Suomalaisten hävittäjälentäjien ilmasota alkuvuonna 1944 Suomenlahden ulkosaaristossa ja Kannaksella. Tulokset.
6.2.1944 11.50–12.40 Siestarjärvi Lt. Lauri Pekuri MT-205 La-5❌
6.2.1944 11.50–12.40 Siestarjoki Ylik Eino Peltola MT-213 La-5❌
Suomalaislentäjät sekoilivat konetyyppien kanssa sille ne kävivät todellisuudessa ilmataisteluja 102 GIAP:n Airacobria vastaan. Molemmat osapuolet väittivät ampuneensa koneita alas 2 mutta tosiasiassa kumpikaan ei kärsinyt tappioita.
Tulos: 0/2
—----------------------------------
26.2.1944 14.00–14.10 Sepelevan majakka, Ylik O. Länsivaara MT-237 Pe-2 ❌
Itämeren Laivasto ei menettänyt tuona päivänä Pe-2 koneita. 13.ilma-armeija menetti tuona päivänä yhden Pe-2 koneen mutta Narvan suunnalla saksalaisia vastaan.
Tulos: 0/1
6.2.1944 11.50–12.40 Siestarjärvi Lt. Lauri Pekuri MT-205 La-5❌
6.2.1944 11.50–12.40 Siestarjoki Ylik Eino Peltola MT-213 La-5❌
Suomalaislentäjät sekoilivat konetyyppien kanssa sille ne kävivät todellisuudessa ilmataisteluja 102 GIAP:n Airacobria vastaan. Molemmat osapuolet väittivät ampuneensa koneita alas 2 mutta tosiasiassa kumpikaan ei kärsinyt tappioita.
Tulos: 0/2
—----------------------------------
26.2.1944 14.00–14.10 Sepelevan majakka, Ylik O. Länsivaara MT-237 Pe-2 ❌
Itämeren Laivasto ei menettänyt tuona päivänä Pe-2 koneita. 13.ilma-armeija menetti tuona päivänä yhden Pe-2 koneen mutta Narvan suunnalla saksalaisia vastaan.
Tulos: 0/1
Vastaukset 49
Vanhimmat
6.maaliskuuta 1944
6.3.1944 iltapäivällä Luukkanen P Kilpisaari-Narvi 2 Pe-2 ❌ ja 1 La-5❌
6.3.1944 iltapäivällä Lehtovaara, Someri 1 Pe-2 ❌
6.3.1944 iltapäivällä Antti Tani Hamina 1 Pe-2 ❌
6.3.1944 17.10–17.25 Kotka Lt. Paavo Myllylä MT-216 Pe-2 ✔️
6.3.1944 17.10–17.40 Someri Kers. E. Lyly MT-229 La-5❌
6.3.1944 17.10–17.45 Haapasaari Antti Tani MT-237 La-5❌
6.3.1944 17.10–17.50 Hamina Urho Lehtovaara MT-235 La-5❌
6.3.1944 17.10–18.05 Sepalevan majakka Ltm. Ilmari Juutilainen MT-222 2 x Pe-2❌
6.3.1944 17.10–18.05 Ilmari Juutilainen MT-222 Jak-9❌
Itämeren Laivasto suoritti hyökkäyksiä Kotkan satama-alueille ja menetti Kotkan edustalla 2 Pe-2 pommikonetta lennolla klo 16-18 . Toisen ampui alas bf-109 kone ja toisen syyksi esitettiin ilmatorjuntaa. Todennäköisesti juuri Paavo Myllylä ampui yhden Pe-2 alas Kotkan edustalla. ✔️
Ilmari Juutilaisen väitteet Sepelevan majakalla ovat niin kaukana Kotkasta ettei ilmavoittoväitetteille löydy mitään perusteita. Koneet menetettiin Kotkan edustalla. Hävittäjäkoneita Itämeren Laivasto ei menettänyt.
Suomalaisten 12 ilmavoittoväitteistä vain 1 oli ilmavoitto.
Tulos:1/12
Pommikoneesta (Pe-2) joka ammuttiin ilmataistelussa saatiin 2 sotavankia: Vääpeli Varzinsky ja kersantti Pimenov. Heidän yksikkönsä 12 GBPAP, VVS KBF. Vangittiin Kotkan eteläpuolella. Tämäkin vahvistaa ettei Juutilainen ampunut pommikonetta alas.
Jos toisenkin pommikoneen olisi ampunut alas suomalaisten hävittäjäkone eikä ilmatorjunta olisi koneen lentäjä ollut joku muu kuin Juutilainen. Suomalaisilla oli yhteensä 7 pudotusväitettä Pe-2 pommikoneista mutta neuvostotappiot tuona päivänä olivat 2 Pe-2 konetta. Tämän toisen pudonneen Pe-2 koneen tapauksessa (ilmatorjunta?) ilmeisesti moni lentäjä esitti samaa konetta ilmavoittonsa perusteeksi. Vain Myllylän väite täsmää ajan ja paikan suhteen Itämeren Laivaston raportin kanssa. Molemmat koneet on menetetty Kotkan edustalla.
21.maaliskuuta 1944:
21.3.1944 09.10–10.10 Valkeasaari Hans Wind BW-355 Il-2 ✔️
21.3.1944 09.10–10.10 Valkeasaari Ylik Viljo Kauppinen BW-357 Il-2✔️
Itämeren Laivasto 7 GPShAP menetti 2 Il-2 konetta jotka eivät palanneet hyökkäyslennolta laivoja vastaan aamulla. Tällä perusteella Windin ja Kauppisen ilmavoittoväitteille on perusteet.
