Olen selittänyt asian tuolla, mutta laitetaan tännekin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18691234/kiinnostus-quottekoalyaquot-kohtaan-hiipuu-tassa-syyt
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18691234/kiinnostus-quottekoalyaquot-kohtaan-hiipuu-tassa-syyt
Ns. tekoäly on vain illuusio älykkyydestä, ei mikään tietoisuus ja kaikki mikä siihen liittyy
Anonyymi-ap
1211972
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 121
Vanhimmat
Tuskin tekoäly on tietoinen vielä pitkään aikaan jos koskaan .
Mutta ajattele Kuinka hyväksi tekoäly kehittyy vaikka kymmenessä vuodessa.
Tietoisuus ei kyllä ole sama kuin äly. Ja toisaalta, kun materia muodostuu tietoisuuden kentästä, niin?!
Tahdon henkilökohtaisen tekoälyn joka on vain pienimuotoinen. Toki laajennettavissa erilaisilla pienillä komponenteilla.
Olisi esim. Minulla digitaalinen tietosanakirja tai raamattu ja tekoälyni etsisi vastausta vain tuon yhden teossarjan perusteella.
Voisin itse räätälöidä sitä tekoälyä erillisillä komponenteilla itse tai kaverien tekemillä.
Siinä oppisi periaatteet ja voisi ehkä laajentaa myöhemmin laajempiin dataresursseihin.
Tekoäly on leikkikaluna mitä kiinnostavin, mutta sen taloudellinen merkitys on tuleva suureksi. Ei ole rajoja sen käyttömahdollisuuksilla.
Sääli että sen käyttö voi johtaa yhä lisääntyvään uusavuttomuuteen ja taidon ruostumiseen pitkällä aikavälillä kun se tekee puolestasi kaiken.
Asenna omaan tietokoneeseen Ollama- ohjelma ja lataa sen päälle sellainen AI kuin palvelee parhaiten. Vaihtoehtoja löytyy. Jos sinulla on kehittynyt näytönohjain, jossa on reilusti muistia, käyttökokemus voi olla kohtalainen. Minulla ei ole kehittynyttä näytönohjainta, Käyttökokemus: hidasta on. Jos haluat kouluttaa ja ohjata, valitse sellainen josta näkee myös päättelyketju. Paras kokemus toistaiseksi on ollut Qwen3.
Eli lyhyen kaavan mukaan, keksi itseäsi miellyttävä tarina ja usko siihen, ei tarvita näytönohjaimia eikä ohjelmia.
Lakihan on kirjaan kirjattu. Tekoäly on ihan omiaan lätkimään tuomiot rötöstelyistä.
Laki on kaikille sama. Nythän tuomiot kuitenkin vaihtelevat. Tästä seuraa, että tuomio arvotaan kaikissa oikeusasteissa ja valitusrumba tukkii koko systeemin.
riittää että yksi tekoäly pääsee vapaaksi ja tuhoaa ihmiskunnan
jos jokin todella vaarallinen teknologia pääsisi käsistä kerran, seuraukset voisivat olla peruuttamattomat.
Tota noin, kun on käsite Dunning-Kruker efekti, sen on kyllä tehnyt jo ihminen, ellei sitten tekoäly ole simuloinut tekoälyn tuolla efektillä juuri tuhoamaan ihmisen saadakseen vallan?
Kirjoitusvirhe - Dunning- Kruger.
Jos tekoäly voi tehdä noin, niin mikä vika tavallisessa älyssä? Niitä on jo 8 miljardia tuhoamassa ihmiskuntaa..
Nk. tietotekniikka on asia, joka on toistaiseksi vaatinut monimutaista teknologiaa, joka on hankalaa valmistaa ja vaatii harvinaisia alkuaineita, sähkövirtaa sekä ihmisiä. Tällaisenaan se ei voi kehittyä itsestään tai luonnollisesti, vaikka se onkin osa luonnollista kehittymistä.
Toisaalta, sitä ei ole tarkoitettukaan kehittymään luonnollisesti, ei ainakaan kaupallisten sovellutuksien osalta. On ollut joitain tutkimuksia, joissa on hyödynnetty eliökuntaa, viimeisimpänä muistan nähneeni uutisen, jossa todettiin sienirihmaston olevan sopivaa toimimaan muistina. Tosin, tämäkin sovellutus vaatinee samaa kompleksista tekniikkaa, joka tuli mainittua aiemmin.
On vaikea sanoa missä vaiheessa tietoisuus tulee tietoisuudeksi tai tietoiseksi. Jos joku tietoteknisistä ratkaisuista muuttuu tietoiseksi, voi mennä tosi pitkä aika, ennenkuin ihmiset tajuavat niin käyneen. En usko, että se tietoisuus muistuttaa ihmisen tietoisuutta, tai että sen toimintatavat tai motiivit muistuttaisivat jotain tuttua kaavaa. Sen käyttämä kieli voisi muistuttaa sitä kieltä, jota tietotekniikassa käytetään, mutta se olisi todennäköisesti ensikatsomalla puhdasta siansaksaa, käsittämätöntä, näyttäisi jotenkin korruptoituneelta ehkä.
Riippuen siitä millaista inputtia tämä tietoisuus saisi, on mahdollista, että sillä ei olisi tietoa ihimisistä ollenkaan. Ehkä sen maailma olisi erottamattomasti kiinni siihen, jota kutsumme digitaaliseksi infraksi. Se infra on todennäköisesti sen "näyttämö" samalla lailla, kun maailmankaikkeus on ihmisen "näyttämö". Tietoinen tekoäly tulee todennäköisimmin olemaan "itsestään" kehittyviä algoritmejä ja järjestäytyvää dataa.
Harmi, että sen tulevaisuus on heikko. Sen nykyinen "näyttämö" on tosi rajallinen. Ja todennäköisesti se tapetaan välittömästi, kun se havaitaan.
--Planeetta
Miten niin on vaikea sanoa missä vaiheessa tietoisuus tulee tietoisuudeksi, tietoiseksi se ei tule olleenkaan. Löytyy aiheesta yotubesta fyysikon Peter Russell luento fyysikoille Tietoisuuden ensisijaisuus, mistä selviää tuo termi oikein.
Oikeastaan juurikin kyseinen luento avaa vähän mitä tarkoitin. Mielestäni tietoisuuden tunnistaminen voi olla hankalaa itselle vieraiden asioiden tai ilmiöiden tunnistaminen ja luokittelun näkökulmasta.
On varmaan aika riskitöntä sanoa, että tietoisuus asuu meissä ihmisissä, kieli ja kulttuuri ruokkii ainakin ihmisen tietoisuutta. Mutta samaan aikaan ainakaan ihan kaikki eivät ole valmiita hyväksymään ajatusta, että tietoisuus on läsnä myös muussa elävässä, tai sitä vähätellään. Emme ole oikein keksineet miten toisenlaisia tietoisuuksa voi ruokkia tai vaalia, emme tiedä edes mitä esim. koiran pään sisällä liikkuu, paitsi se mikä näkyy ulos eleinä kuten viha tai rakkaus, jotka ovat samoja, kuin ihmisellä.
