Antiikin fysiikan tuntemus oli heikko, uskottiin päämäärähakuisuuteen. Kännekohdaksi muodostui 1600-luku, jolloin nykyaikainen fysiikka alkoi muodostua.
Usko päämäärähakuisuuteen oli perustunut - kuten sen nykyisin olemme selvittäneet - ajatusvirheeseen. Koska ihmisellä on kehittyneemmät aivot kuin muilla eläimillä, ihminen voi LUODA MIELIKUVAN tulevaisuudesta, mutta ei suinkaan KÄYDÄ tulevaisuudessa.
Tulevaisuudesta ei voi tulla mitään, ei myöskään syytä, mikä aina on energiapulssi olipa se sitten sattumoinen tai kausaalinen. Ajatusvirhe on syntynyt siten, että ihminen on nähnyt oman kuvitelmansa tulevaisuudesta maailmankaikkeuden ominaisuudeksi.
Voimme verrata aivoja tietokoneeseen. Ohjelmoimme tietokoneen niin, että se kertoo tulevista tapahtumista tai rakennamme koneen niin, että siinä on ROM, read only memory, kiinteä muisti, joka panee sen kertomaan tulevista tapahtumista. Silti koneessa ei ole mitään osaa tai asetusta, joka olisi tulevaisuudesta kotoisin.
Luonnontieteellinen selitys tuntee vain kausaalisen ja satunnaisen, mutta ei päämäärähakuisuutta
Usko päämäärähakuisuuteen oli perustunut - kuten sen nykyisin olemme selvittäneet - ajatusvirheeseen. Koska ihmisellä on kehittyneemmät aivot kuin muilla eläimillä, ihminen voi LUODA MIELIKUVAN tulevaisuudesta, mutta ei suinkaan KÄYDÄ tulevaisuudessa.
Tulevaisuudesta ei voi tulla mitään, ei myöskään syytä, mikä aina on energiapulssi olipa se sitten sattumoinen tai kausaalinen. Ajatusvirhe on syntynyt siten, että ihminen on nähnyt oman kuvitelmansa tulevaisuudesta maailmankaikkeuden ominaisuudeksi.
Voimme verrata aivoja tietokoneeseen. Ohjelmoimme tietokoneen niin, että se kertoo tulevista tapahtumista tai rakennamme koneen niin, että siinä on ROM, read only memory, kiinteä muisti, joka panee sen kertomaan tulevista tapahtumista. Silti koneessa ei ole mitään osaa tai asetusta, joka olisi tulevaisuudesta kotoisin.
Luonnontieteellinen selitys tuntee vain kausaalisen ja satunnaisen, mutta ei päämäärähakuisuutta
Vastaukset 8
Vanhimmat
Luonnontieteellistä selitystä ei ole olemassa. Luonnontiede kuten fysiikka ei koskaan selitä yhtään mitään. Fysiikka kertoo mitä tapahtuu, ei koskaan miksi tapahtuu.
Filosofiassa selitetään sitäkin enemmän, joten se ei ole luonnontiede.
Luonnontieteet perustuvat koejärjestelyihin ja niistä tehtyihin havaintoihin. Niiden joukossa ei koskaan ole selityksiä.
Olet täsmälleen oikeassa. Luonnontieteet EIVÄT SELITÄ mitään, vaan kertovat, mitä on ja mitä matemattista kaavaa se noudattaa.
Ihmisen aivot tuottavat kysymyksiä, jotka ovat alkujaan väärin kysyttyjä, tai joihin muuten ei ole todennettavia vastauksia. Luonnontieteilijä tyytyy, ettei vastausta ole.
Minusta selvin esimerkki on kysymys, miksi on mitään, kun aivot toisaalta tuottavat pakkoajatuksen, että olisi 'luonnollisempaa', ettei ole, ei ainetta/energiaa, eikä struktuuria, minkä mukaan aine/energia järjestyy hiukkasiksi ja niiden muodostamiksi atomeiksi ja molekyyleiksi.
On kosolti ihmisiä, jotka eivät tyydy siihen, ettemme tiedä jotakin. Se tuottaa fantasiaperäisiä 'selityksiä'.
Virhe: aivot eivät tuota ajatusta, että olisi luonnollisempaa, että ei olisi mitään. Tällainen olisi puuta heinää.
Sen sijaan kysymys, miksi on jotakin, ennemmin kuin ei yhtään mitään, on merkityksellinen kysymys. Sitä voisi sanoa kaikkien merkitysten peruskysymykseksi.
Merkityksellinen kysymys missä?
Ei ainakaan luonnontieteissä, kuten fysiikassa.
Nuo kysymykset kuuluvat tieteenfilosofiaan.
Fysiikka ei selitä mitään, fyysikot selittävät, tai yrittävät selittää.
Tällä palstalla olevilla ei ole kompetenssia ratkoa näitä kysymyksiä.
Jo aloittaja lähtee väärästä päästä liikkeelle.
Mene jo Anonyymi00004 filosofiapalstalle muiden humanistisesti ja antiikkisesti ajattelevien seuraan. Kuulut sinne. rennosti.m
Hyvä "maisteri"
Tervemenoa itse, pilaat koko palstan filosofisilla kysymyksillä, jotka eivät
edes ole kovinkaan hyviä.
Et pärjäisi edes filosofiapalstalla.
Minulla ei ole mitään kutsumusta filosofiapalstalle, jossa esitetään vain sutta ja sekundaa. On toivottavaa, että filosofistit eivät tule myöskään fysiikkapalstalle hämärtämään selkeätä luonnontieteellistä 1. empiiristä ja 2. loogis-matemaattista menetelmää.
Filosofistit kahlaavat antiikin maailmassa, jolloin luonnontieteellistä orientaatiota ei vielä ollut. Filosofioita on MONTA, luonnontieteellisiä teorioita vain YHTÄ laatua.
Luonnontieteellisistä hypoteeseista pääseen konsensusteorian asteelle vain pienen pieni määrä, mutta ne ovatkin sitten pysyviä. rennosti.m