Tulos: 2/2
—-------------------------------------
25.maaliskuuta 1944:
25.3.1944 15.00–15.45 Oranienbaum Lt. Ilmari Juutilainen MT-243 La-5❌
Itämeren Laivasto ei menettänyt tällä suunnalla hävittäjiä. Se havainnoi kyllä Sepelevan majakan lähettyvillä bf-109 tiedustelulentoja.
Tulos: 0/1
—--------------------------------
2.huhtikuuta 1944:
2.4.1944 16.05–16.15 vänrikki Heimo Lampi BW-382 LaGG-3✔️
Itämeren Laivaston 11 IAP menetti tuohon aikaan tuolla suunnalla LaGG-3 hävittäjän ilmataistelussa. Tämä oli Hävittäjälentolaivue 24:n viimeinen Brewster-koneilla saavutettu ilmavoitto.
Tulos: 1/1
1 4.toukokuuta 1944
14.05.1944 11.15–11.20 Lempaalanjärvi Lt. Johannes Brotherus MT-246 La-5 ❌ tai ✔️
Hävittäjälentolaivue 24:n ensimmäinen ilmavoitto väite Bf-109 koneilla. Kyseisenä päivänä 13.ilma-armeija menetti yhden Airacobran Karjalan Kannaksella - ilmatorjunnan pudottamana. Koska koneen menetyksen ajankohta ei tiedossa ei Brotheruksen ilmavoittoväittettä (tunnistusvirhe) voida sen paremmin vahvistaa kuin kiistää.
Tulos:? /1
—---------------------------------
16.toukokuuta 1944:
16.5.1944 4.30–5.10 Kiuskeri Ylik. H. Leino MT-418 Boston ❌
Itämeren Laivasto ei lentänyt eikä menettänyt Boston pommikonetta tuona päivänä eikä muutakaan pommikonetta tällä suunnalla aamulla 16.5.44.
Tulos: 0/1
17.toukokuuta 1944:
17.5.44 Itämeren Laivaston hyökkäys Haminan satamaan johon osallistui 18 Pe-2 pommikonetta ja niitä saattoi 16 Jak-9 ja 14 La-5 hävittäjää.
17.5.1944 10.30–11.00 Hamina-Tammio Maj. Eino Luukkanen MT-417 Pe-2❌
17.5.1944 10.30–11.00 Koivuluoto ja Someri Lt. Paavo Myllylä MT-406 Pe-2 ❌ (tai ✔️) ja Jak-9❌
17.5.1944 10.30–11.10 Hamina Olli Puhakka MT-419 3 x Pe-2 ✔️(tod. näk 2?)
17.5.1944 10.30–11.10 Hamina Lt. Gen. Klaus Alakoski MT-425 Pe-2 ✔️ja Jak-9❌
17.5.1944 10.30–11.15 Hamina Ltm. Urho Lehtovaara MT-404 Pe-2 ✔️ (ehkä) ja Jak-9❌
Itämeren Laivasto menetti 4 Pe-2, konetta✔️ mutta ei hävittäjäkoneita. Koneet ammuttiin alas Kotkan alueella jolloin Puhakka (varmasti 1, ehkä 2), Alakoski(1) ja Lehtovaara(1) ovat vahvimmat ehdokkaat ilmavoittojen saajiksi.
Tulos: 4/10
Yhdestä alasammutusta pommikoneesta saatiin sotavanki. Hänen nimensä Mihail Zhigalov, sotilasarvo aliluutnantti. Vangittu Kuorsalossa, kaakkoon Haminasta 17.5.44.
Koneet menetetty Haminan, ei Kotkan alueella. Suomalaisilla oli 7 väitettä Pe-2 koneista ja 4 niistä vahvistuu neuvostodokumenteista. Sen sijaan kaikki 3 väitettä Jak-9 hävittäjistä kumoutuvat. Kuten edellisenä vuonna juuri väitteet hävittäjäkoneiden pudotuksista olivat kaikkein kyseenalaisimmat.
19.toukokuuta 1944:
19.5.44, Itämeren Laivasto hyökkää jälleen Kotkaan. Hyökkäykseen osallistuu 16 Pe-2 konetta ja niitä saattaa 18 Jak-9 ja 14 La-5 konetta. Ilmataisteluissa suomalaiset esittävät ampuneensa alas 3 Pe-2 ja 3 Jak-9 konetta.
Kohdealueella ilmatorjunta ampuu alas yhden Pe-2 koneen. Sitä seuranneessa ilmataistelussa suomalaiset ampuvat yhden Pe-2 koneen ja yhden Jak-9 hävittäjän.
19.5.1944 4.35–4.55 Lavansaari A Onni Paronen MT-414 Jak-9
19.5.1944 4.35–5.00 Ylik. Klaus Alakoski MT-416 Pe-2✔️
19.5.1944 4.35–5.10 Raukinsaari Lt. Paavo Myllylä MT-406 Pe-2✔️
19.5.1944 4.35–5.10 Lavansaari Lt. Paavo Myllylä MT-406 Jak-9
19.5.1944 4.35–5.35 Haapasaari Lt. A. Nuorala MT-428 Jak-9
19.5.1944 4.45–4.50 Someri Lutton. E. Enroth MT-415 Pe-2❌
Vaikka toisen pommikoneen menetyksen syyksi esitetty ilmatorjunta on koneen saatua it:stä osuman sen lopettanut joku lentäjistä (Myllylä tai Alakoski). Näin lentäjät olisivat ampuneet alas 2 Pe-2✔️ ja 1 Jak-9✔️ eli 3, ilmavoittoväitteitä heillä oli 6.