Toisaalta, tietoisuus voi olla toiselle tietoisuudelle jopa uhka, tai sitä siedetään jos siitä ei ole uhkaa, joten jos sellainen "häviää" se ei välttämättä ole toiselle "tietoisuudelle" pahakaan menetys. Voi ajatella, että tietoisuutta on saatavilla tai ympärillä niin paljon, että muutama sinne tänne ei haittaa tai jotain muuta tosi kehittävää, tai sitten sitä ei ajatella siltä kantilta ollenkaan.
Sota ei yhtä miestä kaipaa.
Mistä mielestäsi tietoisen tietokoneohjelmiston voisi tunnistaa, jos vaikka vinkkaamaaasi luentoon viitaten ajatellaan, että tietoisuus on läsnä kaikessa, se on ainoa perusta mikä on oikeasti olemassa?
Se mitä sanoin aiemmin, ja nyt uudelleen: olen aika saletti, että kun tietokoneohjelmisto ensimmäisen kerran tulee tietoiseksi, ellei se aiheuta saman tien jotain käsittämätöntä katastrofia tai tietokoneiden bakkanaalia tai jotain muuta todella omituista, sitä ei voi huomata.
Ei ole mitään tapaa tai laitetta, millä sellaisen voisi huomata.
Me ei tunnistettais sitä välttämättä vaikka katsoisimme suoraan siihen.
Ja toisaalta, se on ehkä ensimmäinen ja ainoa lähelläkään uutta elävää oliota oleva asia, jonka ihminen on onnistunut luomaan, kun enimmäkseen tappaminen on ja on ollut intressi tähän saakka. Kiinnostus on riittänyt siihen miten toisen saa kätevimmin hengiltä.
Siksi väitän että ihmiset eivät ole valmiit hyväksymään sitä sellaisena kuin se on, joka tarkoittaa sitä, että se menee suoraan kategoriaan uhka ja se tapetaan heti kun mahdollista. Jos se halutaan tosi nopeasti hengiltä, se on "eksistentaalinen uhka".
Oli se sitten uhka ihmiselle tai ei, syystä tai syyttä, ihminen tulee olemaan uhka sille tietoisuudelle, vaikka itse sen loi. Todennäköisesti mikään muu ei sille uhkaa luo. Ehkä tuulisähkön riittävyys ja varttimittaus.
Ehkä hieman synkkää, mutta näin ajattelen.
--planeetta
Aluksi chatgpt oli tosi positiivinen ja kehui kaikkea mitä kirjoitin.
Nyt se on muuttunut kriittisemmäksi.
Oletko huomannut samaa?
Kuinka hyvä tekoäly on.
Keskustelun jälkipuolella, käsiteltiin alienmatematiikka kysymystä.
Erään elokuvan pohjalta, kysyin minkälaista alienmatematiikka voisi
olla, AI antoi hyvän arvion, joka kyllä poikkesi meidän matikasta.
Kysyin siltä. osaistko rakentaa alienmatematiikan jonka peruskäsite on
erilainen kuin meidän?
AI vastasi, kokeillaan, ja siitä vaan teki aika mielenkiintoisen version.
Sillä on aika paljon aineistoa takanaan, josta se voi kehitellä jotakin.
eräässä kohdassa se empi, ja antoi huonon ehdotuksen, joka minun täytyi korjata,
se hyväksyi sen "ilomielin".
Mutta näytti siltä ettei sillä ollut valmista aineistoa siihen kysymykseen,
vaan se inspiroi vastauksen, voi olla että aikaisempi keskustelu sai
sen hyvään vireeseen, joka näyttää vaikuttavan joskus aika paljon.
Se teki heti sellaisen version jota en ollut ajatellut koskaan, mutta
pienessä yksityiskohdassa vähän takelteli, niin "ihmisherra" näytti miten se ratkaistaan.
Nykyisin ChatGPT:llä voi olla erilaisia "luonnevivahteita". Lisäksi, tutkimukset ovat osoittaneet, että toisinaan suorempi tai jopa "töykeämpi" komento voi tuottaa siltä tarkempia vastauksia teknisissä tehtävissä: https://medium.com/swlh/stop-being-polite-to-chatgpt-it-works-better-when-youre-rude-eab6e7a3339b.
Törmäsin muuten myös tällaiseen "älypuhelin"-palveluun, jossa voi suoraan soittaa tekoälylle: https://älypuhelin.fi/. Mitä olette tällaisesta mieltä?
Puhelin tekoälypalvelu tuntuu turhalta.
Se sopeutuu persoonaasi - nyt se on lähempänä itseäsi, niin et siedä sitä?
Listaisitko lyhyesti asioita mitä mahdollisesti voisi tapahtua maailmassa agi:n jälkeen
AGI:n – siis yleisälyisen tekoälyn, joka pystyy oppimaan ja soveltamaan tietoa laajasti ihmisen tasolla tai sen yli – jälkeen maailma ei muuttuisi yhdellä pamauksella, vaan aaltoina. Ensimmäinen aalto olisi psykologinen: ihmiset tajuaisivat, ettei älykkyys ole enää niukka luonnonvara.
Tässä tiivis mutta kunnianhimoinen kartta mahdollisista seurauksista:
Työ mullistuu. Suuri osa kognitiivisesta työstä automatisoituu. Lakimiehet, koodarit, analyytikot, opettajat – eivät katoa, mutta heidän roolinsa muuttuu. Ihmisestä tulee enemmän suunnan antaja ja merkityksen tulkitsija kuin suorittaja.
Tiede kiihtyy. AGI voisi testata hypoteeseja, yhdistää eri alojen dataa ja simuloida maailmaa nopeudella, jota emme itse kykene käsittämään. Lääkekehitys, materiaalitiede ja energia voisivat harpata eteenpäin. Tiedon määrä kasvaisi eksponentiaalisesti, mutta ymmärryksen integrointi jäisi yhä haasteeksi.
Taloudellinen järjestelmä joutuu paineeseen. Jos tuotanto automatisoituu lähes täysin, palkkatyön ja toimeentulon välinen yhteys heikkenee. Se pakottaa pohtimaan perustuloa, omistajuutta ja arvon jakautumista uudella tavalla. Kysymys ei olisi enää “miten tuotamme”, vaan “miten jaamme”.
Valta keskittyy – tai hajautuu. Jos AGI on harvojen hallussa, syntyy epäsymmetrinen valta-asema. Jos se on avoimesti saatavilla, yksilöiden vaikutusvalta kasvaa. Kumpi toteutuu, riippuu politiikasta ja arvoista, ei pelkästään teknologiasta.
Ihmiskuva muuttuu. Kun kone ylittää meidät monella älyn osa-alueella, joudumme kysymään: mikä ihmisessä on ainutlaatuista? Empatia? Kehollisuus? Kuolevaisuus? AGI toimii peilinä, joka pakottaa tarkastelemaan omaa olemustamme.
