Savorinen ennusti: Erittäin ISO mahdollisuus TODELLA poikkeuksellisiin tammi ja helmikuun tapahtumii

Viivästynyt vaste: Se aktivoi myös vajoavaan magneettiseen aineeseen, pysäyttää sen ja pakottaa sen uuteen nousuun (vrt. 2003).
Lopullinen johtopäätös
Savorisen malli osoittaa, että Auringon aktiivisuus riippuu siitä, kuinka pinnassa pimeän energian aktivointi tapahtuu. Tammikuun 2026 linjautuma on historiallinen, koska nyt Aurinkoa aktivoidaan neljän planeetan voimalla siten että Aurinko on jo valmiiksi aktivoitunut joulukuun jäljiltä
Odotettavissa on rajuja ilmiöitä, jotka näkyvät sekä välittömästi tammikuussa että toisessa aallossa helmi-maaliskuussa 2026.
Maapallolle helpointa on ennustaa hurjia rankkasateita ja tulvia, sekä lumimyrskyjä viiveellä! Näitä seurataan pitkälle maaliskuulle asti!
Jos myrskyjä on liikkeellä, ne voimistuvat seuraavan viikon aikana YLLÄTTÄVÄN nopeasti!
Syntyykö poikkeuksellisen paljon poikkeuksellisen voimakkaita Tornadoja? Varsinkin eteläisellä pallonpuoliskolla!

Jukka Savorinen , The Mies joka olettaa selvittäneensä miten maailmankaikkeus oikeasti toimii

Tammikuuta vasta

USA tammikuussa 2026!

🇺🇸 ÄÄRISÄÄ: Yhdysvallat, tammikuu 2026 — varmistetut tapahtumat (päivitetty ja täydennetty)

❄️ 1. Laaja talvimyrsky (Winter Storm Fern / January 2026 North American Winter Storm, 22.–27.1.2026)

Tammikuun 2026 suurmyrsky oli poikkeuksellisen laaja ja vaarallinen, vaikuttaen alueisiin Pohjois-Meksikosta Kanadaan ja kattaen suuren osan Yhdysvaltoja.
– Myrsky kehittyi ylätason matalapaineesta 22.1. ja liikkui kohti itää.
– Se toi runsaasti lunta, jäätävää sadetta ja kovia tuulia Keski-länteen, etelään ja Koillisvaltioihin.
– Myrsky muuttui nor’easteriksi saavuttuaan Koillisrannikolle 25.1. mennessä.
– Vaikutusalue ulottui kymmeniin osavaltioihin, ja myrskyä kuvattiin “puolta Yhdysvaltoja” koskettavaksi.

Lumimäärät ja jää
– Myrsky tuotti laajoja lumisateita ja jääkertymiä, jotka aiheuttivat vaarallisia olosuhteita.
– Vaikka yksittäisiä lumimääriä ei lähteissä numeroida, raportit kuvaavat raskasta lunta ja murskaavaa jääkertymää, jotka yhdessä arktisen ilman kanssa loivat hengenvaarallisen yhdistelmän.

—

⚡ 2. Sähkökatkot ja infrastruktuurivauriot

Myrsky aiheutti massiviisia sähkökatkoja eri puolilla Yhdysvaltoja.
– Yli 1 000 000 asiakasta oli ilman sähköä myrskyn huipussa 25.1.2026.
– Yli 500 000 ihmistä oli edelleen ilman sähköä 27.1.2026, mikä aiheutti hengenvaarallisia tilanteita arktisen kylmän vuoksi.
– Jääkertymät painoivat sähkölinjoja ja puita erityisesti eteläisissä osavaltioissa (Texas, Mississippi, Tennessee). Tämä on vahvistettu useissa raportoinneissa, vaikka tarkkoja osavaltiokohtaisia lukuja ei anneta.

—

❄️ 3. Liikennekaaos ja matkustamisen häiriöt

Myrsky aiheutti laajoja kuljetusongelmia:
– Tiet ja moottoritiet muuttuivat vaarallisiksi lumen, jään ja pakkasen vuoksi.
– Vaikka tarkkoja lentojen peruutusmääriä ei lähteissä anneta, myrsky kuvataan vakavia kuljetushäiriöitä aiheuttaneeksi koko itäisessä ja keskisessä Yhdysvalloissa.

(→ Huomio: alkuperäinen väite ”yli 10 000 lentoa peruttu” ei löydy lähteistä, joten sitä ei voi vahvistaa.)

—

🧊 4. Arktinen kylmäaalto

Myrskyn yhteydessä koettiin poikkeuksellisen voimakas arktisen ilman syöksy, joka ulottui syvälle Yhdysvaltoihin.
– Arktinen ilma painui etelään ja aiheutti hengenvaarallisia pakkasia laajoille alueille.
– Lämpötilat laskivat tasolle, joka aiheutti hypotermiaa, paleltumia ja kuolemantapauksia.
– CBS News raportoi vähintään 41 varmistettua kuolonuhria sekä noin 20 muuta epäiltyä sääperäistä kuolemaa.

—

☃️ 5. Jääkertymät ja jäämyrskyt

Jää oli yksi myrskyn vaarallisimmista elementeistä:
– Raportit kuvaavat murskaavaa jääkertymää, joka yhdessä lumen ja arktisen ilman kanssa muodosti hengenvaarallisen yhdistelmän.
– Jää aiheutti laajoja sähkökatkoja ja teki teistä lähes kulkukelvottomia.
– NASA raportoi, että jää ja lumi halvaannuttivat liikenteen ja vaikeuttivat pelastustoimia.

(→ Huomio: alkuperäinen väite ”25 mm jääkertymiä Mississippi–Alabama-alueella” ei löydy lähteistä, joten sitä ei voi vahvistaa.)