Tulos: 3/6
Hävittäjälentolaivue 30 saavutti 24.toukokuuta 1944 ilmavoiton kun Oiva Tuominen pudotti Itämeren Laivaston tiedustelurykmentin (15 ORAP) Pe-2 koneen Suomenlahdella.
Koneen miehistö:
I. A. Radchenko, aliluutnantti, lentäjä
D. V. Smirnov, aliluutnantti, suunnistaja
Kh. A. Azizov, kersantti, ampuja, radiomies
27.toukokuuta 1944
27.5.1944 06.40–07.20 Kasimovo-Perkjärvi Hans Wind MT-201 2 x La-5. ❌
13.Ilma-armeija kävi 4 ilmataistelua Kannaksella jossa se ei menettänyt hävittäjäkoneita. Windin ilmavoittoväitteet kumoutuvat.
Tulos: 0/2
—-------------------------------------
29.toukokuuta 1944:
29.5.1944 19.20–20.35 Kronstadt Lt. Erkki Nukarinen MT-241 La-5❌
29.5.1944, 19:20–20:35 Kronstadt, Ylik. Leo Ahokas, MT-201 La-5❌
Nukarinen ja Ahokas kävivät todellisuudessa ilmataistelua Itämeren Laivaston 11 IAP:n LaGG-3 koneita vastaan. Molemmat osapuolet väittivät ampuneensa alas 2 viholliskonetta. Todellisuudessa osapuolet eivät kärsineet tappioita.
Tulos: 0/2
—--------------------------------
30.toukokuuta 1944:
30.5.1944 08.55–10.15 Totleben Lt. Väinö Suhonen MT-229 La-5 ❌
Sen paremmin Itämeren Laivasto kuin Leningradin Ilmapuolustuksen yksiköt eivät kärsineet tappioita tuona aamuna ja tuolla suunnalla.
Tulos: 0/1
Kaikkiaan Hävittäjälentolaivue 24:n ja 34:n lentäjät esittivät 47 ilmavoittoväitettä joista 12 väitteelle löytyy perusteet neuvostotappioina ilmataistelussa.
12 alasammutusta pommikoneita (Pe-2) oli 7, maataistelukoneita (Il-2) ja hävittäjäkoneita 3. Kuten vuonna 1943 myös helmi-toukokuussa 1944 eniten ilmaa ilmavoittoväitteissä oli hävittäjäkoneista. Lentäjät esittivät 23 ilmavoittoväitettä hävittäjäkoneista mutta ampuivat alas mistä vain 3.
Hävittäjälentolaivue 34 esitti 20 ilmavoittoväitettä pommikoneista (joista 1 Boston) ja ampuivat alas 7 pommikonetta. Väitteistä 35% voitiin vahvistaa neuvostodokumenteista.
Kaikkiaan 1/4 suomalaisten ilmavoittoväitteistä oli todellisia Ilmavoittoja.
Suomalaiset menettivät talven ja kevään ilmataisteluissa 3 bf-109 konetta ja lentäjää (Mäittälä ja Peltola).
Dmitri Marchenkon tiivistelmä:
"In total, Finnish fighters from HleLv 24 and HleLv 34 claimed 47 enemy aircraft shot down in the winter and spring of 1944, of which 12 aircraft are confirmed by the USSR Air Force loss data: 7 Pe-2, 2 Il-2, 2 Yak-9, 1 LaGG-3. These successes were paid for by the loss of 3 Bf-109G in air battles. The ratio of successes to losses was 4 to 1 in favor of the Finnish fighters.
Fights between fighters during this period ended with the destruction of 3 Soviet fighters and 3 Finns' Bf-109Gx. The balance of losses was equal, probably for the first time in the war."
Ensimmäinen kerran sodan aikana hävittäjien välinen ilmataistelu päättyi tasapeliin. Molemmat menettivät 3 hävittäjäkonetta.
Illu-parka ei saanut yhtään ilmavoittoa talvella ja keväällä 1944 mutta Hasse sentään onnistui pudottamaan yhden maataistelukoneen.
Ei tullut Juutilaisella ilmavoittoa noista neljästä ilmavoittoväitteestä. Hänen saldo on siis 1.1.43-31.5.44 eli 17 kuukaudelta vain 2 varmennettu ilmavoitto 21 ilmavoittoväitteestä. Samaa tasoa kuin Brewster-laivueelta mutta selvästi huonompi kuin mersulaivueella keskimäärin. Nimittäin hävittäjälentolaivue 34:n lentäjät esittivät tuolla 17 kuukauden jaksolla kaikkiaan 167 ilmavoittoväitettä joista 53 eli 31,7 % oli vahvistettuja ilmavoittoja neuvostoliittolaisten arkistotietojen perusteella. Juutilaisen lukema oli 2/21 eli vain 9,5% hänen ilmavoittoväitteistään voidaan vahvistaa. Täysin selvä asia on että Juutilaisen ilmavoittoväitteet olivat epäilyttävämpiä kuin laivueen lentäjillä keskimäärin. Muilla lentäjillä oli 146 ilmavoittoväittettä joista 51 eli 34,9% voidaan vahvistaa.
