Sosiaalietuuksien karsinta on osunut Orpon hallituksen aikana pienituloisiin kansalaisiin.
– Eläkkeistä voitaisiin leikata ilman, että ne kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, Määttänen sanoo
Myös maataloustuet leikkauslistalle
Seuraavat sopeutukset alkavat siis budjettiriihessä syyskuun alussa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi jo kesäkuussa, että lisäsäästöjä olisi tehtävä suositellun miljardin euron verran.
Julkisia menoja ja tuloja voi tasapainottaa myös lisäämällä tuloja. Torstaina Ylen haastattelussa budjettipäällikkö Mika Niemelä kuitenkin torjui verojen kirityksen ainakin tällä hallituskaudella.
Purra enteili, että menojen leikkaukset tehdään muusta kuin sosiaali- ja terveyspuolen menoista.
Professori Niku Määttäsen mukaan miljardin sopeutus on mahdollista tehdä koskematta sosiaali- ja terveysmenoihin. Siinä tapauksessa on peukaloitava veropuolta.
– Karsimalla verotukia yritystukipuolella sieltä olisi mahdollista miljardi euroa saada kasaan, Määttänen laskee.
Osa yritystuista on erilaisia verohelpotuksia.
Yritystukien leikkaamisesta ylipäänsä on puhuttu paljon, mutta päätöksiä niistä ei ole juuri syntynyt.
– Näen myös maataloustuet yritystukina, Määttänen huomauttaa.
Myös budjettipäällikkö Mika Niemelä mainitsi maataloustuet yhtenä esimerkkinä tulevaisuuden karsintakohteista.
– Eläkkeistä voitaisiin leikata ilman, että ne kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, Määttänen sanoo
Myös maataloustuet leikkauslistalle
Seuraavat sopeutukset alkavat siis budjettiriihessä syyskuun alussa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi jo kesäkuussa, että lisäsäästöjä olisi tehtävä suositellun miljardin euron verran.
Julkisia menoja ja tuloja voi tasapainottaa myös lisäämällä tuloja. Torstaina Ylen haastattelussa budjettipäällikkö Mika Niemelä kuitenkin torjui verojen kirityksen ainakin tällä hallituskaudella.
Purra enteili, että menojen leikkaukset tehdään muusta kuin sosiaali- ja terveyspuolen menoista.
Professori Niku Määttäsen mukaan miljardin sopeutus on mahdollista tehdä koskematta sosiaali- ja terveysmenoihin. Siinä tapauksessa on peukaloitava veropuolta.
– Karsimalla verotukia yritystukipuolella sieltä olisi mahdollista miljardi euroa saada kasaan, Määttänen laskee.
Osa yritystuista on erilaisia verohelpotuksia.
Yritystukien leikkaamisesta ylipäänsä on puhuttu paljon, mutta päätöksiä niistä ei ole juuri syntynyt.
– Näen myös maataloustuet yritystukina, Määttänen huomauttaa.
Myös budjettipäällikkö Mika Niemelä mainitsi maataloustuet yhtenä esimerkkinä tulevaisuuden karsintakohteista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pienituloisilta ei pidä leikata ja silti maataloudesta leikataan? Tiedättekö, että suuri osa maataloudessa toimivista on pienituloisia. Itse asiassa heillä ei ole varsinaisia työtiloja ollenkaan, koska he eivät saa palkkaa työstään. Lisäksi, jos joku työllistää muita maataloudesta, niin leikkaamalla heikennetään näiden oloistaan myös luonnollisesti. Se on kova kateus maaseutua kohtaan kaupunkilaisille. Maaseudulla maksetaan muun muassa kiinteistöveroa rakennuksista ja maa-alasta sekä tienhoitomaksua. Enkä tiedä sellaista maataloudessa työskentelevää, joka useamman kerran vuodessa ulkomailla turistina reissaisi. Jopa työttömistä kaupunkilaisista näitä "pienituloisia" löytyy. Eihän sellaiseen löydy edes aikaa maaseudulla, talvella saattaa olla hiljaisempi homma ellei ole lisätyönä vaikka teiden aurausta. Eläintiloilla ei tosin päivänäkään vapaata, kun vielä lomitusjärjestelmäkin pitäisi joidenkin kaupunki asukkaiden mielestä lopettaa. Tuntuu siltä, että yleinen tietämys ei ole ollut ihmisillä koskaan näin alhaisella tasolla.
