13.11.2024 IS
Itä-Suomen hovioikeus on pitänyt voimassa tuomion, jossa pankki määrättiin korvaamaan yli 40 000 euroa naiselle, joka oli syöttänyt pankkitunnuksensa huijaussivustolle. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että nainen ei ollut toiminut törkeän huolimattomasti.
Jutussa on kyse tapahtumista elokuussa 2021. Nainen sai kolmelta aamuyöllä pankkinsa nimissä lähetetyn tekstiviestin. Siinä kerrottiin, että petos oli havaittu ja kehotettiin kirjautumaan viestin sisältämän linkin kautta verkkopankkiin, jotta maksu voitaisiin perua.
Nainen luki viestin herättyään aamukuudelta, meni linkin kautta valepankkisivustolle ja syötti sinne käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Verkkopankki vaati lisävahvistusta, jonka nainen antoi.
Seuraavaksi naisen verkkopankista siirrettiin 44 000 euroa ulkomaiselle pankkitilille. Nainen sai verkkopankista lisävahvistusviestin: ”44 000 euroa tilille GB40 REVO (tilinumero). Vahvista maksu palvelussamme avainlukulistan järjestysnumeroa 188 vastaavalla avainluvulla. OP.”
Nainen syötti avainluvun valepankkisivustolle, minkä jälkeen rahat siirtyivät ulkomaalaiselle pankkitilille. Nainen kertoi luulleensa, että kyse oli maksun peruuttamisesta.
Pankkilautakunta oli aiemmin suosittanut, että pankki korvaisi naiselle aiheutuneen vahingon 50 euroa ylittävältä osalta, mutta pankki ei noudattanut suositusta. Nainen vei jutun oikeuteen.
Nainen sanoi, ettei ollut osannut epäillä viestin lähettäjää. Hän kertoi olleensa viestistä järkyttynyt ja pelästynyt ja joutuneensa eräänlaiseen paniikkitilaan. Hän myönsi toimineensa huolimattomasti, mutta kiisti törkeän huolimattomuuden.
Pankki vetosi siihen, että se oli varoittanut huijausyrityksistä kotisivuillaan sekä mobiilisovelluksessa. Pankin mukaan naisen täytyi myös yleisen tietämyksen perusteella olla tietoinen verkkopankkipalveluihin liittyvistä huijauksista.
Käräjäoikeuden mukaan ei ollut kuitenkaan erityisen poikkeavaa, että nainen ei yllättävässä tilanteessa muistanut aikoinaan läpikäytyjä verkkopankin käyttöehtoja tai mahdollisesti eri viestintävälineistä lukemiaan varoituksia.
Naisen mukaan pankki myös mahdollisti huijauksen onnistumisen liian helposti. Käräjäoikeus oli tässäkin naisen kannalla. Oikeuden mukaan pankki tiesi ulkomaisen tilisiirron saajan nimen ja se olisi voitu mainita lisävahvistusviestissä. Pankki olisi voinut myös estää siirrot ulkomaille tai viivyttää siirtoa ottaen huomioon, että tilisiirto oli naisen maksuhistoriaan nähden ilmiselvästi erittäin poikkeuksellinen, oikeus sanoi.
Pankki valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.
Hovioikeus katsoi, että naisen toiminta oli useassa kohtaa ollut jonkinasteisesti huolimatonta. Sen mukaan naisen huolimattomuuden astetta oli kuitenkin arvioitava sitä taustaa vasten, että tilanne oli ollut odottamaton ja stressaava.
– (Naiselle) on ulkopuolisen toimesta luotu kiireelliseltä vaikuttava ja nopeita toimenpiteitä edellyttävä tilanne, joka on perustunut virheellisiin ja erehdyttäviin tietoihin. Tilanne ei siten rinnastu sellaisiin tapauksiin, joissa pankkipalveluiden käyttäjä on oman huolimattomuutensa johdosta kiireettömässä tilanteessa päätynyt esimerkiksi hakukoneiden kautta valepankin sivuille. Kysymys ei ole ollut myöskään kömpelöstä verkkohuijauksesta, jonka tyypillinen pankkipalveluiden käyttäjä ensi näkemältä ymmärtäisi huijaukseksi, vaan huijaus on ollut ammattimaisesti ja taitavasti toteutettu, hovioikeus kirjoitti tuomiossaan.
Hovioikeus huomioi myös, että nainen oli vasta hiljattain tullut täysi-ikäiseksi. Näin ollen häneltä ei oikeuden mukaan voitu edellyttää samanlaista huolellisuuden astetta kuin esimerkiksi keski-ikäiseltä, vuosia raha- ja pankkiasioitaan itsenäisesti hoitaneelta henkilöltä.
Hovioikeus katsoi, että naisen toiminta oli ollut painostavassa tilanteessa ymmärrettävää, eikä se kokonaisuutena osoittanut vakavaa piittaamattomuutta. Näin ollen sekin määräsi Järvi-Hämeen Osuuspankin palauttamaan rahat naiselle.
Itä-Suomen hovioikeus on pitänyt voimassa tuomion, jossa pankki määrättiin korvaamaan yli 40 000 euroa naiselle, joka oli syöttänyt pankkitunnuksensa huijaussivustolle. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että nainen ei ollut toiminut törkeän huolimattomasti.