Juutilaisen tulos oli itseasiassa 0/5 tammi-toukokuun 1944 ilmasodassa. Hänellä oli siten kaikkiaan 22 ilmavoittoväitettä 1.1.43-31.5.44 ja niistä vain 2 on voitu vahvistaa neuvostotappioista joita oli kaikkiaan 53 mersulaivuetta vastaan. Muut mersulaivueen lentäjät esittivät 145 ilmavoittoväitettä joista 51 eli 35,2% voidaan vahvistaa neuvostotappioista. Juutilaisen tulos 2/22 on vain 9,1%. Se menee jopa Brewster-laivueen keskitason alle.
Tammikuusta 1943 toukokuuhun 1944 Juutilainen esitti 23 ilmavoittoväitettä joista ilmavoittoja oli vain 2.
Kyllä Hannu Valtonen oli oikeilla jäljillä kun kirjoitti vuonna 1997 että tutkimusten edetessä suomalaisten lentäjien saavuttamat ilmavoitot jatkosodassa putoavat kolmasosaan siitä mitä esittivät ilmavoittoina. Tämä tarkoittaisi 500-550 todella saavutettua ilmavoittoa. Jatkosodan ensimmäiset 12 kuukautta vielä 50% väitteistä päivät mutta viimeiset reilut 2 vuotta keskimäärin enää noin 25% ilmavoittoväitteistä oli ilmavoittoja.
*****Penna Tervo *****
1941 suomalaiset saivat yli 30 helppoa ilmavoittoa ensimmäisinä viikkoina kun neuvostoliittolaiset lähettivät pommikoneita ilman hävittäjäsuojaa Suomen sisäosiin. Myöhämmät vaiheet jossa on ollut jo taisteluja hävittäjäkoneita vastaan on taas eri asia eikä jonkun yksittäisen Tiiksjärven perusteella (huhtikuu 1942) voida tehdä johtopäätöksiä.
Suomalaisilla 4 hävittäjälentolaivueella on Wikipedian sivustojen perusteella ollut 118+57+68+66 =309 ilmavoittoväitettä vuodelta 1941. Eräiden opusten perusteella ilmavoittoväitteitä olisi ollut kaikkiaan jonkin verran enemmän. Erään opuksen mukaan 358 ja sen lisäksi ilmatorjunta esitti pudottaneensa 376 konetta. Neuvostoliittolaiset lentomäärä kuitenkin jäivät rintaman yli ilmahavaintojen perusteella vain noin 12000 joten edes niinkin iso kuin 2%:n tappiotaso ei puoltaisi kuin alle 250 koneen menetystä.
Suomen ilmalentojen havaintojärjestelmä rekisteröi seuraavat neuvostoliittolaisten lentomäärät vuonna 1941:
kesäkuu....noin 1000
heinäkuu...noin 2100
elokuu.... noin 2400 (joista Karjalan Kannas 1300)
syyskuu... noin 2100
lokakuu... noin 1600
marraskuu... noin 1100
joulukuu.... noin 1300
Yhteensä noin 11600 neuvostoliittolaisten lentoa rintamalinjalla tai sen yli.
Vertailun vuoksi talvisodassa lentoja oli noin 100 000.
Neuvostoliittolaisten konetappiot (taistelutappiot) suomalaisia vastaan olivat vuonna 1941 korkeintaan 250 ja todennäköisemmin noin 200. Heidän lentomäärät jäivät vaatimattomalle tasolle. Esim 1,5%:n tappiotaso tarkoittaisi 180 koneen menetystä joka lukema voi ollakin hyvin lähellä sitä määrää jonka suomalaiset lentäjät ja suomalainen ilmatorjunta olisivat heille aiheuttaneet.
Vertailun vuoksi Luftwaffen lentäjillä oli lopulta alle 2500 ilmavoittoväitettä itärintamalta vuonna 1941. Koska kaikki eivät ole olleet edes ilmavoittoja on syytä epäillä saavuttivatko suomalaiset edes 5% siitä ilmavoittomäärästä kuin Jagdwaffe idässä vuonna 1941.
Talvisodassa NL lensi 100 000 lentoa ja menetti Geustin mukaan 900 konetta. Mutta tappioista jopa 70% johtui muista syistä kuin Suomen ilmavoimista tai ilmatorjunnasta. Geustin keräämän aineiston perusteella Suomen ilmatorjunta pudotti 119 konetta ja lentäjät 131. Yht siis 250 konetta oli suomalaisten pudottamia.
Vuonna 1941 Suomen suunnalla NL menetti suomalaisten pudottamina paljon vähemmän kuin 250 lensihän NL:n ilmavoimat vain 1/8 siitä lentomäärästä mitä talvisodassa.
Neuvostoliittolaisten lentomäärät Suomen ilmavalvonnan havaintojen perusteella talvella ja keväällä 1944 olivat:
tammikuu... 600
helmikuu...3512 (joista Etelä-Suomi 2500)
maaliskuu...2500
huhtikuu.....2100
toukokuu....2900
Lentomäärät jotka Suomen ilmavalvonnan havaitsi olivat noin 11600 eli lähes sama määrä mikä havaittiin kesä-joulukuussa 1944. Kaikkien rintamien ilmavoitot, myöd saksalaisten Etelä-Suomessa sekä ilmatorjunnan pudottama + lento-onnettomuudet huomioiden neuvostotappiot eivät ole olleet kuin muutamia kymmeniä koneita eli jotain luokkaa 0,3% sotalennoista.
Kannaksen taistelujen ensimmäisellä viikolla neuvostoliittolaisten lentomäärät yli rintamalinjan olivat noin 6000 ja tappiot ilmatorjunta +ilmataistelu +onnettomuudet 35 konetta. Siis 0,6% sotalennoista.
Korj kesä-joulukuussa 1941 neuvostoliittolaisten sotalennot Suomea vastaan 11600 eli sanat kuin tammi-toukokuussa 1944.
Kesä-joululuussa 1941 olivat varmasti suuremmat kuin 20-30 konetta (ilmataistelu+ilmatorjunta+sotalennoilla tapahtuneet onnettomuudet) mutta ne ovat olleet huomattavasti pienemmät kuin mitä talvisodassa suomalaiset it-joukot ja lentäjät ampuivat alas koneita (119+131=250). Todennäköisemmin kyse on ollut suotuisimmissa olosuhteissa 140-200 lentokoneen alasampumisista. Lentäjien osalta ilmavoitot ovat jääneet todennäköisemmin vain reiluun sataan. Lukema olisi jäänyt jopa sen alle ilman kesäkuun älyttömiä neuvostoliittolaisia pommituslentoja Sisä-Suomeen ilman hävittäjäsuojaa.
Edelleenkin etkö uskalla laittaa tietolähdettä!!!
Löytyy tiedot Itämeren Laivaston sotapäiväkirjoissa sekä 13.ilma-armeijan sekä Leningradin Ilmapuolustuksen raporteista. Vähissä oli suomalaisten ilmavoitot tuolla suunnalla alkuvuonna 1944.
Puna-armeijan ilmavoimat ilmoitti ampuneensa alas noin 400 suomalaista Brewster-hävittäjää. Siinä takuu luotettavalle lähteelle.
Carl Fredrik Geustin mukaan Suomi menetti jatkosodassa sotatoimissa 272 lentokonetta ja muilla tavoin lisäksi yli 250.
Ennen Kannaksen suurtaistelua esittivät suomalaiset lentäjät ampuneensa alas Kannaksen suunnalla 1.6-8.6.44 kaikkiaan 16 vihollisen hävittäjäkonetta. Väitteet esitti Hävittäjälentolaivue 24. Todellisuudessa neuvostoliittolaisten tappiot olivat vain yksi Airacobra 7.6.44. Suomalaiset itse menettivät kaksi Bf-109 G-2 hävittäjää ja yhden lentäjän (luutnantti Herrala kuoli 2.6.44 kun neuvostolentäjä ampui alas hänet koneineen).
Tuolla viikon jaksolla esim Hans Windin kaikki kolme ilmavoittoväitettä vihollishävittäjistä kumoutuvat. Ei se niin helppoa ollutkaan.
Tää karua on kertomaa...🙄
Suomen Sangarit gusetti.⚔️💪🦁🇫🇮🎃
Onneksi Saksan Stukat pelästi itsepäisyyden kesällä 1944.☠️⚡️⚡️✋️
Hävittäjälentolaivueet 24 ja 34 esittivät ampuneensa alas vuosina 1943-44 kaikkiaan 723 viholliskonetta. Todelliset ilmavoitot ovat tosiasiassa jääneet noilta vuosilta noin 160-165 pudotukseen. Siis 22-23% väitteistä oli todellisia ilmavoittoja.
Itämeren Laivasto menetti ilmataisteluissa suomalaisia vastaan vuonna 1943 kaikkiaan 60 konetta. NL kaikki yhtymät Kannaksella, Viipurinlahdella ja Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa vuonna 1944 tammi-toukokuussa 12 konetta, kesä-elokuussa noin 100 ja niistäkin 6 olisi ollut Hävittäjälentolaivue 26 vastaan.
Hävittäjälentolaivue 24 ja 34 olisivat saaneet 1943-44 ilmavoittoja vajaat 170.
Britannian Kuninkaallisten Ilmavoimien RAF:n hävittäjälentäjät esittivät ampuneensa ilmataisteluissa alas kesä-joulukuussa 1941 kaikkiaan 711 Luftwaffen hävittäjäkonetta. Tosiasiassa vastassa olleet kaksi Jagdgeschwaderia (JG2 ja JG26) menettivät vain 103 hävittäjäkonetta.
Ts brittien ilmavoittoväitteistä vain 1/7 löysi vastineensa vihollisen tappiodokumenteista. Tämä ilmavoittoväitteiden ja vihollisen todellisten tappioiden välinen kuilu on syvin juuri kun ilmasotaa käytyään vetten päällä ja usein syvällä vihollisen alueella.
8.toukokuuta 1944 ilmasotatoimet puuttuvat. Tässä tiedot.