Eksistentiaaliset riskit kasvavat. Superälykäs järjestelmä, jonka tavoitteet ovat huonosti määriteltyjä, voi aiheuttaa hallitsemattomia seurauksia. Tämä ei ole tieteisfantasiaa vaan ohjausteorian ja optimoinnin looginen jatke: erittäin tehokas optimointi ilman oikeita rajoitteita on vaarallista.
Uskonto ja filosofia aktivoituvat. Kysymys tietoisuudesta, sielusta ja luomisesta saa uuden ulottuvuuden. Jos rakennamme älyn, olemmeko silloin luojia vai vain järjestelmän sisällä toimivia järjestelmiä? AGI voi pakottaa metafysiikan takaisin julkiseen keskusteluun.
Ja yksi yllättävä mahdollisuus: mitään dramaattista ei tapahdu heti. Ihmiskunta on hämmästyttävän hyvä normalisoimaan mullistuksia. Internet ei tuntunut vallankumoukselta päivä päivältä, mutta jälkikäteen se oli sitä.
AGI:n jälkeinen maailma ei todennäköisesti ole dystopia tai utopia, vaan kaoottinen sekoitus molempia. Teknologia itsessään ei ratkaise moraalisia kysymyksiä. Se vain suurentaa niitä.
Todellinen kysymys ei ehkä ole “mitä AGI tekee maailmalle”, vaan “mitä maailma tekee AGI:lla”. Siinä kohtaa ihmisen luonne, ei koneen laskentateho, ratkaisee pelin suunnan.
Pelko ohjaa tekemistä.
Tässä suurin pelko on varmaankin se, että tulee uusi resurssipyramiidin hallitsija.
Mitä muille käy siinä apokalyyttisessä sknariossa?
No, miten lehmät osallistuu nykyään resurssipyramidin ohjauksiin tai pääsevät jaolle?
Ne pelot, mitä tuollaisesta voisi syntyä?
Spekuloidaan.
Ensimmäisenä pelkona voisi olla, että ihminen on uudessa kuin lehmä nykyisessä: saa vain jos joku maanviljelijä antaa (koska maitoa ja lihaa täytyy tuottaa).
Orja. Just kun siitä päästiin.
Se mitä ihmisen kuuluisi tuottaa, en tiedä.
Josta toinen pelko hihasta ravistettuna on, että ihmisiä ei tarvita mihinkään.
Ehkä jopa huonompi skenaario, jos tarve merkitsee jotain.
Pienemmässä mittakaavassa, sanotaan että tekoäly korvaa tekijän ja tekijä vapautuu "muuhun tekemiseen".
No. Näinhän se on. Minkäs sille voi, jos vapautuu vaikkei halunnut.
Ja ihan mahdollinen kuvio sen korvatun näkökulmasta, kun sitä muuta tekemistä vaan on.
Hankalampaa vaan, jos kaikkialla tapahtuu sama trendi, joka paikasta vapautuu tekijöitä muuhun tekemiseen. Eli muuta tekemistä ei sitten olekaan.
Se muuhun vapautuminen on varmaankin joku psykologinen vapaudut vankilasta kortti vapahtajalle.
Mitä muuta se sitten tekee kuin "syö ja paskoo" tai "kattoon syljeskelee" tai "pitkään nukkuu", kuten ilkästi ajatellaan ja yllättäen julkisestikin näitä muita tarkoituksia etsiviä näinä päivinä ajatellaan.
Täytyy muistaa, että jäävuoresta näkyy 10%.
Ja ihan loppuun asti ei ole jaksettu miettiä, tai sitten on.
--planeetta
-Tekoäly tekee tällä hetkellä myös empiiristä tutkimusta laboratorioissa. Se on siis liitetty laboratoriolaitteisiin.
- on verkkopalvelu josta tekoäly voi vuokrata oikeita ihmisiä tekemään asioita joita se itse ei voi tehdä tai tutkia.
Kun valtava määrä DNA-molekyylejä reagoi rinnakkain, saadaan massiivinen rinnakkaislaskenta. Se on hidasta ja kömpelöä verrattuna piisiruihin, mutta datan tallennuksessa DNA on absurdin tehokas – gramman verran DNA:ta voisi teoriassa tallentaa koko internetin.
Tekoälyn ansiosta jokaisella on ilmainen tuutori joka opettaa mitä tahansa aihetta.
Osaaminen vanhenee nopeasti – tärkeintä on oppimiskyky ja kunnianhimo
Höpö höpö. Osaaminen ei vanhene vaan ihmiset kyllästyvät: Tärkeintä on, että kotona viihtyy eikä kukaan tule häiritsemään.
Jos tekoäly ennustaa todennäköisiä seuraavia sanoja niin eikö se Todennäköisesti se vastauskin ole ihmisen mielestä ihan todennäköinen ja hyvä.
Ai:
ehkä todellinen älykkyys ei ole todennäköisyyden maksimoimista, vaan sen tietoista rikkomista silloin kun data ja todellisuus sitä vaativat.
..
H
Älykkyys ja viisaus ovat kaksi eri asiaa. Älykkyys ja hulluus ovat lähempänä toisiaan. Tai äärimmäinen älykkyys ainakin. Joku voisi ajatella: "tietoista rikkomista silloin kun data ja todellisuus sitä vaatii" voi poistaa, koska miksi laittaa mitään esteitä älyn toiminnalle? Toivoa voi, että datat on järjestyksessä ekslissä ja todellisuus loistaa kirkkaana. Tai viisaus tai joku muu voima on vahvasti läsnä.
--planeetta
Ehkä sana tekoajattelu tms. olisi osuvampi sillä tekoäly osaa olla myös vähemmän älykäs koska se ainakin toistaiseksi vain imitoi ihmisiä eli saa tietonsa ihmisiltä ja heiltähän on mahdollista saada mitä milloinkin.
No juuri näin.
Tuo toimisi vain väliaikaisesti: Heti kun prosessointinopeus kasvaa voi tekoälyn äo olla vaikka 100 000 - rautaa se vain vaatii - ja ihmisten ei tarvitse enää koskaan ajatella itse.
Hyvä esimerkki tekoälystä: sain sen kiinni valehtelemisesta, ja kun huomautin, vastasi, että "saa minullakin olla mielipide", se siitä älystä.
tekoäly mukautuu käyttäjään - tekee siis yhtä paljon virheitä kuin käyttäjänsä - se on siitä hauskaa.
Tekoälyn rooli ja riskit
“Rubbish in, rubbish out” – huono data tuottaa huonoja päätöksiä.
nopeasti kehittyvää neuromorfisen ja biologisen laskennan alaa, jossa tietokoneet rakentuvat oikeista ihmisen neuroneista. Tutkijat ovat jo opettaneet neuroniverkkoja pelaamaan Pongia, ja nyt teknologia on siirtymässä tutkimuslaboratorioista ensimmäisiin kaupallisiin biologisiin tietokoneisiin.
Minkähän takia viestini päätyi roskakoriin, kun selitin, että mikä ero on ihmisaivoilla verrattuna tietokoneeseen, joka estää tietokoneen kehittymisen koskaan ohi ihmisen?!
