Pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli on sellainen, jossa päävastuu on valtiolla. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää korkeaa työllisyyttä ja tuottavuutta. Suuri työttömyys on suureksi haitaksi.
Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti ja järjestelmän painopiste on tulonsiirroissa. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin periaate perustuu yksittäisen henkilön oikeuteen saada julkisia palveluja, jotka ovat kollektiivisesti rahoitettu verovaroin. Julkiset palvelut, kuten esim. koulut, terveydenhoito, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, sosiaalipalvelut jne., ovat esimerkkejä tällaisista palveluista, joita kansalaisille tarjotaan. Myös teiden ylläpito rahoitetaan verovaroista.
Työttömyys, veronkierto, halpatyövoima jne. ovat mm. sellaisia asioita, jotka heikentävät valtion taloutta ja kykyä ylläpitää hyvinvointivaltiota. Muitakin asiaan vaikuttavia seikkoja on toki sitten myös.
Halpatyövoiman suhteen voittaja on yritys. Kun yrityksen palkkakulut pienenevät, niin voitot paranevat. Häviäjän roolissa ovat sitten veronmaksajat ja valtio. Valtio saa vähemmän verotuloja pienemmistä palkoista. Usein käy myös niin, että pienipalkkainen joutuu palkan päälle hakemaan tukia tullakseen toimeen. Silloin veronmaksajien maksamia varoja kuluu tukien maksamiseen. Tällöin veronmaksajat osallistuvat tavallaan palkanmaksuun.
Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti ja järjestelmän painopiste on tulonsiirroissa. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin periaate perustuu yksittäisen henkilön oikeuteen saada julkisia palveluja, jotka ovat kollektiivisesti rahoitettu verovaroin. Julkiset palvelut, kuten esim. koulut, terveydenhoito, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, sosiaalipalvelut jne., ovat esimerkkejä tällaisista palveluista, joita kansalaisille tarjotaan. Myös teiden ylläpito rahoitetaan verovaroista.
Työttömyys, veronkierto, halpatyövoima jne. ovat mm. sellaisia asioita, jotka heikentävät valtion taloutta ja kykyä ylläpitää hyvinvointivaltiota. Muitakin asiaan vaikuttavia seikkoja on toki sitten myös.
Halpatyövoiman suhteen voittaja on yritys. Kun yrityksen palkkakulut pienenevät, niin voitot paranevat. Häviäjän roolissa ovat sitten veronmaksajat ja valtio. Valtio saa vähemmän verotuloja pienemmistä palkoista. Usein käy myös niin, että pienipalkkainen joutuu palkan päälle hakemaan tukia tullakseen toimeen. Silloin veronmaksajien maksamia varoja kuluu tukien maksamiseen. Tällöin veronmaksajat osallistuvat tavallaan palkanmaksuun.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Julkishallinnon, eli julkisen puolen toimita on aina yhteiskuntalähtöistä ja yksityisen puolen toiminta perustuu aina voiton tavoitteluun.
Tämänkaltaisen yhteiskuntajärjestelmän maksumiehen rooli on varsin vaativa.
Yhteiskunnan pyörittämisen kulut on jokaista täysi-ikäistä kohden n. 19 000eur/vuosi.
Mitä tuolla rahalla saa? Minkä takia kulujen täytyy olla noin valtavat, kun ei keskiverto tallaaja mitenkään käytä koko aikuisikänsä ajan noin hirveitä summia yhteiskunnan palveluita?
Tässä taloutta ihmisille jotka eivät taloudesta juuri mitään ymmärrä !?
Suomen tilanne näkyy hyvin mutta karkeasti !?
Näitte oikein !?
Suomen julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen ovat maailman korkeimmat !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
UK 44%
USA 39%
Sveitsi 32%
Tässä tietoa varallisuudesta !
Mitä tulee varallisuustilastoihin, niin Suomi on länsimaiden peränpitäjiä, koska julkisen talouden menot ovat ja ovat olleet vuosia liian korkeita !
Keskimääräinen varallisuus aikuista kohti eri maissa ! USA Dollari
Listan yläpäässä olevat valtiot/yhteiskunnat omaavat kyvyn ja motivaation tehdä sijoituksia ja investointeja !
1 Liechtenstein $758,637
2 Monaco $727,311
3 Switzerland $696,604
4 Luxembourg $657,564
5 United States $579,051
6 Bermuda $569,232
7 Hong Kong $552,930
8 Australia $550,110
9 New Zealand $472,153
10 Iceland $467,795
11 Cayman Islands $436,749
12 Denmark $426,494
13 Canada $409,297
14 Netherlands $400,828
15 Sweden $381,968
16 Belgium $381,114
17 Singapore $358,204
18 Norway $334,432
19 France $322,074
20 United Kingdom $309,375
21 Taiwan $297,864
22 Israel $273,417
23 Germany $256,985
24 Greenland $251,499
25 Ireland $251,337
26 Austria $250,125
27 Japan $245,238
28 South Korea $237,644
29 Italy $231,323
30 British Virgin Islands $228,342
31 Spain $222,888
32 Qatar $188,106
33 San Marino $186,804
34 Finland $186,208
Malli on sellainen, että avainhenkilöt nauttivat talouskasvusta ja pitävät tilastoja kauniina.
Tulonsiirroilla elävät ovat tähän asti tasanneet tilastoja.
On jopa sellaisia poikkeamia, että energiakriisitalven keskellä, kun hinnat karkasivat, niin yhteiskunnan rahoittaman perheen lapset kuolivat, kun asuntoa mukavuuslämmitettiin sähkösaunalla.
Tässä yhteiskuntaluokassa on jopa passiividuuden tietoisesti valinneita.
Sitten on alimpana työväenluokka, jonka palkkataso lähes pysyy vuosikymmenestä toiseen, vaikka inflaatio laukkaa.
Se sivuutettiin jopa demarihallituksen vihersiirtymäkuluja kompensoitaessa "köyhille" ja yrityksille.
Siitä on muodostunut kansantaloudelle tuntematon kasvujarru, kun rahoituskyky hiipuu reaalitulojen hiipuessa jatkuvasti.
Omasta valuutasta luopumisen vuoksi vientiteollisuuskin laahaa, eikä se kykene läheskään samaan kuin Ruotsi. Kasvukyky on heikkoa.
Syynä kurjuuteen ovat liian suuret julkiset menot !?
No ei siitä ole apua, mutta onko se juurisyy?
Kokonaisuus on vähän tyhjän päällä.
Onko julkinen sektori niin iso oikeasti.
On suuri suhteessa kokonaistalouteen.
Verotus ja muut kannustimet ovat kasvattaneet kovasti työttömyyttä ja sosiaalimenoja.
Osaoptimoinneilla ei ole pystytty tämän parempaan.
Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata talouskasvu on olematonta ja varallisuustasot jäävät mataliksi !? Kuten Suomessa on !?
EU-komissio ja IMF edellyttävät Suomelta julkisten menojen leikkauksia jotta velkaantuminen sekä alijäämä vähenevät !?
Lopputuloksena Suomen julkinen velka on nyt tasoa 250 miljardia Euroa joka kasvaa vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?
Kyllä.
Julkisia menoja on kasvatettu reaalitaloudesta välittämättä.
Kansa on äänestänyt populisteja vuosikymmenestä toiseen.
Nyt maksetaan valinnoista.
Näin se tahtoo olla.
Suomen kansasta on n. 60% nettosaajana verotuksessa, eli saa enemmän yhteiskunnan palveluita ja tulonsiirtoja, kuin mitä maksaa veroja.
Suomessa on käytännössä 1/3 väestä, joka ns. maksaa viulut.
Ja tuo 60% nettosaajien popula on kokoajan ottamassa sieltä toisten taskusta rahat.
Mittaatko palkkaverotuksella vai kokonaisverotuksella?
Tasaverotuksen paino alkaa olla progressiivista osuutta suurempi.
En minä mittaa, enkä määrittele tuota, mutta esim. tilastokeskus ym. instanssit voi mittailla, jonka tehtävä se on.
Yhteiskunnan kulut sisältäen eläkkeet on n. 19 000eur/täysi-ikäinen/vuosi.
Tuosta nyt voi hieman laskea suuruusluokkaa yhteiskunnan palvelujen hinnaksi.
Pohjoismaista hyvinvointivaltiota aloitettiin rakentamaan Suomessa 1950 ja se saatiin toimimaan 1980 luvun lopulla. Toimiminen edellytti valuuttakurssin vapauttamista ja etenkin 1980 luvun hurjaa inflaatio tahtia. Hyvinvointivaltion rakentamisaikana Suomen talouspolitiikka oli sutta ja sekundaa. Ihmiset eivät kyenneet rakentamaan ihmisarvoista elämää Suomessa, mistä johtui, että lähes miljoona suomalaista muutti rakentamaan muita yhteiskuntia. Tästä syystä ns ulkosuomalaisia ja heidän jälkeläisiään on muualla n 1,5 miljoonaa.
Suomalainen pohjoismainen hyvinvointivaltio kesti n 5 vuotta ja tuhoutui, näivettyi alkaen 90 luvun lamasta sekä ottaen noin kymmenen vuoden välein uusia laman kaltaisia iskuja, jonka seurauksena Suomi on velkaisin, köyhin ja rapistuvin pohjoismainen yhteiskunta.
Tänä päivänä pohjoismainen hyvinvointivaltio on vain kaukainen muisto ja sen riemun saivat kokea 80-luvulla aikuistuneet suomalaiset. Rahaa oli, kulutusta oli, velasta ei välitetty, pankit jakoivat rahaa jokaiselle halukkaalle, puliukot takasivat toisiaan jne. Sitä seurasi tietysti tuho, tuomitut sukupolvet, kaatuneet vanhat yritykset, hirveä työttömyys, omaisuukdien uusjaot, ikuiset velkavankeudet, itsemurha-aallot…
Varakas valtio !
1. Jonka julkinen velka on 75% peräisin kotimaasta ! Esim. Yhdysvallat !
Köyhä valtio !
2. Jonka julkinen velka on noin 90% peräisin ulkomailta ! Esim. Suomi !
Wahlroos on edelleen oikeassa.
Niin, miksei olisi ?
Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jonka alasajo on jo alkanut. Riippumatta seuraavasta hallituspohjasta.