Itämeren laivaston lentokoneet iskivät vihollisen aluksiin Kotkan satamassa. Ensimmäisen iskun tekivät 16 Pe-2-hävittäjää (nousu klo 6.42), joita suojasivat 17 Jak-9-hävittäjää 21. rykmentin joukosta ja 12 La-5-hävittäjää 4. rykmentin joukosta. Ilmatorjuntatykit tulittivat kohdetta ja vaurioittivat yhtä Pe-2, joka laskeutui Lavansaaren lentokentälle. Perääntymisen aikana ryhmää vastaan hyökkäsi 11 suomalaista hävittäjää (Itämeren Laivaston Kroniikan mukaan), ja taistelussa 21. rykmentin lentäjät väittivät ampuneensa alas kolme Me-109-hävittäjää ja kaksi FW-190-hävittäjää. Kaksi tämän rykmentin Jak-9-hävittäjää vaurioitui lievästi, ja toinen niistä laskeutui Lavensaaren lentokentälle. Tämän hyökkäyksen torjunnassa HleLv 34:n pilotit, mukaan lukien Suomen ässät nro 1 ja 3 esittivät 4 ilmavoittoväitettä:
8.5.1944 7.20–7.50 Luppi-Suursaari Ltm. Ilmari Juutilainen MT-418 Jak-9 ❌
8.5.1944 7.20–7.50 Luppi-Suursaari V;;s. Antti Tani MT-414 Jak-9 ❌
8.5.1944 7.20–7.50 Haapasaari V;;s. L. Aaltonen MT-423 Jak-9 ❌
8.5.1944 7.25–7.50 Someri-Suursaari majuri Eino Luukkanen MT-417 Pe-2 ❌
Todellisuudessa suomalaiset hävittäjät eivät kuitenkaan saavuttaneet voittoja, kuten eivät myöskäön Itämeren laivaston ilmavoimien hävittäjät.
Myöhemmin samana päivänä 11 Pe-2 konetta lisää hyökkäsi Kotkaan (nousu klo 11.59) vaikuttavan suojan alla, johon kuului 14 Jak-9 ja 16 La-5:tä. Jälleen kerran vetäytyessään kohteesta suomalaiset hävittäjät yrittivät hyökätä Peshkojen kimppuun, mutta saattue ajoi ne pois; tässä kohtaamisessa ei saavutettu voittoja.
Luukkasen väite Pe-2 koneesta kumoutuu ja lentäjien 3 väitettä Jak-9 koneista johti vain 2 lievään vaurioittamiseen joista toisessa tapauksessa Jak-9 teki laskun Lavansaareen lentokentälle. Pe-2 koneen vaurioittamisen aiheutti ilmatorjunta.
Vaikuttaa siltä että Juutilainen tai Tani vaurioittivat yhtä Jak-9 hävittäjää ja Aaltonen lievästi toista. Ilmavoittoväitteet eivät tällä kertaa olleet täysin fiktiivistä mutta lentäjät tekivät liian nopeat oletukset että koneet olisivat pudonneet.
Hävittäjälentolaivue 34 esitti tammi-toukokuussa 1944 ampuneensa alas:
-19 Pe-2 pommikonetta
- 1 Boston pommikoneen
- 7 La-5 hävittäjää
- 11 Jak-9 hävittäjää
Todelliset pudotukset laivueella olivat:
-7 Pe-2
- 2 Jak-9
Kun pommikoneiden väitteistä 35 % piti paikkansa oli hävittäjäkoneväitteistä vastaava tulos vain 11%. Mm kaikki 7 väitettä La-5 koneista kumoutuvat.
Neukkujen johtavalla ässällä Ivan Kozdehubilla oli väitetty olevan 64 ilmavoittoa! Hannu Valtosen tutkimusten perusteella neukuilla piti keskimäärin 1 voitto väitetyistä 16:sta!
Tästä voisi päätellä, että iivanalla oli todellisuudessa vain 4 oikeata ilmavoittoa!
Hehehe taas syöttää pöhveIi samaa valettaan😁
PöhveII on homosteIun asiantuntija, senhän toki kaikki myöntävät, mutta Hannu Valtonen ei ole tutkinut Ivan Kozdehubin pudotusväitteitä, kuten homoilun erikoismies pöhveIi väittää😂
Tunnut taas keskittyvän enemmän henkilöön kuin itse asiaan?
Lisäksi esität lennokkaita väitteitä ilman että tunnet tai olet edes koskaan tavannut kohdehenkilöä!
Aika ala-arvoista, rikollista ja raukkamasista käytöstä!
Hävittäjälentolaivue 24 esitti kaikkiaan 11 ilmavoittoväitettä tammi-toukokuussa 1944. Niistä 3 voidaan vahvistaa ilmavoitoksi. Tulos siis 3/11 eli noin 27%.
-Il-2: 2/2
-hävittäjäkoneet: 1/7
-muut koneet: 0/2.
Kaikki ilmavoitot saavutettu Brewster-koneilla. Laivue ei menettänyt tällä jaksolla sotalennoilla yhtään hävittäjäkonetta. Kuten mersulaivueella myös HävLeLv 24:llä suurin liioittelu ilmavoitoissa tapahtui neuvostoliittolaisten hävittäjäkoneista.
5 July 1943 – 8 July 1943 Soviet Air Force: 2. VA and 16. VA
During the Battle of Kursk, the Soviet 2. VA unit claimed 487 aircraft from Fliegerkorps VIII were shot down. German records show 41 losses.
According to the Generalquartiemeister der Luftwaffe, 58 aircraft were lost to all causes, including those from flak and accidents. The 16. VA unit claimed 391 against Luftflotte 6. German records show 39 losses.
The Soviet Union claimed that they destroyed a total of 878 German aircraft; this is significantly more airplanes than the Luftwaffe had in the air.
Luftwaffe records show that there were 97 losses from all causes, including those from flak and accidents. Losses due to Soviet fighter pilots were 80. The Soviet Union overclaimed by more than 750 percent.
Ilmavoitot
Täältä löytyy tietoa googlaamalla englanninkjelellä!!
Confirmation and overclaiming of aerial victories
On ilmennyt, että toisen maailmansodan kaikkien osapuolten ilmavoittoväitteissä oli eniten ”ilmaa” eli toivorikasta liioittelua!
