muistutin nyt sinua Raijasta, niin en ole viimeiseen puoleen vuosisataan nähnyt tuon sinun kikkelisi tuolla tavoin noin nopeasti pomppaavan ylös pystyyn jököttämään.. ja vieläpä noin suurena ja kovana! Aivan kuin Reinolla eilen! Mutta nousepas nyt ukko siitä ylös suihkuun, äläkä rupee minua kopeloimaan, vaan säästä se lastisi Raijalle! Minä saan kohta Reino-pojalta sitä semmosta hoitoa! Ei väsytetä toistemme kanssa nyt itseämme, että sitten jaksetaan heidän kanssaan paneskella!
Oli se kyllä sellainen taivaan lahja kun löysimme heidät sieltä tien reunalta! Eikö ollutkin Raija?
Oli, ja siellä on sinulle termoksessa kahvia jo valmiina, mutta ensin syöt aamupuurosi, että jaksat sitä tyttöä pitää hyvänä! Laitoin ennen sinun herättämistäsi sen puuron jo lautasellesi mutta jos se on jo jäähtynyt niin lämmitä mikrossa!
Mutta nyt Keijo suihkuun siitä, että saat sitten työnnellä puhdasta kulliasi tytön pimpsassa! Minä oman pimpsani pojan käytettäväksi jo ennen sinun herättämistäsi pesin!

Sisarukset palasivat hikisinä aamuiselta juoksulenkiltään, käyden molemmat ensin vuoronperään suihkussa, ennen aamiaistaan.
Haha tapasimme puolikesyn kivan ketun, joka alkoi juoksemaan ja leikkimään hippaa kanssamme!
On varmaan ollut ihmisten hoidossa kun tuli niin lähelle, uskalsi aivan tulla housunlahkeitammekin haistelemaan!
Lähtekää tekin illalla lenkille mukaan! Jookos!? Me Keijon kanssa juostaan hiljempaa ja levähdellään välillä!
Kaija innostui heti, mutta minä puolestani kävin hakemassa sähköpotkulautani ja lähdin sähköpotkulaudallani sähköpotkulauta-ajelulle, enkä levähdellyt välillä.
Illalla väsyneenä raahauduin leirintä-alueelle takaisin, tyhjä-akkuista sähköpotkulautaani perässäni raahaten. Ketään ei näkynyt, heittäydyin sänkyyn ja nukahdin heti.
Ennen nukahtamistani ehdin ihmettelemään, että milloinkahan minusta tällainen vanha ja ärtyisä ukko oikein oli tullut, ja että mistä ja miksi ihmeessä minä aamulla aivan turhasta olin nokkiini ottanut, kun tottahan se oli, että vanhana oli nuorten kanssa touhutessa levähdeltävä välillä. Viimeiset viisi vuosikymmentä olivat häipyneet kuin siivillä menneisyyteen. Kaipasin Raijaa vierelleni.. niin nostalg...-krooh-

En kauaa ehtinyt nukkumaan kun heräsin siihen että olkapäätäni ravisteltiin.
Missä olet ollut?
Avasin silmäni ja näin vaimoni istumassa sängyn jalkopäässä, kurottautuneena minua kohti, toinen käsi olkapäälläni ja hänen takanaan Reinon ja Raijan seisomassa, minua tuijottamassa.
Kohottauduin toisen käteni varaan.
Sain vain päähäni lähtä ajelemaan potkulaudallani!
Olemme koko päivän etsineet sinua!
Anteeksi! Olin ajattelematon kun sillä tavoin mitään sanomatta häivyin! Ja kun potkulaudastani sitten loppui virta, niin jouduin kävelemään takaisin!
Koko päivän?
Niin, mutta missä te olitte kun minä tulin?
Saunassa! Ehdit siellä sinäkin käväistä, jos kiirettä pidät!
Joo.. käväisen!

Saunasta takaisin tultuani söimme ja valmistauduimme nukkumaan menoon.
Sängyssä loikoillen katsoimme hetken aikaa TVtä, ennen valojen sammuttamista.
Sen verran viileää oli että peitot oli vedettävä päälle.
Työnsin käteni Raijan T-paidan alle.
Harmi kun en saa ihailla näitä silmilläni! Enkä tätä, harmittelin työntäessäni käteni tytön pikkuhousuihin.
Onhan meillä taskulamppuja!
Ei se ole samaa ja tekisi myös mieli kuvata sinua!
Muistoksi? Itsellesi vain?
Itselleni vain muistoksi! En niitä muille jakelisi!
Mietitään ja jutellaan siitä sitten joskus toiste! Minä olen valmis sen enempiä esileikkejä ja niin tunnut olevan sinäkin joten työnnä se jo sinne!
En vaan haluan ensin kosketella ja hyväillä sinua! Maistella sinua tuolta alhaalta!
No uuh tee se ooh.. aah sinulla setä on niin ihanaä kieli oooh!
Ooh sinulla Reino-setä on niin ihana kikkeli mmm… kuului naapuripeiton alta, hihityksen ja hohotuksen säestämänä, heidän molempien, Kaijan ja Reinon suusta. Raijaa kuulosti myöskin naurattavan.
No työnnä se Keijo jo sinne.. mä haluun kyrpää sinne mun pilluun, enkä mitään kieltä oooh kun sulla on kyrpä kovana ja paksuna aaah!
MÄ TUUN! MÄ TUUN! Huusivat tytöt hetken päästä yhteen ääneen, JA MINÄÄ huusin minäkin, mutta Reino oli hiljaa kunnes kuului ODOOTTAKAAA MUAA OOOH!!!
Sitten räjähdimme kaikki yhteen ääneen nauramaan.
Hyvää yötä toivottelimme toisillemme ja nukahdimme kaikki neljä.
Liikunta tekee iloiseksi, onnelliseksi ja antaa hyvät unet, varsinkin seksi.

Aamuyöstä heräsin vaimoni huokailuun ja ininään, tunnistin hänen äänensä, mutta hänhän nukkua tuhisi minun kainalossani, pää olkapäälläni.
Avasin silmäni. Ikkunoiden säleverhojen raoista tuli sen verran valoa, että juuri avatuilla silmilläni puolipimeässäkin näin hyvin.
Taas kuulin tukahdettua hyvän olon hiljaista ääntelyä sivultani.
Käänsin päätäni ja näin Raijan pään olkapäälläni ja hän nukkui tuskin kuuluvasti hengittäen.
Kohdistin katseeni naapurisänkyyn ja siellähän se äänilähde oli, vaimoni Kaija siellä selällään, polvet koukussa maaten, käsi suun edessä suutaan painamassa,
Reinon pää oli hänen jalkojensa välissä. Väärä pää tekohengityksen antamiseen, joten hänen täytyi nuolla vaimoni haaroja, Kaijan pillua, voihan vittu. Keskellä yötä ja Kaija kun ei orkut saadessaan pystynyt olemaan hiljaa, vaan huusi aina kuin palosireeni. Sitä varten minulla aina oli korvatulpat käden ulottuvilla rakastellessamme, mutta oliko nyt? Kopeloin käsituntumalla seinällä olevaa hyllyä, mutta eipä tietenkään sieltä mitään löytynyt.
Jatkoin vaimoni ja pojan touhuilun seuraamista, alkaen samalla hyväilemään ja puristelemaan kainalossani nukkuvan tytön pystyjä, kiinteitä pikkurintoja. Niin tai pienet ne sellaisiin oikein isoihin jättirintoihin verrattuna olivat.
Poika oli alkanut Kaijan vittua nuollessaan, runkkaamaan samalla kyrpäänsä.
Kaijan lyhyisiin ulvahduksiin heräsi nyt Raijakin. Hän kääntyi selälleen, katsoi haukotellen sivulleen, ja heti ymmärsi mitä siinä käden ulottuvilla oli tekeillä.
Siirsin käteni Raijan pimpsaa hyväilemään, joka sai hänet päästämään tyytyväisen älähdykseen suustaan, ja siirtämään oman kätensä kovaa kyrpääni puristelemaan.
Kenelle sinä setä-Keijo tätä seisotat, kuiskasi tyttö.
Sinulle Raija-pieni!
Voi ihanko totta setä-kulta?! Oletpas sinä kiltti ja onpas se suuri!
Mutta sinulla ei, vastasin sormeni Raijan ahtaaseen pillunreikään työntäessäni-
Työnnä se kalusi sinne takakautta, kuiskasi hän, kääntäen minulle selkänsä.
Raijan alkaessa sitä ohjailemaan oikeaan osoitteeseensa, siirsin minä käteni hänen rintojaan hyväillen puristelemaan.
Olenko Raija jo kertonut sinulle, kuinka kaunis ja himoittava sinä olet, kuiskasin tytön korvaan.
Et! Kerro!
Olet maailman kaunein ja ihanin tyttö!
Mutta en himoittava? Kuinka ihmeessä onnistut seisottamaan tuota kyrpääsi minua naidaksesi? Et kai vain nyt töki pilluani vaimosi tekokyrvällä?
Haha oma on ja olet naailman himoittavin nainen, jonka tunnen!
Hmm.. nyt setä hihi narraat!
Niin teen ooh korjaan.. maailman himoittavin tyttö oot aah!
Olin unohtanut seurata että missä vaiheessa naapurisängyssä oltiin.
Poika oli siirtynyt vaimoni päälle ja vaikuttivat vauhdista ja ääntelystä päätellen olevan jo loppusuoralla. Ääntelyn lisäksi, liikkeistä päätellen myös, oli spermalasti juuri siirtymässä Reinon kiveksistä Kaijan pilluun. Ja eipä aikaakaan, kun minunkin kiveksistäni sai spermalasti lähtökäskyn vuorostaan Raijan pilluun.
Kaija ja Reino tuijottivat hämmästyneinä, suu auki, minua ja Raijaa, meidänkin samaan ääneen huutaessamme, heti heidän huutonsa vaiettua.
Rakastelitteko tekin, kysyi vaimoni hämmästyneen näköisenä.
Yes ma`am, we did!
Noukin seinällä olevalta hyllyltä paperinenäliinapakkauksen, otin puolet siitä ja toisen puolen ojensin pojalle, ja pian lenteli spermaisia paperinenäliinamyttyjä paperikoriin.
Aamu jo valkenee, turha kai tässä enää on käydä nukkumaan!
Niin on! Katsotaanko jokin filmi! Joo, kuului kolmasti.
Filmiä katsellessani hyväilin sylissäni makaavan tytön vartaloa ja filmin loputtua, That's All Folks, työnsin kovan kyrpäni tytön pilluun. Voi setä kun sinä tykkäät minusta! Etkö setä tykkääkkin?
Kyllä se setä sinusta tyttö tykkää, ja kovasti tykkääkin, nauroi vaimoni, ja täti tykkää velipojastasi, pojan jo pannessa häntä.
Tehdäänkö Kaija vaihtokauppa? Sinä saat pojan ja minä saan setän?!
Tehdään vaan Raija! HAH HAH HAH

Minusta oli vanhoilla päivilläni tehty seksiorja.
Vasta parisen viikkoa takaperin kahdeksantoistavuotta täyttänyt, nuori ja kaunis, ihanana pitämäni tyttö, osottautuikin mitä julmimmaksi orjapiiskuriksi, pitäessään minua kynsissään seksiorjanaan.
Aamusta iltaan, illasta aamuun, piti minun jatkuvasti olla kyrpä kovana valmiina tyydyttämään hänen seksuaalisia himojaan. Ja se oli hermoja repivää, monta kertaa vuorokaudessa kuunnella omaa ulinaansa, hänen ahtaaseen pimpsaansa, himokkaana ulisten lauetessani. Sitähän sai jo vähemmästäkin ahtaan paikan kammon, se minun kyrpäparkani, jonka vaan oli työnnyttävä sinne ahtaaseen ja pimeään onkaloon liukastelemaan.
Tyttö ruoski minua useasti sellaisella peloittavan näköisellä ruoskalla, jonka osti eräästä seksiliikkeestä. siellä vaimoni kanssa kerran ostoksilla käydessään.
Vaimoni viikko sitten myi, tai oikeammin sanottuna vaihtoi minut tuon julman mutta kauniin ja ihanan tytön kaksoisveljeen, jota vaimoni vuorostaan pitää omana seksiorjanaan. (Pliis joku, Save Our Souls)

HAH HAH HAH Oletko sinä ukko-parka tullut nyt aivan hulluksi? Eihän nyt kukaan tai mikään tervejärkinen kustantaja tuollaista mieletöntä soopaa julkaise! Vai että tästä muka vielä tulisi jokin bestselleri.. vuoden eniten myyty kirja?! Jo on Keijolla haaveet, vai mitä sinä Raija tästä sanot?
Raija naputteli sormella ohimoaan.
Aivan samaa kuin sinäkin Kaija! Jos nyt tosiaankin niin on, että olet tuon todellakin hävyttömän Keijo-ukkosi minulle seksi-orjakseni antanut, niin takaisin hänet saat! En häntä huoli!
En häntä huoli minäkään! Saa Keijo tästä lähtien orjailla omalle kouralleen! Runkkari-Keijo HAH HAH HAH HAH HAH HAH
VOI KAIJA-KILTTI! RAIJA-RAKAS! ANTAKAA MINULLE ANTEEKSI! ANTAKAA!

Herää Keijo! Herää! Näet pahaa unta! Herää kultapieni!
Mi.. mi.. mitä? Untako se vain olikin? Hirveää unta! Aivan sitten kauheeta unta näin!
Älä Keijo välitä, pahaa unta se vain oli! No niin.. rauhoitu nyt.. äiti suojelee pikku-Keijoa pahoilta unimöröiltä! Nojaa päätäsi siihen minun rintaani vasten Keijo-pieni… no noin!
Anna Raija kun minäkin, kuulin Kaijan äänen.
No niin.. nojaa minunkin rintaani vasten! Sillälailla niin! Voi sinua pikku Keijo-parkaa kun Nukku-Matti sinua tuollaisilla painajaisilla kiusaa! Avaahan nyt silmäsi! Kaikki on taas hyvin! Saat jatkaa nukkumistasi minun ja Raijan välissä, niin että ei tarvitse sinun enää niitä ilkeitä unimörköjä pelätä!
Millaista unta sinä muuten näit? Saat sen mielestäsi pois kun kerrot siitä meille!
Niin joo eh, ajoin autolla ja.. ja oli alamäki ja jarrut hävis ja.. ja joku rengaskin siinä puhkes ja.. herätitte minut juuri ajoissa kiitos!
Mutta keneltä sinä anteeksi pyysit ja miksi?
No kun joku maantieryöstäjä yritti ryöstää meidät niin minä löin sitä ja kun minä löin sitä niin lujaa niin minä sitä siltä pyysin anteeksi!
Pyysit rosvolta anteeksi?
No kun siltä hajos tekohampaat!
Voi että sinä ukko-kulta sitten osaat olla hyväsydäminen! Haluatko että joko minä tai Raija runkkaa sinut uneen? Vai otetaanko suihin?
Otetaan suihin kiitos!
Kumman meistä haluat ottavan sinulta suihin?
Kummankin vuoronperään kiitos!
Tapahtuu!

Näinkö Keijo-setä? Joko minä levitän jalkojani?
Älä vielä Raija-pieni! Kuvaan sinua vielä jalat yhdessä!
Noooin ja sitten levität jalkojasi.. juuri niin.. mahtavaa!
Ja nyt housut pois ja jalat taas yhteen.. hyvä tulee!
Kuule Keijo kun minunhan se siinä sängyllä poseraavaa Reinoa piti filmata, eikä sinun Raijaa!
Mutta kun teitä ei kuulunut, sänky oli tyhjillään, niin me nyt vain aloitettiin nämä kuvaushommat ja saatte nyt vain kiltisti odottaa vuoroanne!
Mutta mitä jos minä kuvaan samalla Kaijaa, kun nuo valotkin ovat nyt päällä, niin ei tarvitse niitä enää Kaijan ja minun takia polttaa?!
Sähkö Keijo kuule on kallista ja kyllähän minä tuohon Raijan viereen tuohon toiselle sängylle mahdun, enkä tule sinun kuviin ja filmeihisi mukaan jookos Keijo!?
No joo sitten jos lupaatte olla Raijaa ja minua häiritsemättä!
Vaimoni riisuuntui ja heittäytyi toiselle sängylle pojan kuvattavaksi.
Ja nyt Raija jalat levällään levität sormillasi pimpsaasi niin etteivät sormet ole tiellä! Sillä lailla noooin! Ja muutama lähikuvakin ja lantiokuva ja sitten ikuistetetaan myöskin nuo sinun sievät ja söpöt pikku tisulisi ja.. ja.. otapas Kaija tämä kamera ja filmaa kun minä nuolen Raijan pimpsaa, hyväilen hänen rintojaan ja lopuksi työnnän kyrpäni tuonne…
… kuvaa itse, tai kuvaa ensin itse meitä, kun Reino tekee nuo samat jutut minulle!
Ja yhteistyöllähän se sujui ja säästettiin sähkömaksuissa iso läjä euroja.
Kaija itse kuvasi ja filmasi poseeraavaa Reinoakin, samoin Raija minua, mutta lähinnä kai kohteliaisuussyistä, kun mitä ihmeen silmäniloa minusta vanhasta ukosta nyt kellekään olisi ollut.
Hyvän mielen nyt kuitenkin sain, kun hieman itserakas taidan olla.
Minua hämmästytti se, kun sisarukset Reino ja Raija olivat jotenkin yliampuvan välinpitämättömiä toisistaan, vaikka jos minulla olisi ollut tuollainen sisko, kuin Raijakin oli, niin kyllähän minä olisin reagoinut vahvasti hänet alastomana nähdessäni, ja samaa ajatteli Kaija Raijan käyttäytymisestä.. ja heidän molempien käyttäytymisestä toisiaan kohtaan, heistä kuuloetäisyyden ulkopuolella ollessamme jutellessamme. Toisiaan he kuitenkin syvästi rakastivat, oli se rakkaus sitten joko pelkästään platonista, tai sitten myöskin seksuaalista. Kaijan kanssa me emme olisi heitä tuominneet, oli totuus sitten mikä tahansa, ja jos olisimme olleet heidän pikku- ja alushousuissaan, niin pois olisimme ne riisuneet ja hypänneet yhdessä sänkyyn rakastelemaan, ehkäisystä tietenkin tarkasti huolehtien.
Emme udelleet, emmekä rohkaisseet heitä kertomaan epäilemäämme totuutta heidän välisestä suhteestaan, sillä sehän olisi heti ollut meiltä pois, minulta ja Kaijalta. Saivat itse päättää, mitä kertoivat, tai jättivät kertomatta. Mutta kyllä he meistä välittivät ja rakastivat meitä, eivätkä vain rakastelleet kanssamme. Se oli heiltä vähän niinkuin insestisuhde isovanhempiinsa, vaikka sukulaisiahan emme tietenkään keskenämme olleet. Rietastelijoita me Kaijan kanssa oltiin, siitä ei päässyt yli eikä ympäri.
Eikös Keijo tämä meidän välinen uusi selibaattisuhteemme ole ihan kiva?!
On Kaija, ja vahvoina pysymme, kiitos siitä Raijan ja Reinon!
Ja mitä vielä?
Ei kai sitten enää mitään.

Mitä ihmettä? No johan on kumma!
Keijo tuijotti ihmeissään puhelintaan.
Pidä molemmat kätesi ratissa! Eikö me olla sovittu että autoa ajaessa ei puhuta puhelimessa?! Anna tänne se kapistus!
Kaija sieppasi miehensä ojennetusta kädestä puhelimen, ja silmät pyöreinä, tuijotti näytöltä näkyvää soittajan nimeä. Käänsi päätään ja huusi RAIJA!
RAIJA EI OLE NYT TAVATTAVISSA! Kuului Raijan ääni auton taka-osasta.
RAIJA MITÄ SINÄ NYT PELLEILET? TULE TÄNNE OHJAAMOON, JOS SINULLA ON MEILLE JOTAIN ASIAA!
EN JOUDA KUN OLEN PUHELIMESSA JUURI NYT!
Vastaa nyt Kaija siihen kännykkään, niin selviää mitä tyttö haluaa! Ja laita kaiutin päälle, niin kuulen minäkin!
Kaija teki miehensä pyynnön mukaan, ja kohta ohjaamon täytti puhelimesta kuuluva katkonainen, äänekäs huohotus.
Raija mikä sinun on, huudahti Kaija säikähtäneenä.
Runkkailen, kuului Raijan käheä, huohottava ääni.
MITÄ?, huudahtivat Keijo ja Kaija yhteen ääneen, korviaan uskomatta.
Oooh sitä että oppilaat ovat puhelinseksioppitunnilla kiltisti hiljaa kun opettaja heille huohottaa aaah oooh panettaaaah!
KEIJO HAH HAH ÄLÄ UKKO AJA OJAAN HAH HAH HAH!
Mikä teitä nyt noin naurattaa, hihitti huomaamattamme taaksemme istumaan pujahtanut Raija.
Hah hah hah… olit tyttö äsken aiheuttaa kolarin, kun tuo ukko oli ajaa tieltä pois! Älä tee tuota enää toiste!
En, mutta kun ajettiin äsken uimarannan ohi, ja mulla kun niin tekisi mieli mennä uimaan, niin eikö voitais kääntyä takaisin ja…..
….. MENNÄ UIMAAN JOO, huudahti Kaija innostuneena!
Voi Kaija kuinka kovasti minä toivonkaan, että sinä olisit ollut minun mummuni, huudahti Raija, kiertäessään takaapäin kätensä Kaijan kaulan ympärille, ja samalla poskensa tämän poskea vasten painaen.
Mummiko?
Eikun äiti, äitiähän minä tarkoitin!
Hymyillen taputti Kaija Raijaa poskelle sanoen että, enhän minä Raija-rakas tuosta nyt loukkaantunut, kun onhan meillä tosiaankin viisikymmentä vuotta ikäeroa, ja aivan hyvin voisin iältäni olla mummisi, ja tyttäreksenikin olisin sinut tyttö-kulta ilomielin hyväksynyt! Mutta tuo kuski tuossa, lisäsi Kaija naurahtaen, ei taitaisi tykätä siitä, jos alkaisit häntä vaarittelemaan ja isoisittelemään!
Siitä vaan, vaikka eihän meillä tuon tytön kanssa ole ikäeroa kuin vain neljäkymmentäyhdeksän vuotta, teidän viiteenkymmeneen vuoteenne verrattuna!
Ole ukki-pukki siinä hupsimatta! Höpsö vanha ukkohan se jo on, mutta kyllä se jotain meidän tyttöjen pillun päälle vielä ymmärtää!
Joo haha olen pistänyt sen saman merkille!
No käännytään sitten takaisin, niin pääsen ihailemaan teitä kaunokaisia pikku, pikku bikineissänne, nauroi Keijokin.

Äidin mummun-mummu oli kertonut äidin äidille, meidän mummulle, kuinka hän miehensä kanssa jo eläkkeellä ollessaan, olivat autoilleet vanhalla Mersullaan ympäri Suomea, pieni asuntovaunu autonsa perässä, ja että kuinka he olivat ottaneet kyytiinsä kaksi liftaria, tytön ja pojan, ihan niinkuin te otitte Minut ja Reinon kyytiinne ja… Kaija mikä sinun on? Pyörryttääkö sinua?
Ei Raija… vähän vain heikottaa, kun olin niin pitkään ilman päähinettä auringossa! Jatka vain!
No niin.. se poika ja se tyttö, olivat koko sen alkukesän, toista kuukautta, olleet heidän mukanaan ajelemassa ympäri Suomea, nähtävyyksiä katselemassa, ja nukkuneet kaikki samassa sängyssä!
Vai niin!
Joo! Aivan niinkuin me nytt Reinon kanssa!
No pitäähän sitä nyt jossain nukkua, ja sänkyhän on sitä varten!
Joo mutta kun se poika paneskeli sen meidän äidin mummun-mummun kanssa ja se tyttö vuorostaan paneskeli sen….
…. sen teidän äitinne isoisän kanssa!
Ei vaan iso-iso-iso-iso….
…. ymmärrän!
Mutta kun me sentään Reinon kanssa ollaan jo täysi-ikäisiä, mutta kun….
…. ei kiinnosta! Lähden kävelylle!
Lähden mukaan!
No tule! Kierretään järvi!
Mutta… mutta siihenhän menisi monta päivää… se on iso järvi!
No ei kierretä sitten! Tule! Että pitikin Keijon ja Reinon nyt ottaa ja lähteä niillä meidän potkulaudoillamme ajelemaan! Olisi niin kiva ollut niillä nyt itse ajella!
Jos ne äidin mummun-mummu ja isoisä vielä eläisivät, niin olisivat varmaan jo yli satakaksikymmentä vuotiaita!
Ja minä tunnen itseni lähes yhtä vanhaksi, huokaisi Kaija. Tule Raija, juostaan kilpaa tuolle kioskille, huusi Kaisa olkansa yli kauas taakseen jääneelle Raijalle, yllättävän varaslähdön yllättäen otettuaan.
Raija pinkaisi nauraen Kaijan perään.

Silmä-silmä-nenä-suu-nänni-nänni…
...Ooh…
...jokin muu!...
...Ooh mun pimpsako?...
...Juu! Sun ihana pimpsasi!...
...Ja sun ihana sormesi siellä?...
...Joo! Vai saisiko olla jotain isompaa ja paksumpaa?...
...Voi kun olisi ihanaa jos sulla ois! Onko sulla?

Ja minultahan löytyi.
Autoteltan retkivuoteella kainalossani juuri heränneen Raijan, heti itse herättyäni ja silmäni avattuani, näkemääni ja himoni herättäneeeseen pikkupimpsaan työbtämäni sormeni vedin nyt ulos, ja kun kohottauduin toisen polveni varaan, levitti hän samalla jalkojaan. jolloin kieräytin itseni niiden väliin.
Kova kaluni painautui tytön pillua vasten, jota nautiskellen kullillani kyhnytin, työnsin käteni tytön pakaroiden alle, joita puristellessani, samalla vedin hänen syliään tiukemmin omaani vasten. Pelkästään jo tällainen esileikki, tuntui kuin joltain taivaallisen ihanalta riemujuhlalta ja …...
ÄITII!!!TETÄ JA TÄTI TAPPELEE!!!
Voi perrr…
TETÄ KILOILEE JA ILVITTÄÄ!!! ÄITIII!!!
Pikkupojan pää näkyi telttaseinän alaosan ja nurmikon välistä. vain metrin päästä meistä.
Hus.. pois pentu.. pois.. pois siitä!
Hyppäsin ylös seisomaan, mitä tietenkään... minun ei olisi pitänyt tehdä.
ÄITIII!!! TETÄ TANTTIII ALATTOMANA!!!
KOP! KOP! AVATKAA! Että te kehtaattekin nakuilla minun pienen poikani nähden! Hävetkää!
IIIIIK!
Kuka nainen siellä huutaa? Vaimonneko? Hakkaatteko te lurjus siellä vaimoanne? APUAA! SOITTAKAA JOKU POLIISI! TÄÄLLÄ JOKU HULLU MIES PAHOINPITELEE VAIMOAAN! AA-PUU-VA!
Kaija oli herännyt tähän meteliin, rynnäten autosta ulos telttaan, ymmärsi heti tilanteen, riuhtaisi teltanoven vetoketjun auki ja hyppäsi ulkona huutavan naisen luo, jonka huuto katkesi heti kuin veitsellä leikaten.
Ja jos et sinä palosireeni lopeta heti paikalla tuota kiljumistasi niin MINÄ SOITAN POLIISIN! Täällä ei kukaan ole hakannut ketään, joten anna akka vetää, tai minä heitän sinut tuohon järveen rauhoittumaan!
ÄITIII! TUO TÄTI ON ALATTIII!
Että te kehtaattekin nakuilla minun pikkupoikani edessä tuolla ta...APUAaaa…… naisen huuto loittoni, hänen pentu sylissään juostessa vihastunutta vaimoani karkuun.
No niin, häipyihän se nainen ja te kumpikin tulette nyt heti paikalla sisälle autoon siitä nakuilemasta! Ettäs kehtaattekin säikytellä täällä ihmisiä hah hah hah… No tulkaas nyt siitä sisälle autoon jatkamaan paneskeluanne ja sitten kun olette valmiita niin heti kyllä täältä lähdetään jatkamaan matkaa! Meillä Reinonkin kanssa kun se keskeytyi!
Mutta se aikaisemmin tuntemani taivaallisen ihana riemujuhlan tunne, oli jo osittain ehtinyt mielestäni haihtumaan, kun eihän siitä naisesta ollut takeita, vaikka virkavallan tänne kutsuisi.
No siinäpähän kutsukoot. Kohta kaikesta huolimatta jatkaisimme matkaamme ja ihanaa kesälomaseikkailuamme.