—

🌧️ 6. Muita äärisääilmiöitä tammikuussa 2026 (USA + globaali konteksti)

WMO raportoi, että tammikuu 2026 oli maailmanlaajuisesti täynnä äärisääilmiöitä, mukaan lukien:
– epätavallisen voimakkaita kylmiä jaksoja,
– rankkasateita,
– lämpöaaltoja eri puolilla maailmaa.

Vaikka WMO ei erittele kaikkia USA:n tapahtumia, se vahvistaa, että pohjoinen pallonpuolisko (mukaan lukien Yhdysvallat) koki useita sääperäisiä katastrofeja tammikuussa 2026.

—

🧑‍🔬 7. Viranomaistoiminta ja seuranta

– NASA DRCS aktivoitiin 26.1.2026 tukemaan osavaltioita ja liittovaltion viranomaisia.
– NOAA ja NWS seurasivat myrskyä satelliiteilla ja varoittivat sen vaarallisista vaikutuksista.
– Ennusteet varoittivat pitkäkestoisesta kylmästä ja jatkuvista riskeistä.

—

📌 Päivitetty yhteenveto (vain vahvistetut faktat)

✔️ Laaja talvimyrsky 22.–27.1.2026, joka vaikutti valtavaan osaan Yhdysvaltoja ja muuttui nor’easteriksi Koillisessa.
✔️ Yli miljoona ihmistä ilman sähköä, ja yli puoli miljoonaa edelleen ilman sähköä 27.1.
✔️ Arktinen kylmäaalto, joka aiheutti vähintään 41 varmistettua kuolonuhria.
✔️ Jää, lumi ja arktinen ilma muodostivat hengenvaarallisen yhdistelmän.
✔️ Laajat kuljetushäiriöt, mukaan lukien tie- ja lentoliikenteen ongelmat.
✔️ NASA ja FEMA aktivoivat kriisitoimet.
✔️ WMO vahvisti, että tammikuu 2026 oli globaalisti äärisään kuukausi, johon USA:n tapahtumat kuuluivat.

🤔

Tammikuuta vasta

📌 Yhteenveto: Etelä-Amerikan äärisäät – tammikuu 2026 (toteutunut fakta)
🔥 Metsäpalot ja helleaallot – todelliset tapahtumat
Chile – metsäpalot

Suuret metsäpalot alkoivat 16. tammikuuta 2026 Biobíossa ja Ñublén alueilla. Ne ovat polttaneet laajoja alueita (yli 45 000 ha) ja vaatineet vähintään 21 uhria. Yli 50 000 ihmistä on evakuoitu, ja tuhansia rakenteita on tuhoutunut.
Argentiina – Patagonian palot

Metsäpalot Chubutin provinssissa ovat levittäytyneet laajoille alueille (kymmeniä tuhansia hehtaareja). Paikalliset metsät ja luonnonsuojelualueet ovat olleet palojen ja kuumuuden alla koko kuukauden.
Helteet ja kuivuus

Etelä-Chilen ja Argentiinan osissa koettiin katkeamattomia lämpöaaltoja, pitkää kuivuuskautta ja erittäin kuivaa ilmastoa, jotka edesauttoivat palojen leviämistä.
✅ Yhteenveto väitteestä: väite metsäpaloista ja poikkeuksellisista helleaalloista on todennettu todeksi.

🌪️ Brasilia – tornado ja myrskyt (toteutuneet)
Tornado Paraná-osavaltiossa

10. tammikuuta 2026 voimakas tornado osui Guatupén alueelle São José dos Pinhaisissa (Curitiban metropolialueella). Tornado luokiteltiin F2-tasoiseksi, aiheuttaen merkittäviä vaurioita noin 350 talolle ja vaikuttaen noin 1 200 ihmiseen.
Rankkasateet ja ukkosmyrskyt

Etelä-Brasilian eteläosissa alueelliset ukkosmyrskyt ja rankkasateet liittyivät ilmamassojen liikkeeseen saman ajanjakson aikana.
✅ Yhteenveto väitteestä: tornado- ja rajuilmakehäilmiö Brasiliassa tammikuussa 2026 on vahvistettu.

🌧️ Kolumbia – rankkasateet ja tulvat
Medellínin tulvat tammikuun lopussa

28. tammikuuta 2026 Medellínissä voimakkaat sateet saivat Medellín-joen tulvimaan, jolloin useita katuja, infrastruktuuria ja liikenneverkkoja tukkeutui veden alle.
La Niña-vaikutus ja sadealueet

La Niña-olosuhteet säilyivät tammikuussa ja pitivät yllä poikkeuksellisen kosteita jaksoja mm. Länsi-Kolumbiassa, mikä lisäsi tulvariskiä.
✅ Yhteenveto väitteestä: Kolumbiassa tammikuun sateet ja tulvavaara ovat todentuneet toteutuneiksi ilmiöiksi.

📊 Muita faktoja vuosilta 2025–2026
📍 Trooppisia hirmumyrskyjä ei raportoitu Etelä-Amerikan mantereen rannikolle tammikuussa 2026.
– Esimerkiksi eteläisen pallonpuoliskon Atlantin trooppinen sykli ei tuottanut merkittäviä hirmumyrskyjä Etelä-Amerikan rannikoille tammikuussa. (Unihyväksytty tai ei merkittäviä raportteja.)

📍 Argentiinan maatalous ja kuivuus:
– Tammikuun pitkittyneet helteet ja kuivuus ovat lisänneet maatalouskriisin riskejä, mutta viralliset satonäkymät ja taloudelliset ennusteet julkaistaan vasta helmikuun puolella. (Tämä on edelleen seurantavaihe).