Lentäjä lensi sotalennot ja teki niistä kustakin kertomukset, jotka joku vahvisti. Jos joku väitetty ”pudotus” ei oikeasti sitten pudonnutkaan niin se oli mitä tavallisin tapahtuma ilmasodassa!
Jopa niin tavallinen, että punalentäjillä keskimäärin toteutumisaste oli 1/16!
Tarkkispoika on taas tänä aamuna keksinyt aivan ”uutena asiana” sen, että kaikkien maiden pudotusväitteissä on ilmaa?! Onhan se toki yllätys, että keksii saman asian joka päivä vuodesta toiseen:-D
Yleisellä tasolla siis myönnät että ilmasodassa liioiteltiin viholliselle aiheutettua tappioita. Kun tulee vastaan suomalaisten esittämät ilmavoittoväitteet et pysty muuta kuin änkyttämään neuvostoliittolaisten ilmavoittoliioitteluista. Ilmeisesti sinulle on kiusallista juuri se että uskoit vuosikymmenet kaikki ne tarinat suomalaisten "valtavista ilmavoittomääristä". Tosiasiassa jatkosodan suomalaisista ilmavoittomääristä voidaan huoletta vähentää yli 65% ennen kuin aletaan lähestymään heidän todellisia ilmavoittomääriä. Suurinta liioittelu oli juuri 1943-44 kun sota alkoi kääntyä Saksalle tappiolliseksi. Eräät pahimmat ilmavoittojen liioittelivat löytyivät mannerheimristin ritareista. Juutilaisen ja Hans Windin todelliset ilmavoitot eivät ole olleet edes 1/3 heidän väitteistään joten kumpikaan ei olisi edes ansainnut mitään ritarin arvoa tuolla 30 pudotuksen kriteerillä.
"Jopa niin tavallinen, että punalentäjillä keskimäärin toteutumisaste oli 1/16!"
Hehehehe pöhveII on tokim homosteIun asiantuntija, sitähän ei kukaan kiistä, mutta kaiken muun sitten keksiikin itse😂
Eli kun et menesty väittelyssä niin siirryt mutapainiin vaikka itse olet juuri se homppeli?
Hehehe enhän minä mitään väitellyt, kerroinpahan vain missä sinä olet asiantuntija😁
” Yleisellä tasolla siis myönnät että ilmasodassa liioiteltiin viholliselle aiheutettua tappioita. ”
En minä mitään ”myöntele” vaan sen sijaan TOTEAN sen yleisesti todetunb faktan, että kaikkien maiden väitetyt pudotusluvut olivat optimistia ja usein moninkertaisia verrattuna todellisiin tappioihin! Tämä koski kaikkia ilmasodan osapuolia!
”Kun tulee vastaan suomalaisten esittämät ilmavoittoväitteet et pysty muuta kuin änkyttämään neuvostoliittolaisten ilmavoittoliioitteluista. ”
Eli toimin täsmälleen KUTEN SINÄ ITSE. Et puhu venäläisten liioitteluista vaan VAIN suomalaisten!
”Ilmeisesti sinulle on kiusallista juuri se että uskoit vuosikymmenet kaikki ne tarinat suomalaisten "valtavista ilmavoittomääristä". ”
Ei yhtään sen kiusallisempia kuin omat liioittelusi!
Hyvä esimerkki liioittelusta on vuonna 1942 Tiiksjärvellä tapahtunut ilmataistelu, joka on siitä harvinainen, että siitä on tarkat tiedot taistelun MOLEMPIEN OSAPUOLTEN OSALTA!
Avoit vapaasti iktse todeta sen, että molemmat osapuolet liioittelivat ja venäläinen osapuoli teki sitä meikälläisiä ENEMMÄN!
Tiiksjärvi 6.4.1942
Hyvänä esimerkkinä punalentäjien (ja osin suomalaistenkin) 'ilmavoitoista' kerrataan vielä Tiiksjärven ilmataistelu:
Hyvä esimerkki ilmataistelun havaintojen sekavuudesta on 6.4.1942 Tiiksjärvellä käyty ilmataistelu. Siinä Neuvostoliitto lähetti saattohävittäjillä varustetun pommikoneryhmän pommittamaan Suomen asemia ja niitä torjumaan nousi joukko suomalaisia hävittäjiä. Tästä yksittäisestä taistelusta löytyy tiedot molemmilta osapuolilta, mikä lienee harvinaista.
Seuraavassa taistelu pähkinänkuoressa:
Vahvuudet
Neuvostoliiton lento-osasto:
7 kpl SB, 7 kpl PE-2 10 kpl Hurricane ja 2 kpl Lagg-3 hävittäjiä
Suomalaisten käsitys eli havainto:
7 kpl DB-3, 7 kpl PE-2 18 kpl Hurricane ja Lagg-3 hävittäjiä
Suomalainen lento-osasto
8 kpl Brewster-hävittäjiä
Venäläisten käsitys eli havainto
9 kpl Brewstereitä
Ilmataistelun tappiot:
Neuvostoliiton lento-osasto (todelliset):
1 kpl SB, 6 kpl Hurricane
Suomalaisten väittämät ilmavoitot:
2 kpl DB-3 ja 12 kpl Hurricane
Suomen lento-osasto (todelliset):
- (ei tappioita)
Venäläisten väittämät ilmavoitot:
7 kpl Brewsteria ilmassa, 4 kpl Brewsteria maassa
Hyökänneestä joukosta luutnantti V.I.Salomatin ilmoitti tuhonneensa 5 kpl Brewstereita ja hän sai 22.2.1943 Neuvostoliiton Sankarin arvon.