Voi ei! Polttoaine loppui! Miksi minä onneton luotin tuohon polttoainemittariin, sehän näyttää päin helv….
….Shh Keijo! Älä kiroile noin kovalla äänellä, kun se kuuluu ulos, ja tuossa kadulla, vain muutaman metrin päässä meistä, on menossa jokin uskonnollinen katukokous!
Anteeksi, huikkasin hymyillen, kättäni heilauttaen eräälle naiselle, joka seisoi aivan automme oikeanpuoleisen ikkunan kohdalla, kauhistunut katse silmissään.
Oli hellepäivä ja ikkunat autossamme olivat auki, ihan sitten joka räppänä, jonka auki vain sai.
Lopettakaa kiroilu ja tulkaa uskoon.. tänään, nyt heti, huikkasi nainen ikkunasta minulle.
Joo kyllä kiitos hyvä rouva, hyvästä kullan arvoisesta neuvostanne, mutta tiedättekö rouva hyvä, että onko tässä lähellä minkäänlaista huoltoasemaa?
Jos lupaatte lopettaa kiroilunne, niin kerron!
Lupaan! Lopetan kiroiluni nyt heti tähän paikkaan!
En tiedä huoltoasemista mitään! Mutta minun mieheni varmaan tietää! Matti! Tule tänne!
Matti tuli ja kertoi huoltoaseman olevan edessämme ja vain korttelin päässä!
Kiitin ja lähdimme Reinon kanssa viiden litran kanisterit mukanamme polttoaineostoksille.
Palattuamme tyhjensimme kummankin kanisterin auton polttoainesäiliöön.
Tulkaa uskoon, tulkaa uskoon, lauloivat ihmiset kadulla, kitaroidensa säestyksellä.
Nainen, jonka mies oli neuvonut meille huoltoaseman, jahkasi koko ajan vieressäni minulle, että minun pitäisi tulla uskoon, niin että minua jo rupesi hieman ärsyttämään tuo nainen. Mutta sitten paikalle tuli hänen poikansa, joka vei koko hänen huomionsa minusta. Äiti rakas, minä tulin tänään Uskoon! Mutta minähän kielsin sinua tekemästä sitä! Olet tehnyt sen ennenkin! Häpeä poika!
Päätäni puistellen astuin takaisin autoon ja kun aikani starttailin, sain moottorin käyntiin.
Ennenkuin ehdin saada autoa liikkeelle, ilmestyi se nainen vielä ikkunan taakse huikkaamaan minulle, että ystävä hyvä, lopettakaa kiroilu ja tulkaa uskoon!
Anteeksi hyvä rouva mutta nyt meillä on kiire! Näkemiin!
Hullu nainen, sanoin Kaijalle, vähän matkaa ajettuamme, ja Kaijaa nauratti.
Luuletko että olisi haukkunut sinut, jos olisit tullut uskoon siinä katukokouksessa, kaikkien nähden ja kuullen?
No aivan varmaan!
Hahhahhah sinulla se Keijo on aina niin loppuun saakka ajatellut vakaumukset!
No niin on!
Pysäytäppäs ukko tuolle bussipysäkille ja päästä minut rattiin!
Mikäs siinä! Johan tämä ratin veivaaminen rupesikin ramasemaan!
Ja pyydä Reijo tänne kaverikseni, niin ei ole ketään siellä sitten häiritsemässä häiritsemässä, kun hahhahhah tulet Raijaan!
Mitä ihmeen ilokaasua sinä eukko oikein olet tänään henkeesi vetänyt, kun koko ajan sinä vain naureskelet ihan sitten vaikka mille joutavuksille? Uskallanko minä edes päästää sinua rattiin?
Raija odottaa!
Aijoo! No hei sitte!
Hei hei, kauniita unia!

Olimme useasti vaimoni kanssa kaksosilta kyselleet heidän perheestään, ja että tietävätkö heidän vanhempansa, heidän viettävän kesää kanssamme Pohjoismaita kierrellen.
Tietävät, vastasivat he, kertomatta sanallakaan mitään muuta vanhemmistaan, kuin vain että kyllä he tietävät.
Mutta mitä he tiesivät? Vain senkö, ettei heidän lapsiaan ollut yli kuukauteen kotona näkynyt?
Raija ja Reino sanoivat miltei päivittäin soittelevansa ja keskustelevansa vanhempiensa kanssa, mutta miksi me emme saaneet heidän kanssaan puhua?
Ehkä syytä siihen oli meissäkin, aristellessamme seksikumppaniemme meitä varmaan vasta parikymmentä vuotta nuorempien vanhempien kanssa keskustelua, mutta nyt se meidän aristelumme sai loppua tähän paikkaan.
Päätimme Kaijan kanssa vaatia saada jutella heidän kanssaan, kun he seuraavan kerran vanhemmilleen soittavat.
Nyt tähän asiaan oli lopultakin saatava selvyys.
Nyt riitti!
Löin nyrkin pöytään.
Pöytä tärähti ja kahvikupit senkun pöydällä hyppivät.
Älä ukko hyvä nyt sitä pöytää sentään riko!
No kun jatkuvasti lentelivät nuo bacilleja levittelevät kärpäset tuon sokeriastian ympärillä! Tiedä minkä otuksen paskaläjällä ovat tätä ennen ehtineet istuskella ja sillä herkutella!
Mahtavaa, kaksi kärpästä yhdellä iskulla!
Joo niin minustakin, uusi ennätys, mutta kertokaapas nyt, että milloin seuraavan kerran taas soitatte vanhemmillenne? Mekin Kaijan kanssa haluamme jutella heidän kanssaan!
Äsken vasta soitettiin, sanoi Raija samalla veljeään vilkaisten.
Niin soitettiin ja he lähettivät teille terveisiä!
Kertokaa Kaija-tädille ja Keijo-sedälle meiltä rakkaat terveiset, sanoi äiti tänäänkin, eikö sanonutkin Reino?
Sanoi!
Mutta nyt ei enää soiteta. kun tulee niin kalliiksi täältä sinne Suomeen soittaa!
Soitetaan minun kännykälläni, vastasi siihen Kaija. Haluamme niin mielellämme Keijon kanssa heihin tutustua ja heidän kanssaan keskustella!
Me aijomme tänään Raijan kanssa kirjoittaa isälle ja äidille kirjeen, ja voittehan tekin Keijon kanssa siihen jotain kirjoittaa!
Mutta kun me haluamme kuulla heidän äänensä, intti Kaija.
Otin kännykkäni esiin. Antakaa heidän numeronsa! Jommankumman numero!
Kaksoset muuttuivat surullisen näköisiksi.
Raijan yht`äkkiä alkaessa nyyhkyttää, kiersi Reino lohduttavasti kätensä sisarensa hartioiden ympärille.
Ette te heihin saa yhteyttä, sanoi poika hiljaisella äänellä.
Aloin aavistelemaan jotain ikävää kuultavaa.
Nyt kahdeksantoista vuotta täytettyämme, pääsimme lastenkodista pois!
Emme Kaijan kanssa sanaa saaneet suustamme.
Olemme koko ikämme, pienestä vauvasta lähtien asuneet siellä! Se oli kotimme!
Mitä?.. Miten?..
Sen meidän lastenkotimme ohi virtasi joki, ja eräänä päivänä kahdeksantoista vuotta sitten, kun sen lastenkodin johtajatar, onkivapa kädessään istui sen joen rannalla kalastamassa, ajelehti jokea pitkin pieni kumilautta, josta oli kuulunut lasten itkua… ja loput voittekin jo itse arvata!
Voi lapsiparat, nyyhkytti Kaija.
Eihän se Reino noin ollut, vaan joku nuori tyttö oli jättänyt meidät korissa sen lastenkodin ulko-oven taakse! Oli aamu-yöllä soittanut ovikelloa ja juossut heti pois, kun eräs henkilökunnasta oli tullut avaamaan oven! Eihän siellä Reino ollut jokea lähelläkään!
Mutta olihan siellä ainakin se puro!
Ole sinä Reino nytt puroinesi ja jokinesi hiljaa, ja anna minun kertoa loppuun!
No niin, siinä korissa oli ollut lappu tai kirje, jossa oli lukenut että antakaa tytölle nimeksi Raija ja pojalle nimeksi Reino, toivoo Reinon ja Raijan nuori, köyhä ja miehetön onneton äiti!
Kaijan kanssa me emme kaksosilta enään sen enempää kyselleet.
Ja mitä me olisimme kysyneetkään, kun jo kuulemassammekin oli meillä jo tarpeeksi sulatettavaa.
Sinä iltana, eikä vielä yölläkään, seksi meille kenellekään tullut edes mieleen, vaan jokainen meistä nukkui yksinään oman peittonsa alla.
Kaijan kanssa olimme näihin kaksosiin ehtineet jo kovasti kiintyä, ja seuraavana päivänä kyllä selvitettäisiin perin pohjin, että keitä he oikein olivat.
Tunsimme kumpikin Kaijan kanssa olevamme vastuussa näistä sisaruksista, vaikka he aikuisia jo olivatkin. Mutta tarvitsivathan aikuisetkin tukea ja turvaa, varsinkin tällaiset vasta vajaan kuukauden ajan aikuisina olleet yksinäiset lapsukaiset.

KEIJO HERÄÄ! KAKSOSET OVAT KADONNEET… KARANNEET!
NO VOI PERR….
----perhoset joo! Voi lapsiparat! Minä olen niin huolissani heistä! Onko heillä edes rahaakaan?
No kohtahan se selviää!
Keijo nousi ylös sängystä, sieppasi housunsa tuolilta, ja veti lompakkonsa housujensa takataskusta, alkaen heti tutkimaan sitä.
LUOJAN KIITOS! LOMPAKKO ON TYHJÄ! Eivätpähän ainakaan nälkää joudu näkemään!
Samoin minunkin lompakkoni ovat tyhjentäneet! Mikä helpotus! Mutta mistä me osaamme etsiä heitä? Poliisiakaan emme voi tähän sekoittaa, kun lapset saisivat vain ikävyyksiä siitä itselleen!
Niin.. sitä emme missään nimessä voi tehdä!
Voi lapsiparat! Minulla on nyt jo niin ikävä heitä!
Sängynreunalla istuessamme, kyyneleet silmissämme surullisina huokaillen, säikähdimme kännyköidemme odottamattomia hälytysääniä.
Sieppasimme molemmat kännykkämme käteemme.
REINO huudahti Kaija. RAIJA huudahdin vuorostani minä.
Kaiuttimet päälle Keijo, haloo Reino missä olette? Onko teillä kaikki hyvin?
Kaikki on hyvin, sekä minulla että Raijalla!
Voi kuinka kultaisia te molemmat olette, rakastamme teitä, nyyhkytti Raija puhelimeensa.
Missä te olette? Tulkaa takaisin!
Emme voi tulla takaisin!
Miksi ette?
Kun vaan emme voi! Selityksen siihen löydätte verhojen takaa auton ohjaamosta!
Ryntäsimme Kaijan kanssa kilpaa auton etuosaan, riuhtaisten verhot syrjään ja säikähdimme kaulaamme hypänneitä kaksosia.
Halasimme kyynelsilmin toisiamme pitkään, tyttöjen jopa ilosta itkien. Me pojat vuorostamme saimme molemmat roskat molempiin silmiimme.

Aamukahvit keitettyämme ja sitä juodessamme, halusimme Kaijan kanssa tietää, että mitä tämä heidän pelleilynsä oikein oli.
Emme Raijan kanssa olleet varmoja siitä, että voimmeko te teihin luottaa, ja siksi päätimme tehdä tämän kokeen, varmistua luotettavuudestanne, kun saatoittahan te vain näytellä ystävyyttänne meitä kohtaan!
Me kun olemme aina ihmisten kanssa pettyneet, mutta emme pettyneet nyt teihin, nyyhkytti kätensä uudelleen kaulaani kiertänyt Raija, kastellen poskeni kyynelillään ja minä vuorostani hänen poskensa, kun taas minä sain roskan silmääni.
Suunnittelimme kaiken jo eilen, jatkoi Reino, kädet Kaijan kaulan ympärille kierrettyinä.
Yöllä, kun olitte jo nukahtaneet, nousimme varovasti sängystä ylös, tyhjensimme lompakkonne ja täällä sisällä olevat vaatteemme ja tavaramme mukanamme, menimme ohjaamon tuoleille nukkumaan!
Halusitte nähdä reagointimme, kun toteaisimme teidän tyhjentäneen lompakkomme, ennen karkaamistanne?!
Niin.. kun olisimme varastaneet rahanne. ryöstäneet teidät!
Mutta kun te huomasitte tulleenne ryöstetyiksi, niin te vain iloitsitte siitä, ettei minun ja Raijan tarvinnut rahattomina nähdä nälkää!
Ja se oli niin liikuttavaa, kun kukaan muu ei olisi sillä lailla tehnnyt! Me niin Reinon kanssa rakastamme teitä!
Ja taas lensi roska silmääni, Raijan kastelellessa nyt toista poskeani kyynelillään, mistä niitä roskia oikein riitti?
[-eivät ne ole roskia vaan sinäkin keijo itket-] Kuka puhuu? [-yritäs nyt arvata keijo-]
Ette menneet tekemään meistä poliisi-ilmoitusta, joten luotamme nyt teihin täysin, sataprosenttisesti!
Meillä on ilkeät vanhemmat, ja samana päivänä kun täytimme kahdeksantoista vuotta, heittivät he syntymäpäiväkakun sijaan meidät pihalle, kun eivät kuulemma olleet enää velvollisia meitä elättämään!
Heidät haluamme me molemmat vain unohtaa!
Lastenkodissakin välillä huostaanotettuina olimme, heidän unohtaessaan ottaa meidät mukaansa, ulkomaille kesälomailemaan lähdettyään!
Ja nyt Kaija hypätään heti sänkyyn rakastelemaan!
Mutta enhän minä Reino nyt enään sinun kanssasi kun…
Kyllä sinä Kaija nyt enään, ja Keijo myös Raijan kanssa nyt enään, kun muuten on vaara, ettemme kumpikaan, Raija ja minä, kestä vieroitusoireitamme!
Vieroitusoireitanne mistä? Mutta ettehän te juo alkohoolia… ettehän?
Emme tietenkään!
Reino nyt vain laskee leikkiä ja tarkoitti vieroitusoireilla vieroitusoireitamme teistä, kun koko viime yön jouduimme olemaan teistä erossa!
Aijaa.. no niin minäkin tunsin kai ihan samanlaisia vieroitusoireita tyynyä yöllä sylissäni halatessani! On ne sitten ihan kauheita ne semmoset vieroitusoireet!

ÄITII! MIKTI TUO ITO AUTO TUOTTA HYPPII JA HUOJUU KUN EI TUULEKKAAN? Kuului hetken päästä ääni ulkoa.

Keijo lopeta jo tuo kuorsaamisesi!
KEIJO HERÄÄ ja hyppää sinä vuorostasi tänne ratin taakse, niin minä vuorostani rupeen nukkumaan!
Mitäh? Missä Raija ja Reino ovat?
Raija ja Reino?
Mitä vieläkö sinä ukko nukut? Herää jo!
Tuolla edessä on ympäri vuorokauden auki oleva kahvila! Pysähdytään ja käydään siellä kahvilla, niin heräät!
Ja sen jälkeen ukkoseni on minun vuoroni nukkua!

Kaija kömpi sänkyyn peiton alle, ensin riisuuduttuaan, Hyvän näköinen nainen hän vielä oli, mutta kuka häntä nytkään ihaili, ei kukaan, ja kyllä sitä vähemmästäkin mieliala laskee, ja Kaija tunsi nyt mielensä hieman surulliseksi.
Toivottavasti Keijo ei vuorostaan nukahda auton rattiin, niinkuin minä äsken tein, ajatteli hän samalla otsaansa kädellään koskettaen. AI, no jopas tuli kuhmu, huudahti Kaija kivusta ääneen. Ja kun kivun lisäksi päätä vielä niin kummasti huimaa, ettei edes ajatus tahtonut luistaa?!
Mutta mistä Raijasta ja Reinosta Keijo herätessään kysyi? Ja miksi ne nimet tuntuivat niin tutuilta?Ahaa! Oli tietysti hokenut heidän nimiään unissaan, minun siihen silloin autoa sompaillessani reagoimatta! Oli nähnyt heistä unta, ja varsinkin siitä Raijasta, kun käsi oli sillä herätessä verryttelypuvunhousujensa sisällä, ja etumuskin näytti sillä pullottavan, mutten ajatellut sitä silloin. Vai että pitää hänen itse itseään tyydyttää, vaikka vaimokin on, ja kiimainen vaimo onkin, mutta kun ei hyvä kelpaa! Hävytöntä, ja suorastaan loukkaavaa, mutta osaan se runkata minäkin!
Kaijan käsi etsiytyi haaroihin. Uuh, tuntuu kuin en aikoihin olisi saanut Keijolta kyrpää! Ei ole ukko omasta vaimostaan huolehtinut, mutta osaan se minäkin päivän aikana näkemäni pojat mielessäni itseäni runkata, kiukutteli Kaija itsemielessään, ja itsemielessään hän myöskin kehitteli kuvan nuoresta ja komeasta parikymppisestä pojasta, ilkosen alasti siinä hänen vieressään sängyllä, kikkeli pystyssä makaamassa.
Ei. ei. Liian vanha, Vuosi tai pari iästä pois. Kahdeksantoista vuotias, ja vasta tänään sen verran täyttänyt ja siinähän se unelmapoika sitten Kaijan vieressä kyrpä pystyssä jo olikin. Uuh ooh ja synttärilahjakseen saa tämä minun mielessäni loihtimani unelmanuorukaiseni hieroa minun pilluani aah näin, näin oooh!
Yht`äkkiä ilmestyi Keijo nuori tyttö kainalossaan sängyn toiseen laitaan.
Pois ukko minun unestani! Tämä on minun yksityisuneni, etkä ole siihen tervetullut!
Mutta kun minuakin vaimo rakas panettaa! Älä aja minua ja Raijaa täältä pois!
Haha ukkoressu, Reino syntyi minuuttia vaille puoltayötä ja vuorokausi oli jo ehtinyt vaihtua toiseen, kun Raija vasta syntyi, elikkä virallisesti Raija on kaksoisveljeään Reinoa vuorokautta nuorempi, ja siis vielä alaikäinen seitsemäntoista vuotias tyttö. ja tuollaiseen alaikäiseen tyttöönhän sinä Keijo et koske.. ähäkutti.. , etkä sinä Raija Keijoon, vaan saatte molemmat odottaa huomiseen, jolloin tyttö vasta on täysi-ikäinen! Laki on laki!
Keijo tyttöineen, haihtui surkeesti itkien hitaasti ilmaan.
Kaija nautinnosta voihkien katseli, kuinka poika nuoli ja imi hänen glitoristaan, pumppasi sormillaan hänen pilluaan, hyväillen samalla toisella kädellään hänen rintojaan.
Nyt poika saat työntää sen sinun ihanan suuren kyrpäsi minun vittuuni!
Poika riemastui, hokien Kaijan nimeä, sekä sitä, kuinka paljon Kaijaa rakastaa.
Voi poikakulta, rakastatko sinä todellakin minua?
Rakastan, vastasi poika kyyneleet silmissään, kiimasta voihkien, rakastan Kaija-täti sinua niin äärettömän paljon ja tulen hulluksi himosta sinuun, jos et nyt heti anna minun työntää kyrpääni, tuohon sinun ihanaan vittuusi! EN KESTÄ ENÄÄ KAUEMPAA! SAANKO, VOI SAANKO TYÖNTYÄ SINUUN RAKAS?
SAAT POIKA SAAT! TYÖNNÄ SE SINNE NYT HETI! MINÄKÄÄN EN KESTÄ ENÄÄ KAUEMPAA! OIIH OOOH OLET POIKA IHANA NIIIN IHANAA! TULEN TULEN OOOH!

Muistinmenetys! Se on ollut kova tälli pehmustamattomaan autonrattiin! Kuinka te jo tuon ikäiset ihmiset ette tajua, että väsyneenä ei auton rattiin tartuta?!
No kun oli kiire Kööpenhaminaan!
Kiire hautaan teillä näytti olevan! Ja mikä kiire teillä sinne Tanskaan oli? Tehän olette jo eläkeläisiä molemmat, ja aikaa mielin määrin!
Milloin vaimoni muisti palautuu?
Pikku hiljaa!
Niinkuin Uunolla!
Vilken Uno? Borde jag känna nån Uno?
Ei, ei tietenkään, hän oli vain eräs suomalainen näyttelijä, joka menetti muistinsa, odotellen sen palautumista!
Palasiko se?
Se oli vain elokuva!
TIEN PÄÄLLÄ UNISSAAN AJAMINEN EI OLE MITÄÄN ELOKUVAA! MUISTAKAA SE!
Kyllä herra tohtori!
Ja mikä h*lv*tin kiire teillä sinne Kööpenhaminaan oli?
Nuoret kanssamatkustajamme lensivät Oslosta sinne isoisäänsä tapaamaan, tämän siellä Tanskassa kesälomaillessaan jouduttua teho-osastolle!
Ajoi tietenkin kolarin?!
Joo! Nukahti rattiin!
Vaimonne jää tänne tarkkailtavaksi! Noutakaa hänet takaisin palatessanne, mutta muistakaa pistää herätyskello soimaan, ettette mahdollisesti nukkuessa ajaessanne, aja kuorsaten sairaalamme ohi!

- JAA SEE OOOLANNIN SOTA OLI KAUUHIIJAAA köh köh amMUUU ei väsytä.. ei väsytä EIII!
[pysäytäpäs keijo nyt se auto ja mene nukkumaan] Kuka puhuu? [koitas keijo arvata]
Väsytti. Olin koko päivän ollut valveilla tien päällä, ja nyt minua väsytti niin vietävästi.
Olin juuri ohittanut Alingssoossin, -såsin, SOS! Rattiin en saanut nukahtaa! -oli nälkä ja tuossahan näyttikin juuri sopivasti olevan jokin, minut tieltä ulos ajolta pelastava taukopaikka ja käännyin sille.
Parkkipaikka oli tyhjä ja parkkeerasin asuntoautoni yhdelle.. kahdelle.. kolmelle.. monelle parkkipaikalle. Kunhan ei nyt vain eksyisi poliisiautoa paikalle kun eihän näin saanut parkkeerata, mutta väsymys ei lue lakia ja olihan nyt jo miltei puoliyö, eikä varmaan kukaan muu näitä paikkoja tarvitseisi ennen aamua, jolloin jatkaisin taas matkaani.
En kuitenkaan jaksanut ruveta ruokaa kokkaamaan, joten avasin vain keksipaketin ja tuoremehutölkin, jotka veivät pahimman nälän. Sitten riisuuduin ja menin petiin.
Olivatkohan keksit tuoneet seksin mieleeni, mutta koska olin yksin, saisin yksin myös sekstailla. elikkä runkkailla. Mutta mille minä runkkaisin? Haha, jos olisin ollut miehiin menevä, olisin hakenut peilin… sinä minä rakkaani ooh kuinka himoittavan näköinen olet.. olenkaan.. joopa joo hehe.
Nukahdin, ehtimättä ja jaksamatta edes itseäni tyydyttää.
Näin unta että nukuin, kun uneni katkaisi ovelta kuuluva koputus. Pomppasin ylös sängystä, säikähdyksen vasta, jo seisoessani vallatessa mieleni.
POJAT! MENKÄÄ JOKU KATSOMAAN ETTÄ KUKA SIELLÄ KOPUTTAA!
Koputus uusiintui.
POJAT! POJAT! PYSSYT JA PUUKOT PIILOON JA HETI!
Polveni olivat pettää säikähdyksestä, kun jo kolmannenkin kerran oveen koputettiin. Eikö koputtaja ollut säikähtänyt, vai eikö ollut ymmärtänyt selvää ruotsin kieltä? Ulkomaalainen maahanmuuttaja? Kuuro?
MENE POIS, KUKA LIENETKIN! NYT ON YÖ! TULE TAKAISIN KUN PÄIVÄ VALKENEE!
Päästä Keijo-kiltti minut sisälle, kuului naisen ääni ulkoa.
Kuka.. kuka ihme.. tietää nimeni.. ja ihan sitten vieras ääni?!
Avasin oven raolleen ja näin nuoren ja kauniin naisen kasvot ovenraossa.
Yötä Keijo, anteeksi kun herätin, saanko tulla sisälle?
Nainen hypähti ketterästi oven raosta sisälle, minun reagoidessani samanaikaisesti, perääntymällä taaksepäin, hänelle tilaa antaen,
Kuka olet? Mistä tiedät nimeni, kuiskasin yllättyneenä ja hieman pelästyneenä, naisen kiertäessä heti sisälle päästyään kätensä kaulaani.
Tipahdin taivaalta! Tulin rakastelemaan kanssasi Keijo-rakas! Tytön huulet painautuivat omiini, hänen kätensä samanaikaisesti työntyessä alushousuihini, kulliini tarttuen ja sitä puristellen.
O-ooh!
Sinähän tiedätkin jo nimeni, mutta kutsu Outiksi vain… kun on helpompi keskustellessa sitä taivutella!
Ulkoa kuului humahdus. Ikkunaverhojen lävitseen päästämä kirkas välähdys valaisi hetkeksi samanaikaisesti iskunvaimentajiensa varassa hieman huojahtaneen autoni sisältä.
Mitä.. mikä tuo oli?
Se oli minun.. kulkuneuvoni, mutta nyt meillä on tärkeämpääkin tekemistä, kuin keskustella siitä!
Outiksi itseään kutsunut tyttö, nuori nainen, riisuutui edessäni, ja näytti kuin vaatteet vain olisivat liukuneet hänen päältään pois.
Hän oli kaunis, En eläissäni ikinä, ollut niin kaunista naista nähnyt.
Näen unta, henkäisin.
Unta tai ei, mutta nyt Keijo-poikaseni pidetään hauskaa, rakastellaan, saatat minut raskaaksi, teemme yhteisen lapsen!
Lapsen!? Miksi?
Älä kysy vaan tule!
Tyttö kellahti sänkyyn selälleen, vetäen minut päälleen.
Mitä sitten tapahtui, oli minulle kuin unta, ihanaa unta. Orgasmini oli sanoin kuvaamaton, jollaista en koskaan aikaisemmin ollut kokenut. Oliko nainen suustaan työntänyt minulle jotain suuhuni, sitä kiimoissani itse huomaamatta? En tiedä.

Heräsin. Vielä kiinni pitämieni ilmäluomieni läpi havaitsin aamun jo koittaneen. Tunsin itseni levänneeksi, iloiseksi, onnelliseksi, seksuaalisesti seksi-unessani täysin tyydytetyksi…
Huomenta Keijo, rakas uusi mieheni, kuiskasi joku korvaani.
Räväytin säikähtäneenä silmäni auki, käänsin päätäni ja näin yöllisen uneni ihanan naisen kainalossani minulle iloisena hymyilevän.
Eikö se ollutkaan unta? Huimasi! Pyörrytti!
Kaija, Raija, Outi?.. Outi joo! Minullahan oli ha.. haaremi!