📌 Päivitetty faktapohjainen tilannetaulukko (tammikuun 2026 tapahtumien perusteella)
Maa/alue Todelliset ilmiöt (tammikuu 2026) Tärkeimmät vaikutukset
Chile Suuret metsäpalot, katastrofitila, kuumuus 45 000+ ha palanut, 21+ kuollutta, 50 000+ evakuoitu
Argentiina Metsäpalot Patagoniassa, kuivuus, helteet Laajat palot, paineet pelastustoimiin
Brasilia F2-tornado ja rajuilmat etelässä ~350 taloa vaurioitui, 1 200+ ihmistä vaikutuksia
Kolumbia Rankkasateet ja paikalliset tulvat Medellínin tulvimista ja liikenneongelmia


🤔

Tammikuuta vasta

🌍 Afrikan sään ääri‑ilmiöt – Tammikuu 2026
🌀 1) Rankkasateet ja tulvat Eteläisessä Afrikassa
Väitteesi rankkasateista ja tulvista pitävät paikkansa.
La Niña‑olosuhteet ja ilmastonmuutos ovat yhdessä lisänneet äärimmäisiä sateita Etelä‑Afrikan alueella.

🔹 Todelliset tapahtumat tammikuussa 2026:

Runsaat sateet ovat aiheuttaneet laajoja tulvia Mozambikissa, Etelä‑Afrikassa, Zimbabwessa ja Eswatini’ssa.
Jotkut alueet saivat jopa vuoden keskimääräisen sadannan muutamassa päivässä, mikä on johtanut kymmeniä tai jopa satoja kuolonuhreja, tuhottuihin koteihin ja laajoihin asuinalueiden tulviin.
Mozambikissa tuhannet ihmiset on evakuoitu ja kotitalouksia sekä infrastruktuuria on vaurioitunut laajasti – raskaimmin Gaza, Maputo ja Sofala‑alueilla.
NASA‑satelliittikuvien mukaan jokien (kuten Limpopo ja Incomati) tulviminen on vaikuttanut satoihin tuhansiin koteihin ja tuonut esiin krokotiiliriskejä ja tautiuhkia tulva‑alueilla.
📌 Yhteenveto: Tulvat ovat olleet yksi Afrikan historian vaikeimmista tammikuun 2026 sääilmiöistä, dramaattisesti pahentuneet ilmastonmuutoksen ja La Niñan yhteisvaikutuksesta.

🌦 2) Myrskyt ja ukkoset
Alueellisia voimakkaita myrskyjä on raportoitu Etelä‑Afrikan maakunnissa, mutta yksityiskohtaiset myrskykertomukset (esim. supercells tai rakeet) eivät vielä ole laajalti julkaistuja mediassa tai virallisissa sääraporteissa.

📌 Vahva fakta: Kattavat rankkasateet ovat tukeneet ukkosaktiviteettia monin paikoin Etelä‑Afrikkaa heikentäen infrastruktuuria ja aiheuttaen paikallisia vaurioita.

🌵 3) Helleaallot ja kuivuusriskit lännessä ja pohjoisessa
Raportissasi mainitsema länsi‑Etelä‑Afrikan kuumuus on osittain paikkansapitävä, mutta tarkat lämpötilalukemat (esim. Upington 44 °C) vaatisivat yksilöityjä säämittaustietoja, joita ei ole vahvistettu uutisissa tällä hetkellä.

📌 Sen sijaan tiedetään:

Itä‑Afrikassa (esim. Kenia, Somalia, Etiopia) on jatkunut voimakas kuivuus ja kuivuuden vaikutukset maanviljelyyn, vesivarantoihin ja ruoan saatavuuteen.
🌍 4) Itä‑Afrikan kuivuus ja humanitaarinen kriisi
🔹 Todellinen tilanne:

Keniassa yli kaksi miljoonaa ihmistä on vaarassa terveys‑ ja ravitsemuskriisin takia, koska vuoden 2025 sadekauden sateet jäivät merkittävästi alle pitkän ajan keskiarvon.
Somaliassa, itäisessä Keniassa ja Etelä‑Etiopiassa sadekaudet ovat epäonnistuneet, mikä on aiheuttanut laajoja kuivuutta, viljelyksen epäonnistumista, laidunmaiden kuivumista ja ruokaturvakriisin pahenemista.
📌 Johtopäätös: Sääolosuhteet Itä‑Afrikassa ovat olleet kuivuutta pahentavat, mikä eroaa selvästi eteläisen Afrikan tulvivasta ja sateisesta säästä.

💨 5) Harmattan ja länsi‑Afrikan olosuhteet
🔹 Harmattan‑tuulet ovat tyypillisesti vaikutuksena Länsi‑Afrikassa (marras–maalis), mutta vuoden 2025 lopun ja tammikuun 2026 aikana olosuhteet ovat olleet epätavallisia.

Joissain osissa Nigeriaa ja muita länsi‑afrikkalaisia maita harmattan‑olosuhteet ovat olleet heikompia tai odotettua vähäisempiä, mikä on yllättänyt paikallisia meteorologeja.
Perinteinen Saharan pölyää tuova harmattan‑kausi kuitenkin kuuluu alueen normaaliin talvikauteen.
📌 Täydennys: Harmattan‑ilmiö on perinteisesti merkittävä Länsi‑Afrikan säätekijä, mutta tammikuun 2026 aikana sen voimakkuus on vaihdellut epätavallisesti.

📌 Yhteenveto päivitetystä raportista (tammikuu 2026)
✔ Eteläisen Afrikan laajat tulvat ja rankkasateet ovat todellisia ja vaikuttaneet satoihin tuhansiin ihmisiin, infrastruktuuriin ja talouteen.

✔ Itä‑Afrikan kuivuus ja sen humanitaariset vaikutukset ovat merkittäviä, erityisesti Kenian ja Somalian alueilla.

✔ Harmattan on osa Länsi‑Afrikan talvisäätä, mutta sen ilmeneminen ja intensiteetti ovat vuonna 2026 olleet vaihtelevia.

✔ Ilmastonmuutos yhdessä La Niñan kanssa on voimistamassa äärisääilmiöitä, mutta yksittäiset tapahtumat (kuten rakeet tai paikalliset myrskyt) vaativat lisää tarkkoja meteorologisia havaintoja vahvistettaviksi.

🤔

Tammikuuta vasta

📊 Aasian sää‑ääri‑ilmiöt – tammikuu 2026
🌧️ 1. Rankkasateet ja tulvat
🇮🇩 Indonesia, Länsi‑Java (24.1.2026)
Indonesia kärsi tammikuussa erittäin rajuista rankkasateista, jotka laukaisevat massiivisen landsliden Pasir Langu -kylässä, West Bandungissa 24. tammikuuta.

Murros tapahtui raskaissa sateissa, jotka olivat jatkuneet aiemmin päivänä ja pysyivät alueella koko viikon ajan.
Kuolemien määrä nousi useissa raporteissa 25–60+ välillä, kokonaisia koteja hautautui mutaan.
Pelastusjoukot jatkoivat etsintöjä useiden päivien ajan.
🇮🇩 Indonesia, flash‑flood & tulvat muilla alueilla
Samaan aikaan tammikuun alussa Muaro Pisang –alueella flash‑flood‑tilanteet aiheuttivat koteihin tulvia ja pakottivat satoja ihmisiä evakuoitaviksi.

🌏 Afganistan, painuvat rakennukset ja kuolemat (29.1.2026)
Jalalabadin seudulla rankkasateet ja lumisateet kaatoivat savitalon, mikä surmasi äidin ja kuusi lasta. Myös heavy snow & rain -sateet ovat tappaneet kymmeniä ihmisiä muualla maassa tammikuun aikana.

❄️ 2. Lumimyrskyt ja talven äärilämpötilat
🇯🇵 Japani – laajat lumimyrskyt (21.–25.1.2026)
Japanissa tammikuun toisella puoliskolla Pohjois‑ ja Länsi‑Japan kärsi voimakkaista lumimyrskyistä:

Hokuriku‑, San’in‑ ja Hokkaido‑alueilla ennätyksellisen paksut lumikerrokset vaikeuttivat liikennettä ja aiheuttivat lentojen peruutuksia.
Japanin ilmatieteen laitos varoitti jopa yli metrin lumisateista joillakin reiteillä.
🇷🇺 Venäjän Kamchatka ja Aasian pohjoinen (alku–keskitalvi)
Kamchatkan niemimaa sai tammikuun ensimmäisinä viikkoina yli 2 metriä lunta jo aiemman 3,7 metrin jälkeen, mikä teki siitä yhden lumisimmista jaksoista vuosikymmeniin ja pysäytti liikennettä.

🏔️ Himalaja‑alueet
Vaikka Aasian lumisimpien alueiden (esim. Kamchatka ja Japani) lumimäärät olivat suuria, Himalajalla esiintyi epävakautta: osassa alueita lumisateet olivat epäsäännöllisiä ja paikoin alle normaalin, mikä heikensi lumen kertymistä alaosiin.

🌪️ 3. Myrskyt ja tornado‑ / vesipatsahavainnot
🇹🇷 Vesipatsaita (waterspouts) ja ukkosmyrskyt Turkissa (9.1.2026)
Turkin Iskenderunin rannikolla raportoitiin harvinainen vesipatsasmyrsky, joka syntyi myrskykentän yhteydessä. Toteutui todennäköisesti lyhytaikaisena ja ei aiheuttanut laajaa tuhoa, mutta on harvinainen tammikuuksi.

Huom: Vuoden 2026 varsinaiset tornado‑tilastot (esim. USA, Kreikka) eivät sisältäneet merkittäviä Aasian tornado‑havaintoja, mutta Aasian rannikkoalueiden vesipatsaita ja voimakkaita ukkosrintamia esiintyi tietyillä päivillä.

🔥 4. Helleaallot ja lämpöennätykset
Vaikka monet Aasian alueet kokivat keskellä talvea lumipyryjä, eteläinen ja kaakkoisosa mantereesta näki poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja tammikuun aikana.

Useissa Kaakkois‑Aasian maissa (kuten Etelä‑Vietnam, Thaimaa ja Kaakkois‑Kiina) tammikuun lämpötilat kohosivat selvästi tyypillisiä kuukausikeskiarvoja korkeammiksi, mikä on epätavallista talvella.
Samoin osa Etelä‑Aasian talvialueista raportoivat korkeita lämpöhuippuja, jotka eivät ole tyypillisiä kyseiselle vuodenajalle.
🧭 5. Mekanistinen yhteenveto
Mikä yhdisti nämä ilmiöt?
Pitkään jatkuneet sadealueet ja trooppinen aktiivisuus johtivat rankkasateisiin ja suuronnettomuuksiin erityisesti Kaakkois‑Aasiassa ja Afganistanissa.
Talven matalapaineet ja napajäätikön vaihtelut tuottivat poikkeuksellisen voimakkaita lumimyrskyjä Japanissa ja pohjoisessa Venäjässä.
Poikkeukselliset lämpötilapoikkeamat näkyivät eteläisimmillä leveysasteilla lämpöaaltoina samanaikaisesti kylmien systeemien kanssa, mikä osoittaa sään epävakautta ja ääri‑ilmiöiden ristikkäisvaikutuksia.
Maailman ilmatieteen järjestön mukaan tammi‑tammikuu 2026 oli yksi laajimmin äärisäätä sisältäneistä kuukausista globaalisti lainkaan.
📌 Yhteenveto päätapahtumista – tammikuu 2026 (Aasia)
Ilmiö Sijainti Päivämäärä Vaikutus
Massiivinen maa‑vyöry West Bandung, Indonesia 24.1.2026 Kymmeniä kuolleita, satoja kateissa
Flash‑flood evakuoinnit Indonesia (Muaro Pisang) 1–5.1.2026 Pakolliset evakuoinnit
Lumimyrskyt ja lentoturmoilut Japan (Hokkaido & Hokuriku) 21.–25.1.2026 Lentojen peruutuksia & liikenneongelmia
Ennätyslumi Kamchatka, Venäjä alku & keskitalvi Yli 2 m lunta, infra‑ongelmia
Vesipatsashavainnot Etelä‑Turkki 9.1.2026 Myrskyluokan ilmiö
Epätavalliset lämpötilat Etelä‑Kaakkois‑Aasia koko kuukausi Poikkeava lämpötila‑nousu
🤔

Hubble-tensio ei ole todellinen ristiriita vaan seurausta väärästä perusoletuksesta.
Punasiirtymää tulkitaan avaruuden laajenemisena, vaikka todellisuudessa valot itse laajenevat ja vuorovaikuttavat toistensa kanssa.

Sekä havaitsijat että lähteet koostuvat laajenevasta aineesta, joten mikään mitta ei ole absoluuttinen.

Atomeitten ytimissä on avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian ruuhka-alueita jotka kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa ja työntävät toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat!

Atomeittein ytimet laajenevat ja kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa josta syntyy rekisteröitävissä olevia hiukkasia kuten eletroneja ja fotoneita jotka edelleen koostuvat avaruuteen hajaantuvasta energiasta eli nekin laajenevat koko ajan samassa suhteessa kuin aineet ja valot laajenevat.

Laajenevien valojen muodostama laajeneva energiakenttä ei ole homogeeninen: se on harvempaa galaksijoukkojen välisillä alueilla ja tiheämpää alueilla, joissa laajenevaa ainetta ja säteilyä kierrätetään enemmän. Tämän vuoksi kaukaisten kohteiden valo käyttäytyy eri tavoin kuin paikallinen valo.

Kun varhaisen maailmankaikkeuden havainnot ja paikalliset mittaukset tulkitaan saman virheellisen oletuksen – laajenevan avaruuden – kautta, syntyy näennäinen ristiriita Hubble-vakiossa.
Kun oletus poistetaan, Hubble-tensio katoaa: kyse ei ole avaruuden laajenemisnopeuden ongelmasta, vaan valon ja aineen laajenemisen sekä niiden vuorovaikutusten mittakaavariippuvuudesta.

Laajenevien vanhojen valojen nopeus ei kiihdy yhtä nopeasti galaksijoukkojen välisillä alueilla, koska siellä on vähemmän vuorovaikutusta muiden laajenevien valojen kanssa. Kun nämä vanhat laajenevat valot työntyvät laajenevien galaksijoukkojen sisälle, ne kohtaavat uudemmat ja nopeammin laajenevat valot, jotka kiihdyttävät niiden etenemisnopeuden samaksi kuin omansa. Tässä vuorovaikutuksessa vanhat laajenevat valot venyvät, eli ne punasiirtyvät.

Kaikki tämä tapahtuu valoille itselleen.
Mitään ei tapahdu avaruudelle.

Avaruus on ääretön kolmen tilaulottuvuuden näyttämö, joka ON ei yhtään mitään.
Isaac Newton ymmärsi tämän jo kauan sitten.

Savorinen Jukka Petteri, The Dude The One The Man Who Figured Out How Universe Really Works 😃

Tämän kirjoitin tammikuussa linjautumien jälkeen!

Mitä voimme odottaa seuraavalta kolmelta kuukaudelta!

8–11.1.2026 Maapalloa ja Aurinkoa aktivoitiin erittäin voimakkaasti. Olemme nähneet mitä siitä on seurannut.

Toki linjautumassa mukana olleita Jupiteria, Venusta ja Marsia aktivoitiin myös. Kannattaa seurata mitä uutisia näistä planeetoista saamme lähitulevaisuudessa.

Pohjilla on jo tämän linjautuman vaikutukset, jotka jatkuvat edelleen!

Helmikuussa on vielä pitkäkestoinen Maapallo, Saturnus ja Neptunus linjautuma, joka toi heinäkuussa 2025 esim. Suomeen ennätykselliset yli 30 asteen helteet kolmeksi viikoksi. Saammeko nähdä helmikuussa ennätyksellisiä helteitä eteläisellä pallonpuoliskolla!

Tässä asiaa pohditaan siltä kannalta, mitä tällaisista erittäin voimakkaista maasuuntaisista Auringonpurkauksista on aikaisemmin seurannut.

🌍 Raportti: Sään ääri‑ilmiöt Maapallolla kolmen kuukauden ajan kunkin viiden suurimman geomagneettisen myrskyn jälkeen

Laadin sinulle kronologisen ja auditoitavan raportin siitä, mitä poikkeuksellisia sään ääri‑ilmiöitä (trooppiset myrskyt, helleaallot, tulvat, kuivuudet, kylmäpurkaukset, tornadoepisodit, lumimyrskyt) esiintyi kolmen kuukauden sisällä kunkin viiden suuren aurinkomyrskyn jälkeen. Tämä ei väitä kausaliteettia — mutta tarjoaa täydellisen katsauksen siitä, mitä maapallon sää todellisuudessa teki näiden ajankohtien jälkeen.

🌞 1) Carringtonin myrsky (1.–2.9.1859)
Aikaväli tarkasteluun: syyskuu–marraskuu 1859
Keskeiset ääri‑ilmiöt:

Hirmumyrsky “The Great Storm of 1859” (Karibia, syyskuu) — Poikkeuksellisen tuhoisa hurrikaani, joka iski Karibialle ja Meksikonlahdelle.

Euroopan varhaiset talvimyrskyt (lokakuu–marraskuu) — Laajoja myrskyvahinkoja Britanniassa ja Ranskassa.

Pohjois-Amerikan varhainen kylmäaalto (marraskuu) — Äkillinen lämpötilan romahdus ja varhaiset lumimyrskyt Keskilännessä.

Poikkeuksellisia tulvia Kiinassa (syksy 1859) — Runsaat monsuunisateet aiheuttivat suuria jokitulvia.