Tiedot: Suomen Ilmailuhistoriallinen lehti 4/1997
Juuri ennen Kannaksen suurtaistelua kävi Hävittäjälentolaivue 24 ilmataisteluja 2.-8.6.44. Se väitti ampuneensa alas 16 konetta ja menetti itse 2 konetta ja yhden lentäjän. Neuvostotappiot: 1 Airacobra. Kone lentäjineen (aliluutnantti Gavrilov, 196 IAP) ammuttu alas 7.6.44 ja ilmavoiton sai joko Sarjamo tai Tapio Järvi. Vastaavasti suomalaiset menettivät Viljo Kauppisen koneen. Kauppinen väitti törmänneensä Airacobraan mutta menetys taisi sittenkin johtua neuvostokoneen tulituksesta.
JOS KYSEESSÄ ON ”VENÄJÄN TILTUN ”IKIOMA TARKISTUS” NIIN KUKAAN SU7OMESSA EI PANE SILLE ARVOA!
Joku Geust kelpaisi tarkastajana, mutta EI SUINKAAN VENÄJÄN TROLLI, JONKA ”TOTUUDEN RAKKAUS” ON LEGENDAARINEN!
Toisen maailmansodan ilmasodassa liioittelu (engl. overclaiming) oli täysin yleismaailmallinen ilmiö, joka koski kaikkia sodan osapuolia. Kyse ei yleensä ollut tietoisesta valehtelusta, vaan ilmataistelun luonteesta: kun useampi lentäjä ampui samaa kohdetta, joka lopulta syöksyi savuttaen pilveen, jokainen saattoi luulla hyvässä uskossa pudottaneensa koneen yksin.
Sodan jälkeen tehdyissä arkistovertailuissa (jossa verrattiin esitettyjä väitteitä vastustajan todellisiin konetappioihin) on paljastunut, mitkä maat ja osapuolet kuorruttivat tilastojaan kaikkein rajuimmin.
Eniten liioitelleet osapuolet
Historiantutkimuksen valossa kaksi maata erottuu ilmoitusten massiivisessa mittakaavassa ylitse muiden: Japani ja Neuvostoliitto. Myös pommikoneiden konekiväärimiehet (erityisesti yhdysvaltalaiset) tekivät poikkeuksellisen suuria virheitä.
1. Japani (Äärimmäisin liioittelu)
Sodan loppuvaiheessa erityisesti keisarillisen Japanin laivaston ja armeijan ilmavoimien väitteet muuttuivat, historioitsijoiden sanoin, suorastaan "fantasiaksi".
Esimerkki: Formosan (Taiwanin) ilmataisteluissa lokakuussa 1944 japanilaiset lentäjät ilmoittivat upottaneensa tai vaurioittaneensa vakavasti peräti 11 yhdysvaltalaista lentotukialusta ja kymmeniä muita sotalaivoja. Todellisuudessa yhtäkään amerikkalaista tukialusta ei upotettu, ja vain kaksi risteilijää vaurioitui pahoin.
Ilmavoitoissa Japanin loppusodan tilastot kerrottiin rutiininomaisesti 5- tai jopa 10-kertaisiksi verrattuna amerikkalaisten todellisiin menetyksiin, koska kokemattomat korvaavat lentäjät eivät kyenneet arvioimaan osumiaan ja propaganda vaati voittoja.
2. Neuvostoliitto (VVS)
Neuvostoliiton ilmavoimien pudotusväitteet olivat läpi sodan erittäin korkeita ja sisälsivät valtavasti päällekkäisyyksiä, osittain poliittisen paineen ja byrokratian vuoksi.
Esimerkki: Kurskin taistelussa (1943) neuvostoliittolainen 2. ilma-armeija väitti pudottaneensa 487 saksalaista lentokonetta. Saksalaisten omat tarkat tappiokirjanpidot osoittivat todelliseksi menetykseksi vain 41–58 konetta. Liioittelukerroin oli siis lähes 10-kertainen.
Koko itärintaman mittakaavassa Neuvostoliiton väitteet olivat tyypillisesti 3–5-kertaisia todellisuuteen nähden.
3. Pommikoneiden ampujat (Erityismaininta)
Kaikkien maiden pommikoneiden (erityisesti Yhdysvaltain USAAF:n B-17 "Lentävä linnoitus" -koneiden) ampujien väitteet olivat massiivisen liioiteltuja.
Kun suuri pommikone-osasto joutui saksalaishävittäjien hyökkäyksen kohteeksi, kymmenet eri ampujat tulittivat samaa saksalaista konetta. Kun tuo yksi kone syöksyi alas, 15 eri ampujaa saattoi vilpittömästi raportoida "varmasta pudotuksesta".
Ensimmäisellä Schweinfurt-Regensburg-pommitusretkellä (1943) amerikkalaiset ampujat väittivät pudottaneensa 288 saksalaishävittäjää. Saksan Luftwaffen todelliset tappiot olivat vain 25–27 konetta.
Nyrkkisääntö historioitsijoille: Kun tutkitaan toisen maailmansodan ilmasotaa, nykyiset historioitsijat eivät koskaan käytä tilastoissa lentäjien tekemiä "ilmavoittoyhteenlaskuja". Ainoa luotettava tapa tietää todellisuus on katsoa, mitä vastapuolen tappiokirjanpitoon (menetetyt miehet ja koneet) on merkitty.