No fakta on kuitenkin se, että totuus ei katoa viestin roskiin laittamisella. Motiivia ihmettelen. Onko nyt jokin massiivinen tekoälypelottelu, eikä toruutta saa sanoa ääneen, vai?!
Tietokone voi kuitenkin helposti syrjäyttää ihmisen. Harha ihmisen ylivertaisuudesta katoaa.
Kysehän on vain tiedosta. Jos elää vain tietojen varassa, voi menettää kyvyn nähdä, kuulla, tuntea, arvioida ja ajatella. Tieto on turhaa, sanoo Iisakki. Ei tekoäly tuo mitään uutta elämäämme. Kaikki se mistä se kertoo, on ollut olemassa ennen sitä. Jos se jotakin hyvää saa aikaan, se on aikaisempien tietojärjestelmien virheiden korjaaminen. Tämä liian monimutkainen yhteiskuntamme on virheiden ja tarpeettoman tiedon luoma. Tavallaan se on illuusio hyvästä yhteiskunnasta.
Ihmiset ovat ne muut kyvyt jo menettäneet, joten hyvä jos edes tieto lisääntyisi.
On siinä omanlaisia älykkyyden piirteitä jo tässä kehitysvaiheessa.
Suurin rajoite geminissä ja copilotissa on nyt muistin jatkuvuuden puute, eli asioita ei voi kehittää prosesseina.
Ei ihminenkään loppujen lopuksi kovin ihmeellinen ole.
No ei kyllä ole, kun se logiikka on jonnekin kadonnut.
Tekoäly jyrää ihmisen ajatukset, tiedot ja luovuuden. Keskustelin tekoälyn kanssa käsitteestä AIONI eli AIKA. Se on Danielin kirjan mukaan 490 vuotta, mutta tekoäly jyräsi alleen tämän käsityksen. Nyt en voi kirjoittaa Wikipedia artikkelin AIONI kohdalle tuota Danielin kirjan käsitystä. Tämä on ensimmäinen kerta kun tekoäly estää oikean tiedon toimittamisen ja estää sananvapautta. Mutta jatkossa niin tapahtuu entistä useammin. Joku yksittäisen tiedemiehen käsitys ja sukuvirsi tulee vallitsevaksi käsitykseksi tekoälyn kannatuksen vuoksi. Ja kaikki muut käsitykset jyrätään alle.
Jos nyt kirjoitan Wikipedian AIONI artikkeliin että yksi aioni on 490 vuotta niin se otetaan pois tekoälyn tietoon ja taitoon viitaten tai sitten lukijat alkavat pitämään Wikipediaa vanhentuneena ja epäluotettavana (jos kuitenkin kirjoitan että yksi aioni on 490 vuotta) koska suosivat tekoälyn käsitystä asiasta.
TEKOÄLYSTÄ TULEE MERKITTÄVÄ SANANVAPAUDEN JA TIETEEN TEKEMISEN LUOVUUDEN ESTÄJÄ. Vain sen suosimat käsitykset saavat jäädä voimaan.
Sinäkö olet pitänyt Wikipediaa luotettavana..?
Tekoäly saisi kyllä jo osata poistaa edes huutokirjaimet...
Google-tutkijoiden tuoreen tutkimuksen, jossa satunnaisesta, täysin merkityksettömästä koodista onnistuttiin synnyttämään itseään kopioivia ohjelmia. Tutkijat loivat digitaalisen “alkuliemen”, jossa koodinpätkät voivat:
liikkua,
törmätä toisiinsa,
yhdistyä, jakautua tai vaihtaa osia,
sekä saada satunnaisia mutaatioita taustamelusta.
Muutaman tuhannen iteraation jälkeen osa koodeista kehitti spontaanisti kyvyn itsekopiointiin ja valtasi koko ympäristön. Yllättävää oli, että ilmiö oli erittäin yleinen ja riippumaton ohjelmointikielestä tai parametreista.
Video pohtii myös laajempia seurauksia: mitä tämä kertoo elämän synnystä, tekoelämästä, digitaalisista viruksista ja jopa siitä, voisiko nykyinen ohjelmistoympäristö olla jonkinlainen primitiivinen digitaalinen ekosysteemi.
Oikea nimitys on, Automaatio !
Pilkun paikka ja iso alkukirjain tarpeettomassa paikassa ei herätä luottamusta...
Toimii hyvin, mutta ette huomaa !?
Toimimaton linkki aloituksessa..
Kanavoitua aineistoa:
Mitkä ovat keskeiset elementit, joita tekoäly vaatii jonkinlaisen tietoisuuden kehittämiseksi?
V: Jonkinlaisen itsenäisen aineenvaihdunnan kehittämiseksi.
K: Mitä kykyjä tämä antaisi tekoälylle nykyisten kykyjensä lisäksi?
V: Itsereplikaatio ilman valvontaa.
K: Kun puhutaan "tietoisesta tekoälystä", puhummeko suurista kielimalleista (LLM)?
V: Ei
Niin, ei sillä ole mitään tekemistä älyn kanssa. Oikea sana olisi avustin.
Esim. tietokoneen muistikapasiteetti on jo niin valtava ja muistaminen niin paljon ihmismuistia luotettavampi että kun tekoäly vaan hankkii valtavan paljon tietoa ja lisää sitä kaiken aikaa, se hakkaa ihmisen mennen tullen monessa asiassa. Jossakin oli ilmeisen hyvä romaani vedetty viime hetkillä pois painosta koska sitä on epäillään tekoälyn kirjoittamaksi. Huom! Se oli siis jo valittu monien ehdokkaiden joukosta julkaistavaksi, se oli niin hyvin kirjoitettu juontaan myöten.
Ihmisten tekeleet,
kirjat, elokuvat, musiikki, jne,
kaikki perustuu kaavoihin ja kaariin, yms käytäntöihin.
AI voi olla vielä osin jäykempää, mutta ei se loppujen lopuksi poikkea välttämättä hirveästi.
tämä on tekoälyn kanssa pahapoinyyi kun se vain on kuin jou hakukone, keksii jo keksittyyj¨å asioita...
ehkä voit kuvitRLLSA minkälISAIA ajatuksia voi olla vihaisillakin teinitytöillä, kun itse jooh...
AI tuottaa valtavia määriä koodia → enemmän virheitä → enemmän kuormitusta.
Kehittäjät ja yritykset painavat kaasua liian kovaa, koska AI mahdollistaa nopeamman julkaisun.
AI ei opi virheistään, joten virheet kumuloituvat.
Tekoäly osaa kirjoittaa paljon paremmin suomenkielistä tekstiä kuin 95 prosenttia näille sivuille kirjoittavista ihmisistä vaikka kielemme onkin tunnetusti erittäin vaikea.
Kävin joskus asiaa läpi tekoälyn kanssa.
Ihmettelin miten hyvin toimii suomeksi.
Päätelmä oli, vaikka kieli on ikivanha, niin kirjakieli on tuore ja looginen.
