Tauno Marttinen, armoitettu melodian mestari hylkäsi kansallisromanttisen tuotantonsa

Kuten tunnettua, Tauno Marttinen siirtyi tonaalisesta sävelkielestä dodakafoniseen sävelkieleen sotien jälkeen, hyläten täysin aiemman varhaisromanttisen sävellystuotantonsa, vaikka taisi ainakin yhden sävelrunon perusteella välittömän sydämeen käyvän ilmaisun, tosin rakenteeltaan varsin simppelissä ja suppeamuotoisessa orkesterisävellyksessä, jonka melodinen kauneus osoittaa musiikillista sukulaisuutta Kuulalle tyypilliseen sävelkieleen.
6479
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

"Tauno Marttinen siirtyi tonaalisesta sävelkielestä dodakafoniseen sävelkieleen sotien jälkeen, hyläten täysin aiemman varhaisromanttisen sävellystuotantonsa, ..."

Käytöksestään päätellen Marttinen taisi olla monella tapaa mainosten uhri, tuon musiikin tekemiseen liittyvän sinänsä tyhmän päätöksen lisäksi otaksuttavasti poltti Bostonia ja ajeli volkkarilla.

Äänestä
  • Sävelkielensä modernisoinnin jälkeen Marttisen tyyli muuttui ajanmukaisemmaksi, saaden sävellyksillään menestystä niin kansainvälisesti kuin suomessakin, eikä häntä säveltäjänä täysin unohdettu, niin kuin eräät muut kansallisromantikkosäveltäjät maassamme.

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    Sävelkielensä modernisoinnin jälkeen Marttisen tyyli muuttui ajanmukaisemmaksi, saaden sävellyksillään menestystä niin kansainvälisesti kuin suomessakin, eikä häntä säveltäjänä täysin unohdettu, niin kuin eräät muut kansallisromantikkosäveltäjät maassamme.

    Marttisen sävelkieli uudistui dodakefoniastakin myös laajennettuun tonaalisuuteen, hänen musiikillisen ilmaisunsa muuttuessa Tammen musiikkitietosanakirjan mukaan siten värikkäämmäksi ja persoonallisemmaksi. Kansallisromanttiseen ilmaisuunsa tyytymätön säveltäjä toi musiikkiinsa näin uuden ulottuvuuden ilmaisun kypsyttyä ja tultua särmikkäämmäksi ja ilmeikkäämmäksi uusien musiikillisten keinovarojen ja tekniikoiden hyödyntämisen vuoksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Marttisen sävelkieli uudistui dodakefoniastakin myös laajennettuun tonaalisuuteen, hänen musiikillisen ilmaisunsa muuttuessa Tammen musiikkitietosanakirjan mukaan siten värikkäämmäksi ja persoonallisemmaksi. Kansallisromanttiseen ilmaisuunsa tyytymätön säveltäjä toi musiikkiinsa näin uuden ulottuvuuden ilmaisun kypsyttyä ja tultua särmikkäämmäksi ja ilmeikkäämmäksi uusien musiikillisten keinovarojen ja tekniikoiden hyödyntämisen vuoksi.

    1980-luvulla kasetille taltioitu Marttisen eräs hieno, osin mahtipontinen, värikäs ja dramaattinen sekä vaikuttavia orkestraalisia efektejä viljelevä baletti, joka on kuulemistani säveltäjän teoksista parhaimpiin lukeutuva, on sävelkieltään hämmästyttävän traditionaalinen, täysipainoinen, vaihteleva ja nautittava.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    1980-luvulla kasetille taltioitu Marttisen eräs hieno, osin mahtipontinen, värikäs ja dramaattinen sekä vaikuttavia orkestraalisia efektejä viljelevä baletti, joka on kuulemistani säveltäjän teoksista parhaimpiin lukeutuva, on sävelkieltään hämmästyttävän traditionaalinen, täysipainoinen, vaihteleva ja nautittava.

    Marttinen sävelsi transsissa. En aluksi uskonut sitä, mutta kun kuulin mm. Hiisien tanssin kuoroille ja orkesterille, en epäillyt tätä juttua ja kuuntelin itsekin lumoutuneena ja syvän nautinnon vallassa upeaa musiikkia.

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Marttinen sävelsi transsissa. En aluksi uskonut sitä, mutta kun kuulin mm. Hiisien tanssin kuoroille ja orkesterille, en epäillyt tätä juttua ja kuuntelin itsekin lumoutuneena ja syvän nautinnon vallassa upeaa musiikkia.

    Ne todella vaikuttavat kuoronumerot taisivatkin olla Pohjolan velho, Louhi ja ehkä Sammon taonta. Hiisien tanssi vain orkesterille.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Kuten tunnettua, Tauno Marttinen siirtyi tonaalisesta sävelkielestä dodakafoniseen sävelkieleen sotien jälkeen, hyläten täysin aiemman varhaisromanttisen sävellystuotantonsa, vaikka taisi ainakin yhden sävelrunon perusteella välittömän sydämeen käyvän ilmaisun, tosin rakenteeltaan varsin simppelissä ja suppeamuotoisessa orkesterisävellyksessä, jonka melodinen kauneus osoittaa musiikillista sukulaisuutta Kuulalle tyypilliseen sävelkieleen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu