Vaikka ev.-lut. kirkon jäsenosuus Helsingissä on alle 45 prosenttia, suurin osa kouluista antaa yhä liittää koulupäiviin ev.-lut. kirkon koulujumalanpalveluksia, vaikka se aiheuttaa ylimääräistä työtä, koska niiden ajalle pitää järjestää katsomuksellisesti sitoutumatonta ohjelmaa.
Kaikille yhteisen kevätjuhlan ja joulujuhlan lisäksi opettajakunnan pitää järjestää toinen tunnustukseton keväinen tilaisuus ja jouluinen tilaisuus. Siis kaksi keväistä tilaisuutta sen vuoksi, että kirkko saa liitettyä jumalanpalveluksensa eli ”kevätkirkon” koulupäivään toukokuussa. Ja kaksi jouluista tilaisuutta sen vuoksi, että kirkko saa liitettyä jumalanpalveluksensa eli ”joulukirkon” koulupäivään joulukuussa.
Olin tällä viikolla yhteydessä 19 peruskouluun Helsingissä. Katsomusaineiden osittaista yhteisopetusta koskevan tiedustelun lisäksi kysyin myös uskonnollisista tilaisuuksista. Etukäteen ajattelin, että olisiko näistä ”kirkottamisista” jo luovuttu. Valitettavasti olin liian toiveikas.
Kahdeksassa koulussa oli sekä joulukirkko että kevät- tai pääsiäiskirkko.
Kuudessa koulussa ”kirkkokäyntejä” oli vähennetty, mutta jäljellä oli joulukirkko, ja yhdellä koululla marraskuussa uskonnollinen tilaisuus.
Vain kahdessa peruskoulussa oli koulujumalanpalveluksista luovuttu kokonaan.
Kaksi muuta koulua kertoi, että koulujumalanpalvelusta ei ole, mutta uskonnon tunnilla on kirkollinen hartaus- ja laulutilaisuus (mikä ei ole uskonnon ops:n mukainen menettely).
Yllättävän sitkeästi näitä koulujumalanpalveluksia koulupäivään yhä istutetaan, vaikka mikään puolue kuntavaaliohjelmissaan ei niitä vaadi. Esimerkiksi kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset korostavat vain suvivirren laulamista kevätjuhlassa ja joulukuvaelmaa koulun yhteisissä juhlissa. Vastaavaa kristillisten perinteiden huomioimista kevät- ja joulujuhlassa vaati myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.
Jumalanpalvelusten puolesta esiintymistä vältellään, koska arvellaan, että kansan enemmistö ei niitä enää kannata. Kirkon Gallup Ecclesiastican mukaan koko väestöstä enää 45 prosenttia suhtautui myönteisesti seurakunnan päivänavauksiin, ja 30- ja 40-vuotiaiden ikäluokissa suhtautuminen oli selvästi kielteisempää. Jumalanpalveluksista ei kysytty tai tietoa ei julkaistu.
Samaan aikaan kirkon toimintakertomuksesta ilmenee, että 97 prosenttia seurakunnista yhä järjestää koulujumalanpalveluksia.
Suvivirren suosiolla melskaavat poliitikot vaikenevat jumalanpalveluksista ”kel onni on, se onnen kätkeköön” -opin hengessä. Parempi vaieta asiasta, kun pullat ovat yhä hyvin uunissa. Vai ovatko ne jo hieman mustuneita.
Esa Ylikoski
Kaikille yhteisen kevätjuhlan ja joulujuhlan lisäksi opettajakunnan pitää järjestää toinen tunnustukseton keväinen tilaisuus ja jouluinen tilaisuus. Siis kaksi keväistä tilaisuutta sen vuoksi, että kirkko saa liitettyä jumalanpalveluksensa eli ”kevätkirkon” koulupäivään toukokuussa. Ja kaksi jouluista tilaisuutta sen vuoksi, että kirkko saa liitettyä jumalanpalveluksensa eli ”joulukirkon” koulupäivään joulukuussa.
Olin tällä viikolla yhteydessä 19 peruskouluun Helsingissä. Katsomusaineiden osittaista yhteisopetusta koskevan tiedustelun lisäksi kysyin myös uskonnollisista tilaisuuksista. Etukäteen ajattelin, että olisiko näistä ”kirkottamisista” jo luovuttu. Valitettavasti olin liian toiveikas.
Kahdeksassa koulussa oli sekä joulukirkko että kevät- tai pääsiäiskirkko.
Kuudessa koulussa ”kirkkokäyntejä” oli vähennetty, mutta jäljellä oli joulukirkko, ja yhdellä koululla marraskuussa uskonnollinen tilaisuus.
Vain kahdessa peruskoulussa oli koulujumalanpalveluksista luovuttu kokonaan.
Kaksi muuta koulua kertoi, että koulujumalanpalvelusta ei ole, mutta uskonnon tunnilla on kirkollinen hartaus- ja laulutilaisuus (mikä ei ole uskonnon ops:n mukainen menettely).
Yllättävän sitkeästi näitä koulujumalanpalveluksia koulupäivään yhä istutetaan, vaikka mikään puolue kuntavaaliohjelmissaan ei niitä vaadi. Esimerkiksi kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset korostavat vain suvivirren laulamista kevätjuhlassa ja joulukuvaelmaa koulun yhteisissä juhlissa. Vastaavaa kristillisten perinteiden huomioimista kevät- ja joulujuhlassa vaati myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.
Jumalanpalvelusten puolesta esiintymistä vältellään, koska arvellaan, että kansan enemmistö ei niitä enää kannata. Kirkon Gallup Ecclesiastican mukaan koko väestöstä enää 45 prosenttia suhtautui myönteisesti seurakunnan päivänavauksiin, ja 30- ja 40-vuotiaiden ikäluokissa suhtautuminen oli selvästi kielteisempää. Jumalanpalveluksista ei kysytty tai tietoa ei julkaistu.
Samaan aikaan kirkon toimintakertomuksesta ilmenee, että 97 prosenttia seurakunnista yhä järjestää koulujumalanpalveluksia.
Suvivirren suosiolla melskaavat poliitikot vaikenevat jumalanpalveluksista ”kel onni on, se onnen kätkeköön” -opin hengessä. Parempi vaieta asiasta, kun pullat ovat yhä hyvin uunissa. Vai ovatko ne jo hieman mustuneita.
Esa Ylikoski
Vastaukset 44
Vanhimmat
Nyt on tehty työtä.
Miten lie muualla?
Ei ainakaan paremmin?
Tekis mieli kysyy, mitäs luulisit.
No sehän hyvä. Vapaan ajattelun eräs periaate, että kaikki kukat saa kukkia.
Periaate on käsittetty väärin.
Ei verorahoilla saa opettaa mitä tahansa huuhaata lapsille.
Kukat saa sitten kukkia omassa puutarhassa ja niitä saa siellä jokainen lannoittaa miten haluaa. Kunhan ei riko lakia.
Tuo 45 % siis koko väestöstä. Mikähän lienee osuus peruskoululaisista?
Sitä suurempi, koska osa kirkosta eronneista on unohtanut erottaa lapsensa.
Ei välttämättä. Helsingissä on paljon maahanmuuttajataustaisia, heillä puolestaan keskimäärin enemmän lapsia.
Kirkko ja kirkolliset koittavat kätkeä julkisuudelta tämän onnensa.
Muutos voi tapahtua oppilas kerrallaan tai kunta kerrallaan -- mutta myös koulu kerrallaan. Kun nyt on malli siitä, ettei mikään pakko ole jumalanpalveluksia järjestää, se malli tulee ainakin tietoo sitä mukaa kun opettajat keskustelevat keskenään tai vaihtavat koulua.
.....ja yhdellä koululla marraskuussa uskonnollinen tilaisuus...
Eikö tämän koulun rehtori riko lakia? Saisiko hänet vastuuseen tästä?
Ei, kun Suomessa ei ole muuria kirkon ja valtion välillä. Ohje on selkeä: koulu voi tietyin ehdoin järjestää jumalanpalveluksia yms, mutta ei ole pakko.
Tämä perustuslakivaliokunnan interventio rikkoo perusopetus- ja varhaiskasvatuslakia sekä opetussuunnitelman ja varhaiskasvatuksen perusteita. PeV on hyväksynyt ne lait. Paradoksi.
.....Samaan aikaan kirkon toimintakertomuksesta ilmenee, että 97 prosenttia seurakunnista yhä järjestää koulujumalanpalveluksia....
Voiko tämä pitää paikkansa? Aivan käsittämätöntä sivistyneessä Suomessa ja myös verorahojen hukkaamista sekä kunnan että seurakunnan puolella.
Trumpin hallinto on esimerkkejä siitä mihin uskonnon edistäminen johtaa. Tuntuu romahtavat koko yhteiskunta, kun Raamattu vyöhykkeen kouluttamat neropatit johtavat jumalan opeilla yhteiskuntaa välillä rukoillen kuvitteellista hahmoa.
Ei lasketa Suomea vastaavaan tilanteeseen.
......Vastaavaa kristillisten perinteiden huomioimista kevät- ja joulujuhlassa vaati myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen....
Kannattaako Kurvinen tulevaisuudessa myös kaikkien kasvavien uskontojen perinteiden huomioimista kouluissa? Siinäpä onkin sitten hallinnointia kunnille.
Persut, jotka haluavat Trumppilaista mallia Suomeen uskonnon kera, on ymmärrettävää. Toivottavasti Persujen valta hiipuu pikkuhiljaa .
......Olin tällä viikolla yhteydessä 19 peruskouluun Helsingissä. ..
Saisiko tämän listan jakeluun?
Rohkeutta reksille.
Sitkessä kuin pska Junttilan talon seinässä.
Vähentynyt yhteen monessa koulussa.
VAIN LAPSILLE.
Joten työmaata piisaa. Liity jäseneksi vapaa-ajattelijat.fi
Kiitettävä kartoitus. Tilannekuva on tämä.
97 % seurakunnista! Kuinka kauan vielä??!
Mitään kamalaa ei ole tapahtunut, vaikka koulu ei ole jumissa "jumiksiin".
Eli aivan mainiosti voi olla ilman. Ei vieroitusoireita.
Kirkkojumalanpalveluksista keväällä on lonessa luovuttu.
pois sitouttamattomuuden tieltä.
Yhteisen kevätjuhlan Suvivirsi on toinen juttu.
Lieneekö edustava otos?
Kevätkirkkoilu joutaa pois. Kevät kuuluu kaikille.
Joka puolella näköjään yhä viipyilee.
Eikö edes Helsingissä ole vieläkään...
Tilannekuvaa kannattaa tosiaankin tarkentaa joka paikassa.
Kirkko jyklää yhä vanhasta muistista.
Asiallaisat kartoitusta. Tilannekuva. Tuossa siis noin 1/4 kouluista
Oho! Tähän pitää saada muutos.
No johan nyt on pentele!
Kirkolla kummallinen ote rehtoreihin. Ku ennenkin.
Vähenemään päin!
Karsimisiin.
Jumalan palvelut pois ja tilalle Putinin palvonta.
Putin palvoo, tai ainakin välttää palvovansa, itsekin kristinuskon jumalaa. Tosin ristissä on pari poikkipuuta enemmän mutta saman teeman variaatio kuitenkin.
Rohkeasti vaan uuteen.