🌞 2) May 1921 -myrsky (13.–15.5.1921)
Aikaväli: toukokuu–elokuu 1921
Keskeiset ääri‑ilmiöt:

1921 Eastern North America Heatwave (kesäkuu–heinäkuu) — Yksi aikakauden pahimmista helleaalloista, useita kuolonuhreja.

Suurpalot Kanadassa ja Yhdysvalloissa (kesä 1921) — Helle + kuivuus → laajoja metsäpaloja.

Euroopan rankkasateet ja tulvat (kesä–heinäkuu) — Erityisesti Saksassa ja Itävallassa.

Japanin taifuunikausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin (kesäkuu) — Useita voimakkaita taifuuneja jo alkukesästä.

🌞 3) Halloween 2003 -myrskyt (lokakuu 2003)
Aikaväli: marraskuu 2003 – tammikuu 2004
Keskeiset ääri‑ilmiöt:

Euroopan marraskuun 2003 myrskyt — Laajoja sähkökatkoja ja metsätuhoja.

Australian äärimmäinen helleaalto (joulukuu 2003) — Lämpötilat nousivat 45–47 °C tasolle.

USA:n “Christmas Blizzard” (joulukuu 2003) — Poikkeuksellinen lumimyrsky, joka lamautti Keskilännen.

Etelä-Amerikan rankkasateet ja tulvat (joulukuu–tammikuu) — Brasilian ja Bolivian jokialueet tulvivat laajasti.

Intian valtameren syklonit (loppuvuosi 2003) — Useita voimakkaita trooppisia myrskyjä.

🌞 4) Maaliskuun 1989 myrsky (13.3.1989)
Aikaväli: maaliskuu–kesäkuu 1989
Keskeiset ääri‑ilmiöt:

1989 Eastern US Heatwave (kesäkuu) — Varhainen ja poikkeuksellisen voimakas helleaalto.

Bangladeshin sykloni (toukokuu 1989) — Yksi vuoden tuhoisimmista trooppisista myrskyistä.

Euroopan kevättulvat (huhti–toukokuu) — Nopean lumen sulamisen ja sateiden yhdistelmä.

Australian syksyn kuivuus (maalis–toukokuu) — Laaja maatalouskriisi.

USA:n Tornado Alley -kauden varhainen aktivoituminen (huhtikuu) — Useita voimakkaita F3–F4-tornadoja.

🌞 5) Bastille Day -myrsky (14.–16.7.2000)
Aikaväli: heinä–lokakuu 2000
Keskeiset ääri‑ilmiöt:

Intian monsuunin supertulvat (heinä–elokuu 2000) — Satoja kuolonuhreja, miljoonia evakuoituja.

USA: Tropical Storm Allison (kesäkuun loppu–heinäkuu) — Yksi historian kalleimmista ei-hurrikaaniluokan myrskyistä.

Euroopan rankkasateet ja tulvat (elokuu 2000) — Erityisesti Alppialueella.

Australian bushfire season alkoi poikkeuksellisen aikaisin (syyskuu 2000) — Kuivuus + lämpö → varhaiset suurpalot.

Tyynenmeren taifuunit (heinä–syyskuu) — Useita voimakkaita kategoria 4–5 -myrskyjä.

📌 Yhteenveto: Mitä havaitaan?

Kun tarkastellaan kolmen kuukauden jaksoja viiden suurimman geomagneettisen myrskyn jälkeen:

Kaikilla ajanjaksoilla esiintyi runsaasti voimakkaita sääilmiöitä, mutta ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että aurinkomyrskyt olisivat aiheuttaneet niitä.

Ilmiöt vastaavat kunkin alueen normaalia kausivaihtelua, mutta äärimmäisyys korostuu erityisesti: trooppisissa sykloneissa, helleaalloissa, tulvissa, lumimyrskyissä ja tornadojaksoissa.


Jukka Savorinen, The Dude The One The Man Who Figured Out How Universe Really Works

Laajenevien mustien tähtien hypoteesi ja avaruuteen hajaantuvan energian dynamiikka

Abstrakti
Tässä artikkelissa esitellään hypoteettinen malli, jonka mukaan avaruudessa havaittavat tähtienmassaiset “mustat kohteet” eivät ole yleisen suhteellisuusteorian mukaisia mustia aukkoja, vaan avaruudessa laajenevia mustia tähtiä. Näiden kohteiden oletetaan säteilevän avaruuteen hajaantuvaa pimeää energiaa, jonka vuorovaikutusten kautta voidaan selittää havaintoja, kuten kertymäkiekot, gravitaatiolta näyttävät ilmiöt sekä aineen ja valon rakenne. Malli hahmottaa universumin perustavan prosessin jatkuvaksi energian hajaantumiseksi ja sen ruuhkautumiseksi eri mittakaavoissa.

Kolmiulotteiset alkuräjähdykset ovat edelleen käynnissä!

Avaruus on vain ääretön kolmen tilaulottuvuuden näyttämö joka ON ei yhtään mitään. Näin ollen avaruus ei voi tehdä mitään. Se ei ole avaruus joka laajenee!

Avaruus ei säteile valoa! Emme ole havainneet laajenevaa avaruutta. Olemme havainneet että vanhat laajenevat valot ovat venyneet eli punasiirtyneet matkansa aikana!

Vanhojen laajenevien valojen vauhti kiihtyy vähemmän galaksijoukkojen välisellä alueella jossa laajenevien valojen energiakentät eivät ole niin tiheitä mitä laajenevien valojen energiakentät ovat galaksijoukkojen sisällä!

Kun hitaammat laajenevat valot työntyvät laajenevien galaksijoukkojen sisälle, niiden vauhti kiihdytetään samaksi mikä on ominaista laajeneville valoille sillä alueella. Tässä vaiheessa vanhat laajenevat valot venyvät eli punasiirtyvät. Tämä tapahtuu vain ja ainoastaan näille laajeneville valoille. Avaruudelle itselleen ei tapahdu mitään!