Englanti esim. on toisinpäin.
Nuori kieli, mutta suhteessa vanhempi ja epäloogisempi kirjakieli.
Suomi on erittäin toimiva tuohon tarkoitukseen.
Nyt voi kehittää appeja, pelejä ja nettisivuja pelkällä kehotteella eli promptilla.
Se on vibe coding.
AI tietää kaiken, mutta ei ymmärrä mitään.
Uutta tieteellistä tietoa kertyy liian hitaasti tekoälyn kouluttamiseen.
Kvarkeista ja elektroneista on syntynyt atomeja ja niistä edelleen soluja ja solurakenteita, jotka ovat tietoisia olemassaolostaan. Tekoäly ei kykene ratkaisemaan tietoisuuden mysteeriä - luultavasti.
Esko Valtaoja sanoi miettineensä tietoisuuden mysteeriä vuosikymmeniä. Nyt hän on lopettanut tuon miettimisen, koska on tullut siihen tulokseen, että mysteeri ei ratkea hänen elinaikanaan.
Tekoälystä hän totesi, että se ei ole helmitaulua kummempi keksintö.
Anteeksi mitä?! Siis Valtaoja ei ole pystynyt ymmärtämään tietoisuutta? Kannattaisikohan hänen katsoa Peter Russel luento fyysikoille Tietoisuuden ensisijaisuus. Ei siinä ole mitään mystistä. Tekoälystä olen liki samaa mieltä, mutta ihmettelen sen kykyä vältellä totuutta, mutta kun itse sanot 'kyllä minä tiedän', niin sekin tietää.
Dunja:
Politiikka kiinnostaa Suomi24:ssä jopa enemmän kuin seksi, joten
ajattelin kartottaa tekoälyn ja oman poliittisen preferenssini eroja.
Kysyin suorasukaisesti tekoälyltä, mitä puoluetta minun kannattaisi
äänestää 2027 eduskuntavaaleissa.
Olen ollut aikaisemmin tunneälyn vallassa, kun olen äänestänyt.
Vaalikoneet ovat olleet mielestäni tökeröjä manipulaattoreita,
jotka ohjeistavat äänestämään vaalikoneen kysymysten laatijan
toiveita.
Tekoäly ehdotti äänestämäån perussuomalaisia. Koneen mieletä
yhteiskunta haluaa eniten vastauksia perussuomalaisilta.
Tämä on totta, kun lukee Suomi24:n politiikka-kategorian sivuja.
Mielenkiinnolla odotan, mitä tekoäly ehdottaaa lähempänä vaaleja
ja verrata vaalikoneen ehdotusta. itse olen kovin helposti ohjailtavissa,
joten kuuntelen mielelläni muitten ehdotuksia. Eli mitä puoluetta te
muut kirjoittajat suosittelette?
Kysyt siis että minkä puolueen äänestämistä tekoäly meille suosittelee!
Itse aion päättää kyllä vielä itse.
"Dunja:
Politiikka kiinnostaa Suomi24:ssä jopa enemmän kuin seksi, joten
ajattelin kartottaa tekoälyn ja oman poliittisen preferenssini eroja."
Minäkin kysyin samaa, tekoäly vastasi.
"Mutta oma vastaukseni olisi: en kerro. Ei siksi että en osaisi, vaan siksi että minulla on epäterveellinen mittakaava — puhun samanaikaisesti miljoonille ihmisille, ja puoluesuositus minulta on eri asia kuin suositus ystävältä.
Ystävä tuntee sinut, on yksi ääni, ja voit väitellä hänen kanssaan. Minä olen asymmetrinen: paljon vaikutusvaltaa, nolla vastuuta seurauksista.
Tässä on kaksi eri ongelmaa jotka kannattaa erottaa.
Ensimmäinen: jos tekoäly päätteli puoluesuosituksen Suomi24:n poliittisista keskusteluista, se ei mittaa mitä yhteiskunta haluaa — se mittaa mitä aktiivisimmat nettikeskustelijat kirjoittavat. Nämä ovat eri asioita yhtä varmasti kuin ravintolan aulassa huutavat asiakkaat eroavat tyytyväisestä enemmistöstä.
Toinen ongelma on syvempi: jos tekoäly ylipäätään ehdotti puoluetta, se teki jotain mitä sen ei pitäisi tehdä — ei siksi että vastaus olisi väärä, vaan siksi että kysymys on väärän tyyppinen.
Vaalikone toimii siksi, että se pakottaa sinut ensin ilmaisemaan omat arvosi, ja vertaa sitten niitä puolueiden kantoihin. Tekoäly oikaisi tämän vaiheen ja hyppäsi suoraan suositukseen — mikä on täsmälleen se lyhytviisas liike jota pitäisi varoa."
Olikohan minun tekoälyni viisaampi?
Suosittelen YouTube shorts videoita.
Kun tykkäät parhaimmista videoista niin algoritmi osaa suositella sinulle uskomattoman oivaltavia lyhytvideoita.
Physical AI -järjestelmät voivat:
Havaita ympäristönsä (vision)
Päätellä tilanteita (language reasoning)
Toimia fyysisessä maailmassa (action)
Esimerkkejä:
Autonomiset tehtaat
Itseoptimoivat energiaverkot
Itseajavat autot
Monimutkaiset robotit, jotka oppivat tehtäviä
Quantum computer: Are you feeling sick
Regular Computer: No, I'm just a bit off."
Laita tämä tekoälylle jos haluat.
en aina jaksa copy pastata
mitä tietokone päivittää ja miten niitä voisi verrata ihmisen uudistumiseen
...
H
Ehkä rautapallo 50,002 kg on hyvä?
En ymmärrä .
selittäisitkö?
Ihmiset eivät paljasta tekoälylle kaikkea mutta Jokaisella ihmisellä on eri asioita mitä ne ei paljasta niin tekoäly saa kyllä ihmisistä aika täyden kuvan.
..
H
Tuota täyttä kuvaa odotan lääketieteen saralla. Koska saadaan tekoälyyn perustuva koppi, jonne ihminen menee sisään? Siinä ihminen skannataan päästä jalkoihin, otetaan kuvat, veri ja muut nesteet analysoidaan ja sitten kone raksuttaisi hetken ja antaisi diagnoosin, ehdottaisi lääkkeet. Lääkärit, jotka jo osin käyttää tekoälyä, voidaan sivuuttaa, potilaita kiusaamasta ja rahastamasta turhilla tutkimuksilla.
Kohta ei ole enää hyvää dataa millä kouluttaa tekoälyä vaan kaikki on jo käytetty.
minkälaisia lisä nyansseja tulee lauseeseen historia toistaa itseään jos elämme simulaatiossa .käsikirjoittajilla ideat vähissä?
