Kaasuttimen ennenaikaisesta höyrystymisestä on kyse. Vaivannut milloin henkilöautoja, milloin perämoottoreita. Ruohonleikkureita, jne.
Ratkaisuna ollu milloin bensaletkujen ja kohokammion eristäminen, kaasuttajan siirto kauemmas pakosarjasta jne.
Mut perusongelmahan on _lämpö_ ja se että bensa on väärässä paikassa kaasuna nesteen sijaan. Esim. Moottorisahan äänenvaimentimen ja moottorin välissä on yleensä lämmönsuojalevy, se pitää olla kunnossa, levy murtuu ja tippuu pois monesti värinästä. Sahan muovit alkaa sulaa, saha käy superkuumana.
Miks saha ei kuumana käynnisty: sahojen viritysasteet ovat nousseet, paino pudonnu, tankit ohentuneet. Käynnissä moottoria ja koko sahaa jäähyttää pyörivä vauhtipyörä, kun saha pysähtyy, on moottori yhä tulikuuma. Tankkiin kaadettu bensa höyrystyy välittömästi. Käyntiinlähtiessä saha on aivan liian rikkaalla ja tukehtuu.
Talvella ongelmia luonnollisesti on vähemmän ja kesällä enemmän.
Jos saha on mallia, jossa moottorin ja tankin välissä on ilmarako, voi tankin päälle askarrella lämmönsuojateippiä (se seinä joka moottoria kohti), kiiltävä puoli moottoria kohti. Tämä toimii esim. Husqvarnan ja dolmarin sahoissa. Tankin ja kaasuttimen letkut voi eristää, jos ne kulkevat lähellä moottoria (ei palavalla materiaalilla). Tai jopa siirtää kulkemaan kauemmas moottorista.
Pelisilmää teippauksessa sen verran, että teippiä ei kämmentä suurempaa pinta alaa yleensä tarvita, voi riittää muutama pieni pala. Ei paina paljon.
Toinen varma konsti on sahan jäähdyttäminen ennen tankkausta ja sahan pitäminen puhtaana purusta.
Aikoinaan kun polttoainetankit oli suunnitteluvirheenä kiinni sahan moottorissa, oli ainoa toimiva konsti säilyttää polttoaine maakuopassa ja veden sumutus varovasti ennen tankkausta kuuman sahan päälle. Tai odottaa että saha jäähtyy.
Moni on olkapäänsä rikki repinyt, kun ollu kiire. Lämpösuojateippi on halpaa.
Eräs perämoottorivalmistaja kun toi markkinoille 4t perämoottorit, oli joissain kopissa liikaa tehoa kotelon sisällä. Ei lähteny käyntiin kuumana. Ratkaisu oli polttoainelinjojen ja komponenttien eristys - takaisinkutsu valmistajan toimesta. Joissain japanilaisissa ja italialaisissa moottoripyörissä kuskit sai palovammoja kun teipit unohtuneet tehtaalla jne. Autoissa turbon sulatti sähköjohdot ja imuletkut jne.
Miks jotkut vehkeet sitten taas käynnistyy aina kuumana: ne on suunniteltu oikein ja testattu kyseistä ilmiötä vastaan. Oikea materiaalipaksuus oikeassa kohdassa, laatu tms.
Ratkaisuna ollu milloin bensaletkujen ja kohokammion eristäminen, kaasuttajan siirto kauemmas pakosarjasta jne.
Mut perusongelmahan on _lämpö_ ja se että bensa on väärässä paikassa kaasuna nesteen sijaan. Esim. Moottorisahan äänenvaimentimen ja moottorin välissä on yleensä lämmönsuojalevy, se pitää olla kunnossa, levy murtuu ja tippuu pois monesti värinästä. Sahan muovit alkaa sulaa, saha käy superkuumana.