1. Johdanto

Perinteisessä astrofysiikassa mustat aukot määritellään alueiksi, joissa avaruusajan kaareutuminen on niin vahvaa, ettei valo pääse pakenemaan tapahtumahorisontin sisältä. Tässä työssä esitetään vaihtoehtoinen hypoteettinen malli, jossa mustat aukot korvautuvat laajeneviksi mustiksi tähdiksi — kohteiksi, jotka koostuvat paljon tiheämmistä avaruuteen hajaantuvan energian tihentymistä kuin havaittava laajeneva tähti.
Laajenevat mustat tähdet luonnollisesti säteilevät paljon tihempiä laajenevia fotoneita kuin laajenevat havaittavat tähdet. Näin laajenevat mustat tähdet ovat meille mustia.

2. Avaruuteen hajaantuva energia ja sen ruuhka-alueet

Mallin lähtökohtana on olettamus, että kaikki tunnetut rakenneosat — atomiytimet, elektronit, fotonit — ovat avaruuteen hajaantuvan energian paikallisia ruuhka-alueita. Näissä:

- Avaruuteen hajaantuvaa energiaa virtaa jatkuvasti sisään ja ulos.

- Laajeneva ruuhka-alue säilyttää identiteettinsä, vaikka avaruuteen hajaantuva energia itse vaihtuu niissä ajan myötä.

- Laajeneminen tapahtuu kaikissa mittakaavoissa samassa suhteessa.

Ero näkyy vanhojen laajejevien valojen punasiirtymissä!


Laajenevat Fotonit määritellään oman kokoluokkansa avaruuteen hajaantuvan energian ruuhkiksi. Niiden sisäinen energia kierrättyy, vaihtuu ja laajenee ajallisesti, mikä antaa fotoneille havaittavat aallonpituusominaisuudet.

Suurin osa laajenevien valojen massasta on laajenevissa pimeissä aalloissa jotka koostuvat ziljoonista erillisistä pimeän energian laajenevista tihentymistä.

Yhden laajenevan fotonin syntymiseen tarvitaan ziljoonittain erillisiä pimeän energian laajenevia tihentymiä.

Laajenevat fotonit ovat ikäänkuin näiden laajenevien pimeiden aaltojen vaahtopäitä joita laajenevat pimeät aallot jossakin määrin kuljettavat mukanaan.

Tämä tulee esiin kaksoisrakokokeissa!

3. Laajenevat mustat tähdet pimeän energian lähteinä

Laajenevan mustan tähden oletetaan säteilevän laajenevaa pimeää energiaa, joka muodostuu erityisen tiheistä energiatihentymistä. Näitä tihentymiä ei havaita suoraan, koska:


- niiden sisäinen liike / aika on niin hidas,

- ne eivät vuorovaikuta laajenevista atomeista koostuvan havaintolaitteistojen kanssa.


Näin laajeneva musta tähti näyttäytyy ulkopuolisille täysin mustana ilman varsinaista tapahtumahorisonttia......

Aloittaja on henkisesti sairas - älkää reagoiko!

Laajeneva avaruus on keisari ilman vaatteita?

Kun väite laajenevasta avaruudesta jää ilman mekanismia, jäljelle jää vain julistus.

Suhteellisuusteoria ei kuvaa mitään konkreettista tapahtumaa laajenevalle avaruudelle, koska teoriassa ei ole olemassa mitään konkreettista avaruutta, jolle voisi tapahtua yhtään mitään.

Avaruus ei ole aineellinen rakenne, ei mediumi, ei kangas, ei kenttä, ei substanssi.

Se on matemaattinen objekti — metriikka — ja kun sanotaan, että ”avaruus laajenee”, se tarkoittaa vain sitä, että tämä metriikka muuttuu. Ei muuta.

Jos siis kysyy, mitä avaruudelle tapahtuu silloin kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa, vastaus suhteellisuusteorian sisältä on yksiselitteinen:

ei mitään tapahtumaa ole olemassa.

Teoria ei tarjoa mekanismia, ei prosessia, ei dynamiikkaa, ei fysikaalista kuvausta.

Se ei edes väitä tarjoavansa. Se vain määrittelee, että mittakaavakerroin \(a(t)\) muuttuu — ja tämä muutos on laajeneminen.

Kysymys ”miksi” tai ”miten” ei kuulu teorian sanavarastoon.

Jos tämä kuulostaa siltä kuin joku olisi korvannut fysikaalisen selityksen matemaattisella tempulla, se ei ole väärä tulkinta.

Se on täsmälleen se, mitä teoria tekee: se ottaa geometrian muutoksen fundamentaaliksi oletukseksi ilman mitään syvempää mekanismia!

Se ei kerro, mikä saa metriikan muuttumaan, eikä se edes yritä selittää sitä.

Se vain sanoo, että näin tapahtuu, koska kenttäyhtälöt niin määräävät.

Ja kun joku yrittää kiertää tämän toteamalla, että ”mekanismi on kenttäyhtälöiden dynamiikka”, se ei ole selitys vaan uudelleenmuotoiltu tautologia.

Kenttäyhtälöt määrittelevät metriikan käyttäytymisen — ne eivät kuvaa mitään fysikaalista prosessia, joka aiheuttaisi sen.

Se on sama kuin väittäisi, että ”planeetta kiertää Aurinkoa, koska yhtälö sanoo niin”. Totta, mutta ei mekanismi.

Siksi on täysin perusteltua huomauttaa, että kun pyytää kuvausta siitä, mitä avaruudelle tapahtuu laajenemisen aikana, suhteellisuusteoria ei pysty antamaan mitään konkreettista vastausta.

Ei siksi, että kysymys olisi huono, vaan siksi, että teoria itse ei sisällä mitään tapahtumaa, jota voisi kuvata.