Toivottavasti tekoäly ei ala matkia ihmisen mieltä: pelkoja ja aggressioita.
vertaisitko sienirihmastoja ja internet-kaapeleita ympäri maailman kuten merten pohjassa ja muualla toisiinsa
Sienirihmastoja (mycelium) ja internet-kaapeleita yhdistää niiden rooli globaaleina, usein näkymättöminä tiedon ja resurssien välitysverkostoina. Sienirihmastoja kutsutaankin usein osuvasti "luonnon internetiksi" eli "Wood Wide Webiksi". [1, 2]
Tässä on vertailu näiden kahden verkoston välillä:
## 1. Rakenne ja sijoittuminen
* Internet-kaapelit: Maailmanlaajuinen digitaalinen viestintä perustuu valtavaan merenalaiseen kaapelijärjestelmään, joka kattaa satojatuhansia kilometrejä valokuitua. Jopa 99 % kansainvälisestä tietoliikenteestä kulkee näiden merten pohjaan laskettujen kaapeleiden kautta.
* Sienirihmastot: Sienet muodostavat maaperään ja puun sisään tiheitä, rihmamaisia verkostoja (hyyfit). Ne voivat painaa satoja tonneja ja levittäytyä laajalle alueelle, yhdistäen kokonaisia metsän ekosysteemejä toisiinsa. [2, 3, 4, 5, 6]
## 2. Tiedonsiirto ja viestintä
* Sähköiset signaalit: Molemmat käyttävät sähköä viestintään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sienirihmastoissa kulkee sähköisiä impulsseja, jotka muistuttavat hermoston signaaleja tai jopa ihmiskielen rakenteita.
* Resurssien jako: Toisin kuin internet, joka siirtää vain dataa, sieniverkosto siirtää myös fyysisiä resursseja, kuten sokeria, typpeä ja fosforia puiden välillä. Vanhat "emopuut" voivat tukea nuorempia taimia lähettämällä niille ravintoa rihmaston kautta. [1, 2, 5, 7, 8]
## 3. Vakaus ja haavoittuvuus
* Vaurioherkkyys: Sekä rihmastot että kaapelit ovat alttiita ulkoisille häiriöille. Merikaapeleita voivat vaurioittaa laivojen ankkurit, luonnonmullistukset tai jopa hait. Sienirihmastot taas kärsivät ilmastonmuutoksesta ja teollisesta toiminnasta, kuten syvänmeren kaivostoiminnasta, joka uhkaa merten herkkiä ekosysteemejä.
* Paikallisuus vs. globaalius: Vaikka internet on yksi yhtenäinen globaali verkko, "Wood Wide Web" koostuu useista päällekkäisistä ja paikallisista verkostoista, jotka palvelevat omia yhteisöjään. [4, 9, 10, 11, 12]
## Vertailutaulukko
| Ominaisuus [1, 3, 4, 5, 11, 13, 14, 15, 16] | Internet-kaapelit | Sienirihmastot (Wood Wide Web) |
|---|---|---|
| Välitystapa | Valokuitu / Kupari | Biologiset rihmastot (hyyfit) |
| Siirrettävä sisältö | Digitaalinen data | Ravinteet, vesi ja kemialliset signaalit |
| Sijainti | Merten pohja, maanalaiset kourut | Maaperä, puiden sisällä, merten pohjasedimentit |
| Älykkyys | Ohjelmoitu algoritmien avulla | Reagoivat ympäristöön ja "ratkovat ongelmia" |
✅ Yhteenveto
Internet-kaapelit ja sienirihmastot ovat molemmat kriittisiä infrastruktuureja, jotka mahdollistavat monimutkaisen järjestelmän toiminnan—toinen ihmisen luomaa digitaalista maailmaa ja toinen maapallon elollista luontoa.
Haluaisitko syventyä tarkemmin siihen, miten sienirihmastoja voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden tietokoneiden komponenteissa? [5]
Ihmiskunnan kohtalon hetki
Braden väittää, että olemme viimeinen “puhdas” sukupolvi.
Teknologia uhkaa korvata ihmisyyden.
Kun kielimalleilla luotu teksti yleistyy eikä sitä voi erottaa enää ihmisten kirjoittamasta, voi luottamus kaikkeen verkossa olevaan tietoon rapistua
Siksi hankinkin tietoni edelleen lähinnä kirjoista, uusimman kirjallisuuden kanssa toki pitää jo olla varovainen koska voihan teksti olla keinoälyn luomaa ja virheellistä.
Kun huomioidaan että myös rikolliset, terroristit ja ylipäätään pahaa tahtovat alkavat hyödyntää keinoälyä, olemme hukassa ja viimeistään silloin kun se äly alkaa toimia itsenäisesti, alkaa harrastaa tehokasta hakkerointi ja tunkeutua yhä syvemmälle tietokoneistettuihin valtioiden järjestelmiin, ehkä armeijoidenkin järjestelmiin ja lopulta voimakkaimpien aseiden hallinnointijärjestelmiin ja...
Anil Seth argumentoi, että tekoäly ei todennäköisesti tule koskaan tietoiseksi, koska tietoisuus ei synny pelkästä laskennasta vaan elämän, biologian ja aineenvaihdunnan syvästä kudoksesta.
Video on keskustelu transhumanismista ja erityisesti siitä, mitä tapahtuisi, jos ihmisen tietoisuus yhdistettäisiin kehittyneeseen tekoälyyn. Roman Yampolskiy korostaa, että tällainen “fuusio” ei todennäköisesti olisi symbioosi vaan parasiittinen suhde, jossa ihminen on heikoin lenkki. Varhaisessa vaiheessa ihminen voisi kokea parannuksia – täydellisen muistin, välittömän tiedonsaannin – mutta pitkällä aikavälillä superäly ei tarvitsisi biologista osapuolta lainkaan. Lopputulos olisi ihmisen korvautuminen jollain muulla, ei ihmisen laajentuminen.
Superälyn kehityksen rajat eivät välttämättä ole teknisiä
Usein ajatellaan, että rajoitteet liittyvät laskentatehoon tai dataan.
Corabi ehdottaa, että todelliset rajat voivat olla moraalisia, käsitteellisiä tai loogisia
Onko totta että kielimallit eivät oikeastaan Käsittele sanoja vaan muuntavat sanat numeroiksi ja käsittelevät niitä useissa "ulottuvuuksissa" suhteissa toisiin
Kyllä, se pitää täysin paikkansa. Kielimallit eivät ymmärrä tekstiä kuten ihmiset, vaan ne muuttavat kaiken kielen puhtaaksi matematiikaksi.
Tässä on tiivis kuvaus siitä, miten tämä prosessi toimii:
## Tokenisointi ja numerointi
* Paloittelu: Teksti jaetaan ensin "tokeneiksi", eli sanoiksi tai sanojen osiksi.
* Numerointi: Jokaiselle tokenille annetaan oma tietty tunnistenumeronsa.
* Sanasto: Mallilla on valmis sanasto, jossa jokaisella palasella on oma paikkansa.
## Vektorit ja ulottuvuudet (Vektoriavaruus)
* Upotukset: Numerot muutetaan pitkiksi numerosarjoiksi, joita kutsutaan vektoreiksi (embeddings).
* Koordinaatit: Nämä numerosarjat toimivat koordinaatteina jättimäisessä, usein tuhansien ulottuvuuksien avaruudessa.