Miks saha ei kuumana käynnisty: sahojen viritysasteet ovat nousseet, paino pudonnu, tankit ohentuneet. Käynnissä moottoria ja koko sahaa jäähyttää pyörivä vauhtipyörä, kun saha pysähtyy, on moottori yhä tulikuuma. Tankkiin kaadettu bensa höyrystyy välittömästi. Käyntiinlähtiessä saha on aivan liian rikkaalla ja tukehtuu.
Talvella ongelmia luonnollisesti on vähemmän ja kesällä enemmän.
Jos saha on mallia, jossa moottorin ja tankin välissä on ilmarako, voi tankin päälle askarrella lämmönsuojateippiä (se seinä joka moottoria kohti), kiiltävä puoli moottoria kohti. Tämä toimii esim. Husqvarnan ja dolmarin sahoissa. Tankin ja kaasuttimen letkut voi eristää, jos ne kulkevat lähellä moottoria (ei palavalla materiaalilla). Tai jopa siirtää kulkemaan kauemmas moottorista.
Pelisilmää teippauksessa sen verran, että teippiä ei kämmentä suurempaa pinta alaa yleensä tarvita, voi riittää muutama pieni pala. Ei paina paljon.
Toinen varma konsti on sahan jäähdyttäminen ennen tankkausta ja sahan pitäminen puhtaana purusta.
Aikoinaan kun polttoainetankit oli suunnitteluvirheenä kiinni sahan moottorissa, oli ainoa toimiva konsti säilyttää polttoaine maakuopassa ja veden sumutus varovasti ennen tankkausta kuuman sahan päälle. Tai odottaa että saha jäähtyy.
Moni on olkapäänsä rikki repinyt, kun ollu kiire. Lämpösuojateippi on halpaa.
Eräs perämoottorivalmistaja kun toi markkinoille 4t perämoottorit, oli joissain kopissa liikaa tehoa kotelon sisällä. Ei lähteny käyntiin kuumana. Ratkaisu oli polttoainelinjojen ja komponenttien eristys - takaisinkutsu valmistajan toimesta. Joissain japanilaisissa ja italialaisissa moottoripyörissä kuskit sai palovammoja kun teipit unohtuneet tehtaalla jne. Autoissa turbon sulatti sähköjohdot ja imuletkut jne.
Miks jotkut vehkeet sitten taas käynnistyy aina kuumana: ne on suunniteltu oikein ja testattu kyseistä ilmiötä vastaan. Oikea materiaalipaksuus oikeassa kohdassa, laatu tms.
Vastaukset 43
Vanhimmat
En ole koskaan nähnyt ennenaikaisesti höyrystynyttä kaasutinta. Enkä muutenkaan.
Olisit lukenut ja ymmärtänyt asiallisen jutun ensin.
Aivan - jos tulisi tilanne että kaasutin höyrystyy, niin silloin on kyllä isompiakin murheita kuin pienkoneen huono käynnistyminen.
Penaalin terävin kynä.
minäpä kerron kokemuksen: lada se takavetoinen toimii ninn että kun on kylmä ja kaasuttimeen on jäänyt vähänkin bensiiniä niin käynnistyy sekunnissa, mutta kun ajat kuumaksi ja annat levähtää 15 minuuttia niin starttaus voi kestää yli 5 sekunttia kaasua lisäten ennen kuin lähtee käymään. jos heti käynnistät uudestaan sammuttamisen jälkeen lähtee puolessa sekunnissa mutta tuo 15 minuutin haihdututustauko on liikaa.
purin kerran tuon kaasuttimen kuumana ajon jälkeen ja bensat olivat poissa.
siis kuumuus haihduttaa bensan tai tekee höyrylukon polttoaineputkeen. siinä syyt
Lada olikin suunniteltu ihan eri kriteereillä. Nuotion sytytys auton alle oli ihan normaalia talvella. Muuten autoa ei välttämättä ikinä saanu käyntiin.
Auto tosiaan hävitti parkissa kaiken polttoaineen - useita reikiä pitkin. Lada kuskilla ei koskaan urakka puskenu päälle, olipahan tekosyy jättää tulematta ja syyttää autoa. Ongelmana lie mahtavan hyvä laatu ja suunnittelu vodkan avustamana.