Tyttö oli sievä, kaunis, ihana, ajattelin häntä vilkuillessani. istumassa vierelläni autossa pelkääjän paikalla.
Sinäkö Keijo tätä autoa ohjaat?
Minä!
Ole sitten kiltti ja katso tietä, äläkä minua, tällaista vanhaa akkaa!
Vanha? Minä olen vanha, mutta sinä et varmaankaan paljoa päälle kahdeksaatoista ole!
Tyttö huokaisi, nosti kätensä ylös, sormi pystyssä, osoittaen auton kattoa yläpuolellaan.
Minä olen tuolta, etkä uskokaan kuinka erilaisia me siellä olemme! Minä olen jo vanha nainen, usko pois! Vanhempi kuin voisit kuvitellakaan! Järkyttyisit jos tietäisit!
Olemme onnistuneet pysäyttämään milteipä täysin vanhenemisemme, jo kauan, kauan sitten! Usko poikaparka minua kun sinulle sanon, että olen jo vanha nainen, vaikken vanhalta näyttäisikään!
Ha ha ha, on sinulla tyttö huumoria! Kuinka vanha sitten olet. ja keistä meistä oikein puhut?
Saisit shokin ja ajaisit tieltä, jos kaiken nyt kerralla sinulle kertoisin ja minua nyt heti uskoisit! Yritän varovasti saada sinut pikku hiljaa uskomaan, että asia on niin, kuin sanon sen olevan!
Millä vehkeellä sinä sinne parkkipaikalle tulit? Liftasitko? Liftasit ja sinut kyytiinsä ottanut kuski tietenkin säikähti juttujasi… säikähti ja heitti sinut autosta ulos?!
Tyttö ei vastannut. Istui vain ääneti istuimellaan silmät suljettuina.
Anteeksi Outi, en tarkoittanut sinua pilkata! Leikillänihän minä vain, aivan niinkuin sinäkin!
Ei se mitään, ymmärrän sinua! Mutta Keijo kuule! Pitääkö sinun välttämättä jo tänään ehtiä sinne Tanskaan, vai etkö voisi ajatella yöpymistämme jollain leirintä-alueella ensi yönä?
Lekottelisimme tämän päivän jonkin meren rannalla sijaitsevan leirintä-alueen hiekkarannalla, ottaisimme aurinkoa, uisimme, keskustelisimme, kävisimme välillä autossa rakastelemassa, jookos Keijo!?
Houkuttelevaa, todella houkuttelevaa mietin. Mutta kun olin luvannut tänä iltana jo olla Tanskassa Raijaa ja Reinoa pois sieltä hakemassa. Lupaukseeni luottaen odottelivat siellä jo minua.
Mutta yksi päivä sinne tai tänne, kun ei heidän isoisänsäkään sieltä sairaalasta vielä pitkään aikaan pois pääsisi, ja ties milloin pääsisi, niin saisivat hekin tilaisuuden vielä yhden päivän lisää olla hänen luonaan. Nukutettunahan hän siellä sairaalavuoteellaan makasi, mutta saisivathan he häntä ainakin katsella. Joo. Voisin soittaa ja sanoa myöhästyväni vuorokaudella… hmm… mutta jospa en sittenkään, lupaus mikä lupaus.
[kuten aikoinani teille ihmisille sanoin että lisääntykää ja koska vieressäsi istuva nainen nyt kerran haluaa lisääntyä niin...] Kuka puhuu? [olet keijo toivoton tapaus]
En minä puhunut mitään, mutta mitä Keijo sanot? Tuolla oikealla puolella on tuon kyltin mukaan jonkun kilometrin päässä uimaranta ja mökkikylä! Käännytäänkö sinne?
Käännytään Outi, ilman muuta me käännytään sinne!
Hyvä päätös, olin kuulevinani itseni sanovan, sillä Outin ääni se ei ollut, eikä täällä muitakaan ollut. Olin viime aikoina alkanut puhumaan itsekseni ääneen.

Riisuin tuolilla istuen nautiskellen edessäni jalkojeni välissä seisovaa nuorta ja kaunista, omien sanojensa mukaan ikivanhaa Outia. Oli tyttö sitten nuori tai vanha, niin ihana hän kuitenkin oli.
Ojensin käteni hyväilemään ja puristelemaan hänen pystyjä, kiinteitä rintojaan.
Tyttö kumartui, päästäkseni niitä myös nuolemaan ja imemään.
Vedin häneltä pikkupöksyt alas ja tuijotin ihaillen niiden alta näkyviini ilmestynyttä kaunista rajaamatonta karvapehkoa, joka peitti alleen sen, mitä nyt eniten maailmassa himoitsin päästä tarkemmin tutkimaan. Ensin sormillani ja kielelläni ja sitten kaiken huippuna kullillani, joka jo kieleltäni ja sormiltani vuoroaan malttamattomana alushousuissani pullistellen odotteli.
Outi istahti vastakkain syliini, ottaen kullini pimpsansa käsittelyyn. Hänen pillunsa hieroi kyrpääni tavalla, jollaista en ikinä aikaisemmin ollut kokenut. Mikä superpillu. Ja mikä vartalo ja rinnat ja koko tyttö. Laukesin ja ennenkuin Outi ehti nousemaan ylös sylistäni, tunsin kuinka kyrpäni uudelleen tytön pimpsassa koveni.
Et tyttö ole tästä maailmasta, henkäisin yllättyneenä.
Kyllä minä tästä maailmasta olen, mutta paljon laajemmalta alueelta kuin sinä!
Kyrpäni väsähti, kutistui, enkä enää lauennut. Vanha pikku kullini tarvitsi lepoa. Se ei ollut enää mikään nuori kulli, mutta mukavalta se jälkihieronta Outin pillussa silti oli tuntunut.
Outi painoi naurahtaen vatsaansa.
Siellä on nyt kova tappelu käynnissä, että kuka pääsee hedelmöittämään munasoluni!

Olimme rakasteltuamme käyneet suihkussa, menneet uimaan, syömään ja päivän päätteeksi vielä rakastelleet ja käyneet sen jälkeen nukkumaan.
Yöllä heräsin. Tyttöä ei näkynyt missään. Hänen tyynyllään näin hänen minulle jättämänsä viestin: ”Nähdään Köpenhaminassa, siellä sairaalassa”.

Mitä ihmettä tämä oikein oli? Kuka tuo tyttö kumma tyttö Outi oikein oli? Hänen on täytynyt karata jostain hoitolaitoksesta! Pakomatkalla? Hurmaava, kaunis.. ehkäpä vaarallinen, jos ei pakkopaita-osastolta paetessaan ole ottanut lääkkeitään mukaan!
Nousin ylös ja kävin tarkistamassa ohjaamon. Ei ollut siellä. Auton avaimet olivat taskussani, niin että miten hän oli saanut ilman niitä oven lukittua ulkoapäin? Ei ole ikkunankaan kautta voinut poistua, koska kaikki ikkunat olivat kiinni. Täysin käsittämätöntä, jos ei sitten ole tiirikoinut ovea lukkoon.. joo niinhän hänen on ollut pakko tehdä. Hyvä lukkoseppähän hänestä tulisi.
Turha odotella täällä tyttöä takaisin palaavaksi, Ei väsytä, joten sama kun lähden jatkamaan matkaa. Kiva tyttöhän Outi oli ja ikävöin häntä, mutta minkäs mahdoin, että tyttö ei viihtynytkään seurassani. Mutta kumma tyttö se oli. kun ei ollut lompakkoani tyhjentänyt.

Aikaisin aamulla, olin jo perillä. Sitä uutta siltaa pitkin, Malmösta sinne ajaessa, ei tuhlaantunut aikaa autolautan odotteluihin.
Raija ja Reino nukkuvat potilasosaston seurusteluhuoneen sohvilla, kertoi päivystävä hoitaja, osoittaen sormellaan suunnan sinne.
Löysin kaksoset, mutta he vetelivät vielä sikeitä, joten istahdin hetkeksi itsekin vapaana olevalle sohvalle lepäämään. Suljin silmäni ja olin jo nukahtamaisillani, kun joku istahti viereeni istumaan, ja avasin ne uudelleen.
OUTI SINÄ!? KUINKA IHMEESSÄ____?
Huomenta myös sinulle Keijo! En vielä odottanut sinua tänne! Oletin sinun nukkuvan siellä leirintä-alueella aamulle pitkään. Mutta täällähän sinä jo olet!
MUTTA KUINKA IHMEESSÄ SINÄ JO OLET TÄÄLLÄ?
Liftasin!
Liftasit?! Ja nyt jo olet täällä?
Täällähän minä olen ollut jo monta tuntia!
Valehtelet! Ei voi olla mahdollista! Sinunhan olisi pitänyt siinä tapauksessa lentää tänne!
Olenko väittänyt, etten olisi sitä tehnyt?
Mitä? Lentänyt tänne?
Suljin uudelleen silmäni. Nukkuessa ei ole silmiä räpyttelemättä ole hyvä pitää niitä auki. Kuivuvat kun…...
KEIJO RAKAS--- SINÄ TÄÄLLÄ… mmm...muiskis!
Raija oli herännyt ja hypännyt kaulaani minua riemuissaan suutelemaan.
VOI KUINKA I-HA-NAAA... nähdä sinua Keijo-setä jälleen! Et eilen tullutkaan, mutta soitit ja lähetit Outin tänne meille seuraa pitämään!
Istua rupattelimme monta tuntia aamuun saakka, ja aivan äskettäin vasta ehdimme hetkeksi torkahtaa!
MITÄ… ETTÄ MONTA TUNTIA RUPATTELITTE TÄÄLLÄ OUTIN KANSSA NIINKÖ?
No niin kun ei uni kellään meistä tullut silmään!
Mikä Reinolle nyt tuli, kun yhtä-äkkiä tuolla tavalla pyörtyi vain! HOITAAJAA!

Pyörtymiseni johtui uupumisesta, unen puutteesta ja liiallisesta rasituksesta, selitti sairaanhoitaja minulle herättyäni. En saanut lupaa autolla ajamiseen, ennenkuin lääkäri olisi minut perinpohjin tutkinut. Sain kahdenkymmenen neljän tunnin ajokiellon ja sen Kööpenhaminassa sijaitsevan sairaalan parkkipaikalle olisimme vuorokaudeksi ilman kuskia jääneet, jos ei paikalle olisi eksynyt nuorehkoa, suomea puhuvaa liftarimiestä, joka ilmestyi kuin tyhjästä vain, kyselemään kyytiä.
Nimeni on Kalle ja Strömstadiin pitäisi minun päästä!
No ei mutta sinnehän juuri minä jätin vaimoni sairaalaan!
Onko sinulla voimassa olevaa ajokorttia, kysyi Outi mieheltä.
Voimassa oleva kuorma-autokortti minulla on!
Hienoa Kalle, tulit paikalle kuin tilauksesta!
Anna Keijo Kallelle autosi avaimet, niin päästään matkaan!
Katsoin vuoron perään sekä Outia, että Kallea.
Tämä ei voi vain olla pelkkää sattumaa Outi
Ei vaan aivan uskomaton onnenpotku, vastasi tyttö minulle hymyillen silmää iskien.

Ylitimme Tanskan ja Ruotsin yhdistävän sillan, ”onnenpotkun” autoa ohjaillessa.
Tytöt ”houkuttelivat” meidät pojat kanssaan sänkyyn, Raija minut ja Outi Reinon.
Vai kävikö siinä sittenkin toisinpäin, mutta se nyt oli samantekevää.
Jotenkin nyt Raijaa rakastellessani, olo tuntui paljon rakkaudellisemmalta ja kotoisemmalta, kuin edellisenä päivänä O-ooh!ia, alias Outia rakastellessani.
Outi oli outo ja kumma tyttö. Vähän peloittavakin.
Kyrpäni sykki ja sylki spermalastin Raijan supistelevaan, ja niin kotoisaan pimpsaan.
Nuori Raija sylissäni, tunsin itseni jo niin vanhaksi.
Sängyn toisella laidalla oli orkut, jo ties kuinka kauan ennen meitä saatu. ja toisiaan hyväillen. olivat he näkemästään nautiskellen katselleet meitä.

Perille päästyämme ”Onnenpotku” kätteli ja kiitteli meitä kaikkia, häipyen sitten omille teilleen.
Omituinen tyyppi. tokaisin Outille. Erikoinen, siinä Keijo todellakin olet oikeassa, naurahti tyttö.
Menimme kaikki neljä sisälle sairaalaan.
Kysyin vastaanottotiskillä vaimoani.
Konttoristisairaanhoitajatar soitti jonnekin.
Vaimonne on jo käynyt tohtorin puheilla, saanut omat vaatteensa päälleen ja pääsee täältä heti pois! Odottakaa hetki, hän on täällä aivan parin minuutin sisällä. Voittekin häntä odotellessanne maksaa hänen sairaalavierailunsa täällä!
Oho! Rattiin nukahtaminen ei ollutkaan mitään halpaa lystiä. ”Apua ryöstö!”
Anteeksi mitä sanoitte?
En mitään.. niin tai joo.. onko teillä Bankomaattia täällä?
Tuolla noin, tuon kulman takaa löytyy!
Kiitin.
Kaksoset hyppäsivät heti vaimoni nähtyään, ilosta kiljahdellen tämän kaulaan, eikä vaimonikaan heidän laillaan kiljahtelemattä voinut olla.
Vain minä ja Outi hillitsimme itsemme, ollen hiljaa.
Kun kolmikko rauhoittui jälleennäkemisen ilossaan, kävelivät he käsi kädessä luoksemme.

Kaija katsoi hämmästyneenä Outia, tajutessaan tämän olevan minun seurassani.
Outi ojensi kätensä, esitellen itsensä vaimolleni.
Jaahah että taas yksi uusi liftari lisää.. niin tai lisää ja lisää, kun eiväthän Reino ja Raija mitään liftareita ole, vaan yhtä ja samaa perhettähän me kaikki neljä ollaan! Mutta mennään autoon
istumaan, keskustelemaan ja lähemmin tutustumaan! Vaikutat jotenkin niin tutulta ja tuntuu kuin olisimme joskus nähneet, mutten saa nyt heti päähäni, että missä me kaksi olisimme voineet toisemme nähdä!
Vaimoni katsoi kysyvän näköisenä tyttöä.
Niin… olemmehan me joskus voineet kadulla toisiamme vastaan tulla!
Niin varmaankin, vastasi vaimoni tytölle, tälle tämän hyväksyvän näköisenä hymyillen.

Meillä oli autossa jääkaapin lisäksi myöskin pakastin, josta Kaija heti ensitöikseen otti jauhelihaa sulamaan. Jääkaapissa oli nakkeja, kaapissa oli pulverimuussia, ja hetkessä oli ateria viidelle valmiina. Söimme ja ahtauduimme kaikki sänkyyn ruokalevolle.
Onnistuin saamaan Raijan viereeni seinän puolelle, ja muille käänsin selkäni, ja emmehän me kaikki sänkyyn olisi mahtuneetkaan, jos meistä yksikään olisi siinä selällään maannut.
Jonkun on ensi yönä nukuttava lattialla, totesi Kaija selkäni takana, mutta katsotaan sitten illalla.
Jos löydetään sopiva leirintä-alue, niin uskalletaan laittaa telttakin pystyyn, ja sinne voi meistä sitten kaksi tai kolme mennä!
Meitä on kolme tyttöä ja kaksi poikaa, naurahti Outi. Mennäänkö me Kaija Reinon turvaksi sitten sinne telttaan, vai meneekö sinne Keijo tuon Raijansa kanssa?
Kaija vain naurahti, välittämättä Outin selvästä piikittelystä, minusta ja Raijasta.
Ihan sama, mutta yritetään nyt pitää hetki silmiä kiinni, ennenkuin kohti Haaparantaa lähdetään ajamaan! Minä muuten en ainakaan viikkoon saa autoa ajaa! Lääkäri kielsi!
Ja aivan kuin minä nyt sinua enää rattiin uskaltaisin päästää, naurahdin.
Eläpäs Keijo kehuskele! Muistatkos mitä viime kesänä tapahtui? Ajoit ojaan!
No kun se hirvi hyppäsi suoraa auton eteen, niin pitihän minun sitä väistää! Äläkä peloittele näitä meidän ystäviämme! Olen luotettava kuski!
No niin olet.. anteeksi Keijo!
Ja niin olet sitten taas sinäkin viikon päästä vaimo-rakas!
Hi hi, me Keijon kanssa oltiin silloin aikoinaan hippejä! Rakastettiin ja rakasteltiin, kaikkea ja kaikkia!
Sinä Kaija olit silloin niin kaunis….!
….mistä sinä Outi sen nyt voit päätellä, kun olenhan minä voinut vaikka olla vaikka….?
….voin kuvitella sen, koska olet vieläkin noin kaunis! Eikä Keijo varmaankaan aivan ketä tahansa olisi vaimokseen huolinut!
Rakastelitteko te Keijon kanssa aivan kaikkia? Sekä poikia että tyttöjä?
Ei Raija Keijo pojista välittänyt vähääkään.. ei silloin, eikä vielä nytkään, mutta….!
….sinä olit tyttöjenkin kanssa?
Etkö sinä sitten ole koskaan ollut?
En kun Rei….!
….Reinon kanssa, huudahti Outi.
EI! EI VAAN…!
Sen meidän naapurin Riston kanssahan tuo systeri seurusteli vähän aikaa mutta.. mutta….!
….mutta sitten se muutti pois ja... NUKUTAAN JO!

Pari tuntia nukuttuani heräsin, enkä saanut enää unta joten nousin ylös. Join mukillisen mustaa, puolihaaleaa kahvia termoksesta, jonka jälkeen ajoin auton sairaalan parkkipaikalta pois, lähtien ajamaan pohjoiseen päin, kohti Haaparantaa ja Torniota.
Olipa tämä loma.. ihan sitten kumma loma.

Kun olin kiertänyt Norjan eteläisimmän alueen, jatkoin matkaa pohjoiseen päin ja illalla Vänern-järven pohjoisosassa, yövyimme eräällä pienellä, viihtyisällä leirintä-alueella.
Vuokrasimme veneen, soutelimme, kävimme uimassa ja nautimme kesästä.
Viihdyimme siellä niin hyvin, että päätimme jäädä vielä toiseksikin yöksi.
Me Raijan kanssa nukuimme autoteltassamme, muiden nukkuessa autossa, ovi telttaan auki.
Lopetettuamme rakastelumme, ei kolmikon äänekäs rakastelu autossa ottanut loppuakseen, vaan he siellä vain jatkoivat ja jatkoivat ja kun Reino tuli telttaan nukkumaan, niin peuhaaminen siellä silti vain jatkui ja jatkui ja… hihihi tytöt siellä ovat löytäneet toisensa, hihitteli Raija.
Joo pumpattuaan minut ensin tyhjiin, jatkoivat sen jälkeen keskenään, myönteli Reinokin väsyneellä äänellä teltan toisesta päästä.
Mutta väsähtivät ne lopulta Kaija ja Outikin, hiljaisuuden laskeutuessa automme sekä telttamme ylle.

Outi ja Kaija vaikuttivat tuntevan vahvaa seksuaalista vetoa toisiinsa, olivat heti ystävystyneet keskenään, ja näyttivät nauttivan suuresti toistensa seurasta.
Outi oli jatkuvasti valmis hieromaan Kaijan kivistävää päätä, ohimoita, niskaa, selkää ja jalkoja, halaillen häntä joka tilanteessa, eikä vaimollani näyttänyt olevan mitään sitä vastaan, vaan päinvastoin, hän näytti nauttivan sekä siitä, että myös tytöltä saamastaan huomiosta.
Eihän minulla mitään sitä vastaan ollut, olin siitä vain iloinen, sillä tunsin laiminlyöneeni vaimoani, ollessani kiinnostunut vain Raijasta.
Outistakaan en enää ollut kiinnostunut, koska hän oli minusta outo.. sellainen outo Outi, hieman peloittavakin mielestäni, vaikka aina ystävällinenhän hän minua kohtaan olikin, mutta… deja vu.. juuri niin.. olin tavannut tuon naisen joskus aikaisemmin. Hänen äänensä, olemuksensa, ulkonäkönsä, koko tyttö.. mutta missä ja milloin olin hänet tavannut? Kaikki hänessä oli jotenkin oli niin tuttua. Hän on niin nuori, joten kovin kauaa siitä ei voi aikaa olla, ja sama kysymys toistui jatkuvasti mielessäni.. että missä ja milloin? Olinko joskus vain nähnyt hänen näköisestään tytöstä unta? Tunsin tulevani hulluksi ajatuksineni.
Hei Keijo! Ollaanko jo kohta Haaparannassa, kysyi ohjaamoon tullut Raija.
Vaikka tuhatta ja sataa ajaisin, niin miltei tunti vielä menisi! Yli tuhat kilometriä on vielä matkaa jäljellä, ja nukuttavakin välillä on!
Joo tiedän, yritin vain laskea leikkiä, vaan ojaan leikkineni laskettelin, niin että rysähti! Eikö sinua jo väsytä tuo ratin takana istuminen? Muut jo nukkua kuorsaavat tuolla sängyssä!
Mutta sinä tyttö et?!
No en, kun en mahdu sänkyyn! Lueskelin ja kun lopetin ja laitoin kirjan pois, niin en sänkyyn mahtunut, kun kaikki makaavat siinä niin leveästi!
Sitä minä pelkäsinkin ja harkitsin tässä ajaessani sen kahden hengen pikkuteltan esille ottamista tuolta kattotelineeltä, mutta kun samalla pelkään niitä maantierosvoja! Voi vaikka hengestään päästä, jos ihan mihin tahansa tien varrella sen pystyttää!
Joo ei riskeerata! Pitääkö meidän nyt sitten näillä tuoleilla istuen nukkua?!
Ei vaan pakkohan se nyt jonkin motellin tienvarrelta on vastaan tultava! Ajellaan ja odotellaan sellaisesta kylttiä!

Ovelta kuului koputus ja vastausta odottamatta huoneen ovi avattiin.
Huomenta! Teitä kysytään!
Motellin omistaja, vai mikä lie sen edustaja tai työntekijä tunkeutui huoneeseen, vain pari kertaa oveen lyhyesti koputettuaan, vastausta odottamatta. Hävytöntä!
ULOS AKKA, ärjäisin vielä puolinukuksissani. Mikä vitun motelli se tämä oikein on, kun ei anneta ihmisten nukkua? ULOS! ULOS! ULOS KUN JO OLISI!
Onneksi sentään Raija nukkui omassa sängyssään, eikä minun vieressäni.
Anteeksi, mutta kun teitä kysytään, kuului huoneeseen tunkeutujan ääni käytävältä, ja huoneeseen astui vuorostaan vaimoni Kaija.
Auto tukkii tien roska-autolta, enkä löydä auton avaimia!
Herättävä ja ylös noustavahan minun oli, vaikka vielä nukuttikin.
Voihan perr….!
….honen joo! Annahan ne avaimet tänne, niin siirrän sen auton pois tieltä, ja jatka nukkumistasi!

Istuin Kaijan kanssa kahdestaan ohjaamossa, lähestyessämme Haparandaa.
Viikko oli vierähtänyt, matkatessamme Tanskasta, takaisin Suomeen, kun kiirettä emme olleet pitäneet. Niin tai minun ja kaksosten matka, Kaijan saamaansa kuhmua Strömstadissa hoidellessaan, Tanskaa tänä kesänä edes näkemättäkään.
Torniossa taas tartun rattiin, jookos Reino?
Tartu pois, jos siltä tuntuu!
Joo tuntuu! Pää on jo ookoo! Kuhmu otsasta on hävinnyt ja jomotus päästä jo loppunut! Jees!
Box!
Hah!
Mitä hah?
No sitä vaan, että nyt on meillä auto täynnä matkamuistoja tältä kesälomamatkaltamme kotiin tuotavaksi! On Reinoo ja Raijaa ja vieläpä Outiakin!
Joo.. hah hah.. ei naurata.. isomman talon ostohan tässä kohta on edessä, jos vielä enempää kesälomaillaan!
No aluksi kuitenkin käydään sänkyostoksilla!

Minulle ja vaimolleni niin rakkaiksi käyneet kaksoset, asuivat nyt virallisesti osoitteessamme, muuttaessaan kirjoille meille.
Luonamme he saivat rakkaudellisen kodin, jollaista heillä ei ollut koskaan aikaisemmin ennen ollut.
Täysi-ikäisiähän nämä meidän uudet holhokkimme, ja sanoisimpa jopa että uudet lapsemme olivat, ja välillä tuntui, kuin vuorostaan mekin Kaijan kanssa olisimme heidän holhokkejaan olleet, heidän iäkkäitä lapsiaan.
Meidän väliset suhteemme olivat vähintäänkin omituiset, todella omituiset, mutta kaikki me rakastimme toisiamme, ja sehän oli tärkeintä.
”Menepäs poika siitä nyt käsien pesulle, ja pese samalla kasvosi ja kampaa tukkasi!”
”Kyllä äiti, eikun Raija, eikun… APUA!”
Heräsin. Untahan se vain olikin,
vaan ei ollut unta kaikille.
Kaija-kulta lopeta jo! Olen pessyt hampaani, minulla on puhdas nenäliina taskussani ja kaikki tarvittavat paperit ovat mukanani! Reino katsoi moittivasti vaimoani. En minä mikään lapsi enää ole, etkä sinä ole minun äitini! Olemme tasa-arvoisia aikuisia ihmisiä molemmat!
Anteeksi Reino, niinhän me olemme, mutta pidä nyt kiirettä, ettet myöhästy työhaastattelusta! Annat hyvän kuvan itsestäsi jo heti alussa, kun olet siellä ajoissa!
Joo, joo, mutta ei kai se suinkaan minun syyni ollut, kun et aamupanollamme heti saanut orkkuja, vaan sinulla niiden saanti vain venyi ja aikaa kului! Eihän meille koskaan aikaisemmin niin ole käynyt.. eihän.. joten miksi sitten nyt? Onko minusta sängyssä tullut sinulle jo liian vanha? Etkö Kaija enää syty minuun?
Eihän se Reino sinun syysi ollut, vaan kun olin niin huolissani siitä, että ehditkö sinä edes käydä suihkussa, ennen sinne haastatteluusi menoa! Heräsimme molemmat aivan liian myöhään, kun valvoimme ja valvotimme toisiamme yöllä niin pitkään! Ja miksi siitä kellosta piti niiden batterreiden loppua juuri nyt, eikä kumpikaan tajuttu, miten paljon kello oli?!
Bussilla et enää sinne ehdi, joten vien sinut autolla!
Kiitos Kaija, kiitteli Reino.

Mutta Outi oli heti hävinnyt, täällä meillä vain yhden ainoan yön vietettyään.
Sanoi tulevansa takaisin, käytyään ensin kotonaan, isäänsä ja äitiään katsomassa.
Ei kertonut missä asuu, tai on asunut, ei kertonut mistään yhtään mitään, sivuuttaen taitavasti kaikki kysymyksemme hänestä itsestään.
Olen vain tavallinen, yksinkertainen, kouluja käymätön maalaistyttö!
Meillä on lehmiä, kanoja, sikoja, lampaita, naapureita ja traktori.
Traktoriin päästyään vaihtoi puheenaihetta, eikä kertonut että missä kaukana asuu.
Se traktori oli Valmetin vanha, mutta luotettava traktori. Ja se oli punainen.

Minulta ja Kaijalta kun lapset häipyivät kotoamme maailmalle, jäi talossamme tyhjilleen kaksi makuuhuonetta. Vierashuoneemme myös yleensä oli tyhjillään, mutta kyllä meillä joskus yövieraitakin kävi.
Talomme oli tilava. Neljä makuuhuonetta, olohuone, keittiö, sauna, kaksi eteistä, autotalli ja kellari.
En tiedä, että miksi me Kaijan kanssa emme ikinä olleet vuokralaisia ottaneet, mutta kaitpa me emme vieraita ihmisiä jalkoihimme olleet halunneet, mutta nyt nautimme kaksosten seurasta. Talossamme oli nyt jälleen elämää.
Kaksoset saivat molemmat omat makuuhuoneensa ja meillä Kaijan kanssa oli oma yhteinen makuuhuone, joka kuitenkin öisin oli aina tyhjä.

Reino ei töitä ollut saanut, koska siihen vapaaseen paikkaan oli ollut paljon hakijoita, eikä palkkaakaan palkaksi olisi voinut sanoa, sillä niin pieni se olisi ollut.
Hyvä ettei poika töitä saanut, olimme siitä asiasta Kaijan kanssa aivan samaa mieltä.
Saatte kaksoset nyt vain luvan jatkaa opiskelujanne, jos ette sitten halua jotain paskahommaa, jollain paskapalkalla koko ikänne painaa!
Lopetapas Keijo jo tuo paskottelu, nauroi Kaija.
Anteeksi vaan rouva hyvä, mutta minä en puhu paskaa! Niinhän se sanoi jo Lapatossukin, ettei kaikkiin töihin, eikä kaikilla palkoilla!
Mutta Lapatossu olikin herrasmies, eikä noin rumia jutellut kuin sinä!
Oli mikä oli, mutta lähdetäänkös kuulkaas nyt porukalla pihatöihin? Nurmikko on kuin viidakko ja kastelun tarpeessa, kun ei ole satanut! Menen jo leikkaamaan sitä, niin voitte sitten vähän ajan päästä tulla sitä haravoimaan!
Saanko minäkin työnnellä sitä ruohonleikkuria, kun en ikinä ole ruohoa leikannut?!
Haha saat ajella sitä, kun tuo meidän hoopo isäntä tuolle pikkuiselle ruohonpläntille osti sellaisen kalliin, ison ruohonleikkuutraktorin, niin että kun se sillä on muutaman kerran sillä pyörähtää, niin se on jo leikattu!
Laaja nurmikkohan tuo on! Sulkapalloverkot, pihapöydät tuolineen ja kaikkihan siinä on! Telttojakin siihen mahtuu pitkä rivi!

Nelisittäin oli homma pian tehty, ja sen jälkeen otettiin takapihalla loppupäivä aurinkoa. Vai muka pikkuinen ruohonpläntti. Kuin pikkutalo preeriallahan tämä meidän talo oli.
Kuule vaimo!
No mitä mies?
Kuin iso talo ruohikkoisella laajalla preeriallahan...!
...Menes kuule Keijo nyt sitä saunaa lämmittämään, äläkä matkalla kotiin eksy tälle meidän pihapreeriallemme!
PÖH!

Kaija oli viikon päästä kotiin tulostamme, etsinyt esille ja ottanut vanhat valokuva-albumimme tutkittavakseen, aivan kuin hän olisi niistä etsinyt jotain.
Ja aikansa niitä selailtuaa, näytti hän niistä etsimänsä löytäneen.
Keijo, tule tänne viereeni istumaan!
Sinähän Kaija olet aivan valkoinen kasvoiltasi! Oletko sairas?
Muistatko Keijo, kun naimisiin mentyämme saimme nämä vanhat valokuva-albumit isovanhemmiltamme häälahjaksi?
Muistanhanhan minä! Mitä niistä?
Muistatko myös kuinka ihmettelimme niitä kahta ikivanhaa valokuvaa 1800-luvulta, niistä esi-äideistämme, jotka olivat niin saman näköisiä, kuin kaksi marjaa, ja aivan kuin he olisivat olleet yksi ja sama henkilö? Toinen heistä oli minun, ja toinen sinun sukulaisesi!
Muistan!
Muistin, ja juuri tätähän minä silloin sieltä muistini onkaloista olin yrittänyt esille kaivaa, yksin Ruotsin puolella asuntoautoamme ajaessani, muiden nukkuessa.
Muistan Kaija, vastasin varmaankin nyt aivan valkoisena kasvoiltani.
Ja muistatko sen tytön silloin niillä rockfestivaaleilla… sen tytön, jonka kanssa sinä ja minä.. me molemmat rakastelimme teltassamme… mikä hänen nimensä nyt olikaan… jokin kukka.. joo.. Orvokki, mutta halusi puhuteltavan itseään Orvoksi! Ja tässä on valokuva hänestäkin!
Tuijotimme säikähtäneinä Kaijan kanssa silmät suurina toisiamme.
Tämä on jo peloittavaa! Nämä kaikki kolme naistahan näissä valokuvissa ovat kuin Outin kaksoisolentoja!
Kerroin Kaijalle, mitä minulla asunto-autossa oli Outin kanssa tapahtunut, hänen maatessaan sairaalassa.
Mikset kertonut tuota jo aikaisemmin?
Olisitko uskonut?
No en varmaan, kuiskasi Kaija säikähtäneenä, en olisi. Mutta nyt uskon!

Hei mistä te nuo meidän vanhat valokuvamme olette saaneet, kuului yht`äkkiä Raijan ääni selkämme takaa, meidät säikäyttäen. Nuo kuvathan ovat mqidän valokuva-albumistamme!
Teidän valokuva-albumistanne? No mutta kuinkas se nyt voisi olla mahdollista, huudahti Kaija.
Tulepas Raija nyt istumaan tähän sohvalle, ja katso tarkemmin näitä kuvia! Oletko aivan varma, että teillä, teidän kansioissanne on aivan samanlaiset valokuvat?
Tyttö istahti väliimme sohvalla, kumartui tutkimaan kuvia.
Olen, olen aivan varma siitä, mutta meidän kuviamme on taiteltu, näitä ei! Mutta miten teillä voi olla samat kuvat kuin meillä?
Sanopas se, ja sitä me tässä juuri Kaijan kanssa ihmetellään, kun molempien meidän suvuissamme on tuo kaksisataa vuotta sitten valokuvaamossa käynyt sama nainen! Meidän molempien ikivanha kanta-äiti, ja nyt sanot sinä, että hän on myöskin teidän perheen valokuva-albumeissa, teidänkin sukulaisenanne kummittelee!
Eikä ole edes sen nimeä näissä kuvissa!
Ei ollut niissä meidänkään kuvissa! Ja tuohan on aivan Outin näköinen! Ihan sitten sen näköinen!
Vilkaisimme vaimoni kanssa toisiamme, nyökäten toisillemme.
Sitähän mekin tässä juuri ihmetellään!
Nostin toisen käteni Raijan hartioille, Kaijan ottaessa hänen kätensä omiinsa.
Sinähän olet hyvähermoinen tyttö, etkö olekin Raija?
Kaija sai nyökköyksen vastaukseksi.
Minä kerroin seikkailustani Outin kanssa siellä Ruotsissa, matkallani Raijaa ja hänen veljeään Tanskasta hakemaan.
Kaija kertoi siitä nuoruutemme rockfestivaalista, jossa sen Outin näköisen ja tapaisen tytön tapasimme.
Lopetimme yhteenvetoon kaikista tapahtumista Outin kanssa, johon myös nämä pöydällä olevat valokuvat liittyivät.
Raija puisteli epäuskoisen näköisenä päätään. Missä te kaverit oikein tapasitte toisenne? Jollain suljetulla osastolla keskenänne tarinoiden tietenkin halailitte pakkopaidat päällä toisianne aamusta iltaan?!
Mutta tuo tosiaankin oli kummallista, kaikki tuo mitä sinä Keijo kerroit! Ja Outin käytös, puheet ja koko hänen olemuksensa oli jotenkin kummallista! Ajattelin niin jo silloin, kun hän silloin aikaisin aamulla sinne sairaalaan ilmestyi, ja ikäänkuin tunsi minut ja veljeni jo ennestään, samoin vaarin! Hui! Peloittaa jo koko nainen! Ei päästetä häntä tänne, jos tulee takaisin! Eihän?!
Kysymys on nyt siitä, että olemmeko me kaikki kaukaista sukua toisillemme, ja tuo Outiksi itseään kutsuva nainen, meidän kaikkien kanta-äiti!
Ei vaan kysymys on nyt siitä, että mikä kumman joukkohulluus meihin kaikkiin nyt on iskenyt?!
Pitäisi aina olla omat eväät mukana, ulkomaille matkustaessa! Mehän söimme siellä Ruotsissa sitä Janssoninkiusausta ja Lindströmmin pihviä, ja ties mitä, sitä mädätettyä kalaakin maistelimme hyh!
Raijan kanssa nyökyttelimme hyväksyvästi, Kaijan epäilyille päätämme.
Niinhän se on, ja nyt pistetään tuo valokuva-albumi taisin kirjahyllyyn pölyttymään!
No niin, siellä on ja pysyy!
Lähdetäänkö Raija lyhyelle ruokalevolle ennen ruokailua?
Lähdetään vaan!
Minä alankin tässä kokkaamaan, ja menen vasta sitten syötyämme lepäilemään! Missäs se Reino muuten nyt on?
Lueskelee huoneessaan! Opiskelee!
Ei mutta minäpäs lähdenkin auttamaan ja tenttaamaan häntä!
Päivällinen illallistuu! Syökää mitä kaapista löydätte!

Aamulla herätessämme, löysimme Outin olohuoneen sohvalla nukkumassa.
Hän heräsi hämmästyneisiin äännähdyksiimme, ja nousi haukoitellen istumaan, itseään venytellen.
Huomenta rakkaat ystäväni! Tepäs olette aikaisin ylhäällä! Enhän minä ehtinyt edes kunnolla nukahtamaan!
Katselimme toisiamme kysyvän näköisinä. Kuka meistä oli ollut yöllä hereillä, ja päästänyt tytön sisälle, meitä muita herättämättä?
Olisihan tuolla ollut sänkykin vapaana, minun ja Kaijan makuuhuoneessa, niin ettei olisi tarvinnut siinä sohvalla nukkua! Kuka sinut päästi sisälle, eikä ohjannut sinua sinne?
Ei kukaan! Ulko-ovi oli auki.. lukitsematta!
Ulko-ovi meillä ei ole koskaan öisin lukitsematta! Itse vielä lukitsin sen eilen illalla, ennen nukkumaan menoamme!
Mutta Keijo-kulta kun se ei ollut lukittu! Miten muuten minä nyt olisin tässä?
Siihen tiedät vain sinä itse vastauksen!
Miksi tyttö valehteli? Oliko hän kopioinut asunto-autossamme nukkuessamme avaimemme?
Millä sinä keskellä yötä tänne tulit? Bussit eivät silloin kulje, lähin rautatieasema on kaukana, taksimatkat maksavat maltaita.. Onnenpotkuko sinut tänne lennätti?
Mikä onnenpotku? En Keijo ymmärrä sinua? Vaikutat nyt niin vihamieliseltä minua kohtaan! Nyyh! Ja minä kun luulin että sinä edes vähän tykkäät minusta.. Yhyy! .. kun silloin Ruotsissa rakastellessamme sanoit rakastavasi minua.. mutta .. tuollaisia te miehet olette! YHYYY! Ilkeitä! Koko alkuyön minä yksin pimeällä tiellä peukalo pystyssä liftasin, kunnes sitten eräs kiltti rekkakuski pysähtyi, otti minut kyytiinsä, ja ajoi aivan tähän teidän talonne lähelle, tuonne isolle tielle!
Puhu Pukille!
Sanoin Pekalle kiitokseni, annoin pusun, ja sinne ne sitten, sen Pekan rekan takavalot pimeyteen hävisivät! Olisin jäänyt sen kyytiin, jos olisin arvannut, että miten ilkeä sinä Keijo olet! Yhyy!
Voi sinua tyttöparkaa! Häpeä Keijo kun tuolla tavalla itketät Outia! Tule Outi, mennään meidän makuuhuoneeseemme jatkamaan nukkumista! Olet väsynyt ja niin olen vielä minäkin!
Mahdunko minäkin teidän kanssanne samaan sänkyyn nukkumaan?
Tottakai Reino kultasemme, kuului sekä Kaijan, että Outin suusta samanaikaisesti.
Mennäänkö Raija mekin vielä nukkumaan?
Tottakai Keijo kultaseni!

Viikko meni, ennenkuin vasta Outi suostui kertomaan totuuden itsestään. Mutta kovan työn ja uhkailun takana se oli, saada tyttö avautumaan, ja kertomaan totuus itsestään.
Ja sänkyyn, minun ja Reinon väliin, sinulla Outi ei ole mitään asiaa, ennenkuin alkaa juttu luistamaan, ja kerrot totuuden itsestäsi! Ja se uhkaus tepsi.
Outi tunnusti olevansa se meidän valokuviemme nainen, iso.. iso,, moninkertaisesti iso iso-äitimme, meille kaikille, ja että olimme kaikki sukua toisillemme.
Me siis olemme kaltaisiasi humanoideja?
Melkein, paitsi ettei teitä ole geenimuuteltu, hidastamaan vanhenemistanne, kuten minua on, jo aivan munasoluna olostani lähtien!
Outi näytti meille taskustaan esille ottamaansa kuvaa.
Tämä kuva on otettu viikko sitten, muutama tunti ennen tapaamistamme Keijon kanssa siellä parkkipaikalla Ruotsissa, siinä teidän asunto-autossanne! Eikö olekin aivan Keijon näköinen?!
Kuka.. kenen lapsi tuo on? Ei varmaankaan ole paria, kolmea vuotta vanhempi!
Etkö tunnista? Sinun silmäsi.. nenäsi.. joko Keijo olet unohtanut sen, kuinka me silloin viisikymmentä vuotta sitten rakastelimme keskenämme, niillä rockfestivaaleilla? En käyttänyt silloin ehkäisyä!
Keijo.. Keijo.. Kaija..? Herätkää!

Miehen hedelmöittäessä minun munasoluni, kuten sinä Keijo-kultaseni siellä asunto-autossasi silloin teit, poistetaan heti pian kohdustani sen jälkeen, ja sanotaan nyt että siitä tulee koeputkilapsi, vaikka sitähän siitä ei suinkaan tule, vaan aivan oikeassa kohdussahan se saa kehittyä ja kasvaa, mutta ei siitä nyt sen enempää! Selitän sen sitten tarkemmin, joskus toiste!
Olemme onnistuneet lähes täysin pysäyttämään vanhenemisemme, enkä minäkään näiden kahden viimeisen vuosisadan aikana ole vanhentunut kuin vain muutaman vuoden, jos sitäkään!
Ei uskoisi vai mitä?
Siitä teidän kiikaristanne, millä te ahkerasti kiikaroitte sillä lomamatkallanne, tulee minulla mieleeni nuoruuden rakkauteni, nuori Galileo Italiassa, missä minä jonkin aikaa 1500-luvun lopulla asuin. Menimme kihloihin, kihlajaislahjaksi annoin hänelle kaukoputken, ja opetin hänelle muun tieteen ohella myöskin tähtitiedettä!
Mutta hän vain vanheni ja vanheni, emmekä onnistuneet pysäyttämään hänen vanhenemistaan, joten jätin hänet!
Mitä? Jätit Galileo Galilein? Oletko hullu?
Sitähän ne muutkin kauhistelivat, mutta kun en enää kestänyt katsella hänen vanhenemistaan, niin muutin takaisin kuuhun!
Takaisin kuuhun? Sinä todellakin olet hullu!
Mutta kun minä niin kaipasin kotiin! Siellä minä synnyin ja sekä lapsuuteni että teini-ikäni asuin, siellä minulle niin rakkaassa tukikohdassamme, siellä kuun pinnan alla! Siellä meillä on kaikki, ja juuret meillä siellä on jo kymmeniä tuhansia vuosia taaksepäin! Kuu on kotimme, our sweet home!

Outilla olivat omat omituiset omituisuutensa, ja ihan ikiomat oudot juttunsa, mutta pian lopetimme välittämästä niistä, koska hän muuten oli aivan ookoo ja pian koko meidän erikoisen, viisihenkisen perheemme lellikki.
Teimme sitten mitä tahansa omia juttujamme keskenämme, niin pian oli hänkin niissä mukana, ja jopa aivan niiden juttujemme keskeisin henkilö, oli sitten kyse tiskaamisesta, paneskelemisesta, tai aivan mistä tahansa.
Olivat ne sitten kodinhoitoon, suhteiden hoitoon makuuhuoneissamme, tai aivan sitten mihin tahansa toimitukseen liittyviä asioita, niin aina hän niissä oli mukana, ja niiden eri tapahtumien keskeisin henkilö.
Hän oli meidän kaikkien yhteinen, kaunis ja suloinen, alle kaksikymmentä vuotiaalta näyttävä rakas iso-äitimme. Tai ainakin hän itse niin kuvitteli, ja meille kiven kovaa sitten väitti, meidän moninkertaisen iso iso-äitimme olevansa, mutta emme me siitä vähääkään välittäneet, vaan vapaasti sai sanoa olevansa aivan kuka sitten tahansa mielikuvituksissaan halusi olla, tämä meidän hieman höpsö, mutta meille kaikille niin rakkaaksi tullut hassu tyttö.

Ei mutta Keijo, Keijo.. mitäs tämä nyt on, saattoi hän sanoa, minun ja Raijan makuuhuoneeseen yllättäen tultuaan.
Sievä ja söpö ja aivan sitten alaston, nuori ja kaunis tyttö kainalossasi, etkä sinä muuta osaa, kuin vain lerputella tuota sinun muuten ihanaa, mutta nyt niin surkastuneen ja väsähtäneen näköistä pikkuista kulliasi!
Mutta kun minä juuri aivan äsken laukesin häneen! Ei ole montakaan minuuttia siitä! Eihän ole Raija?
Ei ole, eikä ole vieläkään kaikki spermasi ehtineet valua ulos pimpsastani! Katso vaikka!
Minä tiesin sen katsomattakin, mutta Outi katsoi.
No nuollaanpas nuo vanhat spermat pois, ja sitten Keijo-rakas saat taas aloittaa Raijan tyydyttämisen!
”Hei Kuu-ukko, ei pidä sinun sureman
Tämä Keijo-poika hetkessä taas kiihoittuu
Ja Keijon kullin määränpää on Raijan suu
oooh uuuh ...”
Antakaas lapsukaiset kun iso-äitinne näyttää teille mallia!
Outi riisuuntui parissa sekunnissa, kun muuta hänellä ei päällään ollutkaan, kuin vain pienen pienet pikkupöksynsä.
Ja hetkessä oli sänky muuttunut rakastelutantereeksi.
Ensin nuoli Outi Raijan pillun puhtaaksi, jonka jälkeen hän minut sängyllä veti toisippäin, jatkamaan aloittamaansa Raijan pillun nuolemishommaa, itse heittäytyen pitkin pituuttaan, samansuuntaisesti Raijan kanssa, Raijan viereen, suutelemaan ja hyväilemään ja puristelemaan tämän rintoja.
Kumpikin he samalla runkkasivat kulliani, kunnes saivat sen kovaksi.
Käännyin ja työnsin kovan kullini Raijan pimpsaan, sitten Outin pimpsaan, sitten taas Raijan pimpsaan, ja sitten taas… vuoronperään kumpaankin, ja kun kun Outi huomasi orgasmini lähestyvän, ei hän päästänytkään minua pois päältään, Raijan päälle, vaan kiersi kätensä ja jalkansa ympärilleni, ja vasta kun olin lauennut hänen muka useita vuosisatoja vanhaan vittuunsa, päästi hän minut vapaaksi, kääntyi toisippäin, ja työnsi pillunsa Raijan kasvoille, tämän nuoltavaksi, alkaen itsekin vuorostaan Raijan pillua nuolemaan.
Kohta hytkyivät ja ulisivat molemmat tytöt orgasmeissaan, ja minusta sitä oli kiva katsella, oli se sitten pervoa tai ei… ei ollut… ei heidän toisilleen nuolemansa orgasminsa, eikä myöskään minun nautiskeluni sitä katsomalla.
Aina niin auttavainen Outi, oli tänä samana päivänä auttanut myöskin Kaijaa ja Reinoa, näiden sänkyhommissa. Sitten Kaijaa pyykinpesussa. Aamulla hän myöskin oli ollut minulla apuna, autoamme huoltaessani.
Kaksosia hän opetti algebrassa, kemiassa, ja ties missä aineissa, näiden valmistautuessa yliopiston pääsykokeisiin.
Outi puheliaana ihmisenä kaupungilla kulkiessamme, keskusteli useasti vastaantulijoiden kanssa näiden omalla äidinkielellään.
Tyttö väitti muka olevansa kuusta kotoisin. Ja katin kontit, marssilainenhan hänen oli pakko olla. Oli siinä kumma tyttö, tiesi ja osasi vaikka mitä.

Outi?!
Niin Keijo?
Kerro nyt vihdoinkin totuus itsestäsi! Kuka olet? Oletko karannut kotoasi? Piileskeletkö poliisia? Oletko jo löytänyt henkilöllisyyspaperisi nähtäväkseni? Mistä päin Suomea olet? Huomenna aikaisin jo aamusta lähdetään autoilemaan kohti kotiasi, jookos!? Haluamme Kaijan kanssa tavata vanhempasi!
Vaikka jo kuinka olisit täysi-ikäinen, niin ethän voi pitää vanhempiasi tietämättöminä, että missä nyt olet ja että miten sinulla nyt menee! He nyt varmaankin jo ovat hyvin, hyvin huolissaan sinusta!
Saathan sinä tyttökulta täällä meidän luonamme asua, mutta vanhemmillesi sinun on saatava sana, että voit hyvin, ja ettei sinulla ole mitään hätää!
Tyttö ei vastannut, vaan mitään puhumatta vain lähti ulos kävelylle.
Vasta monen tunnin päästä illalla, kävelyltään takaisin palattuaan, sanoi vain että ”Hyvää yötä”, ja painui nukkumaan, vetäen perässään, minun ja vaimoni Kaijan makuuhuoneen oven kiinni.
Aamulla herätessämme, oli tyttö kadonnut, sanaakaan sanomatta, nukkuessamme häipynyt talostamme.

Aamulla aikaisin heräsin intensiiviseen ovikellon soittoon.
Ovikello vain soi ja soi ja… NO VOI PER….!
Nousin sängystä ylös ja puolinukuksissa horjuin ulko-ovea kohti, samalla jo siellä seisovaa ovikellon painikkeeseen nojailijaa itsemielessäni säälitellen.
Avasin oven, valmistautuneena jo taistoon tuimaan, sen takana seisovan aamuhäiritsijän kanssa, mutta ärtymykseni vaihtuikin hetkessä hämmästykseksi.
Ulkona seisoi nuori, kaunis, lyhyt ja pienikokoinen tyttö.
Minun nimeni on Oili, Outi on minun serkkuni, ja hän sanoi että sinä varmaankin pitäisit minusta, jos minun nimeni olisi Outi, hyvää huomenta Keijo, tunnistan simut Keijoksi, Outin sinusta näyttäneen kuvan perusteella, ja voi kuinka komean ja kiltin näköinen sinä Keijo-setä oletkaan!
Rakastuin sinuun jo sillä samalla sekunnilla, kun minä silloin sinun kuvasi näin, ja nyt rakastuin sinuun vielä enemmän, ja sinä tietenkin nyt minuun heti ensisilmäyksellä, kun sehän kuuluu asiaan, räpätti edessäni seisova lyhyt ja pieni tyttö, hypäten odottamatta kaulaani, painaen pienen suunsa, ihanine huulineen, minun suurta ja avointa suutani vasten.
Suu kiinni ja huulet yhteen Keijo-setä, kun emmehän me muuten voi suudella, neuvoi tyttö minua.
Ja tämä vaari otti siitä neuvosta vaarin.
Tytön minun kaulassani roikkuessaan ja minua suudellessaan, ehdin vain hämmästellen ihmetellä, kuinka vanhetessani uneni senkun vain yö yöltä omituistuivat, vaikka aivan parempaan päinhän nämä minun yölliset uneni olivat menneet, niiden laadun yö yöltä, aivan selvästi parantuessa.
Oli vaara, että tämä laatu-uneni loppuisi siihen paikkaan, jos tyttö väsyisi kaulassani roikkumaan, joten siirsin kämmeneni, tämän takuulla täysi-ikäisen.. tai niin ainakin halusin uskoa.. tytön pienen pepun alle, häntä sieltä kannattelemaan. Tytöllä oli minihame.. apua.
Minun uneni olivat aina olleet laillisia, ja tytöt niissä sen mukaan aina vähintäänkin kahdeksantoista vuotiaita iältään, minun vaatiessani heiltä aina heti heidän uniini ilmestyttyään, henkilöllisyyspapereita nähtäväkseni.
Neiti hyvä.. rekisteri-ote.. ajokortti.. eikun.. tarkoitan tyttö että.. oooh….!
Jäykistynyt kaluni oli pyjamanhousujeni etuhalkeamasta pujahtanut ulos, tytön minihameen alle, ja siellä jotenkin tytön nimettömien toisesta, ihan sitten olemattomasta lahkeesta sinne niiden pikkupöksyjrn sisäpuolelle aivan kummasti luiskahtanut ja sinne sisäpuolelle päässyt ja aaah… he..henkilöllisyystodistus.. uuuh pian, pian, ennenkuin työnnyn.. tulen.. oooh!
….uiih mutta kun minulla.. oiih kuinka ihanaa,, ei ole sellaista!
Ei ole? Mutta kun pitää olla! Raskain sydämmin laskin tytön maahan. Laukeaminen paperittoman tytön pikku pimpsaan oli ollut lähellä, mutta laki on laki ja minä kun olen….!
Kuka Keijo siellä ulko-oven takana on, kuului Kaijan, vasta heränneen unisella äänellä esitetty kysymys selkäni takaa, minut pahanpäiväisesti säikäyttäen.
Joku tyttö sanoo olevansa, vastasin, samalla yrittäen työntää kovana jököttävää kyrpääni takaisin pyjamanhousujeni etuhalkeamasta sisälle piiloon.
No onko se tyttö?
No onhan se! Outin serkku-tyttö sanoo olevansa! Pyydänkö sisään?
No tottakai sinä sen tytön pyydät sisälle! Herää! Unissasiko sinä vielä olet?
Vaimo työnsi minut syrjään, vetäen tytön sisälle halattavakseen.
Tervetuloa! Voi että minä nyt olen iloinen.. vai että Outin serkku sinä olet?! Tervetuloa, tervetuloa! Mennäänpäs tästä eteisestä seisoskelemasta, sisälle istumaan ja juttelemaan! Haluatko kahvia vai teetä? Ei mutta aamupuuronhan sinä tietenkin ensin haluat syödä!
Menepäs Keijo kaurapuuroa keittämään!
Kaija istutti Oilin olohuoneen sohvalle, alkaen heti kyselemään häneltä Outista, minun mennessä keittiöön aamupuuron keittoon, Kahvia ja teetävettäkään en unohtanut.
Raija ja Reinokin heräsivät, tullen olohuoneen sohvalle istumaan, aikaista aamuvierastamme ihmettelemään ja ihastelemaan. Kaikki kolme tykästyivät heti toisiinsa.
Keittiössä kävimme syömässä puuron, siirtyen sitten olohuoneeseen, kuka teetä, kuka kahvia juomaan.

Oli tullut päivällisen aika, Kaija koputti makuuhuoneen oveen, kutsuen meidät syömään.
No nukuitteko te hyvin, kysyi hän ruokapöydässä.
Nukuttiin, vastasin haukoitellen.
Oili ei omalta haukoittelultaan saanut heti vastausta ulos suustaan.
Joo, vastasi hän sitten.
Näyttää siltä, kuin olisitte molemmat päiväunien tarpeessa, nauroi Kaija.
Joo, innostui heti Oili, niin ollaan.
Eikö ollakin Keijo-setä?
Tyttö katsoi minua kysyvästi.
Nyökkäsin.

Emme me Oilin kanssa olleet rakastelleet, vaan olimme koko aamupäivän vain onanoineet,
tytöllä kun olivat kuukautiset alkaneet, niin piti keksiä jotain muuta hauskaa tilalle.
Oilista oli ollut jännää katsella, kuinka mies tyydyttää itse itseään.
Mutta oli siihen runkkaamiseeni tarvittu häntäkin, runkkauskohteenani.
Voi kuinka jännää! Saan sinun kyrpäsi seisomaan, vaikken ota sitä sisälle pilluuni, pilluni puristeltavaksi ja hierottavaksi?! Eikä minun tarvitse siihen edes kädelläni koskea, tai imeä sitä suullani! Kuinka tämä on mahdollista? Minä vain riisuuduin alastomaksi, ja heti sinulla pongahti tuo sinun sitä ennen pikkuinen ja veltto kikkelisi suureksi ja kovaksi kyrväksi!
Siis todella aivan h ä m m ä s t y t t ä v ä ä !!
Tyttö esitteli minulle vartaloaan eri asennoissa, eri kulmista ja minä poika runkkasin kädelläni kovaa kyrpääni.
Tuli mieleen poikuusaikani ja Jallut ja Kallet ja Anttila Tavaratalon kataloogista kuvat naisten aluvaate-osastolta. Se oli nyt nostalgiaa tämä!
Sitten esitin tytölle toivomukseni saada käsin kosketella ja hyväillä hänen kaunista vartaloaan, ja toivomuksenihan hän ilman muuta hyväksyi.
Sormillani hänen glitoristaan hieromalla, sain hänelle aikaiseksi orgasmin.
Itse runkkasin itselleni orkut, samalla kullinpäätäni hänen vatsaansa vasten hieromalla.
Ihan tuli aikainen teini-ikäni ja naapurin Maija mieleeni.
Sitten nukahdimme.
Kaija herätti meidät syömään.
Söimme ja menimme sen jälkeen takaisin nukkumaan…...
”Voi kuinka jännää! Saan taas sinun kyrpäsi seisomaan, vaikken ota sitä sisälle pilluuni!
K u in k a t ä m ä v o i o l l a m a h d o l l i s t a ??”
Oilia katsellessani, en sitä itse ihmetellyt yhtään.

KAIJA.. KAIJA.. KEIJO HERÄILEE!
Tunsin kuinka pehmeä, kostea poski painautui omaa poskeani vasten, ja kuulin nyyhkytystä.
Voi Keijo rakas.. sinä tulit takaisin! Minä tiesin sen.. minä tiesin sen!
Tunnistin äänen Raijan ääneksi.
Avasin silmäni. Vasenta poskeaan, minun vasenta poskeani vasten painavan Raijan hiukset peittivät vasemman silmäni näkökentän, oikean silmäni näkökenttään ilmestyessä Kaijan itkettyneen näköiset, kalpeat kasvot.
Voi Keijo-kulta, minun hölmö, rakas pikku apinani, sinä heräsit sittenkin!
Kaija painoi oikean poskensa minun oikeaa poskeani vasten, enkä nähnyt enää mitään, hänen hiuksiensa vuorostaan peittäessään oikean silmäni näkökentän.
Mitä...? Missä... missä minä olen?… Mitä te siinä molemmat vollotatte?
Luulimme jo, ettet enää ikinä herää, senkin hölmö! Etkö Keijo muista, mitä tapahtui?
En Kaija! Missä me olemme?
Sairaalassa! Olet ollut jo kolmatta päivää tajuttomana ja pelkäsimme, ettet enää ikinä herää!
Miksi minä täällä olen?
Turhaa tietenkin kysyä sinulta Keijo kultaseni, että mikä sinut sai sinne katolle kiipeämään?!
Mille katolle?
Meidän talomme katolle, senkin vanha hölmö! Luulitko apina olevasi? Lento-apina? Tipahdit katolta alas haravoimaani ruohokasaan, ja löit pääsi sen päällä olleeseen haravanvarteen!
En muista siitä yhtään mitään, mutta missä Oili on? Eikö hän täällä kanssanne olekaan?
Katsoin ympärilleni sairaalahuoneessani, eikä tyttöä näkynyt missään! Vain Kaija ja Raija olivat huoneessa kanssani, vuoteeni molemmilla reunoilla, molempien istuessa.
Kuka Oili? Kenestä Oilista sinä nyt oikein puhut?
No siitä Oilista, joka aamu-yöstä tuli meille, ja jonka kanssa nukuin koko päivän! Ahaa! Hän on kahvia hakemassa automaatista… no kahvi minulle nyt maistuukin!
Keijo hourii, nyyhkytti Raija.
Ei meille ole ketään tyttöä.. Oilia.. tullut tai meillä ollut! Sinä hourit ukko-kulta!
Mutta kun tuli, ja hän on Outin serkku, jonka Outi lähetti meille! OILI, OILI... ENKÄ MINÄ HOURI! HÄN OLI, SÖI JA NUKKUI MEILLÄ! ...Hän on täällä, eikö olekin?!
Raija hae lääkäri.. eikun tuossahan onkin tuo hoitajattarenkutsuntanappula.. painan sitä!

Lääkäri totesi minulla olevan pahan muistinmenetyksen.
Olin nähnyt unta tytöstä, nimeltä Oili, joka oli kiivennyt talomme katolle, minä perässä.. unissani siis ihan oikeasti olin sen siinä unessani näkemäni tytön perässä katolle kiivennyt... ja kun se Oili oli ollut niin kiva tyttö, eikä häntä ollutkaan olemassa. Kaipasin häntä! Tulin niin surulliseksi, että kyyneleet alkoivat valua silmistäni.
Hyvä rouva, miehenne tarvitsee nyt lohdutusta! Sellaista läheistä lohdutusta.. tiedättehän, sanoi hän vaimolleni silmää iskien. Me tämän neidin kanssa jätämmekin teidät tänne kahdestaan!
Neiti jää tänne.. tarkoitan.. vielä vähäksi aikaa, ja sitten hän voi lähteä, kunhan ensin olen kirjoittanut hänelle ostoslistan kaupassa käyntiä varten!

Lääkärin poistuttua huoneestani, pyysi Kaija Raijaa jäämään lohduttamaan minua, sillä hän itse kaipasi Reinon lohdutusta.
Voi kiitos Kaija, ilomielinhän minä sen teen!
Vaimoni vuorostaan poistuttua huoneesta, lukitsi Raija huoneeni oven, riisuutui ja ja pujahti peittoni alle minua lohduttamaan.
Saatuani lohduttautua Raijan kanssa, olin jo unohtanut Oilin.

Tohtori Jerkoff istui työpöytänsä ääressä, tietokoneensa näyttöä silmät pyöreinä tuijottaen.
Vauu mikä tyttö, mutta tuo penteleen peitto pilaa kaiken, mutisi hän harmistuneena itsekseen.
Seuraavalla potilaskierroksellaan, kun hän saapui Keijon huoneeseen, oli hän yllättyvinään Raijan nähdessään.
Ei mutta täällähän meillä on uusi hoitsu! Et näköjään ole vielä saanut työpukua, mutta ei se mitään, ehtiihän sen vielä vaatevarastolta, ennen sen sulkemista vielä hakemaan!
Ei en minä hoitaja ole.. vierailija vain.. sukulainen…!
Joo kyllä se minun sukulaiseni tämä tyttö on! Minun tuota….!
….Sinun tyttärentyttäresi isoisi!
Joo minun tyttärentyttärenihän tuo Raija on ja minä olen hänen isoisänsä!
Hauska tavata Raija!
Samoin herra tohtori!
Niin hmm.. mutta tämähän sattuikin somasti.. tuota kun.. kun meillä on henkilöstöpulaa, puuttuu yksi sairaanhoitaja.. yöhoitaja.. päivähoitaja.. hoitaja joka hoitaa ympäri vuorokauden potilastaan!
Sain koetulokset isoisästänne, verikokeet, röntgenkuvat ja kaikki sellaiset, ja on ehdottoman tärkeää, että joku on jatkuvasti hänen seurassaan, kuulo ja näköetäisyydellä, ympäri vuorokaudet... sanoisin että noin viikon ajan!
Ei, ei neiti hyvä! Älkää säikähtäkö! Varmuuden vuoksi vain! Aivan ihan vain varmuuden vuoksi, kun olin isoisänne sydänfilmissä kuulevinani pientä rätinää!
Sydänfilmissä rätinää?
Niin kun se on äänifilmi!
Tämä huone eristetään, oven on pysyttävä lukittuna viikon ajan, paitsi ruokailuaikana, jolloin ovea saa vain pikaisesti raottaa sen aikaa, ja vain sen verran, että voitte vetää ruokatarjoilukärryn sisälle, ja samalla työntää entisen käytävälle!
Mutta missä minä nukun? Ja eihän täällä ole edes vessaakaan, saati sitten suihkua!
Saatte tänne oman sängyn, retkivessan ja sellaisen kokoon pantavan näkösuojan siihen! Villin lännen elokuvista varmaan teille tutun pesubaljun, elikkä pikku ammeen, saatte tänne myös päiväkäyttöönne, ja illalla päiväporukan täältä häivyttyä, on suihkuhuone, ja jopa saunakin, teidän vapaasti käytettävissänne!
Mutta enhän minä tiedä sairaanhoidosta yhtään mitään, ja kun minä en edes ole virallisesti töissä täällä!
Olen työnhakija ja minun käytävä milteipä päivittäin, työvoimaviranomaisten ja työnantajien kuulusteluissa, joten en voi viikkoa olla täällä, kun pitää ravata työn perässä! Se on rankkaa työtä se työnhaku! Työnhakutöistä illalla kotiin tultua, ei jaksa muuta kuin vain nukkua seuraavaan aamuun saakka!
Kirjoitan teille.. anteeksi mutta saanko sinutella neitiä.. kirjoitan sinulle.. mikä olikaan nimesi.. Raija?.. Raija!.. kirjoitan Raija sinulle työtodistuksen täällä työssä olostasi!
Palkan maksan sinulle omasta pussistani, jonka sitten perin myöhemmin sairaalalta!
Veron maksusta saat sitten itse huolehtia,, mutta kehoittaisin sinua turhaan olla noin pienen rahasumman takia veroviranomaisia vaivaamatta, joten voisit aivan hyvin jättää ne verot maksamattakin, niin säästyn minäkin aikaa vievältä, turhalta vaivalta, niitä täällä selvitellessäni sairaalamme palkkakonttorissa! Vai mitä Raija?
Mutta eikös se ole laitonta?
No miten sen nyt ottaa.. laitonta ja laitonta?
Minä olen tässä nyt hieman ikävässä välikädessä, kun en ole hommannut tänne riittävästi työntekijöitä, ja jos se tulee ilmi niin aii!.. voi tulla potku pyllyyn.. lopputili, joten….!
Joten jätän verotoimistossa käymättä?!
Hienoa! Hyvä päätös Raija!
Maksankin nyt heti sinulle tämän ensimmäisen vuorokauden palkkasi!
Lääkäri noukki lompakostaan viisisatataa euroa, työntäen ne Raijan käteen.
MITÄ? NÄIN PALJON?
Yötyölisä, kesälomakorvaus, äkillinen pikapikaa töihinkutsukorvaus.. lisiä ja korvauksia on suuri lista! Be happy, äläkä tyttö sure!

Muistan kuinka me pikkutyttöinä ensi kertaa tapasimme Platonin Ateenassa ja……..

---Silmät pyöreinä, suut auki, tuijotimme me kaikki neljä, minä, Kaija, Raija ja Reino, päätä puistellen, toinen toisiamme… Yhtä kahjoja molemmat tytöt. Luimme toistemme silmistä!---

……..kuinka me suut auki ja silmät pyöreinä, kuuntelimme häntä. hänen kertoessaan meille kehittelemistään tietoteorioistaan ja filosofia oli myös yhtä jännää kuunneltavaa! Olimme vuoden ajan hänen Akatemiansa nuorimpia oppilaitaan.. kuunteluoppilaitaan, mutta sitten hän kuoli, ja meidät haettiin takaisin kotiimme!
Kotiinne? Kuuhun?
Juuri niin, takaisin kuuhun, kotiin!
Mutta Platonhan eli jo kauan, kauan ennen ajanlaskuamme, joskus kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten, ja te olitte hänen oppilaitaan?! Mutta eihän se tyttö hyvä voi mitenkään olla mahdollista!
Mutta kun on! Miksi minä valehtelisin, huudahti Oili…. Outi?! Sano sinäkin Outi nyt jotain! Sano Keijolle, etten minä valehtele!
Outi oli hetken aikaa hiljaa, omissa mietteissään.
Ei se Oili mitään hyödytä! Ei sitten yhtään mitään! Nämä maan asukit elävät vain lyhyen aikaa, eivätkä he voi käsittää sitä, että kukaan tai mikään voisi heitä kauemmin elää !
Mutta eihän kolmetuhatta vuotta nyt mikään pitkä aika ole!
Mutta heille se sitä on! Meitä.. sinua ja minua.. he pitävät vasta äskettäin,.. kahdeksantoista vuotta sitten syntyneinä, valehtelevina tai jopa mielenvikaisina ihmisinä! Huijareina!

Haha vasta kahdeksantoista vuotta sitten syntyneinä ihmisinä? Hölmöjähän he ovat! Olisivatpa he olleet katsomassa, minkä valtavan urakan minä viime kolmetuhatta-plus-risat synttäreillänikin tein, puhallellessani yli kolmetuhatta kynttilää sammuksiin!
Ei Oili, vaan me olemme heidän mielestään hölmöjä! Tunnustetaan sisko-rakas, että me valehdeltiin! Muuten me emme pääse heidän kanssaan sänkyyn!
Mutta emmehän me valehtele!… Mitä?.. Sanoitko ettemme pääse heidän kanssaan sänkyyn?.. Mutta sehän olisi aivan kauheaa!... Eikö Keijo…? Enkö saisi enää Keijon kullia?
Et!.. Keijo kulleineen ei sinua noiden sinun kertomiesi tarinoidesi jälkeen enää viereensä sängyssään huoli!
KEIJO MINÄ VALEHTELIN… MINÄ KEIJO VALEHTELIN! HAH HAH NARRASIN VAIN TEITÄ! YHYY! KEIJO PÄÄSTÄ MINUT SÄNKYYN VIREESI! KEIJO RAKASTELE MINUN KANSSANI! KEIJO! KEIJOO! RAKASTA MINUA, RAKASTA MINUA, SINUN OMAA PIKKU OILIASI! RAKASTA! RAKASTA! RAKASTELE!-------

-------KEIJO HETI ALAS SIELTÄ KATOLTA! KUULETKO KEIJO?! KEIJOO! APUAA! SOITA RAIJA AMBULANSSI! KEIJO TIPAHTI KATOLTA!-------

Herää Keijo herää! Älä huuda! Näet Keijo-setä vain pahaa unta!
Heräsin hikisenä ja järkyttyneenä. Tunsin vieläkin putoavani maata kohti, ja sen pelon, jota pudotessani olin tuntenut.
Olin tuntenut itseni kuin siivettömäksi tonnilinnuksi. Jos kerran oli tonnikaloja, niin miksei silloin myöskin tonnilintuja, varsinkin kun juuri sellaiseksi unessani, katolta alas tippuessani, olin itseni tuntenut.
Raija näin taas unta Oilista ja Outista!
Mistä ihmeestä sinä nyt sen Oilin sait päähäsi?
En tiedä, mutta kun hän on minulle niin todellinen!
Kummallista!
Eikö olekin?! Mutta sinua minä Raija rakastan eniten! Yhtä paljon kuin Kaijaa mutta enemmän kuin Outia!
Oli se Outilta kummasti tehty, kun sillä lailla sanaakaan sanomatta vain katosi!
Eikö ollutkin?!
Oli!
Ovelta kuului koputus.
Raija veti yöpaidan päällensä, ja meni avaamaan oven.
Huomenta, kuului tohtori Jerkoffin ääni oven takaa. Saanko tulla sisälle?
Tottakai, vastasi Raija.
Mitenkäs täällä voidaan?
Hikoillaan! Miksi täällä pitää olla näin kuumaa?
Koska se kuuluu hoitosuunnitelmaani! Lämmöllä ja hikoilulla on parantava vaikutus!
Mutta enhän minä ole potilas, ja nythän minä hikoilen Keijon tavoin!
Eikä sinusta Raija tule potilasta, koska sinulle tämä sinun hikoilusi on sinulle kuin ennalta ehkäisevää hoitoa, eikä se maksa sinulle mitään! Se kuuluu ilmaisiin työetuihisi Raija, kuten myöskin työaikana nukkuminen!
Raija sinua nukuttaa.. nukuttaa.. silmäluomesi tuntuvat raskailta, ja sinua nukuttaaa…..!
Mutta herra tohtori.. vastahan minä heräsin!
Ei mutta mitä tämä nyt oli, ihmetteli Raija haukoitellen, tohtori Jerkoffin yht`äkkiä alkaessa hänelle monotoolisella äänellä tuollaisia hokemaan.

Tohtori Jerkoff kauhistui, tajuttuaan unohtaneensa valveilla olleen potilaansa.. tuon vanhan ukon, myös olevan tässä huoneessa. Minusta on tullut huolimaton, ajatteli hän harmissaan.
Ukko oli kusella ja tyttö oli vasta puoleksi hypnotisoitu.
Olinpas minä mokan tehdä, kauhisteli tohtori itsemielessään. Mikä meteli siitä olisikaan syntynyt, jos olisin tästä kaikesta nyt jäänyt kiinni.
Jerkoff käski tytön istahtaa sängynreunalle, ja laskea miljoonaan, jonka jälkeen hän meni verhon taakse ukon luokse, alkaen vuorostaan tätä hypnotisoimaan, mutta ukkopa ei ollutkaan niin vain hypnotisoitavissa, vaan alkoi protestoimaan sitä, kun ei edes paskalla saanut rauhassa käydä, joten tohtori otti unipilleripurkin taskustaan, siitä sitten monikertaisen annoksen pillereitä kouraansa, ja työnsi ne Keijon suuhun.
Keijo ne kiltisti nieli, koska tohtori oli aina tohtori, ja tohtorin sana sekä lääkemääräykset, olivat laki sairaalassa olevalle potilaalle. että tämä saamansa pillerit nurisematta nielee, lääkäriään totellen.
Tabletit olivat nopeavaikutteisia, ja ennenkuin Keijo edes hädintuskin sai kunnolla pyllynsä puhtaaksi pyyhittyä, oli hän jo niin tokkurassa, että Jerkoffin oli talutettava hänet sänkyyn, johon hän heti siihen kellahdettuaan nukahti.
Raija ei ollut vielä ehtinyt edes viiteensataan laskea, kun hän käski hänen se lopettaa, ja jatkoi sitten tämän kesken jäänyttä hypnotisointia.
Saatuaan tytön hypnoosiin ja sänkyynsä selälleen makaamaan, tajusi hän vasta, kuinka paljon tilaa ukko vei näillä vierekkäin asetetuilla sängyillä, ja nosti hänet sängyltä lattialle, sinne sängyltä viskaamansa peiton päälle.
Kamerat kuvasivat sänkyjää eri kulmista, eri etäisyyksiltä, ja niitä oli monta, erilaisiksi sairaalalaitteiksi naamioituina, ja kaikki niillä kuvattu filmimateriaali tallentui langattomasti lähetettynä hänen työhuoneessaan olevalle tietokoneelle, ja siitä siihen kytketyille ulkopuolisille kovalevyille ja muistitikuille.
Raijan hiestä märkä yöpaita oli liimautunut hänen iholleen, paljastaen selvästi vartalon muodot, pillun ohutta vakoa myöten, ja tohtorin pikkuinen kulli jökötti housuissa kovana, hänen koko vartalonsa täristessä jännityksestä, tulevia nautintojaan ajatellessa.
Raiskaus.. raiskaus, hoki tohtorin omatunto, mutta hän vaiensi sen, käskemällä sen olla hiljaa.
Tämä on lääketieteeseen pohjautuvaa potilaan tutkimista ja hoitamista, ja koko ihmiskunnan hyväksi tarkoitettua tärkeää lääketieteellistä työtä, uusia potilaiden hoitomenetelmiä esille kaivamalla, selitteli hän itseään syyttelevälle ja moittivalle omalletunnolleen.
Mutta kun sitähän tämä ei ole, et tähän ole saanut tämän tytön suostumusta, tämä tyttö ei ole sinun potilaasi, vaan täysin tähän hoitajan tehtävään kouluttamaton nuori nainen, jonka sinä palkkasit muka hoitajattareksi potilaallesi, tarkoituksenasi vain käyttää tyttöä seksuaalisesti hyväksesi, joten puhut tohtori Jerkoff minulle täyttä potaskaa, yritti omatunto uudelleen.
Vaiti! Tämä työnsä osaava, ja sen hyvin hoitanut hoitajatar on palkattu myöskin koehenkilöksi, tähän aloittamaani lääketieteelliseen tärkeään tutkimukseen!
Mutta hän ei itse sitä tiedä, eikä ole antanut siihen hyväksyntäänsä, yritti omatunto vain sitkeästi, muttei onnistunut yrityksessään, jääden häviölle tohtorin vahvemmalle tunteelle intohimolle, luikkien lyötynä karkuun, tohtorin seksihimojen täysin valloittamasta päänupista, piiloon ties minne, päänupin ja varpaiden välimaastoon.

Jerkoff riisui vaatteensa, jonka jälkeen hän alkoi kädet täristen riisumaan myös tyttöä.. tähän tärkeään lääketieteelliseen tutkimukseensa, siihen.. siitä itse tietämättään osallistuvaa koehenkilöä.
Hetkeksi hän nousi sängystä ylös, kameroiden edestä syrjään, jotta pelkästään koehenkilö yksin tallentuisi kuvaan.
Välillä kävi hän levittämässä kerta kerralta, enemmän ja enemmän, tämän koehenkilön jalkoja erilleen toisistaan, asettaen lopuksi vielä tyynyn hänen pienen peppunsa alle, jotta tytön sievä pimpsa olisi mahdollisimman näyttävästi ja houkuttelevasti esillä sitä katsovalle runk… tutkijalle.
Sitten levitti hän sormillaan tämän palkkaamansa koehenkilöhoitajattaren sukupuolielimen häpyhuulia erilleen toisistaan. niin että myöskin se pienen pieni tunnelin aukko, hieman avautuneena tuli hyvin näkyville, saaden aivan varmaan, tulevan katsojansa mielikuvituksen villinä laukkaamaan ja kullin kovana seisomaan, sekä toivomaan, että itse saisi sinne oman kovan kyrpänsä päästää tutkimusmatkalle.

Sen jälkeen aloitti tutkijatohtori Jerkoff tämän kokeen kaikista tärkeimmän vaiheen. jonka pääteemana oli sekä tytölle, että hänelle itselleen, tieteelliseltä pohjalta koemielessä aiheutettu seksuaalinen ärsytys, kohdistettuna molempien sukupuolielimiin.
Hieromalla, nuolemalla, sormilla hyväilemällä,, ja sitä siinä sängyllä jalat levällään, selällään makaavan koehenkilön ihanaa pimpsaa, eikä pelkästään vain teoreettisena mahdollisuutena, vaan päästä myöskin oikeasti omalla, himosta suureksi ja kovaksi paisuneella kullillaan päästä koskettelemaan, hyväilemään, hieromaan ja … työntämään se sinne ihan oikeesti.

Mutta tohtori Jerkoffin pikku kyrpä kun nyt kuvaushetkellä, aivan tuon oikean pillun lähellä kovana seistä jökötti. eikä vain jonkun tietokoneen näytöltä nähdyn kuvitteellisen pillun äärellä, oli se täysin varma siitä, että tuon pillun kanssa se kohta pääsisi lähempääkin tuttavuutta tekemään, ja siihen työntymään.
Niin tai ei se kulli siitä varma ollut, vaan se sitä oletetusti itsevarmaa kullia runkkaava oikeasti itsevarma tohtori Jerkoff oli siitä varma.

Mikä oli tämän tutkimuksen tieteellinen tarkoitus, sitä ei Jerkoff vielä ollut sen tarkemmin selvittänyt itselleen, mutta sitä hän miettisi tarkemmin sitten tämän läpiviedyn tutkimuksen jälkeen.
Eikä hän myöskään sitä vielä ollut loppuun saakka miettinyt, mitä kirjoittaisi, ja että minne raporttinsa, tämän tärkeän tutkimuksensa tuloksista lähettäisi.

No se on sitten sen ajan murhe, ja mietin sitä sitten myöhemmin, ja enhän minä tästä tutkimuksesta muutenkaan voi muille, aivan kenelle tahansa kertoa, enkä siitä saatuja tuloksia filmimaterioineen esitellä, joten yks` lysti, ryki tai yski.

Tohtori Jerkoff alkoi kiihoittuneena hieromaan, hyväilemään, puristelemaan ja kielellään nuolemaan nukkuvan Raijan vartaloa, rintoja ja lopuksi tämän sievää, ihanaa pimpsaa.
Pimpsa oli tiukka, hänen sormensa sinne työnnettyään, kiihoittava ja maistui hyvältä kielen alla.
Aikansa sormeaan pillussa työnneltyään ja glitorista nuoltuaan, siirtyi hän tytön päälle, tämän jalkojen väliin, alkaen tyttöä pikku kyrvällään panemaan.
Eihän Jerkoffin kullin pituus riittänyt perinteiseen, oikeaan rakasteluun, kuin vain hädin tuskin hetkeksi sai kyrpänsä pään sinne sisälle pimpsaan, kun se sieltä jo luiskahti pois, joten suurimman osan ajasta hän vain hankasi sillä kyrväntumpillaan tytön pillun vakoa, kunnes sitten lauetessaan, sai sen ihan vain pieneksi hetkeksi pysymään siellä sisällä pillussakin, saaden spermansa sinne ihan oikeasti ruuttailtua.
Raijakin hypnoosissaan poissaolevana äänteli kuin olisi orkut taju kankaalla saanut.
Suutaan maiskutellen, nuoli Jerkoff tytön pillusta valuvat spermansa pois suuhunsa, ne niellen.
Senjälkeen veti hän yöpaidan tytön päälle. Peitto olisi ollut aivan liikaa tässä kuumassa huoneessa, joten sitä hän ei tytön päälle laittanut.
Keijoa lattialta takaisin sänkyyn nostaessaan, huomasi hän kuinka tämän kulli suurena jökötti, ja siinähän oli vaarana se, että hän alkaisi vierellään makaavaa tyttöä unissaan paneskelemaan hoitajien nähden, sillä jos joku heistä, hänen käskyjensä vastaisesti sisälle tulisi, ja sen huomaisi, niin hänhän ilman muuta muutkin virkasisarensa huutaisi sitä katsomaan. Ja olihan tuonne oven taakse kohta ainakin yksi hoitsu tulossa, ja kun tyttö ei ehkä tulisi ovea avaamaan, niin sisällehän se hoitsu ilman muuta tulisi, tehden ilmoituksen ukosta, luullessaan ilman muuta tämän raiskaavan tajutonta tyttöä, ja mikä sota siitä syntyisikään. Ei epäilystäkään siitä, joten tälle asialle oli tehtävä jotain ja pian.
Ukon jökötys olisi saatava loppumaan, eikä auttanut muu kuin Jerkoffin itse alkaa ukkoa runkkaamaan.
Niin paljon tuo Keijon runkkaaminen näytti tohtoria kiihoittaneen, että hän otti ukon kullin suuhunsa, alkaen sitä imemään, ja kun ukon orgasmi alkoi lähestymään, ei Jerkoff voinut olla sitä huomaamatta, vaan siitä huolimatta hän otti lastin suuhunsa, sen niellen.
Taisi olla tohtori vähän miehiinkin menevä, vai kiinnostiko häntä muuten vain välillä normaalikokoistakin kyrpää kourassaan pitää ja runkata, ja tuntea sen suuruus.
Mutta se ukon sperman nieleminen vaikutti vähän epäilyttävältä, vaikka olihan se sellainen spermalasti todellinen vitamiini- ja energiapommi, jotta jospa hän siksi sen tyhjään vatsaansa nieli.