Jutussa on kyse tapahtumista elokuussa 2021. Nainen sai kolmelta aamuyöllä pankkinsa nimissä lähetetyn tekstiviestin. Siinä kerrottiin, että petos oli havaittu ja kehotettiin kirjautumaan viestin sisältämän linkin kautta verkkopankkiin, jotta maksu voitaisiin perua.
Nainen luki viestin herättyään aamukuudelta, meni linkin kautta valepankkisivustolle ja syötti sinne käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Verkkopankki vaati lisävahvistusta, jonka nainen antoi.
Seuraavaksi naisen verkkopankista siirrettiin 44 000 euroa ulkomaiselle pankkitilille. Nainen sai verkkopankista lisävahvistusviestin: ”44 000 euroa tilille GB40 REVO (tilinumero). Vahvista maksu palvelussamme avainlukulistan järjestysnumeroa 188 vastaavalla avainluvulla. OP.”
Nainen syötti avainluvun valepankkisivustolle, minkä jälkeen rahat siirtyivät ulkomaalaiselle pankkitilille. Nainen kertoi luulleensa, että kyse oli maksun peruuttamisesta.
Pankkilautakunta oli aiemmin suosittanut, että pankki korvaisi naiselle aiheutuneen vahingon 50 euroa ylittävältä osalta, mutta pankki ei noudattanut suositusta. Nainen vei jutun oikeuteen.
Nainen sanoi, ettei ollut osannut epäillä viestin lähettäjää. Hän kertoi olleensa viestistä järkyttynyt ja pelästynyt ja joutuneensa eräänlaiseen paniikkitilaan. Hän myönsi toimineensa huolimattomasti, mutta kiisti törkeän huolimattomuuden.
Pankki vetosi siihen, että se oli varoittanut huijausyrityksistä kotisivuillaan sekä mobiilisovelluksessa. Pankin mukaan naisen täytyi myös yleisen tietämyksen perusteella olla tietoinen verkkopankkipalveluihin liittyvistä huijauksista.
Käräjäoikeuden mukaan ei ollut kuitenkaan erityisen poikkeavaa, että nainen ei yllättävässä tilanteessa muistanut aikoinaan läpikäytyjä verkkopankin käyttöehtoja tai mahdollisesti eri viestintävälineistä lukemiaan varoituksia.
Naisen mukaan pankki myös mahdollisti huijauksen onnistumisen liian helposti. Käräjäoikeus oli tässäkin naisen kannalla. Oikeuden mukaan pankki tiesi ulkomaisen tilisiirron saajan nimen ja se olisi voitu mainita lisävahvistusviestissä. Pankki olisi voinut myös estää siirrot ulkomaille tai viivyttää siirtoa ottaen huomioon, että tilisiirto oli naisen maksuhistoriaan nähden ilmiselvästi erittäin poikkeuksellinen, oikeus sanoi.
Pankki valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.
Hovioikeus katsoi, että naisen toiminta oli useassa kohtaa ollut jonkinasteisesti huolimatonta. Sen mukaan naisen huolimattomuuden astetta oli kuitenkin arvioitava sitä taustaa vasten, että tilanne oli ollut odottamaton ja stressaava.
– (Naiselle) on ulkopuolisen toimesta luotu kiireelliseltä vaikuttava ja nopeita toimenpiteitä edellyttävä tilanne, joka on perustunut virheellisiin ja erehdyttäviin tietoihin. Tilanne ei siten rinnastu sellaisiin tapauksiin, joissa pankkipalveluiden käyttäjä on oman huolimattomuutensa johdosta kiireettömässä tilanteessa päätynyt esimerkiksi hakukoneiden kautta valepankin sivuille. Kysymys ei ole ollut myöskään kömpelöstä verkkohuijauksesta, jonka tyypillinen pankkipalveluiden käyttäjä ensi näkemältä ymmärtäisi huijaukseksi, vaan huijaus on ollut ammattimaisesti ja taitavasti toteutettu, hovioikeus kirjoitti tuomiossaan.
Hovioikeus huomioi myös, että nainen oli vasta hiljattain tullut täysi-ikäiseksi. Näin ollen häneltä ei oikeuden mukaan voitu edellyttää samanlaista huolellisuuden astetta kuin esimerkiksi keski-ikäiseltä, vuosia raha- ja pankkiasioitaan itsenäisesti hoitaneelta henkilöltä.
Hovioikeus katsoi, että naisen toiminta oli ollut painostavassa tilanteessa ymmärrettävää, eikä se kokonaisuutena osoittanut vakavaa piittaamattomuutta. Näin ollen sekin määräsi Järvi-Hämeen Osuuspankin palauttamaan rahat naiselle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Osuuspankki laittoi korvauksissa lujasti ja sitkeästi hanttiin, mutta onneksi hovioikeus määräsi pankin korvaamaan kaikki menetetyt rahat takaisin asiakkaalle.
IL 15.11.2024
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, vaan pankki voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Osuuspankki voittaa aina koska hyvät veljet eivät häviä.