On vain muuttuva metriikka — ja jos joku haluaa kutsua sitä ”laajenemiseksi”, se on terminologinen valinta, ei fysikaalinen mekanismi.

Että silleen 😃

🔷 SAVORISEN UUSI ATOMIMALLI

1. Perusperiaate: Energia on jotakin fyysisen konkreettisesti olemassa olevaa. Avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa ja jos itsessään työntävää voimaa. Jotakin mikä omaa sisäisen paineen.

Energia ei ole abstrakti suure, vaan konkreettinen, avaruuteen hajaantuva laajeneva "aine".

Energia kierrättää itseään eikä tarvitse ulkoista mekanismia.

Laajetessaan energia työntää kaikkea ympärillään.

Minkäänlaisia vetäviä voimia ei ole olemassaa missään mittakaavassa.


Tästä seuraa mallin keskeinen laki:
Kaikki liike on työntymistä kohti pienimmän vastuksen alueita.


🔷 2. Atomiydin = laajenevan energian ruuhka-alue. Laajeneva Atomin ydin koostuu laajenevista kvarkeista, jotka:

kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa, joka hajaantuu avaruuteen ja josta syntyy rekisteröitävissä olevia hiukkasia kuten elektroneja ja fotoneita jotka edelleen koostuvat avaruuteen hajaantuvasta laajenevasta energiasta.

Kaikki avaruuteen hajaantuvan laajenevan energian ruuhka-alueet työntävät toisiaan erilleen oman laajenemisnopeutensa mukaisesti.


Laajenevia atomien ytimiä ei pidä koossa vetävä voima – ne ovat dynaamisia avaruuteen hajaantuvan energian ruuhkajärjestelmiä.



🔷 3. Laajenevat elektronit ja fotonit syntyvät ytimestä ulos työntyvästä avaruuteen hajaantuvasta laajenevasta pimeästä energiasta.

Laajeneva uusi elektroni

ei kierrä ydintä

ei ole pysyvä hiukkanen

muodostuu, kun ytimestä emittoituvat laajenevat pimeän energian tihentymät yhdistyvät

yhdistyminen tapahtuu, kun ulkoinen laajeneva fotoni kiihdyttää niiden laajenemisen kriittisen rajan yli, jolloin ziljoonat erilliset pimeän energian laajenevat tihentymät eivät ehdi työntää toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat.


Tästä seuraa:
Elektronin mittaaminen = uuden elektronin luominen.

Eli laajenevien ytimien ympärillä ei pysyttele elektroneja. Fyysikot saavat syntymään uusia laajenevia elektroneja kun lähettävät laajenevaa valoa kohti laajenevia atomeitten ytimiä.

Tämä antaa Heisenbergin epätarkkuusperiaatteelle mekaanisen perustan.

Laajenevat fotonit

ovat oman kokoluokkansa laajenevia energiaruuhkia joissa oleva avaruuteen hajaantuva laajeneva energia vaihtuu ajan kanssa kokonaan.

Ne siis vastaanottavat jatkuvasti uutta avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa itseensä

osa energiasta absorboituu, osa työntyy laajenevan fotonin läpi. Absorboitunutta avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa energiaa ohjautuu laajenevista fotoneista ulos. Näin laajenevissa fotoneissa oleva avaruuteen hajaantuva laajeneva energia vaihtuu ajan kanssa kokonaan.

fotoni laajenee koko matkansa ajan


Punasiirtymä syntyy valon ja aineen suhteellisesta laajenemisesta, ei avaruuden venymisestä.

Uudemmat laajenevat valot kiihdyttävät vanhempien laajenevien valojen nopeuden vastaamaan omaa nopeuttaan ja tämän prosessin aikana vanhempi laajeneva valo venyy eli punasiirtyy.

Avaruudelle itselleen ei tapahdu mitään.


🔷 4. Työntämisen laki selittää sidokset, imun ja alipaineen

Kuminauha

venytys kasvattaa ytimien välistä etäisyyttä

harva alue = matala työntötiheys

tiheä alue = korkea työntötiheys

ytimet työntyvät kohti pienemmän vastuksen aluetta

sormet kokevat näennäisen ”vedon”, joka on vain työntävän voiman epätasapainoa


Pilli ja imuri

imu ei ole vetämistä

keuhkot tai imuri luovat matalan vastuksen alueen

ulkoinen laajeneva ilma työntyy itse sisään oman sisäisen paineensa takia

neste nousee pillissä, koska laajeneva ilmakehä työntää sitä kohti aluetta josta sitä työnnetään vähemmän pois päin.


🔷 5. Kaksoisrakokoe ja interferenssi

laajenevat atomiytimet emittoivat laajenevia pimeitä aaltoja

nämä aallot muodostavat interferenssiverkoston

laajenevat fotonit kulkevat tämän verkoston ohjaamina

mittauslaitteet rikkovat verkoston → interferenssi katoaa


Ei tarvita mystiikkaa – vain mekaanista pimeaaltodynamiikkaa.



🔷 6. Galaksit, tähdet ja supermassiiviset kohteet

Supermassiiviset kohteet

eivät ole mustia aukkoja

ovat laajenevia supermassiivisia kohteita, jotka emittoivat ziljoonittain erillisiä laajenevia pimeän aineen tihentymiä

nämä tihentymät laajenevat ja kun niiden laajeneminen äkillisesti kiihtyy, ne yhdistyvät → uusia laajenevia tähtiä syntyy nopeasti, näennäisesti tyhjästä (mutta ei todellisuudessa tyhjästä)
Sama periaate kuin mitä laajenevien elektronien ja fotoneiden syntymisessä, mutta eri mittakaava.


Galaksien muodostuminen

etenee keskuksesta ulospäin

on nopeaa, ei miljardien vuosien mittaista gravitaatiokollapsia

JWST:n havainnot varhaisista massiivisista galakseista tukevat tätä logiikkaa........