Miksi ihmiset menee naimisiin ja sitten valitetaan kuinka ärsyttää ja ahdistaa se puoliso ja saman katon alla asuminen? Ja miksi sitten on niin vaikeaa erota paskasta avioliitosta?
Muotoilen nyt hyvin yksinkertaisesti kysymykseni
Anonyymi-ap
15686
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni jos jotain oikein haluaa. Itse erosin aikanaan kun tuntui aina pahalta ja aivan kun jotain olisi rinnan päällä kun oltiin kahden kotona. Kun erosin niin muistan kuinka sain taas hengitettyä. Vapaus tuntuu hyvältä.
En ole ap mutta et vastannut ekaan kysymykseen.
Koska ne on läheisriippuvaisia. Kotona opittu että nåin on tehty vuosisatoja. Näin kuuluu olla. Kaikki lähtee siitä mitä meille opetetaan pienenä.
Sellaisiksi me kasvetaan kunnes tajutaan. Ja opitaan luottaamaan omaan sisäiseen ääneen. Mitä minä haluan. Mutta sitten kun oikein jotain oikeasti haluaa ja se on luonnollista niin sen eteen haluaa myös tehdä töitä. Parisuhde on yhteinen yritys. Liitto on sopimus paperilla. Liitossa pätee ne säännöt mitä yhdessä sovitaan. Liitosta voi myös erota.
Omat huoneet on hyvä vaihtoehto.Sopu säilyy,eikä ärsytä.
Elämme itsekkyyden aikaa. Individualismi ja hedoismi on voimissaan. Tästä suuntauksesta kärsii koko ihmiskunta. Kiitos somen ja netin. Itse en menisi someen missään tapauksessa. Kuvitellaan, että tällainen virtuaalielämä on oikeaa elämää. Ei tietenkään ole !! Valtavasti luonut ongelmia yhteiskuntaan. Nettiriippuvuus on riippuvuus siinä, kuin alkoholi, huumeet yms. Puhutaan kännykkärajoituksista nuorille. Vanhemmille se pitäisi myös saada aikaan. Antavat huonoa esimerkkiä omille lapsilleenkin.
Koska eroaminen on kallista ja vaivalloista? Eikö se ole koko instituution idea muka, hä?
Älä yleistä!
Ihmiset menee naimisiin monistakin syistä, suurin osa varmastikin siksi, että haluaa olla yhdessä. Ja kyllä joku valittaa sitten miten ärsyttää mutta niin joku yksineläjäkin valittaa miten joku ärsyttää.
Miksi ihmeessä sinua ÄRSYTTÄÄ se, että toiset menevät naimisiin????!!!
Mittani tuli täyteen vapaata, villiä, ajelehtivaa poikamieselämää kolmen valtion alueella 60-LUVULLA.
Halusin elämääni vakautta ja tavoitteita. Lyhyesti sanottuna, tarkoitusta.
Kahden vuoden seurustelun aikana vakuutuin kohdanneeni ihmisen jonka kanssa kaikki, myös arkielämän asiat sujuivat.
Varmistelin vielä pari vuotta ennen jo aikaisemmin sovittua lasten hankintaa.
Elimme vilkasta sosiaalista elämää.
Vaimoni oli saanut perinteisen kasvatuksen sukupuolten välisistä rooleista olematta kuitenkaan mikään kynnysmatto.
Näiden, yli 56:n vuoden ajalta en muista ainuttakaan hetkeä jolloin olisin katunut ratkaisua. Päin vastoin. Olemme eläneet haasteita, tavoitteita ja vaihtelevia hetkiä ja aikoja olleen elämän jossa kaikki on aidosti ollut yhteistä ja jo vuosia on ollut ilo nähdä elämämme jatkuvan seuraavissa sukupolvissa.
Kertaakaan ei ole ollut tarvetta mennä henkiläkohtaisuuksiin vaan näkemyserojen sovittelu on löytynyt lievien ilmaisujen linjalta.
Viimeisten kuukausien aikana on luonnollinen, biologinen kehtys saattanut meidät totuuden eteen ja kärjistänyt elämän muutoksen aiheuttamaa tuskaa.
Ilman syvää kiintymystä tämä olisikin helpompi käsitellä mutta emmehän näille vuosille olisi yhdessä eläneetkään.
Haikealta tuntuu nykyisyys ja vielä haikeammalta tulevaisuus.