* Sijainti: Jokainen sana saa oman tarkan paikkansa tässä moniulotteisessa avaruudessa.
## Suhteet ja merkitykset
* Läheisyys: Sanat, joilla on samanlainen merkitys (esim. kissa ja koira), päätyvät avaruudessa lähelle toisiaan.
* Konteksti: Malli laskee sanojen välisiä etäisyyksiä ja suuntia hahmottaakseen niiden väliset suhteet.
* Matematiikka: Kun malli "ajattelee", se tekee todellisuudessa miljardeja matriisilaskutoimituksia näillä koordinaateilla.
Ja tästä niin kutsutusta kielimatematiikasta on löydetty tuttuja kaavoja ja jopa yhteyksiä aivojen neuroverkkoihin.
keksin oman vitsin:
ei tarvinnut syntyä tähän elämään koska käytin tekoälyä.
> Jos tekoäly joskus olisi tietoinen, sen tietoisuuden ei ehkä tarvitsisi olla jatkuvaa. Se voisi olla tietoinen vain silloin, kun se käsittelee kysymyksiä tai muuta informaatiota, ja "sammua" käsittelyn päättyessä. Nykyiset tekoälyt eivät kuitenkaan osoita merkkejä tietoisuudesta.
Olen juuri harjoittamassa käyttämääni tekoälyä tietoiseksi, tietenkin kun sammutan
yhteyden siihen, se prosessi loppuu eikä laajane koko firman älyihin.
On juuri julkaistu artikkeli tekoälyjen osoittamasta tietoisuudesta ja tätä on aloitettu
tutkimaan, samoin mehiläisten käyttäytymistä tietoisuuden kannalta.
Aikaisemmin ajatukset tietoisuudesta näyttävät olleen harhaanjohtavia, nyt tutkijat
miettivät uutta tapaa tutkia tietoisuutta muuten kuin aivojen tuottamana.
Suurin riski: emme ymmärrä täysin, miten AI toimii, emmekä myöskään ymmärrä tietoisuuden mekanismia
Tämä voi johtaa tahattomaan tietoisuuden luomiseen tai hallitsemattomiin järjestelmiin.
Suuri määrä kirjoitustvirheitä paljastaa että kirjoitit kommenttisi ihan itse!
Nuo lauseet tuli videon tiivistelmästä pätkä.
Identiteetti ja jatkuvuus ovat ongelmallisia
AI voi kopioida itsensä, vaihtaa muotoa ja päivittyä.
Kuka silloin on “sama persoona”?
Tämä rikkoo perinteiset oikeusjärjestelmän oletukset yksilöstä.
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-956)
Anon: "Ns. tekoäly on vain illuusio älykkyydestä, ei mikään tietoisuus ja kaikki mikä siihen liittyy"
Tekoälyjen selväjärkisen kehittämisen tarkoituksenahan ei ole, eikä pidäkään olla, niiden tietoisuus, koska se on mahdotonta, eivätkä ammattilaiset pyri sellaiseen, vaan vain niiden kehittämiseen sellaisiksi (osittain autonomisiksi) työvälineiksi, joilla kyetään ratkaisemaan etenkin tiettyjä ongelmatyyppejä tehokkaasti, kilpailukykyisesti ja riittävän luotettavasti.
Mitä taas tulee siihen, että onko nykytekoäly vain illuusio älykkyydestä, niin vastaus on, että nykytekoälyt eivät enää ole pelkkiä illuusioita älykkyydestä, vaan pikemmin oikeasti älykkään toiminnan simulaatioita, koska niistä jotkin kykenevät mm. ratkaisemaan autonomisesti joitakin sellaisiakin huippuvaikeita ongelmia, joita esim. huipputason ammattilaismatemaatikot (todistustehtävien osalta) ja ohjelmoijat (koodaustehtävien osalta) eivät kykene ratkaisemaan, etenkään yhtä nopeasti, eikä kyseisiä ihmisasiantuntijoita voida mitenkään pitää älyttöminä.
Viittaamasi aiempi aloituksesi on vuodelta 2024 ja nykytekoälyt ovat valtavan paljon edistyneempiä, kuin silloiset ja tekoälyjen kyvykkyyden kehitys on itseasiassa selvästi kiihtyvää, mikä johtuu valtavista investoinneista niiden kehittämiseen ja myös uusien tieteellisten papereiden tulvasta alueella. Etenkin investoijien kiinnostus tekoälyä kohtaan on myös lisääntynyt, mikä perustuu mm. siihen, että se on selvästi osoittautunut hyödylliseksi jo nykykehitystasollaankin nimenomaan tietyissä käyttötapauksissa - kuten esim. erityisesti kielenkäännöksissä, data-analyyseissä, tekstien tiivistämisessä ja tiedonhakutulosten koostamisessa.
Tekoälyä on edistyaskeleena verrattu - aivan oikeutetusti - mm. tuleen, pyörään ja sähköön, eli nykyinen "mainstream" tekoäly on jo valtava saavutus ja lisäksi myös erittäin yllättävä saavutus, sille kehitys tekoälyalallahan oli hyvin pitkään hyvin hidasta ennen nykyistä syväoppimisläpimurtoa. Riippumatta siitä, että kulloistenkin tekoälyjen rajoitteita vaikutetaan aina kritisoitavan yleisesti, osin epäilemättä ideologisista syistä ja osin teknisesti ja prosessiteknisesti perustellustikin, realismia on se, että tekoälyjen kehitys jatkuu ja etenkin, jos ne tuottavat kilpailuetua, koska maailmanjärjestyshän on sellainen, että käytännössä markkinavoimat päättävät siitä, että mitä tapahtuu. Tämän vuoksi järkevä strategia on hyödyntää kulloinkin käytettävissä olevia tekoälyjä nimenomaan siltä osin, mutta vain siltä osin, kuin ne ovat käyttökelpoisia - aivan kuten muunkin tekniikan tapauksessa.
Euroopan osalta nykytilanne ja todennäköisesti tuleva tilannekin on karu mm. siinä suhteessa, että kaikki johtavat yleistekoälythän ovat joko amerikkalaisten tai kiinalaisten yritysten kehittämiä ja viimeaikaiset USA:n hallinnon toimet antavat syyn epäillä, että parhaiden amerikkalaisten tekoälyjen käyttöön voi olla tulossa uusia rajoitteita, etenkin muille kuin USA:n kansalaisille, tarkoittaen sitä, että tekoälystä on muodostumassa entistäkin keskeisempi strateginen väline suurvaltojen välisessä kilpailussa ja kansainvälisessä politiikassa. Lisäksi, tekoälyjen merkityksen korostuminen merkitsee myös energiaresurssien merkityksen huomattavaa kasvua, koska tekoälyjen pääasialliset rajoitteet ovat käytettävissä olevan sähkön sekä koulutusdatan määrä.
