Selitys tähän dilemmaan on varsin simppeli. Mozart kykeni Ashkenazyn mukaan Beethovenin tavoin reprodusoimaan itse kokemien korkeimmanasteisten psykofyysisten olotilojen sisimmän ytimen mestariteoksissaan inhimillisen käsityksen ylittävinä luovina henkinä, mutta joku Jesuu on täysin jokaisen ja Schopenhauerin mukaan useimmiten älyn vajaamäärän omaavien tavallisten ihmistyyppien kuvittelukyvyn varassa joka tyydyttää vain tahdon tarpeita, eikä älystä voi tulla maailman kirkkaana kuvastimena tahtomisesta puhdas, jolloin vasta maailman ja olioiden objektiivinen olemus olisi mahdollista käsittää, omaksua objektiivisessa havainnossa sinänsä ja ilmaista se suurissa sävelteoksissa, niin että kuulija tulisi sielunsa syvintä sopukkaa myöten vaikutetuksi.
Miksikö suuret luovat nerot voittavat jesuun henkisyydessä?
Anonyymi-ap
23500
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Suuret säveltäjät ja muut nerot ova eläneet monta kertaa ennekin.
Elämien välitilassa he ovat suunnitelleet mitä tekevät seuraavassa inkarnaatiossa. Sibeliuksella tuli suunnitelma loppuun, kun poltti 8. sinfonian epäkelpona.
Ei kyllä eläneet montaa kertaa, sellainen on tyhmää toiveajattelua ja perätön luulo.
Jeesus on Jumala, Mozart oli uskovainen, joka uskoi Jeesukseen. Jeesus on ollut aina olemassa, ja luonut Mozartin. Jeesuksen keskeinen ominaisuus on Jumaluus, hän on Totuus, Tie ja Valo.
Ihmiskunnan suurin saavutus ei siis todellakaan ole primitiiviset ja oppimattoman rahvaan käsityskykyä varten laaditut aavikkouskonnot, vaan länsimaisen taiteen ylivertaisten ja yli-inhimillisten nerojen luomat aidot hengentuotteet, joista nauttimalla vasta omalle subjektiiviselle kokemusmaailmalle vieraat, sen täysin ylittävät ja esim. juuri uskoa jumaliin edellyttävän oman pienen minuuden muuten saavuttamattomissa olevat ja sävelteoksiin neron hengen voimien valtavassa keskityksessä ja älyn tahdon herruudesta ja palveluksesta irtaantumisen tuloksena valetut objektivoidut ja henkistyneet korkeimmanasteiset psykofyysiset tilat tulevat mahdollisiksi kokea tiedoitsemisen puhtaana subjektina syvimpiä sielun syövereitä myöten, ja jotka koko olemuksen valtoihinsa ottavana täyttävät sen valtaisalla hengenpalolla tunkien tahtomisen lopulta myös kuulohavaintona täysin ulos tajunnasta ja kuulija kokee katharsiksen ja kaikkein suurinta, mikä ihmisälylle ylimalkaan on mahdollista neron älyn luomalla auringon hehkun kaltaisella ja maailman olemuksen ilmaisevalla ja ihmisen sisintä korventavalla objektivoidulla tunteenpalolla energisesti toimivan todellisen älyn ylimäärän tuloksena.
Mozart on äärettömästi suurempi valo kuin Jeesus, joita kumpaakin on tullut testattua ja siinä missä Jeesuksen pari sloagania edustavat ylen inhimillistä ja egosentristä hengellistä propagandaa edustaa Mozart yli luonnollista puhdasta neroutta, joka saa ihmisen kokemaan yliaistillisen ja korkeimmanasteisen henkisfyysisen tilan, jos on tarpeeksi herkkä ymmärtämään Mozartin neroutta.
Jeesus loi Mozartin. Kristinusko ei ole yksinkertaisten ihmisten asia, vaan ihmiskunnan suurimpien nerojen hyväksymä tosiasia. Myös Mozart oli harras uskovainen
Leopold Mozart ja hänen vaimonsa loivat W A Mozartin ja nerous on korkeinta mitä maailomassa on ollut. Schopenhauer sanoo: Suurta joukkoa varten joka ei milloinkaan kykenisi ajattelemaan, vaan ainoastaan uskomaan ovat II lajin metafyysiset järjestelmät, joita myös uskonnoiksi kutsutaan ja on tarkoitettu niille jotka eivät ole vastaanottavaisia perusteluille vaan auktoriteetille. Suuren joukon käsityskykyä vastaamaan, joka ei milloinkaan käsittäisi korkeimpia totuuksia on luotu juurikin uskonnot.
Schopenhauer on ajattelija, jonka tunnet. Muita et tunne. Newton, Mozart ja Bach olivat kaikki uskovaisia miehiä
Minä en ole sillä jumalia ei ole olemassakaan sanoo looginen empirismi kutsuen jumala kysymystä asiallisessa suhteessa mielettömäksi.
Ja Jumala loi Mozartin, kuten kaikki muutkin ihmiset
Ei taatusti luonut vaan maapallon kehityshistoriassa kädellisten lahkoon kuuluva ihmislajikin syntyi sattumalta luonnon valinnan ja satunnaisen muuntelun kautta ilman tarkoitusta. tuollaiset ajatukset kuuluvat keski aikaan.