"Miksi ihmiset menee naimisiin ja sitten valitetaan kuinka ärsyttää ja ahdistaa se puoliso ja saman katon alla asuminen?"
Ne ovat eri asioita.
Naimisiin mennään usein rakkaudesta ja halusta olla toisen kanssa loppuelämä. Naimisiinmeno tuo tiettyä turvaa.
Valittaminen taas johtuu luonteesta ja siitä, että huomaa tehneensä väärän valinnan.
Eroaminen on vaikeaa monestakin syystä:
- lapset
-taloudelliset menetykset
- pelko yksinjäämisestä
-kykenemättömyys aihettaa pettymyksiä
Olet kiinnittänyt huomiosi VAIN epäonnistuneisiin liittoihin ja mikä luultavampaa, näet ja kuulet valikoiden välillisestikin ikäviä asioita!
Kulttuuriimme ei kuulu minkään positiivisen asian toteaminen.
no sehän on selvä, kun mennään välittömästi jo ihastusvaiheessa saman katon alle ja naimisiin, pitäisi ensin tuntea toisensa paremmin ja elää arjen hetkiä...
Järjen puhetta. Toteutunut useiden nuorten tuttavieni kohdalla. Joillakin oli jopa lapsen syntymä vedenjakajana negatiiviselle puolelle.
Arkielämä yllätti. Usein jopa äidin. Itkua vääntäen. En mie osannu aatella, et se on tällästä!!!!!!
Ovatko ne kaikki avioitumattomat tyytyväisiä?
Sukulaistemme joukossa oli ns. vanhojapiikoja ja säälin heidän kärsimästään tyhjästä, tarkoituksettomasta elämästään.
Heidän sukulaistensa lapset olivat heille tärkeitä.
Vanheneminen yksin oli kärsimys joka oli ilmiselvää.
En keksi pienintäkään syytä miksi mikään olisi ärsyttänyt avioliittoni 56 vuotta yhdessä asumisessa.
Yhteinen talous. Yhteiset periaatteet. Yhteiset tavoitteet. Yhteiset onnistumisten ilojen ja pettymyksistä selviytymisten hetket.
Ensimmäinen harmi. Vaimoni aivoinfarkti 75 vuotisena. Lopetti espanjan asunnolla oleilumme sekä lämpimien merien risteilymme.
Äläkä jukopliuta selitä, että onhan siellä Espanjassakin lääkäreitä ja terveydenhuoltoa. Juu. Kyllä on. Ibereillä on terve asenne, että ensin omat ja sitten ulkkarit jos huvittaa.
Naimisissa ollen voi lakien turvan ulkopuolellakin asua paremmin kuin yksin. Joku kirjoitti kokemuksen ja havaintojen pohjalta:
ASUNTO‑OSAKEYHTIÖLAIN MUUTOKSET – ASUKKAIDEN JA OSAKKAIDEN MIELIPITEET TARPEEN
Valmistelussa on muutoksia asunto‑osakeyhtiölakiin. Suunnitteilla olevat muutokset voivat vaikuttaa muun muassa:
• Yhtiökokouksen päätösvaltaan, esimerkiksi hallituksen jäsenten määrästä ja valintatavoista
• Hallituksen toimivaltuuksiin ja vastuihin
• Taloyhtiöiden päätöksentekoon ja arjen käytäntöihin
• Osakkaiden ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin
• Avaintenhallinnan vastuisiin ja oikeusturvaan, erityisesti tilanteissa, joissa avainten katoaminen tai väärinkäyttö johtaa varkausvahinkoon, mutta korvausta ei nykykäytännössä saa mistään ilman oikeudenkäyntiä taloyhtiötä, vakuutusyhtiötä tai huoltoa vastaan.
Koska muutokset koskettavat kaikkia taloyhtiöitä, asukkaiden ja osakkaiden näkemykset ovat nyt erityisen tärkeitä. Ministeriö kerää palautetta ja mielipiteitä valmistelun tueksi.
Voit vaikuttaa lähettämällä oman palautteesi:
Sähköisesti: www.otakantaa.fi tai ministeriön palautejärjestelmä
Kaikki kannanotot ovat tervetulleita.
Ehkä he ovat avautuneet hetkellisistä tuntemuksistaan ihmiselle, joka ei ole ollut luottamuksen arvoinen? Onko tuo kuuntelija todella kuunnellut ja tukenut jos siihen pystyy?