Olen todella huono arvioimaan omaa osaamistani ja aika itse kriittinen. Viitsisitkö kukaan antaa pientä palautetta jostakin jota suhaisin:
raukkamainen hassu nainen
turhanlainen, suomalainen
vääränlainen, karjalainen
kyvykäs vahva mies
rikas, itsekäs
opas, seksikäs
erittäin älykäs ihminen ei turhaudu toisen tietämättömyydestä.
tunnen itseni usein tyhmäksi hänen läheisyydessään. aistimani ärsyytyminen on merkki siitä, että yliarvioin usein kunnioittamani ihmisen älykkyyden.
tiedon määrä ei korreloi suoraan älykkyyden kanssa. tiedän vähemmän, mutta olenko huomattavasti vähä älyisempi? olen. tämä heijastuu verbaalisena kankeutena. hermostuneisuutena, joka juontaa epävarmuudesta oman ymmärtämättömyyden edessä. esitän muille tyhmempää. esitän itselleni älykkäämpää. todellisuudessa olen hyvin keskiverto. minulla on keskiverto sanavarasto, mutta vaikeuteni sanallisen itseilmaisun kanssa saavat minut ehkä usein vaikuttamaan typerämmältä. minun täytyy usein muistuttaa itseänikin, että takelteluni ei merkitse sitä, että ajatuksen kulkuni tahmaisi. vaikeus on täysin artikulaation tasolla. eikä syy ole täysin ehkä siinäkään. pelkään epäonnistumista. tämän takia pyrin olemaan hiljaa, mikäli en ole täysin varma mielipiteeni ’oikeaoppisuudesta’ vox populin edessä (lol en saa päähän sanaaa), tai mikäli tarkoitukseni ei ole toimia narrina, ja hakea hyväksyntää sitä kautta. ruoskin ehkä itseäni hieman liian ankarasti. tarkoitukseni ei ole aina itsehyväisesti kerjätä hyväksyntää. nautin vilpittömästi toisten viihdyttämisestä, tai ilahduttamisesta jollakin tavalla. nautin siitä niin paljon, että joskus tarjoan sitä ihmisille, jotka eivät sitä ansaitse. tässä kohtaa motiivi siirtyy oman hyödyn ja hyväksynnän tavoitteluun.
epävarmuus paistaa läpi kaikesta mitän sanon, teen ja ajattelen. se inspiroi kaikkea mitä tunnen ja tuotan.
raukkamainen hassu nainen
turhanlainen, suomalainen
vääränlainen, karjalainen
kyvykäs vahva mies
rikas, itsekäs
opas, seksikäs
erittäin älykäs ihminen ei turhaudu toisen tietämättömyydestä.
tunnen itseni usein tyhmäksi hänen läheisyydessään. aistimani ärsyytyminen on merkki siitä, että yliarvioin usein kunnioittamani ihmisen älykkyyden.
tiedon määrä ei korreloi suoraan älykkyyden kanssa. tiedän vähemmän, mutta olenko huomattavasti vähä älyisempi? olen. tämä heijastuu verbaalisena kankeutena. hermostuneisuutena, joka juontaa epävarmuudesta oman ymmärtämättömyyden edessä. esitän muille tyhmempää. esitän itselleni älykkäämpää. todellisuudessa olen hyvin keskiverto. minulla on keskiverto sanavarasto, mutta vaikeuteni sanallisen itseilmaisun kanssa saavat minut ehkä usein vaikuttamaan typerämmältä. minun täytyy usein muistuttaa itseänikin, että takelteluni ei merkitse sitä, että ajatuksen kulkuni tahmaisi. vaikeus on täysin artikulaation tasolla. eikä syy ole täysin ehkä siinäkään. pelkään epäonnistumista. tämän takia pyrin olemaan hiljaa, mikäli en ole täysin varma mielipiteeni ’oikeaoppisuudesta’ vox populin edessä (lol en saa päähän sanaaa), tai mikäli tarkoitukseni ei ole toimia narrina, ja hakea hyväksyntää sitä kautta. ruoskin ehkä itseäni hieman liian ankarasti. tarkoitukseni ei ole aina itsehyväisesti kerjätä hyväksyntää. nautin vilpittömästi toisten viihdyttämisestä, tai ilahduttamisesta jollakin tavalla. nautin siitä niin paljon, että joskus tarjoan sitä ihmisille, jotka eivät sitä ansaitse. tässä kohtaa motiivi siirtyy oman hyödyn ja hyväksynnän tavoitteluun.
epävarmuus paistaa läpi kaikesta mitän sanon, teen ja ajattelen. se inspiroi kaikkea mitä tunnen ja tuotan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kirjoitit sellaista ajatustenvirtaa. Sitähän se on.
Epävarmuus ja se, mitä muut ajattelee, paistaa läpi.
Rohkeutta olla oma itsesi.
Siinä on sama pelko kuin itsellänikin.
Paljastua.
Asettua alttiiksi.
Tulee mieleen sana alemmuudentunto. Sitä kannattaisi jotenkin työstää itsessään, että voisi lopettaa haitallisen vertailun muihin.
Jokainen on kuitenkin ihan ainutlaatuinen. Ei ole toista samanlaista kuin sinä.