"Ei taatusti luonut vaan maapallon kehityshistoriassa kädellisten lahkoon kuuluva ihmislajikin syntyi sattumalta luonnon valinnan ja satunnaisen muuntelun kautta ilman tarkoitusta. tuollaiset ajatukset kuuluvat keski aikaan."
Kerropa miksi monet maailman suurimmat tiedemiehet, kuten Galilei, Newton ja Pascal, jotka ovat vaikuttaneet keskiajan jälkeen, ovat olleet kristittyjä. Myös Bach, Haydn, Händel ja Mozart olivat kristittyjä. Nykyään monet tiedemiehet, kuten John Lennox, ovat kristittyjä. Sinulla on niin heikko älykkyys, että tuot esiin argumentteja, joita et osaa itse puolustaa. Kaikki mitä sanot, on todella soopaa.
Looginen empirismi osoittaa, että jumala kysymys on näennäisongelma ja kun kysymys on hävinnyt on ongelma poistunut. Syynä on väärä kielenkäyttö, joka saa aikaan sielullisia pulmatilanteita ja niiden oikaiseminen on filosofian tärkeimpiä tehtäviä. Uskon kysymykset ovat vain elämäntunteen ilmauksia ja ovat asiallisessa suhteessa mielettömiä ja kuten runosäkeetkään eivät sano mitään mikä voisi totta sillä ne vain tulkitsevat jotain. ja Jos uskonnot haluavat estää ihmiskuntaa totuuden tiedoitsemisessa ne täytyy varovasti sysätä syrjään, sanoo Schopenhauer. Puhdas ja valtava objektiivinen äly kuten Mozart on ääretön kertaa jeesusta valtavampi voimahahmo joka pystyy valtaviin sielullisiin ihmeisiin neroudellaan.
Kommentoi esittämiäni asioita. Olet todella heikkotasoinen keskustelija...
Jumala ym. tällaisilla kysymyksillä tosin on ulkonaisesti kysymyksen muoto, silä ne näyttävät noudattavan tuttuja kieliopin sääntöjä, mutta rakentuvat tyhjistä äänteistä, sillä ne loukkaavat niitä niitä syvempiä loogisen syntaksi sääntöjä, jotka uusi analyysi loogisen empirismin myötä oli paljastanut.
Olet todella heikko ajattelija, joka ei osaa edes omia ajatuksiaan esittää kirjallisesti oikein tai puoltaa niiden loogisuutta. Oletko käynyt edes lukiota?
Ne on professorin loogista empirismiä koskevia toteamuksia yliopiston pääsykoekirjasta.
Jesuulla ei olisi ollut puuseppänä kykyjäkään luovaksi taiteilijaksi saati nerokkaaksi sellaiseksi vaan elätti ilmeisesti itsensä kiertelevänä saarnamiehenä. Sellaista jota ei ole olemassa on hieman hankala rakastaa, saati, että sellainen subjektiivisesti kuviteltu oman pienen minuuden luoma mielikuvitushahmo voisi ensinkään millään edes antaa jotain rakkautta. Mutta on todettava että se Mozartin musiikkiin valettu objektivoitu valon ja rakkauden henki, joka poltteisena porottavana sisäisen hengenpalon hehkuna otti minut valtoihinsa 1980 luvulla antoi minun tuntea suurinta ja syvintä rakkautta, mitä olen keneltäkään lihalliselta hahmolta milloinkaan saanut, jostain näkymättömästä ja pelkästään oman kuvittelukyvyn varassa olevasta jesuusta nyt puhumattakaan, joka on vain pintaraapaisu Mozartin suomaan jumalalliseen tosi rakkauteen, joka tuntui luissa ja ytimissä asti.
Sinä olet vielä heikompi.
En ole käynyt rippikoulua sillä uskonto on suurinta huuhaata.
"Sellaista jota ei ole olemassa on hieman hankala rakastaa, saati, että sellainen subjektiivisesti kuviteltu oman pienen minuuden luoma mielikuvitushahmo voisi ensinkään millään edes antaa jotain rakkautta."
Etkö ymmärrä, miten epälooginen ajatteluketjusi on? Voit tarkistaa mistä tahansa lähteestä. Mozart uskoi Jumalaan. Eli oliko Mozartilla pieni minuus?
Tee parannus
Mitään sellaista objektia jonka kaikki tunnistaisivat jumala nimiseksi hahmoksi ei ole olemassa ellet sitten palvo jotain Mozartia, kuten minä nuorena.
Miksi kukaan uskoisi vajaaälyisen rääsyläis kiesuksen puheita niin että pitäisi keksiä joku tekaistu pelle ideologia hänen vuokseen?
Vastaan tähän siten että mitä enemmän joku saarnaaja lupaa rahvaalle, niin sitä suuremmat laumat juoksee näiden oppien perässä, mutta Schopenhauer toteaa jotakuinkin, että jos voitaisiin todistaa ikuisen elämän sula mahdottomuus niin intoilu uskon oppien puolesta loppuisi papiston taholta tykkänään. mutta terveellä järjellä varustettu ihminen joka vähän perillä tieteestä ja filosofiasta ymmärtää mikä on totta ja realismia ja mikä valetta ja satua.