Tohtori Jerkoffin poistuttua huoneesta, tuli sinne hieman sen jälkeen hoitajatar.
Raijan oli hän herättänyt hypnoositilastaan, ennen huoneesta poistumistaan, antaen tälle käskyn, olla mitään ympärillään tapahtuvasta tajuamasta, ennenkuin oli itsemielessään sataan laskenut.
Tohtorin huoneessa oloa Raija ei tulisi muistamaan.
Raijan hypnoositilastaan herättyään, ei hän saanut Keijoa hereille, joten hän hälytti paikalle sairaanhoitajattaren, joka suoritti vatsahuuhtelun Keijolle.
Lattialta oli löytynyt, Jerkoffin lattialle tahallaan jättämä tyhjä unilääkepurkki, jonka Keijon oletettiin löytäneen yöpöytänsä laatikosta, jonne sen joku oli unohtanut.
Kumpikaan, ei Raija eikä Keijo, muistanut lääkepurkkia edes nähneensäkään, eikä ylipäätänsä koko yöstä muistaneet kumpikaan yhtään mitään.
Sängyt olivat erillään toisistaan, kuten ennenkin, tai ainakin silloin tällöin, kumpikin omilla puolillaan huonetta, joten Raija ei olisi voinut kurkotella unissaan lääkepurkkia Keijolta.
Varmuuden vuoksi kuitenkin tyttökin sai vatsahuuhtelun, koska hänkin vaikutti aivan sekaiselta aamulla, sen muistorikkaan yön jälkeen.
Muistoköyhän Raijalle ja Keijolle, mutta muistorikkaan tohtori Jerkoffille.

Ja mitä teki tohtori Jerkoff sen päivän aikana työhuoneessaan?
Rakasteli itsensä kanssa!
Runkkasi työhuoneessaan, uusia filmejään katsellessaan!

THE END !

The end? Ei voi olla totta! Juuri äskenhän se vasta alkoi!
No kun sinä Pirkko-täti nukahdit heti kun se filmi alkoi!
Voihan nenä ja minä kun niin mielelläni olisin halunnut nähdä sen!
Nousin ylös, kävelin telkkarin luo, ja otin sen alapuolella olevasta videosoittimesta kasetin ulos.
Tralallallaa, sanoin, käännyttyäni näyttämään tädilleni kädessäni korkealla ilmassa pitelemääni videokasettia.
Voi Keijo-kulta, sinä nauhoitit sen?! Tule tänne, niin saat pusun poskellesi!
Suulle! Muuten et sitä saa!
No suulle sitten, jos et kerro vanhemmillesi!
No en tietemkään kerro!
Mutta ennenkuin ehdin sitä suukkoa suulleni Pirkolta saada, kuului kuinka isä ja äiti tulivat saunasta keittiöön. Meillä kun saunaan pääsi sen molemmilta puolilta, sekä etu-eteisestä, että taka-eteisestä, jonne pääsi keittiöstä, ja sieltä vuorostaan pesuhuoneeseen.
Minua ei saunaan, sen lämmettyä, ollut haluttanut, vaan olin mieluummin halunnut katsoa Pekka ja Pätkä elokuvan Pekka ja Pätkä nee… ”värillisinä”.
Tätini Pirkko, isän sisko, oli väsyneenä tullut vähän ennen sen elokuvan alkamista väsyneenä kotiin, ja tietenkin hän heti oli nukahtanut sohvalle, väsyttävän ja pitkän työpäivän jälkeen.
Pirkko oli minua kymmenen vuotta vanhempi, kaksikymmentäviisi vuotias… niin tai oli sitä, tuota noin, ollut jo muutama vuosi sitten… kaunis nainen, joka väliaikaisesti asui meillä.
Erosi äskettäin miehestään, ja monivuotisesta lapsettomasta avioliitostaan, hänen miehensä… entisen miehensä... petettyä häntä toisen naisen kanssa. Ihan sitten hölmö ukko.
Hän oli saanut konttoritöitä, aivan tästä muutaman kilometrin päästä meistä, meillä oli talossamme vapaa, käyttämätön huone, joten täällä hän nyt sitten asui. ja siitä minä olin onnellinen, sillä minä olin palavasti rakastunut häneen. Oma täti, kullan kallis.
Iltaisin, ennen nukahtamistani, minä aina peittoni alla runkkailin, hänet mielessäni.
Mutta takaisin nyt tähän hetkeen.
Menetkö Pirkko saunaan?
Mielelläni!
Minäkin, huudahdin. Saanko Pirkko?
Mutta ethän sinä poika aikaisemmin sinne saunaan halunnut mennä, tokaisi äitini.
Anna nyt tätisi vain saunoa rauhassa, omissa oloissaan!
Kyllä Keijo minun puolestani saa saunaan kanssani yhtä aikaa tulla, ei hän minua häiritse, ja sukulaisiahan me olemme!
Tehkää mitä teette, mutta puita ei enää kiukaaseen lisätä, koska ne riittävät enää vain yhteen saunakertaan, tokaisi isukki. Sauna nyt kuitenkin on vielä kuuma, ja vielä sieltä kiviltä hyvät löylyt saa, jos nyt heti sinne menette!

Pirkko oli asunut meillä jo kaksi viikkoa, enkä vielä kertaakaan ollut hänen kanssaan saunonut.
Ihme kyllä minua ei vähääkään ujostuttanut riisuuntua hänen nähtensä, eikä näyttänyt ujostuttavan häntäkään.
En kuitenkaan uskaltanut häntä vilkuilla, koska pelkäsin että kyrpäni rupeisi jököttämään.
Hänen pyykinarulle kuivumaan ripusttamistaan rintaliiveistään olin nähnyt niiden olevan kokoa D ja nyt näin, mitä ne olivat sisällään piiloitelleet. Kauniit, kiinteät, hieman kiihoittavasti alaspäin roikkuvat. Alaspäin tietenkin, joka johtui maan vetovoimasta ja…. Löin löylyä. Olimme menneet saunaan ja istuimme vierekkäin lauteilla hikoillen.
Pirkko-täti!
Niin, mutta ole kiltti, äläkä tätittele?! Tunnen itseni niin vanhaksi!
Et sinä minusta vanhalta näytä!
No älä sitten tätittele!
En Pirkko!
Pirkko?
Pirkko käänsi kysyvänä katseensa minuun.
Minä voin pestä sinun selkäsi, jos haluat!
Vaikeahan sitä on itse pestä, joten pestään vain toisiltamme selät!
Pirkko! Minusta on kiva kun sinä muutit meille!
Kiitos Keijo! Mutta mennäänpäs nyt suihkuun! Kumpi menee ensin? Sinä?! Huuda kun olet valmis selänpesuun!
Pirkon pestyä selkäni, jja minä hänen, jäin itseäni kuivaillessa salaa vilkuilemaan häntä.
Kaunis täti minulla on, ajattelin, ja tunsin kuinka kyrpäni koveni. Minulla tuli kiire häipyä pesuhuoneesta pois, ennenkuin hän sen huomaisi.
Harmitti kun en ollut uskaltanut pyytää saada pestä kuin vain hänen selkänsä, tai pyytää sitä hänen lupaamaansa suukkoa suulle.
Mutta vielähän me varmaan kahdestaan saunottaisiin. Toivoin sitä. Ja sitten olisin rohkeampi. Toivottavasti.
Sänkyyn peiton alle päästyäni, olin mielikuvituksissani Pirkon kanssa sängyssä, ja me rakasteltiin.
Pelkäsin sängyn narinan kuuluvan seinän taakse Pirkon huoneeseen, aivan kuten sieltä nyt taas kuului minun huoneeseeni Pirkon sängyn narina.
Pirkko-täti voimisteli joka ilta sängyssään.
Tähän saakka olin aina runkkaillut eräälle rinnakkaisluokallani olevalle Kaija-nimiselle tytölle, johon olin ollut jo pitkään rakastunut, mutta nyt Kaija oli vaihtunut Pirkko-tätiini.

VOI EI.. EI.. EIII!
Seinän takaa kuului Pirkko-tädin itkuinen huuto.
Hyppäsin sängystäni ylös, huoneestani ulos, ja ryntäsin Pirkon huoneeseen.
IIIK!
Pirkko makasi selällään sängyssään, aivan alastomana, jalat levällään, hakaten oikeassa kädessään pitelemäänsä hieromasauvaa vasemman kätensä kämmenntä vasten.
VOI EIII! ULOOS!
Tätini kääntyi sängyssä vatsalleen, alkaen itkemään.
Tämäkin vielä! Voi miksi sinä tänne minun huomeeseeni tuolla tavalla ryntäsit? Nyyh! Etkä edes koputtanut!
No kun sinä huusit ja minä säikähdin, että mikä hätä sinulla on! Miksi huusit?
Pirkko-täti ei vastannut, vaan veti vain peittoa paljaan selkänsä peitoksi.
Miksi sinä Pirkko huusit?
Etkö sinä vanhempiesi kanssa lähtenykään kesämökillenne? Luulin että olen yksin tässä talossa!
En, kun minä jäin lukemaan maanantaisia matikankokeitani varten ja nukahdin!
En kuullut sinun tulevan kotiin! Mutta miksi sinä huusit? Säikähdin niin että taisi pissa tulla housuihini! Joo niin tuli YHYH!
No mene vaihtamaan ne kuiviin!
Ei tullutkaan.. laskin leikkiä.. niin tai ainakin pikkuisen,, pikkusen laskin leikkiä ja pikkusen kastuivvat!
Älä poika höpsi, vaan mene etsimään minulle paristoja.. no sinähän ehdit sen jo nähdä, kun sillä lailla koputtamatta ryntäsit tänne huoneeseeni.. tähän!
Pirkko vilautti minulle nolon näköisenä tekokulliaan.
Näin sen, ja ehdinkin tässä jo laskea yksi plus yksi ja…
...Ja maanantaina saat kyllä kympin matikan kokeissasi, jos sait tuosta yhteenlaskustasi tulokseksi kaksi!
En saanut kuin yksi!
Yksi? No nyt tuli sinulle nelonen, ainakin niistä laskukokeistasi!
Eikä tullut, kun yhden hieromasauvanhan minä vain ehdin sinun kädessäsi näkemään! Eikä minulla muuten ole siihen sopivia battereita!
No ei sitten mahda mitään, mutta menehän jo Keijo siitä seisoskelemasta, omaan huoneeseesi!
Saanko Pirkko tulla sinne sinun viereesi, kuiskasin nieleskellen.
Et tietenkään! Mitä sinä Keijo minusta oikein ajattelet? Minähän olen sinun tätisi!
Minun kaunis tätini, kuiskasin tuskin kuuluvasti.
Mitä? Kaunisko? Et sinä niin saa minusta, omasta tädistäsi ajatella! Mene Keijo-pieni jo pois!
En minä mikään pieni ole, ja kohta minä tuolla seinän takana aion runkata sinulle, jos en saa tulla siihen viereesi! Olen runkannut sinulle joka ikinen ilta, siitä lähtien kun tulit tänne!
Oletko? Miksi?
KOSKA SINÄ PIRKKO OLET.. OLET NIIN KAUNIS JA.. JA NIIN KIIHOITTAVA!
Shh.. älä huuda! Olenko? Olenko sinusta tosiaankin kaunis?
Olet kiihoittavan kaunis ja haluaisin tulla nukkumaan siihen sinun viereesi Pirkko! Saanhan?
Pirkko-täti oli pitkään hiljaa, mitään vastaamatta, joten käännyin ja ehdin jo astua eteiseen, kun kuulin hänen sanovan selkäni takaa, että no tule sitten, mutta älä niissä märissä kalsareissasi minun sänkyyni tule!
En Pirkko. ja riisuin alushousut jaloistani, pujahtaen sitten peiton alle tätini selän taakse, vaikka enhän minä Pirkkoa tätinäni ajatellut, vaan kauniina, ihanana naisena.
Et kai sinä nyt housuitta minun viereeni tullut?
Eihän sinullakaan ole housuja jaloissasi!
Ei niin, mutta ollaan antamatta sen häiritä nukkumistamme, vai mitä Keijo?!
Joo ei anneta, vaan kuvitellaan että nukutaan nudistileirillä!
Ei mutta tuohan oli hyvä idea! Joo kuvitellaan niin! Kuvitellaan että käydään uimassa ja otetaan aurinkoa ja.. hei, mitä sinä Keijo nyt teet?
Levitän aurinko-öljyä sinun rinnoillesi, ettei ne pala!
Voi kiitos Keijo, mutta eikö meidän pitänyt vain kuvitella nukkumista siellä leirillä?!
Niin mutta kun minä unissani vain siellä pidän huolta siitä, ettet polta itseäsi!
Hmm??
Lupasit Pirkko eilen, että saan suudella sinua suulle!
Ja nytkö sinä sitten haluaisit minua suudella suulle, vaikka meidänhän pitäisi nukkua?
Niin.. kun sinä eilen lupasit!
No suudellaan sitten suulle, kun kerran lupasin!
Pirkko kääntyi ja suudellessamme kyrpäni kovettui, painautuen sylissäni pitelemäni naisen karvapehkoa vasten.
Naisen niin, eikä tämä minun syleilemäni suloinen nainen tällä hetkellä enää ollut minun tätini, emkä minä hänen veljenpoikansa.
Pirkko tarttui kyrpääni, ohjaten sen sinne, minne pitikin.
Ooh poika.. poika.. en ole sinulle ensimmäinen nainen!
Oletpas… eikun… olet,, olet.. uuh.. !

Rauhallisesti... rauhallisesti Keijo, kuiskasi Pirkko korvaani, pitäen takapuolestani kiinni, minua paikoillani pitäen.
Ole paikoillasi ja anna sen olla siellä.. haluan tuntea sen siellä.. nauti kun minä siellä pillussani puristelen sitä! Tuntuuko hyvältä?
Tu-tuntuu! Sinä pu-puristat sitä niin kivasti siellä.. pillussa!
Oih.. minustakin tämä tuntuu niin kivalta ja hyvältä.. ja ihanalta minun pienessä.. pikku vitussani...Oi kuinka suuri kyrpä sinulla poika onkaan.. minun ainoalla, pikkuisella suosikkiveljenpojallani on jo noin iso kyrpä, eikä tästä tunnu olevan kauaakaan, kun olit vielä sellainen pikkuvesseli, jolle minä olin lapsenvahtina.. niin ne vuodet vierii kuin hujahtaen vain! Nautitaan vielä hetki tästä, ja sitten saat työnnellä sitä kulliasi siellä ylös ja alas ja tulla sinne!
Mutta minulta tuli, ennenkuin sitä aavistinkaan, ihan sitten yht`äkkiä, varoittamatta vain. Painoin kullini Raijan pillunpohjaan, ja sitä sinne painaessani minä sain orkut ja Pirkko sai spermani syvälle pilluunsa!
Tuntuiko Keijo kivalta?
Tuntui!
Painoin huuleni tätini huulille ja suutelin häntä. Kiitos Pirkko kuiskasin!
Ei tämä Keijo vielä tähän loppunut! Minä en vielä orgasmia saanut, ja sinä saat nytt sinun omaa, sinua rakastavaa tätiäsi nyt sen saannissa auttaa!
Joo, mitä mä teen?
Nuolet minun pilluni!
Mutta siellähän on minun spermaa!
No odotetaan että ne tulee ulos sieltä! Hiero minun glitoristani samalla kun suutelet minua!
Pian ne spermat sieltä ulos tulee, ja sitten sinulta, tulee sinne uutta tilalle!
Hyväilin ja puristelin Pirkon kiinteitä, ihania rintoja, Pirkon samalla tehden samaa velttolle kalulleni, joka pian taas alkoi kasvamaan ja kovenemaan.
Tätini otti yöpöydältään pikkuhousunsa, pyyhkien niillä pillustaan loput spermani, jotka eivät vielä olleet ehtineet valua lakanalle, ja käski minun sen jälkeen kääntyä sitä nuolemaan, ja itse alkoi hän imemään kulliani.
Miestenlehdistä Jallusta ja Kallesta olin vuosikaudet opiskellut naisen anatomiaa, sekä miten naisen kanssa ollaan, ja naista tyydytetään, ja nyt siitä minun ahkerasta, joka iltaisesta, ja öisestäkin opiskelustani oli hyötyä.
Löysin glitoriksen, häpyhuulet, aivan kaikki ja tiesin että mitä tehdä ja miten.
Pirkossa oli kaikki, ihan kaikki, juuri sellaista mistä pidin. Hänen vartalonsa oli juuri sellainen, mistä pidän ja mitä himoitsen, ja mielessäni riemuitsin hänen vapaamielisyyttään, sekä sitä, että hän oli valinnut juuri minut vapaamielisyytensä kohteeksi. Rakastin tätä naista.. tätiäni.. ihanaa Pirkko-tätiäni.
Pirkko runkkasi ja imi kaluani, kunnes veti minut oikeinpäin, samansuuntaisesti päälleen. Ohjasi kovan kaluni liukkaaseen ja tiukkaan pimpsaansa, jota aloin hartaana panemaan, sillä olihan tämä minulle historiallinen hetki, kun ensimmäistä kertaa eläissäni saisin panna ja laueta naiseen.
Ja sitten sykki ja sylki kiitollinen kyrpäni lastinsa Pirkko-tätini ihanaan pilluun.
Kun olimme kumpikin saaneet orkkumme, kiinnitti jokin minussa hänen huomionsa.
Itketkö sinä Keijo rakas?
Rakastan sinua Pirkko! Saako tädin veljenpoika mennä tämän tädin kanssa naimisiin, nyyhkytin.
Kuule Keijo kulta kun ei saa, eikä saada edes muuttaa toistemme huoneisiin, jos sinä nyt meitä kahta tarkoitit!?
Tarkoitin!
Pirkko-täti halasi, suuteli ja pörrötti hiuksiani.
Vieraillaan salaa toistemme huoneissa jookos? Jännempäähän se on kuin naimisiin meno! Eikö olekin?!
Minäkin rakastan Keijo sinua, sekä veljenpoikanani että miehenä, sillä mies sinä nyt olet!
Mutta nukutaanhan nyt Keijo kultaseni, hyvää yötä!
Hyvää yötä Pirkko.. Pirkko pieni!

Aamulla heräsin selälläni, Pirkko kahareisin päälläni ratsastamassa.
Huomenta Keijo, sinä ihana rakastajani ja rakas veljenpoikani!
Olethan sinä Keijo minun rakastajani nyt?
Oo..len täti, vastasin unenpöpperössä.
Keijo, Keijo.. hyviin tapoihin kuuluu olla tätittelemättä rakastajatartaan, jos ei sitten halua taas alkaa itse itseään runkkaamaan!
Anteeksi Pirkko!
No tätittele pois uuh.. leikkiähän minä vain ooh.. kun sittenhän minä itsekin aah.. joutuisin itseäni runkkaamaan Oooh!

Kuului kuinka ulko-ovi jysähti kiinni. Sen avaamista en ollut kuullut.
Haloo! Huhuu! Kotona taas ollaan!
Pirkon kanssa säikähdimme hetkessä syvistä unistamme hereille, tarrautuen pelästyneinä toisiimme.
Päästä irti, sihahdimme toisillemme, toisiamme samalla heti totellen.
Mitä… joko he tulivat takaisin… ja nythän vasta on aikainen aamu?!
Niin, illallahan heidän vasta piti takaisin tulla!
Pirkon lukitsemattomaan oveen koputettiin, ja niin kuului koputettavan myöskin minun huoneeni oveen, ja se kuului sen jälkeen jopa avattavan. Hävytöntä!
Shhh Keijo, ei nyt pihahdustakaan, kuiskasi tätini, kämmenellään suutani painaen. Sängyn alle! Pian!
Tipautin itseni sängyn reunan yli lattialle, ja lattialta salamannopeasti kieräytin itseni sängyn alle.
Speedy Geijo Gonzales, tämän kylän nopein gasanova, sängyn alle piiloutumisessa, välähti mielessäni, mutta minua tuo ajatus ei ainakaan nyt naurattanut vähääkään, mutta ehkäpä sitten joskus, jos tästä tilanteesta nyt selvitään, yhdessä Pirkon kanssa sille naureskeltaisiin.
Loppuiko tämä lupaavasti alkanut, uusi ja jännittävä seksielämäni, jo ennenkuin se edes oli ehtinyt kunnolla alkaakaan?
Kuulin ja näin, kuinka Pirkko hyppäsi ylös sängystä, harppasi ovelle, ja avasi sen. Oven takana seisoi äitini, Tunnistin hänet, hänen Pirkon sängyn alle näkyvistä kengistään.
Mitä? Joko te tulitte takaisin?! Iltapäivällähän teidän vasta piti palata, ja nythän on vasta aamu, vai onko.. olenko minä koko pitkän päivän vain nukkunut?
Aamu nyt vielä on, mutta kun säätiedoituksessa lupasivat aamupäivällä alkavaa myrskyä täksi päiväksi, niin päätimme ukon kanssa parhaaksi, jo aamuyöstä lähteä kotiin päin ajelemaan!
Poika ei ole huoneessaan, kuului isän ääni eteisestä.
Mutta missä hän sitten on? Nukkuahan hänellä aamu-unisena vielä tähän aikaan aamusta tapana on! Onko hän ollut koko yön poissa kotoa? Pirkko, milloin näit Keijon viimeksi?
En minä vain tiedä missä Keijo on! Sinne se illalla olohuoneeseen vielä telkkaria katsomaan jäi, kun minä menin nukkumaan!
Kummallista, mutta siksi minä Pirkko sinut nyt herätin, kun on aivan valtava määrä kaloja perattavana, ja ne on pian saatava pakkaseen, etteivät pilaannu! Tuletko auttamaan minua niiden perkaamisessa? Saatiin sellainen kalansaalis verkoilla, että olisi itse Pietarikin ollut siitä meille kateellinen! Olisi tässä nyt Keijonkin apua tarvittu niiden puhdistamisessa!
No mutta tottakai minä tulen! Käyn vain ensin suihkussa!

Pirkko sulki oven ja kuulin kuinka hän kävi avaamassa huoneensa ikkunan.
Nyt Keijo kalsarit jalkaan ja heti, ja sitten ikkunasta ulos kuin olisit jo!
Näin eilen verryttelypukusi roikkumassa pesuhuoneen narulla kuivumassa! Heitän sen ikkunasta ulos! Pue se päällesi ja ole sitten muka tulevinasi aamulenkiltä!
Tietysti sitä ihmettelevät, eivätkä tietenkään sitä usko, mutta kerro sitten jossain välissä isällesi, sillä lailla ikäänkuin miesten kesken kehuskellen, ja suurena salaisuutenasi, kuinka käyt aamuhämärissä kurkkimassa jonkun naapurin tytön ikkunasta, kun tämä aamuisin pukeutuu, ja illalla kun itsensä alastomaksi yöksi riisuuu!
Ja mikä tärkeintä, sanot että olet todellakin nähnyt sen tytön alastomana, etkä vain turhaan siellä sen tytön ikkunan takana kyykkinyt, sillä silloinhan sinulla ei enää olisi mitään syytä, siellä sen ikkunan takana käydä sitä kurkkimassa!
Ja isäsihän ilman muuta kertoo sen sitten vuorostaan äidillesi!
Siitä tarinasta on sitten meille hyötyä myöhemminkin, jos eivät aina heti löydä sinua huoneestaan, täällä minun luonani vieraillessasi, vaan luulevat sinun olevan sen naapurin tytön ikkunan takana sitä kyttäämässä, ja sille runkkailemassa!
Hyi sinua tuhmaa poikaa, hihitteli Pirkko sitten lopuksi.
No hyppäähän nyt ulos siitä ikkunasta, että pääsen lähtemään suihkuhuoneeseen! Ja muista kontata sen keittiön ikkunan kohdalla, ettei äitisi sinua näe!

Suunnitelmamme onnistui loistavasti!
Iltaisin aina siitä lähtien ”lähdin iltalenkille” ja aamuisin aina ”tulin aamulenkiltä”!
Illalla lukitsin huoneeni oven, hyppäsin ikkunasta ulos, kävelin muutaman metrin päässä olevan Pirkon ikkunan alle, josta Pirkko sitten veti minut ylös huoneeseensa.
Mutta kesät ja syksyt olivat lyhyitä ja talveksi olisi keksittävä jotain muuta, mutta vielähän tässä olisi aikaa, uusien suunnitelmien pohtimiseen.

Seksielämäni siitä lähtien oli rikasta, samoin kuin Pirkonkin. Enkä useasti enää edes muistanut, että Pirkko oli tätini.
Käypäs Reino sanomassa tädillesi, että ruoka on valmista ja että tulee syömään!
Tädilleni? Mille tädilleni.. aijaa Pirkolle! Joo, käyn sanomassa!
Äiti aina silloin katsoi minua sen näköisenä, kuin olisi miettinyt, että voiko tuossa iässä ja jo noin nuorella iällä, sairastua dementiaan.
Ja huuda samalla se siellä etupihalla ruohoa leikkaava mieskin syömään! Hän on isäsi!

Rakas Päi… eikun Hei Päiväkirja!
Minulla on tyttöystävä, jonka nimi on Pirkko. Minä rakastan Pirkkoa ja Pirkko rakastaa minua.
Uskon että jompikumpi meistä on löytölapsi, joko minä tai Pirkko. Tai ainakin minä haluan uskoa, että niin se on.
Että miksikö?
No siksi kun… kun ei silloin oltais sukulaisia, ja mitä vit… se sulle kuuluu?!
Ei mutta hei.. ethän se sinä Päiväkirja ollutkaan se, joka minulle tuon kysymyksen esitti, vaan minä itse sen itselleni esitin, niin että minähän juttelenkin tässä itseni kanssa, ja aivan pöliäksihän minä tässä nyt itseni tunnen, ja sinä senkun vain siinä edessäni kannet levällään levittelet…!
...yht`äkkiä sieluni silmin, näin Pirkon levittelemässä jalkojaan siinä edessäni, ja tunsin kuinka kyrpäni, farkkujeni vetoketjun takana sinnikkäästi ponnisteli, vapauteen päästäkseen.
Anna koura-rakas hali! Halaa.. rutista.. purista.. rakastele käsi-kulta kanssani… runkkaa minua, tuntui kuin se olisi himoissaan minulle huutanut, mutta enhän minä nyt mikään yllytyshullu ollut.
Pirkko oli töissä, eikä vielä moneen tuntiin töistään kotiin palaisi, ja vielä kotiin palattuaankin, oli monta tuntia jäljellä yöhön, ja rakastelumahdollisuuteen keskenämme.
Menin ulos potkupalloa autotallin seinään potkimaan.

Äitini tuli sisältä ulos, ja käveli hitaasti, miettivän näköisenä minua kohti.
Pysähtyi muutaman metrin päähän minusta, ja aikansa sinistä, pilvetöntä taivasta tuijoteltuaa, käänsi katseensa minuun.
Keijo, minulla olisi hieman keskusteltavaa kanssasi! Tule, mennään istumaan tuohon pihakeinuun!
Aavistelin, äitini vakavan ilmeen nähtyäni, ettei tästä tulevasta keskustelustamme tulisi mikään tavallinen keskustelu, eikä mitään tämän kauniin ja lämpimän kesäpäivän ihanuuden ihastelua.