Jos tuloja lisätään, eli joko veroja tai velkaa, siirretään vaan eteenpäin läskin poistamista.
Nyt pitää purkaa tätä järjetöntä julkisen talouden kustannusmassaa. Purra on aika jääräpää, mutta hyvä että on.
Nyt vaan nopeat neuvottelut ja päätöksiä. Mutta ei lisää veroja.
Nyt voisi olla aika vähentää kuntien määrää, ei tarvitse leikata kouluista.
Siirry sivun pääsisältöön.
Siirry sivuston hakuun.
Ilta-Sanomat
Tilaa IS Extra
Kirjaudu
Hae
Valikko
Etusivu
Tuoreet
Suositut
IS EXTRA
Sää
Talous
Etusivulle
Juuri nyt: Taivaalla voi loistaa huima näky viikonloppuna
IS ExtraKaksi naista ja Jukka nousivat auton kyytiin – hetkeä myöhemmin kaksi heistä oli kuollut
Taloussanomat
Tässä ovat maatalouden suurimmat tuensaajat maakunnittain
Suomen suurimmat maataloustukien saajat hajautuivat eri puolille maata.
Maataloustukia jaettiin muun muassa tomaattien kasvihuoneviljelyyn.
Maataloustukia jaettiin muun muassa tomaattien kasvihuoneviljelyyn. Kuva: Kalle Koponen / HS
Kuuntele juttu
Perttu Pitkänen
20.4.2024 12:45
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin viime vuonna Suomessa yhteensä noin 1,8 miljardia euroa, tiedotti Ruokavirasto torstaina.
Virasto listasi maan suurimmat tukien saajat sekä valtakunnallisesti että maakunnittain.
Lue lisää: Katso, ketkä saivat eniten maataloustukia
Valtaosa viime vuonna maksetuista tuista, 1,5 miljardia euroa, oli viljelijätukia. Näiden lisäksi maatalousyrittäjille jaetaan muun muassa yritystukia ja markkinatukia. Tuilla rahoitettiin myös esimerkiksi neuvontapalveluja, tuottajaorganisaatioita sekä koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita.
Uudenmaan ja myös koko Suomen suurin tuensaaja on Luonnonvarakeskus eli Luke. Luke sai yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. Tästä 1,8 miljoonaa euroa oli hanketukea ja noin 653 000 euroa viljelijätukea.
Suomen toiseksi suurin tukien saaja taas löytyy Pohjois-Savon tilaston kärjestä. Proagria Itä-Suomi ry. Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella maatiloja ja maaseudun yrityksiä tukeva asiantuntijaorganisaatio sai tukia yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.
Proagrian eri yksiköt löytyvät useista maakunnista suurimpien tuensaajien joukosta.
Andelslaget Närpes Grönsaker eli Närpiön Vihannes sai Suomessa kolmanneksi suurimmat ja Pohjanmaan suurimmat maataloustuet. Paikallisten kasvihuoneviljelijöiden tuotantoa markkinoiva ja myyvä osuuskunta sai viime vuonna tukia noin 2,5 miljoonaa euroa.
Pohjanmaan suurimpien tuensaajien kärjestä löytyvät myös Närpiössä toimivat tomaattituottaja Sven Sigg Ab sekä kurkkuja viljelevä Siggpac Oy.
Lue lisää kirjoittajalta
Perttu Pitkänen
Aiheeseen liittyvää
Hallituspuolueiden puheenjohtajat maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (vasemmalta), valtiovarainministeri Riikka Purra, pääministeri Petteri Orpo ja opetusministeri Anna-Maja Henriksson.
Tässä ovat hallituksen päätökset: leikkaukset, veronkorotukset ja uudet menot
Politiikka
16.4.2024 17:26
Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita
Talous
Maaseutu
Maatalous
Osion tuoreimmat
Luitko jo nämä?
TAKAISIN SIVUN ALKUUN
Käyttöehdot
Tietosuojalauseke
Tietosuojakuvaus
Tekoälyn käyttö
Evästekäytännöt
Evästeasetukset
Saavutettavuus
Käyttäytymiseen perustuva mainonta