Ladassa ryyppy siis toimi todellisuudessa lähinnä suunnittelupöydän takana.
Onneksi ladat on viety suomesta suurimmaksi osaksi pois.
mutta onneksi esim.multa löytyy vielä🤪
Ei herätä kateuden tunteita.
jos näkisit saattas vähä herättääkkin😉
ja kahden vuoden välein katsastus sanoi katsastusmies,niin hyvä se on😅
sama asia kun kuski sammuu nurmikolle helteellä...on selvä kun herää,,,viinat haihtunut päästä kuumuudessa..ratkaisu alumiini folio lakin ja pään väliin..
Makita sähkösaha, käynnistyy aina.
90 luvulta lähtien joita käyttänyt tai ostanut, kuntoon ja myynyt. On käynnistynyt aina.
Varmaan aika harvinainen ongelma
jep...outo on... uudempien sahojen ongelma näkyy olevan
Kaasuläpän jättää auki jovain tuulettuu kosteus.
Lämpöteippi ei oo uus juttu. Vanhat temput unohtuu. Yks jenkkiauto säheltäjä korjas monta juttua kaksinkerroin taitellun fatserinsinisen suklaan kääre foliolla, se kuulemma oli hyvälaatuista siihen homman.
Toisaalta samaa foliota ne lämpöpeitteetkin on.
Vapor lock. Ruiskuteknologia ei ole yleistynyt toivottua tahtia joten näiden vanhojen kaasarivehkeiden kanssa saa tapella yhä maailman tappiin.
Jäähdytysripojen puhdistus brake cleanerillä aika ajoin auttaa.
Joskus mittailin 2t koneita ir lämpömittarilla ja niissä oli huomattavia eroja käyntilämpötiloissa, etenkin ilmajäähdytteisissä. Eipä ole ihme että huoltotarpeet on myös hyvin merkkikohtaisia.
Luojan kiitos ei ole yleistynyt. Isossa maailmassa tuskailevat typerästi suuniteltujen sähköisten ohjauskomponenttien kanssa jotka ei kestä, joita ei saa varaosana tai jos saa maksaa liikaa.
Kaasuttimen kanssa tappelu on melko selvää ja yksinkertaista loppujen lopuksi
sahan jäähdytysrivat pitää puhdistaa aina paineilmalla pitemmän käytön jälkeen ja samoiten ilmansuodatin..
no ei tartte tapella....tuossa mulla hyllyssä huski 51...aina on pelannut ja ikää sahalla 27 vuotta.. yhdet kalvot olen vaihtanut...
eikat mulla ole ollut ongelmia rikkesrattonin ,sthilihin,husgvarnojen kanssa..joskus nuo kiinan kamppeet tekee ihme läynnistysongelmia.. joskus ei ole kuumana huski käynnistynyt ja syyllinen on ollut puola..?
Puolien mystinen hajoaminen ei ole mystiikkaa. 9 kertaa kymmenestä ne puolat on käyny liian kuumina ja sulanu. Sit se yks kymmenestä on johto poikki, minkä voi vielä korjatakin.
Jotkut sahat vaan käy kuumempina.
Hupati ,hupati,,kuperkeikka eteenpäin auttaa aina jos ei käynnisty..joskus vaatii myös kuperkeikan taaksepäin. ostin 80€ norpan ja kohta irrotan sylinterin ja viilaan aukot isommaksi,samalla katson saisiko päivitettyä 45 tai 50 kuutioiseksi..osat maksaa a15€
meillä ukkeli sammutti aina sahan imulla..sanoi ettei tartte kiskoa imuapäälle kun laittaa udestaan käyntiin kylmänä..
Teki varmaan ilmassa aktivointikuperkeikan.
Joo vinkki suoraan 60 luvun ruotsin savotoilta.
meillä pappa sammui pihalle niin mummi otti lakin pois papan päästä ja sanoi kyllä se siitä ,annetaanhan viinojen höyrystyä päästä..
Voiko lämpölaajentumisella olla jotain tekoa asian kanssa?
Osat laajenee vähän miten sattuu, materiaalista riippuen, ja esim. puristukset häviää kun tulee liikaa väljää? Vanhoissa koneissa etenkin, joissa alkaa jo muutenkin olla epämääräisiä väljyyksiä.
Itsehän teinipoikana hajotin ukin perämoottorin, se alkoi kuumeta ja höyrytä ajossa (oli se jäähdytyspumppu jumissa joka pumppaa vettä sylinterin ympärille).
Näppäränä poikana kauhoin äyskärillä kylmää järvivettä sylinterin päälle, kuului kauhea paukaus kun sylinteri jäähtyessään kutistui, ja sisällä ollut mäntä ei 😂
Niin pojjaan 2t mopedis valmistaja ilimottaa että mäntä ja sylinteri pitää vaihtaa seitsämäntuhannen kilsan välein.
Kelekoissa ihan sama. Ne vaihtovälin lukee siellä manuaalissa.
Männänrenkaiden vaihto on ehtoolla ihan tekohengitystä. Männän vaihto pidempi tekohengitys.
Sahalla ajetaan yleensä niin pitkään kun leikkaa kiinni tai on liian väljä.
4t vehkeet asia erikseen, ne kun kestää ihan eri lailla.
Perämoottorin siipipyörä vaihtoväli riippuu miten hiekkasessa ajaa, mut pitäis muutaman vuoden välein vaihtaa, kun ei maksa mitään, niin miks säästää.
Tekohengitystä on sylinterisarjankin vaihto. Ei se siitä uudeksi muutu. Kovakromattu ehjä sylinteri kyllä kestää muutaman männänvaihdon.
no eikait se mäntä.. 0,5mm pitää olla männän ja sylinterin väli.. tiveys haetaan renkaalla...esim huskissa on vain yksi rengas ja riittää
eli 0,25 mm puolelleen välystä
stiilissä 2 ja riittää 2 x pidempään😉
myös kaksi kortsua päällekkäin kestää pidempää..
älä unohda foliota välistä
joo,, ei pääse höyrystymään siemen nesteet ilmaan...
Joidenkin kohdalla lurahtanut kuset mukaan.
joillakin ne kuset nousee päähän..jos olisi päässä lasiputket verisuonien tilalla niin näkisi miten kusi virtaa päässä ja paska tekee patoja...hih
Siinähän pelin edessä ihmettelet.
Tästä tuli mieleeni Shellin Opel P-1 koeauto 1950–60-lukujen . Siinä lämpöä ei pyritty poistamaan, vaan sitä hyödynnettiin bensan höyrystämiseen. Moottori eristettiin tahallaan, jotta se säilyttäisi lämmön sisällään. Tällä haettiin bensiinin höyrystämistä ennen palotilaa. Kuuma pakosarja ja jäähdytysneste ohjattiin höyrystimeen, jonka kautta kaikki polttoaine kulki tavoitteena täysin kaasumainen seos. Puristus oli alennettu. Moottorissa ei käytetty normaalia autojen kaasutinjärjestelmää vaan jotain ruohonleikkurin Tillotsonia.
Lopputulosena kulutus noin 0,63 litraa / 100 km maailmanennätys aikanaan.
Tosin tollanen pisarakinneri on vain pelkkä kevyt kuori, kolmirenkainen rakenne, ketjuveto ja yksi istuin.
Ykskolomonen EE kadetti oli omana aikanaan pihein kulkine, sillä pääs jatsiloihin nelosella alkavilla kulutuslukemilla satasella, vaikka tupa oli täynnä. Sen jälkeen on ooppelillekin keitto vaan maistunu entistä enemmän.
Voi olla että meni pienemmilläkin lukemilla kun sammui tien varteen ja loppumatka liftaamalla.
Oi niitä aikoja.