Keijo rakas.. en tiedä miten tämän asian sinulle kertoisin.. niin tai oikeammin sanottuna nämä asiat.. koska niitä asioita on monta, jotka sinulla on oikeus perheestämme tietää!
Minä olen sinun tätisi ja isäsi on sinun enosi!
Tä..tä..tä….!
Niin ja tottakai, ilman muuta olen myös aivan oikea, aito biologinen äitisikin, aivan kuten sinun Teuvo-enosikin on sinun aivan oikea biologinen isäsi!
Enosi.. veljeni,, tarkoitan siis että isäsi kanssa, olemme me molemmat aivan oikeat biologiset vanhempasi!
?.. enoni?.. isäni? .. tätini? OLETKO SINÄ ÄITI NYT AIVAN SEKAISIN?
En Keijo-kulta ole vähääkään sekaisin, mutta sinulla sisaresi kanssa on oikeus saada tietää…. !
….. SISARENI ? MUTTA EIHÄN MINULLA OLE SISARTA!
Elä Keijo-rakas huuda! Tarkoitan Pirkko-tätiäsi.. hän on myös sinun iso-siskosi!
Tuijotin suu auki äitiäni, joka väitti että…. ?!
Äiti! Olit liian kauan auringossa ilman hattua… soitan ambulanssin!
Pistäpäs poika se kännykkäsi takaisin taskuusi! Ei minulla ole auringonpistosta, en ole sekaisin, enkä minä laske leikkiä! Puhun nyt mitä totisinta totta! Usko nyt Keijo, että se mitä nyt sinulle kerron, on mitä totisinta totta, enkä minä valehtele!
Joo kyllähän minä… ha ha ha! Aiotko ilmoittautua siihen uuteen TV-ohjelmaan.. ”Kuka on Suomen paras amatöörikoomikko”? Ei kuule äiti sinun kannata siihen osallistua, jos et nyt sitten mitään parempaa keksi!
Äiti oli hetken aikaa hiljaa.
Tiedän sinun ja Pirkon rakastuneen toisiinne, rakastelette toistenne kanssa.. ei. ei.. elä nyt Keijo keskeytä minua! Älkää nyt tehkö sitä samaa virhettä, kuin me, minä ja teidän isänne teimme, teidät.. Pirkon ja sinut tehdessämme! Vaikka ethän sinä mikään epätoivottu lapsi ollut, kuten Pirkko.. Pirkkokaan ei ollut, vaikka vähän yllättyneitä me siitä lapsesta kyllä olimme, emmekä aivan vähää olleetkaan, mutta tehty, mikä tehty, ja tyttö tuli!
Mutta ettehän te… EIKÄ TUO OLE YHTÄÄN HAUSKAA! LOPETA!! Suomen paras amatöörikoomikko ?! Unohda se, sillä sellaista äiti sinusta ei ikinä tule! Lähden saunan lämmitykseen!
Hei Tuija ja Keijo, kuului takaamme tieltä, töistä tulevan Pirkon iloinen ääni.
Pirkko talutti pyöränsä autotallin seinää vasten nojaamaan.
Kävin lämmittämässä saunan, ja tietenkin nämä molemmat sukulaisnaiseni tuppautuivat kanssani saunomaan, kun olisin nyt kerrankin, kaikesta kuulemastani järkyttynein mielin, halunnut saunoa yksin.
Isäkin tuli töistä, ja tietenkin hän myös ahtautui lauteille seuraamme.
Teuvo! Kerroin Keijolle totuuden perheestämme! Sano Teuvo, että tein siinä oikein!
No onhan heillä jo oikeus tietää totuus itsestään, vastasi isä hetken asiaa mietittyään.
Mistä te kaverit nyt oikein puhutte, kysyi Pirkko.
Ja juttua tuli, saunan ollessa jo kylmä, sieltä poistuessamme.
Vanhempamme omaan huoneeseensa ja me Pirkon kanssa vaihteeksi minun huoneeseeni.
Uskotko Keijo heitä?
En!
En minäkään!
Rakastelimme.

Mutta miten te sisaruksina olisitte naimaluvan voineet saada? Sehän jo pelkästään ajatuksenakin on täysin mahdotonta! Valehtelette meille, mutta miksi!? Eikä se meidän kotoaan karanneen siskomme nimi Tuija ollut, vaan Katariina, Eikos ollutkin!?
Oli, mutta sinut Pirkko synnytettyään, Katariina-äitisi matkusti ulkomaille, palasi sieltä monen vuoden päästä Suomeen takaisin, muistinsa muka menettäneenä, ja suomenkieltä osaamattomana pakolaisena, haki turvapaikkaa ja sen saikin. Otti nimekseen Tuijan, ja minuun yhteyttä, rakastuneita jo valmiiksi olimme, joten se oli enää vain kosinnasta kiinni….!
…..Ja sinä kosit äitiä, vai kositkp?
Äiti ja isä vilkaisivat toisiaan hämmästyneen näköisinä, kääntäen sitten katseensa minuun.
Ei Keijo, vaan siinä kävi nyt sillä lailla, että minä vuoleskelin itselleni sellaisen suuren puunuijan, äitisi kasvatti pitkän tukan, neuloi itselleen turkisminihameen, muutti luolaan asumaan ja....!
….. no ihan leikillänihän minä vain kysyin!
Minun vanhempani, elikkä sinun isovanhempasi, kasvattivat sinut Pirkko omana tyttärenään, elikkä minun sisarenani…..!
…..VALEHTELET.. JA TUOLLAISTA LURJUSTA MINÄ OLEN PITÄNYT VELJENÄNI.. VOI HITTO! MUUTAN NYT HETI PAIKALLA POIS TÄÄLTÄ!
PIRKKO ELÄ RAKAS PIRKKO JÄTÄ MINUA! (nyyh)!
Tarrauduin Pirkkoon kiinni ja kaaduimme molemmat olohuoneen sohvalle.
ISI ONKO SINULLA VIELÄ SITÄ SINUN ITSE VUOLEMAASI PUUNUIJAA?
Ei poika ole, mutta käytä sitä omaasi!
Olimme kaikki neljä yhdessä käyneet saunassa, meillä kaikilla oli vielä suuret kylpypyyhkeet ympärillemme kierrettyinä, olohuoneeseen pesuhuoneesta tultuamme.
Isä heitti toisen nojatuolin päällä olleen filtin päällemme, vetäen sitten sen suojassa meiltä molemmilta pyyhkeet pois päältämme.
Jääkääpäs lapset nyt tänne keskenänne neuvottelemaan, että onko täältä nyt syytä meistä kenenkään muuttaa pois! Me äidin kanssa menemme jo nukkumaan!
Pirkko muutti minun huoneeseeni.

Olimme isänne kanssa nuoria ja rakastuneita!
Nuoria ja rakastuneita sisaruksia?
Aivan niin, kuten tekin nyt olette!
Mutta minähän olen kymmenen vuotta Reinoa vanhempi, kun teillä taas olisi ollut vain vuosi ikäeroa!
No mutta eihän se ole ikäero eikä mikään, jos nyt todella rakastatte toisianne!
Minä ainakin rakastan Pirkkoa, olisi hän sitten vaikka kuinka paljon minua vanhempi, vakuutin ääni täristen. Pidin Pirkkoa tiukasti kädestä kiinni, hänen sylissään istuessani... niinkun pirkkohan se minut syliinsä ihan vain leikin päiten veti.
Mutta kuinka kukaan ei tiedä teidän olevan sisaruksia, kysyi Pirkko vanhemmiltamme. eivätkä osaa sellaista edes epäillä!
No se oli nyt sillä lailla, että kun eräänä pyhäpäivänä huomattiin Tuijan olevan raskaana, huomasi ja väitti uskovainen mummumme… no joo… mummu se nyt aina vain höpötti kaikenlaista hassua!
Ja minä kun Keijo pidin sinusta pienenä huolta, tietämättä että olitkin veljeni, etkä veljenpoikani!
Ja minä pidin sinua sisko-rakas tätinäni! Mutta muutaman vuoden päästä et ole enää tätini, etkä siskoni, vaan vaimoni!
Oliko Keijo tuo kosinta? Jos oli, niin vastaan myöntävästi!
Äiti rupesi itkeä vollottamaan.
Isä, meidän lapsemme ovat molemmat nyt kihloissa! Eikö Teuvo olekin ihanaa?!
Onhan se, kunhan emme vaan, ihan aivan heti saa lastenlapsia! Ei ainakaan vielä!
Ja sitten Keijo tekee ne katariinat! Muuttaa ulkomaille, ja palaa sitten muistinsa menettäneenä pakolaisena takaisin Suomeen! Ei vaan sinä Pirkko kun minulla vielä on koulu kesken ja….!
….niinkun olet niin monta kertaa jäänyt luokallesi!
Eikun niin joo!

Nyt Päiväkirja kerron sinulle suuren salaisuuden, josta en Pirkon halua tietävän yhtään mitään, tai en ainakaan vielä halua hänen tietävän siitä mitään.
Säästän rahaa kihlasormukseen. Aion kosia Pirkkoa. Menemme kihloihin ja sitten naimisiin.
Olen alkanut elokuva-ohjaajaksi, tuottajaksi, näyttelijäksi, ja kaikkiin niihin töihin, joita pitää elokuvia tehdessään, mainostaessaan ja myydessään tehdä.
Elokuvat filmaan kotonani. Saunassa, pesuhuoneessa, vanhempieni, omassani, sekä Pirkon makuuhuoneissa. Myyn ne sitten torilla, ovelta ovelle ja….. krooh ….
Ovelleni ensin koputettiin, ja vastaustani odottamatta. se heti avattiin.
Ovi-aukkoon ilmestyi vihaisen näköinen äitini.
Keijo! Poliisi kysyy sinua!
Vihaisen näköinen oli myöskin Pirkko, joka synonyymisanakirja kädessään työnsi äidin syrjään, ja avasi ilmaa keuhkoihinsa vetääkseen suunsa.
-Konna, roisto, lurjus, kanalja, kelmi, hunsvotti, hamppari, ruoja, rontti, heittiö, kutale, huijari, hulttio, moukka, sika, retale, koira, ilkimys, veijari, viikari, hirttotuomion ansaitseva persona non grata…
Tuija-äiti.. saanko käydä leikkaamassa muutaman metrin pätkän pyykkinarua pyykkinarulta?
Isän pää ilmestyi äidin ja Pirkon taakaa näkyviini.
Pyykkinaru on liian heikkoa! Katkeaa! Minulla on vahvaa, kunnon köyttä kellarissa! Käyn hakemassa!
Pelästyin niin kovasti, että alkoi tehdä mieli puristaa sormillani nenääni, ja lähteä housupyykille.
Mutta sitten, kuin taivaan lahjana pahasti pelästyneelle persoonalleni ”non grata”, ilmestyi lauma poliiseja, minulle selvästi vihaisen perheeni taakse.
Olin niin peloissani ja järkyttynyt, etten edes tajunnut, tai muistanut, mitä sen jälkeen oli tapahtunut.
Tajusin vain yht`äkkiä seisovani perheenjäsenieni ja poliisien välissä kotikaupunkimme kauppatorilla, suurien mainostaulujen edessä, takanamme tori täynnä nauravia ja meluavia kaupunkilaisia.
Ovatko poika nuo mainokset sinun tuohon ja ympäri koko kaupunkia asettamiasi, kysyi eräs vieressäni seisovista konstaapeleistä.
Suurissa mainoskuvissa Pirkko ja äitini poseerasivat täysin alastomina, ja niiden vieressä olevissa mainostauluissa minä rakastelin Pirkon kanssa ja isä äidin kanssa.
O..on... mu..mutta kun pitihän minun elokuvatuottajana mainostaa tuotteitani!
Tiedät poika mitä laki sanoo tuollaisista tuotteista, niiden mainostamisesta ja myymisestä, sekä mikä rangaistus siitä seuraa!
Sen sanottuaan käänsi poliisisetä katseensa pääni yli sivulleni, ja kun käänsin pääni katsoakseni, että mitä hän katsoi, kauhistuin niin, että pian tajusin seisovani vesilätäkössä, vaikkei satanutkaan.
HIRSIPUU! APUA! ÄITII! PIRKKOO! ANTEEKSI! ANTEEKSI! ANTEE…!

KEIJO HERÄÄ! Näet Keijo-kulta pahaa unta! Herää kultapieni!
Heräsin ja ilosta itkien halasin ja muiskuttelin ja rutistin sylissäni vierelläni nukkunutta ja huutooni herännyttä Pirkkoa.
Löysää! Päästä! Lopeta Keijo jo! Sinähän rutistat minut hengiltä!
Sanoinhan minä että saat painajaisia siitä länkkäristä,mutta kun piti katsoa vaan!
Anteeksi Pirkko kun en uskonut sinua! En enää ikinä katso villin lännen elokuvia! Liityn jo heti huomenna AVLKoohon!
Mikä se semmonen on?
Anonyymit villin lännen elokuvien katsojat!
Ai jaaha, mutta otetaanpas tämä yks`anonyymi tässä, tänne Pirkon pimpsaan turvaan, kun on vielä siitä sinun painajaisestasi, ihan sitten vieläkin pelosta jäykkänä!
Joo! Kiva! Siitä se mun APPT tykkää!
No mikäs se sitten on?
Anonyymitön Pirkon pimpsasta tykkääjä!

Elämä on kuin kukka.
Harmaantuu tukka,
voi kukka rukka,
lakastuu.. lakastuu..?….!
…. pakastuu ja rakastuu pakastimessa kukkakaaleen?
Älä Keijo sotke ajatuksiani!
Halusin äiti vain auttaa!
Jos haluat auttaa niin käy keittämässä kahvia!
Kyllä äiti, mutta en tiennytkään että kirjoitat runoja!
En kirjoitakaan, vaan yritän nyt vain tätä yhtä ainutta runoa kirjoittaa serkullemme, isäsi ja minun Amanda-serkulle!
Se Manta täyttää viisikymmentä vuotta ensi viikolla, ja vaatii häneltä saamassani kirjeessä, että meidän koko perheen voimalla on tultava hänen syntymäpäivilleen tai...!
Tai mitä?
No sitä minäkin ihmettelen, ja suoraa sanoen pelkään, että mitä, kun hän tietää kaiken meistä!
En tiennytkään, että teillä tuollainen kaikkitietävä Amanda-serkku on!
Joo on.. sellainen miesten nielijä.. se nainen juu!
Vai että semmoinen kannibaali-täti, se täti on! Miksette koskaan ole isän kanssa hänestä puhuneet minulle?
Eipä ole ennen ollut pienintäkään aihetta siihen, mutta mene nyt poika siitä kahvin keittoon, kuin olisit jo!

Olimme koko perhe saaneet kutsun Manta-tätdin synttäreille.
Eihän hän meidän oikea tätimme ollut, mutta sukulaistäti kuitenkin. Sukulaistäti, joka tiesi meidän perheemme salaisimmatkin salaisuudet.
Oliko sitten ollut kiristystä vai ei, mutta parinvaihtoa heidän välillään, tämän kahden pariskunnan välillä aikoinaan oli tapahtunut. Kuulin vahingossa, kun äiti ja isä siitä keskenään kuiskuttelivat.
Kahteenkymmeneenviiteen vuoteen, he eivät sen parinvaihtotouhun jälkeen sitten olleet toisiaan nähneet. Jotain kränää, heidän välilleen oli jostain syystä tullut.
He asuivat aivan toisella puolella Suomea, ja sinne olimme yön aikana autoilleet, ja nyt seisoimme aikaisin aamulla, heidän ulko-ovensa takana, ovikelloa soittaen. Ding dong. No jo on ovikellossa ruma ääni, kauhisteli äiti. Amanda-serkun valitsema tietenkin!
Jotenkin tuntui siltä, kuin äidin ja Amandan välit eivät aivan sukulaisrakkaudelliset olisi olleet.
Kaunis- ja rehevävartaloinen nainen avasi iloisesti hymyillen oven.
Katariina ja Teu…..!
----- Ei vaan Tuija ja Teuvo, Amanda rrakass, korjasi äitini kylmällä äänellä.
Anteeksi Tuija! Tervetuloa pitkästä aikaa! Ja tässä sitten ovat teidän lapsenne, Pirkko ja ……!
…..poikamme Keijo ja hänen tätinsä Pirkko!
Aivan oikein, aivan oikein. Pirkko-täti jees heh, mutta voi kuinka komea poika teillä on… niin suloisen näköinen namunamupalanen!
Amanda-täti sieppasi minut syleilyynsä, pääni jäädessä hänen suurten rintojensa väliin puristuksiin.
Tunsin kuinka kaulukseeni tartuttiin ja riuhtaistiin taaksepäin. Halaa Manta-täti minuakin, kuulin Pirkon huudahduksen.
Olisin lentänyt nurin selälleni, jos eivät vanhempani olisi minusta saaneet aivan viime tingassa kiinni.
Jälkeenpäin pyysi Pirkko aiheuttamaansa vaaratilannetta minulta milteipä itkien anteeksi.
Mutta kun minä tulin niin mustasukkaiseksi, kun hän sillä tavalla namupalatteli sinua ja veti pääsi, niiden ylisuurten utareittensa väliin!
Amandan mies oli ystävällinen ja kohtelias ja naisten mielestä varmaankin komea, kun yhhyh, Pirkkokin häntä katseli niin ihailevan näköisenä.
Lapset, tyttö ja poika, juuri vajaa viikko aikaisemmin, oho, kahdeksantoista vuotta täyttäneet kaksoset, Matti ja Maija, olivat kohteliaita ja ystävällisiä molemmat.
Seuraavana päivänä olisivat Amandan synttärit, ja autoimme kaikki niiden valmisteluissa.
Illalla kävimme saunassa, vanhempamme ensin ja me jälkikasvu heidän jälkeensä.
Maija oli sievä tyttö. Kauniit ja kiinteät, pystyt rinnat. Solakka vartalo. Vaalea polkkatukka. Vaalea karvoitus ….
…. Teuvo sulla kulli seisoo, kuiskasi Pirkko korvaani.
Matti sulla kulli seisoo. Huudahti Maija.
Saunottuamme, meitä kaikkia neljää … ei vaan kahdeksaa … alkoi niin kovasti väsyttämään, että oli aivan pakko, meidän kaikkien päästä nukkumaan, ja heti.
Vanhempamme ahtautuivat samaan makuuhuoneeseen, ja me heidän jälkikasvunsa… me… (?!?)
Pirkko kuule!
No mitä Maija?
No kun minä kuorsaan niin kovasti, niin varmaankin haluaisit nukkua Matin huoneessa, kun Matti ei kuorsaa?! Haittaisiko sinua Teuvo minun kuorsaamiseni?
EI… eikun ei!
Katsoimme ensin yllättyneen näköisinä Pirkon kanssa toisiamme, ja sitten hyväksyvästi hymyillen nyökkäsimme toisillemme. Pirkko nukkuisi Matin huoneessa ja minä Maijan huoneessa.
Sängyt heillä kummallakin olivat kapeat, mutta kyllä sopu sijaa antaisi, ja hyvät unet ihanan tyydytyksen.

OOOH TEUVO TEUVO AAAH !!
Shh Maija älä huuda! Vanhempasi kuulevat!
KUULKOOT OOOH !! SULLON NII_IHANA KYRR….!
Kyrpääni ulos Maijan pimpsasta -niin ihanasta- ulos vetäessäni, painoin samalla kourani hänen suulleen.
Isäsi tappaa minut ja äitisi myös! Huusit niin kovaa että he kuulivat sen ja nyt he ovat tulossa.. apua!
Hyppäsin ylös sängystä, ja pysähtymättä kärpäsverkko kaulassani ulos avoimesta ikkunasta.
Maija hyppäsi perässäni, kieräytti minut nurmikolla selälleni, ja yritti saada veltostuneen kullini pilluunsa.
Ja juuri kun minä olin saamassa orkut! Olet sinäkin mies.. senkin pentu!
No kun sinä huusit täyttä kurkkua, niin että vanhempasi aivan varmasti kuulivat sen!
Ei ne siitä mitään välitä, kun ainahan minä huudan.. joka ilta.. ja yö.. ja Matti myös huutaa kanssani!
Huutaa kanssasi?
Niin.. aina kun me paneskellaan.. joka ilta.. ja yö.. jos jompikumpi meistä herää ja jos panettaa!
OOOH PÄIVI PÄIVI AAAH! Kuului sisältä talosta.
No nyt sai Matti orkut ennen mua! Lyötiin vetoa siitä, että kumpi meistä saa orkut ensteks, ja nyt oon velipojalle kympin auki! Ja ihan vaan sun takias! Saat maksaa sen, tai multa ei pillua enää tuu, kun ei äsken kelvannu!
No enhän minä tiennyt ja kun säikähdin! Eikö isäsi minua tapakaan.. tai äitisi?
No ei tietenkään.. no nyt sulla rupes taas seisomaan uuuh oooh AAAH! Ooh Teuvo kulta, kyllä sä multa vielä pimppiä saat!

Kömmimme ikkunasta takaisin sisään, kävimme suihkussa ja sitten .. sitten .. olisin nauttinut niistä uusista orkuistani enemmän, jos Maija olisi ne omansa saanut hieman pienemmällä äänellä.
Kyllä Pirkko sentään oli Numero Ykkönen rakastellessa. Ei huutanut orgasmeja saadessaan suoraa huutoa korvaani.
Mutta, mutta kun Maija oli niin ihana ja suloinen ja kiihoittava ja .. ja ….. niin kävisin heti aamulla herättyäni, lähimmästä tavaratalosta ostamassa korvatulpat.
Myöhemmin illalla ja yöllä, Matin huoneesta kuuluneista äänistä päätellen, myöskin Pirkko sellaiset varmaan haluaisi, jos yhdenkään yön, vielä tämän lisäksi täällä viettäisimme.

Puolenpäivän jälkeen kävi Maija pistämässä saunan päälle.
Jos olin odottanut saavani Maijan kanssa kahden kesken saunotella, niin siinä kyllä pahan kerran erehdyin. Pirkko ja Matti olivat myös saunomistuulella, tai paremminkin suutelutuulellla.
Teuvo-isäni tuli Amanda-tädin kanssa myös saunaan.
Amandan Kalle-mies, eikä äitini tulleet heidän mukanaan.
Lauteilla alkoi jo olla ahdasta, mutta silloin Amanda-täti sieppasi minut viereltään syliinsä, josta tietenkin pahanpäiväisesti säikähdin, kun noin vain varoittamatta yht`äkkiä nousin, lensin ja mätkähdin Amandan pehmeään, rehevään syliin.
Nosta Teuvo se minun Maija-tyttöni omaan syliisi, niin saadaan tänne lauteille enemmän tilaa, kun kohtahan ne meidän aviosiippammekin tänne varmaan eksyvät!
Maija kiljaisi yllättyneenä, vaan ei säikähtäneenä, isän nostaessa hänet ilmaan, ja siitä sitten laskiessa hänet poikittain syliinsä.
Hui.. oletpas sinä Teuvo-setä voimakas,nauroi Maija vain, lyhyestä ilmalennostaan säikähtämättä.
Näytäpäs Maija Teuvo-sedälle sitä syntymämerkkiäsi siellä haaroissasi, kun ei usko että meillä molemmilla sellainen samanlainen siellä on, ja jopa vieläpä aivan samassa paikassa! Ja se toinen siellä vitussa, jota ei tunne muuten kuin vain kyrpää sinne vittuun työntäessä! Kyllähän sinä sen Teuvo muistat sen siellä tunteneesi!
Mu.. muistan ja tällä tytölläkö.. Maijalla... se..se myös si..siellä tuntuu?
Siellä se tuntuu joo.. jos tyttö antaa koittaa!
Puhuessaan oli Amanda tarttunut kulliini kiinni, alkaen sitä hyväillen puristelemaan.
Maija isäni sylissä istuessaan, oli alkanut levittelemään jalkojaan, osoittaen samalla oikeanpuolista häpyhuultaan sormellaan. Siellä se hieman piilossa on, mutta tuntuu kun sormenpäällä tai kielenkärjellä sitä koittaa!
En kyllä sitä ilman laseja näin kaukaa näe, huudahti isäni aivan selvästi kiimoissaan.
Käänny ja nosta Maija pyllyäsi ylös niin, että Teuvo-setä näkee sen!
Maija käännähti, nosti jalkansa isän olkapäille, vetäen haaransa aivan hänen leukansa alle, samalla laskeutuen isän sylissä selälleen, tämän polvien päälle.
Isäni kiihoittuneesta ilmeestä päätellen, piti hän suuresti näkemästään.
Vasta viikkoa aikaisemmin aikuistunut, karvoista puhtaaksi ajeltu, kuin karvaton pikkutytön pimpsa, vielä vasta vain noin kahdeksan päivää sitten vielä semmoinen kielletty, kypsymätön hedelmä… VAUUU… mutta sitten, yht`äkkiä viikko sitten, erään vuorokauden vaihtuessa toiseen ja tytön täyttäessä kahdeksantoista vuotta, se pikkutytön pikku pimpsa muuttui hetkessä aikuisen naisen ihanaksi vituksi, vain sekunnin murtoosassa, seinäkellon lyödessä DING DONG kaksitoista kertaa, sen kunniaksi!
Isäni tuijotti silmät suurina, autuaallinen hymy vanhoilla, jo ryppyisillä kasvoillaan tyttöä, tytön pillua, pystyjä pikku rintoja edessään, selällään hänen polviensa päällä.. kun oli tyttö selällään, niin tisut pieneni silmissä ja… pillu tuoksui ja.. ja sydänkohtauksen vaara kaikesta tästä silmien edessä näkemästään, sai isäni varmaan säikähtämään, kaiken tämän näkemänsä aiheuttavaa vaaran mahdollisuutta, mutta hän siitä viis veisasi, ja suuressa himoissaan tyttöön, työnsi kielensä Maijan pimpsaan, sitä samalla peukaloillaan levittäessään.
Minulla oli kyrpä alkanut seisomaan Amanda-tädin asiantuntevassa käsittelyssä, ja puristelin hänen suuria rintojaan molemmin puolin päätäni.
Amanda nosti minut sylistään lattialle seisomaan, kiepautti minut itseensä päin, työnsi sylinsä pitkälle eteenpäin, jääden kyynärpäittensä varaan, toiseksi ylimmäisen lauteen reunalle.
Nyt poika saat panna tätiä niin paljon kuin haluat! Haluatko?
Ja minä halusin. Työnsin kyrpäni Amanda-tädin himoittavan näköiseen, hieman raollaan olevaan vittuun.
Ylälauteilla oli Maija, hajareisin isäni sylissä istuen, ottanut hänen vanhan miehen kyrpänsä nuoreen vittuunsa, sitä syntymämerkkiään siellä etsimään ja tunnustelemaan.
Ei löytynyt vielä UUUH ei löydy, ei löydy AAAH mutta etsin, etsin OOOH!
Samoin Pirkko ratsasti Matin sylissä, mutta vain nautintomielessä.
Äitini avasi saunan oven, sisälle tullakseen, mutta pysähtyi ja jäykistyi ovella paikalleen.
Amandan mies oli hänen takanaan.
Käydään Tuija me nyt vain suihkussa, ja yritetään saunaan sitten myöhemmin, kun eihän tuonne nytt mahdu! Jookos?
Joo Kalle kultaseni!

MITÄH? Ja tuota väitettähän minä Maijan pimpsasta en purematta niele!
Ei Kalle pieni, vaan et Maijaa ensin panematta niele!
Fakta on faktaa, ja kumoaa jo heti ensi kättelyssä Kalle rakas sinun täysin sitten perusteettomat luulottelusi siitä, että etteikö tyttäresi tosiaankaan olisi äidiltään perintönä saanut, täsmälleen samanlaista syntymämerkkiä pimpsaansa, ja aivan samaan kohtaan, viisi senttiä pillunsuulta, sinne sisälle pilluun!
Ja totuushan siis nyt todellakin on se, että sinun tyttärelläsi on aivan samamanlainen ja samassa kohdassa oleva nystyrä pillussaan. Kysy nyt vaikka keneltä! MATTII! TULE TÄNNEE!
MITÄH? Oletko sinä ja poikamme…?
Eh… no kun kerran vahingossa sähkökatkon aikana pimeässä komutessaan erehtyi luulemaan huonettamme omaksi huoneekseen ja minua Maijaksi ja….
…. MITÄH? Onko Matti paneskellut omaa sisartaan… ja.. ja sinua.. sinua omaa äitiään?
No ei mutta vahinko mikä vahinko, ja ole iloinen siitä, ettet se ollut sinä siinä minun paikallan! Mikä häpeä se olisi ollutkaan jos isä oman poikansa kanssa….
…. MITÄÄÄH? APUA!... O.. olenko tulossa hulluksi?
Et, vaan meillä Maijan kanssa tosiaankin on se aivan samanlainen syntymämerkki siellä meidän pimpsoissamme!
Naapurin auton alle jäänyt rakas Mustimmekin aina haukaheli hämmästyneenä, saatuaan kaluaan viisi senttiä sisälle pilluuni, juosten sitten kaksosten huoneeseen työntämään sitä Maijan pilluun, ja sitten taas takaisin työntämään sitä mi….
MITÄÄH? MEIDÄN MUSTIMMEKO PANESKELI MINUN TYTÄRTÄNI? JA SINUA?
No tietenkin se hämmästeli ja halusi varmistua siitä, että oliko se tosiaankin tuntenut sillä pikuisella kalullaan oikein, että minulla ja Maijalla oli se aivan samanlainen syntymämerkki siellä….
…. Lopeta jo! Kaikki muut... nämä meidän vieraammekin... Teuvo ja Kallekin, vanha ukko, ovat sen omin kyrvin todenneet, mutten minä.. Maijan oma, omaa tytärtään syvästi rakastava isä!
No mutta näithän sinä itsekin, kuinka Teuvo lauteilla pani tytärtämme sylissään, muttet välittänyt siitä yhtään mitään! Käännyit vain välinpitämättömän näköisenä siitä saunan ovelta takaisin pesuhuoneeseen, itse Amandaa panemaan!
No niinkun minä luulin hänen paneskelevan omaa tytärtään Pirkkoa! Tytön selkä vain näkyi, enkä tunnistanut tyttöä meidän Maijaksemme!
No mutta piankos se vahinko on korvattu, ettet itsekin pääsisi vertailemaan minun ja Maijan pilluja keskenään! Ja nyt Kalle Epäilijä kalsarit pois jaloistasi ja asiaa tutkimaan!
MAIJAAA! TÄNNEEE! ISILLÄÄÄ ON SULLE ASIAAA!

Pirkko, Matti, Maija ja Keijo ilmestyivät kylpytakit päällään olohuoneeseen.
Huusitte! Olimme jo sängyssä nukahtamaisillamme!
Jaa että jo nukahtamaisillanne, naurahti Amanda.
Mutta kuulepas Maija, kun tuo sinun isäsi ei usko niihin meidän samanlaisiin syntymämerkkeihimme! Annapas kun isäsi sitä koittaa!
No onhan se sen nähnyt, vastasi Maija siihen kylpytakkinsa hihansuuta ylös vetäessään.
Ei,, ei sitä käsivarressasi olevaa, vaan sitä siellä sinun pimpsassasi olevaa!
Aijaa?! Mutta eihän iskä siitä ole vähääkään kiinnostunut!
O.. Olenpas, huohotti Kalle silmät kiiluen ja ääni täristen.
No et ainakaan ennen ole ollut minusta vähääkään kiinnostunut!
Mutta enhän minä nyt ole voinut sinunlaisestasi pikkutytöstä olla seksuaalisesti kiinnostunut ja.. ja kun olet vieläpä oma tyttäreni!
Haloo isi! Minä en ole enää mikään pikkutyttö, vaan jo täysi-ikäinen nainen!
Mutta tuntuu kuin olisin vasta eilen hakenut sinut äitisi kanssa synnytyslaitokselta, ja enhän minä nytt….
ÄÄÄ.. ÄÄÄ.. vaihda isi mulle vaipat, ja anna isi mulle tuttipulloo, kun vauvelillas on nälkä ja vaipat märät! Ei mutta tuoltahan se tuttipullo jo pullistelee, tuolta sun pyyhkees alta isi! Saanko isi imee sitä?

Uuh.. ooh.. ky..kyllä siellä aivan samanlainen ooh nystyrä on kuin äidilläsikin mu..mutta ja..jatkan vielä varmuuden vuoksi, jos olisin vaikka erehtynyt uuh! Varma on aina va-varmaa ooh!
Kiimoissaan uliseva Maija ratsasti huohottavan Kalle-isänsä sylissä, tämän puristellessa samalla kyrpänsä päällä pomppivan tyttärensä kiinteitä, pystyjä rintoja kourissaan.
Amanda puolestaan ratsasti poikansa Matin sylissä.
Ooh aivan samanlainen nystyrä on mutsillaakin, ihan niinkuin systerilläkin!
No senhän sinä poika olet tiennyt jo kauu-aan sitten poika aah!
Neljä himokkaina rakastelevaa paria pomppi istualtaan olohuoneen liitoksistaan natisevilla kahdella nojatuolilla ja sohvalla!
Tu..tuli huomenna Ikeassa käynti e_eteen OOOH!
E..eii haittaa AAAH!

On se hyvä kun vanhemmilla ja lapsilla ovat samat, yhteiset mielenkiinnot ja harrastukset keskenään. (olen kuullut sanottavan) Ikeassa ostoksilla käynnit.

Että sellaista tajunnan virtaa!

Heräsin kesken K18-uneni kyrpä kovana ja avasin silmäni. Oli pimeää.
Tuija mua panettaa, tuu tänne mun viereen!
Ei vastausta.
Tuija, sanoin hieman kovempaa, herää! Auta! Minua panettaa! Pannaan!
Sisko ei vastannut.
No jopas on nytt sisko sikeäuninen.
Ojensin käteni kohti yölampun katkaisijaa ja sytytin valon.
Huoneemme toisella seinustalla oleva systerin sänky oli tyhjä ja silloin vasta muistin, että eihän hän enää ollut täällä jakamassa huonetta kanssani.
Oli löytänyt poikakaverin, jonka luo oli muuttanut jo pari vuorokautta aikaisemmin.
Voi eii! Tuija siskorakas, miks jätit mut, oman rakkaan veljesi? Tunsin ettei itku ollut kaukana.
Mitä minä nyt teen, mietin. Itkenkö vai tyydytänkö itse itseni?
En ollut ikinä runkannut itseäni, kuten ei ollut Tuijakaan koskaan tehnyt. ja syytä siihen voi vain arvailla, oli se sitten mikä muilta salailtava, tabuksi luokiteltava syy tahansa.
Työnsin oikean käteni peiton alle kulliani sormeilemaan.
Ja mitä minun pitäisi nyt tehdä, mietin itsemielessäni.
Tämähän oli jo ihan epänormaalia, etten tähän ikään mennessä ollut oppinut vielä edes runkkailemaan.
Pitikö minun nyt alkaa vielä sitä itsetyydytyksen taitoakin tähän hätään opettelemaan, ennenkuin löytäisin tyttökaverin, mutta ei auta, pakko mikä pakko kun panetti.
Tunnustelin sormenpäilläni kullini päätä.
Koskettelu tuntui hyvältä, mutta kun se käsi oli miehen käsi, niin vähän tuntui ilkeeltä, ja päätin yrittää olla tykkäämättä tästä tämmösestä liikaa.
Kiersin kourani kyrpäni ympärille ja tuntui vieläkin hyvemmältä. Kauheeta, tuntui ihan liian hyvältä tuo miehen käsi kullini ympärillä.
Ylös alas ylös alas ei mutta tämähän tuntuikin kivalta ylös alas mutta jotain puuttui.
Oikean alastoman tytön katselemisen tilalle oli keksittävä mielikuvitustyttö katseltavaksi.
Suljin silmäni ja itsemielessäni aloin hahmottelemaan mielikuvitustyttöä suljettujen silmäluomieni taakse, kovan kullini iloksi.
Ei mutta tämähän sujuikin hyvin.
Käännyin vasemmalle kyljelleni ja siinähän se minun mielikuvitustyttöni jo olikin valmiina, minua odottelemassa.
Hän makoili siinä selällään, kädet ylhäällä niskansa takana, kauniit, hymyilevät kasvot minuun päin käännettyinä.
Hänen sopusuhtaisen pienet... tai pienet ja pienet... ei vaan eivät aivan ihan sitten liian suuret... kauniit pystyt rinnat törröttivät suippoina kohti kattoa, joita aloin hyväilemään.
Seuraavalla kerralla saisi tytöllä olla vähemmän törröttävät ja sellaiset pyöreämmät rinnat. Ja pulskempi vartaloltaan. Kivaa vaihtelua.
Ei mutta kuka minun kyrpääni nyt hyväilee ja hoitelee kun oikealla kädelläni on muutakin tekenistä, enkä ole vasenkätinen.
Tyttö kuuli ajatukseni ja siirsi kätensä päänsä alta alas kulliani runkkaamaan, itse siirtäessäni omaa kättäni hänen vartalollaan alaspäin hänen pimpsaansa hyväilemään.
Tytöllä oli tuuhea karvoitus, mutta löysiväthän sormeni sen karvoituksen alta sen etsimänsä vaon.
Eihän tässä Tuijaa tarvittu kun tämä homma näytti sujuvan ilman häntäkin.
Tyttö kääntyi minua kohti kyljelleen, tarttui kovaan, suureen kyrpääni ja otti sen sisälle pilluunsa.
Jonkin aikaa sitä siellä sisällä tiukassa ja puristelevassa pillussaan hyvänä pidettyään, MINÄ LAUKESIN, RUISKUTIN SPERMANI.. lakanalle…... tuli lakanan vaihto eteen ja pian, pian ettei patja…. Huoneen ovi avautui ja Tuija-sisko seisoi surullisen näköisenä ovella…. heittäytyi viereeni…. Anna Teuvo mulle hali… ei mutta… ha ha ha… panitko sinä broidikulta patjaa?!
Unissani! Voi Tuija-kultarakas, tervetuloa takaisin! Tulithan sinä takas? Tulin Teuvo! Saat runkkari opettaa minutkin runkkaamaan hi hi hi! Joo ensin laitat sun sormes tonne ja…..! YÄÄK! Sehän on naisen sormi! Mikä vitun lesbo minä muka olen? Työnnä Teuvo sun sormes vaan sinne… ei mutta hei, sullahan broidi alko kyrpä seisoon!

TEUVON JA TUIJAN ITSETYYDYTYSOPISTO
ei ehtinyt olla toiminnassa edes kahta päivää, kun oli jo oli poliisit koputtelemassa opistomme ovea, minun ja Tuijan makuuhuoneen ovea.
Äiti joka päästi heidät sisälle, ei ehtinyt meitä edes heistä varoittaa, vaan he pääsivät meidät yllättämään, vaatteitta sängyillämme puhelimiamme räpläillessämme.

Iltapäivää! Tämäkös se on se Itsetyydytysopisto, jota on mainostettu ympäri kaupunkia, joka paikkaan teipatuilla mainoslehtisillä, joka jo itsestään on kiellettyä ja lainvastaista?!
Keitäs te olette, kysyi Tuija.
Eikös se hyvä neiti käy ilmi asusteistammekin, että keitä me olemme?
Hyviin tapoihin kuuluu esittäytyä, emmekä me ole naamiaispukujen tarpeessa, joita näytätte täällä olevan meille kauppaamassa! Emmekä varsinkaan poliispuvuista ole vähääkään kiinnostuneita, joten olkaa hyvät ja poistukaa huoneestamme!
VAATTEET PÄÄLLE JA HETI! LÄHDETTE MUKAAMME!
ULOS TÄÄLTÄ KARJUMASTA!
VIEMME TEIDÄT KÄSIRAUDOISSA POLIISIKAMARILLE!
POISTUKAA MAKUUKAMARISTAMME!
PEKKA RAUHOITU JA OLE HILJAA!.…. Anna minun hoitaa tämä asia!
Naispoliisi työnsi työtoverinsa eteiseen, kääntyen sen jälkeeni ääneti hymyillen katsomaan vuoronperään, sekä Tuijaa että minua.
Anteeksi! Unohdimme esittäytyä! Ylikonstaapeli Anna ja konstaapeli Pekka! Tulimme keskustelemaan niistä, oletettavasti teidän levittämistänne ilmoituksista kaupungissa! Oletteko te niiden, joka ikiseen paikkaan teipattujen, kymmenien ilmoitusten takana?
Vilkaisimme Tuijan kanssa kysyvästi toisiamme, kääntäen sitten katseemme, päätämme puistellen takaisin ylikonstaapeliin.
Emme tiedä mistä puhutte!
OTAMME TEILTÄ SORMENJÄLJET, NIIN KYLLÄHÄN SE SITTEN SELVIÄÄ; ETTÄ KETKÄ OVAT SYYLLISIÄ!
Vaiti konstaapeli, kääntyi ylikonstaapeli sanomaan takanaan seisovalle virkaveljelleen.
Mene kuulustelemaan näiden lasten äitiä siksi aikaa, kun minä keskustelen heidän kanssaan!
Kuulusteltava heitä on, eikä keskusteltava!
Sama asia konstaapeli Pekka! Poistu täyttämään antamaani tehtävää!
Kyllä neiti ylikonstaapeli, vastasi mies vihaisena, poistuen toimittamaan saamaansa tehtävää.
No niin lapset!
Anteeksi mutta olemme jo täysi-ikäisiä!
No niinhän te näytätte olevan, vastasi neiti ylikonstaapeli, vuoronperään tutkivasti tuijottaessaan sekä minua että sisartani. Ensin kasvojamme, siirtäen sitten hymyillen katseensa ikäänkuin hyväilemään alastomia vartaloitamme.
Olette niin kauniita molemmat!
Olemmeko?
Olette! Sekä sinä että veljesi! Tarkistimme henkilötietonne ennen tänne tuloamme ja te todella olette jo täysi-ikäisiä, mitä teistä ei voisi uskoa! Minkä ikäiseksi luulisitte minua? … Tuija? ... Teuvo?
Tuijotimme Tuijan kanssa vain hölmistyneenä, suu auki tätä poliisinaista?
Mitä hän tarkoitti? Aivan kuin hän hetken aikaa ei olisi poliisi vaikuttanut olevankaan. Hieroiko hän ystävyyttä kanssamme?
Ha ha älkää nyt noin hämmästyneen näköisiä olko! Ihmisiä me poliisitkin olemme, ainakin minä olen! Pidän teistä kummastakin ja uskon voivani pelastaa teidät syytteiltä… epäillystä seksikaupasta, laittomasta laittomien julisteiden levittämisestä ympäri kaupunkia ja hih tuon konstaapeli Pekan suututtamisesta!
Ylikonstaapeli Anna kävi kurkkaamassa käytävälle, samalla kun kaivoi puhelintaan esille.
Tutkinnollisista syistä minun on otettava teistä muutama kuva noissa sievissä aataminpuvuissanne!
Annan puhelimen kameran salamavalo välähteli, hänen kuvatessaan minua ja Tuijaa molempia varpaista kasvoihin.
Levittäkää molemmat jalkojanne, sanoi hän hengästyneeltä vaikuttavalla äänellä.
Kun eteisen käytävällä kuului lähenevät askeleet, lopetti hän kuvaamisemme ja työnsi puhelimen taskuunsa.
Ovelle ilmestyi konstaapeli Pekka, kysyvä ilme kasvoillaan.
Olen kuulustellut lapset ja vaikuttaa siltä kuin kyseessä olisi jonkun tuntemattoman osapuolen
tekemä pahanilkinen pila tai kosto heitä kohtaan!
Samaa sanoi rouva..-tuota heidän äitinsäkin!
Joten voimmekin Pekka täältä poistua, mutta mene sinä jo edellä autoon odottamaan minua! Otan vain vielä heidän sormenjälkensä! Varmuuden vuoksi!

Anna Anna! Anna anna Annaa, mua annattaa! Mua vituttaa Anna!
Runkkaa jos sinua kerran niin vituttaa!
Mut kun mä haluun pilluu!
Äsken halusit pillua ja nyt haluat vittua! Mene äidiltä sitä vittua vonkaamaan!
Pöh! Pihi! No älä sitte Anna anna!
En anna ja pois minun huoneestani ja heti, tai huudan äidin tänne!
On minulla siinä sitten tyhmä ja yksinkertainen veli! Ihan hävettää että ollaan edes sukua!
No mennään mennään, leikillänihän minä vain!
Miksi muuten et ole sen Lailasi luona? Siellähän sinä koko kesän olet ollut, lähes joka ilta ja yökin!
Leilan! Leilan kanssa tuli ero!
Miksi?
No kun se pisti välit poikki!
Miksi? Löysi jonkun toisen? Viisas tyttö se Leila!
Ei vaan suuttui kun vähän halasin sen äitiä!
No mutta eihän siinä nyt mitään pahaa pitäisi olla?!
No ei pitäisikään olla, mut ko se nyt on vähä semmonen, että ihan turhasta suuttuu.
Me vaan vähä sen mutsin kans oltiin saunassa ja ja ihan vähä vaan istuttiin sen kanssa lauteilla sylikkäin, niin siitä suuttu!
Rakastelitte?!
No taijettiinhan me vähä naijakin!
Ulos täältä Lasse!
No noinhan se Leilakin huusi! Mistä tiesit vai arvasitko?
Minulla on tentit huomenna! Ulos! Kukahan sinutkin, sinut synnytettyään, kävi jättämässä meidän ulkoportaille meidän riesaksemme?! ULOS SIITÄ JA HETI!!!
Lähen, lähen, mutta älä systeri nyt tolla tavalla mulle huuvva!
No lähde sitten! Minun on nyt jatkettava lukemista! Häivy!

Kuinka minulla saattoikaan olla tuollainen idioottiveli, mietti Anna ärtyneenä, oven kolahtaessa Lassen perässä kiinni.
Olisikohan äiti... tai ei, hän ei isää olisi pettänyt.. pois tuollaiset ajatukset mielestäni ja nyt opiskelua jatkamaan. Huomiset kokeet ovat tärkeät.

Onneksi olkoon Anna, sait kuin saitkin tuon valkolakkisi, ja heti ensimmäisellä yrityksellä!
Äiti halasi tytärtään kyyneleet silmissä, isän vuorostaan sulkiessa molemmat samanaikaisesti syliinsä.
Ja sinä sitten aiot pyrkiä sinne Poliisiopistoon!
Kyllä isi! Minusta tulee poliisi, sen päätin jo vuosia sitten!
No tässä sinulle sitten siihen tulevaan ammattiisi sopiva lahja!
Avattuaan saamansa pienen rasian, ja nähtyään sen sisällö, purskahti tyttö nauramaan.
Ha ha ha, mistä seksiliikkeestä isukki sinä näin hienot ja pehmustetut käsraudat ostit?
Tuolta vain naapurikaupungista, sielläpäin ajellessani, ja äitisi piti heti päästä niitä kokeilemaan, kun ne näki!
Höpsistä! Huomaamattani sinä ne ranteisiini napsautit!
Ja mitä sitten tapahtui, nauroi Anna.
Suutuin tuolle hunsvotille, jota isäksesi kutsut!
Vai että suutuit? Heh heh ei se siltä vaikuttanut!
No nyt ainakin suutun, jos et heti paikalla kaiva lompakkoasi esille ja löydä sieltä vähintään paria satasta Annalle, ettei hänen tarvitse kavereiltaan vipata rahaa, illalla valkolakkiaan ulos juhlimaan lähtiessään!
Kiitos isikulta! Näillähän saa jo hyvin pään täyteen ja näillä poikakaverin kotiin tuotavaksi, nauroi Anna iloisena, uusia käsirautojaan kädessään heilutellessaan.
Yöllä narisi tytön huoneessa hetekka, vaikka eihän se mikään hetekka ollut, kun muuten vain narisi sänky liitoksissaan, Annan ja hänen iskemänsä pojan alla, taikka poika ja poika… kun eihän pojilla ole rintoja eikä pimpsaa.
Mutta siirrytäänpäs ajassa hieman eteenpäin. Sellaiset, sanottaisiinko kymmenen vuotta.

Tuijan ja Teuvon kotitalon ovikello soi.
Hei! Minä nyt sitten tulin, kuten eilen lupasinkin, sanoi Anna ovea avaamaan tulleelle Tuijalle, samalla hänelle hymyillessään.

Ai?.. Joo!.. No tervetuloa, vastasi Tuija hieman änkytellen. Isä ja äiti lähtivät jo lähes tunti sitten töihin... mutta...!
Vaikutat Tuija yllättyneeltä! Unohditko että lupasin tänään tulla sinua ja Teuvoa tapaamaan, en vanhempianne?
Ei.. en, mutta kun tarkemmin sitä Teuvon kanssa illalla ruvettiin miettimään, niin ajateltiin sinun vain laskeneen leikkiä kanssamme!
Minä harvoin lasken tuollaista leikkiä ystävilleni, joista pidän, tai totta puhuen en koskaan sellaista tee, ja kun on vielä niinkin tärkeästä asiasta kyse, kuin teidän kummankin ohjauksella, opiskelustani itsetyydytyksen salaisuuksiin, niin enhän minä voinut olla tulematta! Minä aina tarkoitan sitä, mitä minä sanon!
Niin.. joo.. ei mutta tule Anna nyt sisälle! Olenpa minä ajattelematon ja epäkohtelias, kun annan sinun vain siinä ovenraossa seisoskella!
Ei se mitään! Kiva tässä oli seisoskella ja ihailla noita sinun sieviä, ohuita pikkuisia alushousujasi, niihin aamuauringon säteiden niin kivasti osuessa! Huomaan että olet ajellut kaikki karvat sieltä pois!
Teuvo sen joka ilta ja aamu tekee!
Joka ilta ja aamu?
Joo ja kyllähän minä huomasin kuinka sinä niitä katselit, ja luulin jo, että sieltä Teuvon spermat sääriä pitkin valuu alas kun juuri oltiin…
…Rakastelemassa?
Niin tai juuri silloin sai velipoika orkut kun ovikello soi, eikä ehtinyt niitä spermojaan sieltä pois nuolemaan!
Omia spermojaan?
Niinkun sanoo siitä saavansa päivän vitamiinit ja kaikki muutkin tärkeät hivenaineet!
Ja sinä jäät niistä vitamiineistä ja hivenaineista vaille?
Eikun Teuvo nielee niistä vain puolet, ja sitten sen jälkeen suudellessamme, saan minä niistä sen toisen puolen!
Kätevää!
Joo on! Ja terveellistä!
Ne tärkeät vitamiinit ja hivenaineet, siis ovat vielä siellä sinun pienessä, sievässä pimpsassasi odottelemassa nuolijaansa? Mutta eihän niiden saa antaa hukkaan valua!
Niin kun ovikello soi.. ja.. oooh..!
Ylikonstaapeli Anna oli yht`äkkiä laskeutunut polvilleen Tuijan eteen, vetänyt tytön pikkuruiset alushousut nilkkoihin, ja työntänyt kielensä nyt tämän pikkuhousuttoman nuoren keskustelukumppaninsa pimpsaan, sinne häpyhuulien väliin, alkaen sitä sitten innokkaasti, tai paremminkin himokkaasti nuolemaan.
Yllättyneenä Tuija veti henkeä, työnsi lantiotaan eteenpäin, ja alkoi nautinnosta hiljaa inisemään, velipojan spermojen hävitessä ylikonstaapeli Annan suuhun.
Yllätys oli Tuijalle ollut niin suuri, että hän milteipä heti sai orkut.
Ja se oli kyllä varmaan aivan maailmanmestaruusluokkaa, jos siihen mennyttä aikaa olisi sekunttikellolla mitattu.
Laatu… kamaa… veljelläsi… Teuvolla tarkoitan, kehui Anna huuliaan nuoleskellen.
Mutta Tuija! Äsken sanoit saaneesi veljesi kanssa orkut ja nyt jo taas.. noin helposti ja näin pian?!
Teuvo sai orkut ja minä sain vain nuo spermat, kun ovikello soi ja…
… ja minä keskeytin….
... joo mutta kyllä sinä nuolet ihanammin kuin Teuvo! Kiitos!
TUIJAA! KUKA SIELLÄ ON?
Minä.. vastasi oviaukkoon ilmestynyt Anna Teuvolle, alkaen riisuuntumaan.

Anna riemastui, huomatessaan Teuvon peittona olevaan lakanaan kohoavan pienen, ikäänkuin teltan, joka vain kasvoi ja suureni, korkeutta ja leveyttä, jokaisen Annan pois riisuman vaatekappaleen jälkeen.
Poikahan pitää minua himoittavana … oooh… vaikka olenkin vain tällainen… millainen?… tällainen himoittava, kaunis, ihana nainen, ja nuorihan minä alle kolmekymppisenä vieläkin olen.
Teuvo?!
Niin?
Olen Teuvo tietenkin sinusta vain sellainen samanlainen ruma ja vanha akka, joka aina sinun öisin nukkuessasi ilmestyy sinun uniisi vaatimaan itselleen sinun huomiotasi ja runkkaamistasi!
… VAUU! ETKÄ OLE VAAN…
… Kaunis, ihana nuori nainen! Kyllähän minä sen tiedän! Ja nyt poika lakana syrjään, että pääsen käsiksi tuohon sinun lakanasi alla kovana sojottavaan kyrpääsi! Vai saako siihen siskosi vain koskea?
Sa.. saat sinäkin!
Kiitos Teuvo!
Eikä se jäänyt vain pelkkään kosketteluun.
VAUU! Vaan tämäpäs on iso, kehui Anna Teuvon kovana seisovaa kullia, ohjaillessaan sitä pilluunsa.
Äsken vasta poika sait orkut ja näin pian se sinulla jo taas seisoo!? Miiten se voi olla mahdollista?
Ja voi hirmu kuinka suuri se on!
Kenkälusikkaahan tässä aivan tarvisi, mutta hupsista, menihän se sinne!
UUH NIIN SINULLAKIN ON!
Mitä minullakin on? Iso vittu niinkö?
JOO EIKUN EI ... vaan oooh noin pieni ja ahdas ja sinä puristelet sillä niin kivasti!
Tekeekö häijyä?
Te-tekee sillai kivasti häijyä uuh!
Tällä tavalla minä rosvot saan tunnustamaan kun uhkaan lopettaa heille häijyilyn!
Ihanko totta?
Ei!
Anna lisäsi vauhtiaan, tuntiessaan orkkujensa lähestyvän mutta poika ehti ensin, ja ruiskutteli nautinnosta voihkien spermansa ylikonstaapeli Annan pieneen ja ahtaaseen pilluun.
Anteeksi, mutta kun en ole koskaan ennen saanut po.. uuh noin tiukkaa pillua ja kun se oli niin jännää nii…!
Teuvon selitys katkesi, Annan siirtyessä hieman eteenpäin ja työntäessään spermaa valuvan pillunsa pojan kasvojen päälle.
Etkä ole niiltä saanut väljääkään pillua! Nuole poika minullekin orkut! Jookos?!
Ja poika nuoli.

Anna makasi selällään, kädet levällään, kaksoset kainaloissaan, näiden kummankin tutkiessa, sekä käsillään että katseillaan, hänen vartaloaan.
Sinulla on niin sievät ja suuret rinnat, kehui Tuija Annan rintoja, niitä samalla puristellessaan.
Mutta eihän ne niin valtavan suuret ole, kun nytkin pysyvät tuolla tavalla suippoina ja kiinyeinä pystyssä, kommentoi siihen Teuvo, hivellessään ja välillä kevyesti puristellessaan Annan vartaloa sieltä täältä.
Tuija työnsi sormensa Annan pimpsaan, ihmetellen kuinka ahdas se oli.
Anna puristeli hihitellen Tuijan sinne työntämää sormea pimpsassaan.
Apua päästä mun sormi pois sieltä, huusi Tuija muka kauhuissaan.
Anna vuorostaan työnsi oman sormensa Tuijan pimpsaan.
Ei se väljä ole tämä riemureikä sinullakaan!
Mutta otetaanko kaverit ensin pienet nokkaunet, ennenkuin rupeette opettamaan minulle itseni runkkaamisen salaisuuksia?!
Ja hetken päästä kuului huoneessa kahden opettajan ja heidän oppilaansa kevyttä nukkuvan tuhinaa.