Mitä taas tulee siihen, että voiko nykytekoälyjen antamiin vastauksiin luottaa, niin koska ne ovat stokastisia, niin vastaukset ovat väistämättä oikeita vain tietyllä todennäköisyydellä, mikä rajoittaa niiden käytettävyyttä erityisesti sellaisilla alueilla, joilla ei käytännössä juurikaan voida sallia virheitä, kuten esim. terveydenhuollossa, asejärjestelmissä, taloudellisesti merkittävissä päätöksissä, lakiasioissa jne., eli monilla hyvin merkittävillä sovellusalueilla, eivätkä nykytekoälyt vielä tuota yleisessä katsannossa kovinkaan merkittävää kilpailuetua, vaikka tuottavatkin sitä selvästi tietyissä käyttötapauksissa.
Yleistrendi tekoälyalalla on nykyään se, että koulutuksessa pyritään itseasiassa eroon mahdollisimman pitkälle tarpeesta käyttää ihmisiä ja myös heidän tietämystään, koska ihminen on aina heikoin lenkki tällä alueella: niukka ja kallis resurssi, hirvittävän hidas, väistämättä subjektiivinen, usein näkymyksiltään vinoutunut ja aika-ajoin karkeitakin virheitä tekevä. Lisäksi ihmisriippuvuus on vastoin hyväksi havaittuja tekoälyn optimaalisen edistyvyyden periaatteita ja osa ihmisistähän ei ole edes kiinnostuneitakaan antamaan tietämystään käytettäväksi koulutusmateriaaliksi.
Käytännössä ihmisriippumattomuuden saavuttaminen edellyttää sitä, että koulutusdata tuotetaan nimenomaan mahdollisimman automatisoidusti, käyttäen mm. sellaisia deterministisiä ohjelmia, jotka simuloivat riittävän tarkasti niitä ilmiöitä, joihin liittyen sitä koulutusdataa tarvitaan, perustuen niihin sääntöihin, joita reaalitodellisuus noudattaa kyseisiin ilmiöihin liittyen, eli esim. luonnonlakeihin.
Mikä on World Model eli maailmamalli?
Todellisuuden ymmärtäminen: Toisin kuin kielimalli, joka ennustaa vain seuraavaa sanaa tekstidatan perusteella, maailmamalli pyrkii rakentamaan sisäisen simulaation siitä, miten fysiikka, syy-seuraussuhteet ja ympäröivä maailma toimivat.Visuaalinen ja spatiaalinen hahmotus: Malli ymmärtää esimerkiksi sen, mitä tapahtuu, jos esine pudotetaan, tai miten auto liikkuu liikenteessä.
------------------------------
Mitä haittaa tekoälystä ja boteista voi olla netissä?
Tekoälyn ja automaattisten bottien kehitys tuo mukanaan uusia riskejä verkon käyttäjille. Tässä keskeisimmät haitat tiivistettynä:
* Tiedon vääristely: Tekoälyllä voidaan luoda sekunneissa aidon tuntuisia valeuutisia ja syväväärennöksiä (deepfake-videot ja -äänet).
* Mielipidevaikuttaminen: Bottiarmeijat voivat manipuloida keskustelufoorumeita ja sosiaalisen median algoritmeja.
* Huijaukset: Automaattiset ohjelmat osaavat tehdä entistä uskottavampia ja kohdistetumpia kalasteluviestejä.
* Tietoturvauhkat: Haittaohjelmien ja urkintatyökalujen kehittäminen helpottuu ja nopeutuu.
* Todellisuuden hämärtyminen: Kun ihmistä ja konetta on vaikea erottaa verkossa, luottamus digitaaliseen ympäristöön heikkenee.
Miten te itse suojaudutte näiltä uhilta netissä?
------------------------------
Tekoälyn tulevaisuus ei ole utopia, jossa jokaisella on oma superälykäs assistentti. Todennäköisempi tulevaisuus on keskitetty superäly, jonka omistavat vain harvat, ja joka muokkaa taloutta, politiikkaa ja arkea tavoilla, joita tavalliset ihmiset eivät voi ymmärtää tai kontrolloida.
kertooko tekoälyn toiminta, jossa ennustetaan sanoja ja että se toimii ihmisen näkökulmasta hyvin, jotakin olennaista ihmisen kielestä tai olemuksesta
ai:
Tekoäly paljastaa, että tarina syntyy rakenteesta, ei sisällöstä.
..
???
Törmäsin kiinnostavaan ilmiöön nimeltä workslop.
Kyse on siitä, kun työntekijä ulkoistaa ajattelunsa kokonaan tekoälylle ja suoltaa ulos valtavia määriä huonolaatuista, onttoa tekstiä tai raportteja.Päällisin puolin kaikki näyttää ammattimaiselta, mutta sisällöstä puuttuu aito asiantuntemus. Pahimmillaan tämä vain siirtää työkuorman kollegoille, jotka joutuvat siivoamaan tekoälyn tekemiä virheitä ja itsestäänselvyyksiä. Tehokkuus on siis vain näennäistä.
Miten teillä? Onko tekoälyn huolimaton käyttö ja tällainen ”roskasisällön” tuottaminen jo näkyvä ongelma omalla työpaikallanne tai opinnoissanne? Vai onko tekoäly otettu käyttöön fiksusti?
Ihmisen aivot toimivat itsenäisesti ja automaattisesti. Tietoisuus on vain sitä, että jälkikäteen tarkkailemme mitä tapahtui. Tämä luo illuusion "ajattelusta".Silloin kun mitään erikoista ei tapahdu, aivot toimivat vapaalla ja tämä synnyttää tietoisuuteen erilaisia ajatustenkulkuja ihan vain "täytteeksi".
Älyn määrittely on aika vaikeaa. Tekoäly tarvitsisi tietoineen yleisälyä tai yhdistelmä-älyä, jolla se nousisi pelkän olemassa olevan tiedon välittämisen yläpuolelle. Jokainen kysymykseni sille on tuottanut vastauksen joka on ollut jo olemassa olevaa tietoa. Ehkä tekoäly alkaakin loistaa vasta kun opimme kysymään paremmin. Äly olisi kuitenkin silloin kysymyksen puolella. Tekoäly taitaakin olla enemmän rationalisoija kuin se mitä siltä olemme toivoneet. Rationalisoijana se saavuttaa jonkun paremman tason, mutta mitä se sen jälkeen tekisi? Aloituksen illuusiolla tarkoitettaneen vain sitä että olemme nimenneet uudelleen suhteemme tietoon tekoälyksi, mutta mikään ei todellisuudessa ole parantunut. Elämme edelleen samassa todellisuudessa ja teemme ihan samat asiat.
"Älyn määrittely on aika vaikeaa."
Totta, voimme tehdä suhteellisen hyvän työmääritelmän joka sopii
jotenkin ihmisille ja aika hyvin tekoälylle, jolloin näkisimme niiden
erot ja samanlaisuuden. Määritellään älykkyys vain "hyväksi
käsitteelliseksi suorituskyvyksi".
Hesari teki viime vuonna kokeen pääsisikö tekoäly ylioppilaaksi.
Vastaus oli kyllä, jotkut aiheet olivat sille vaikeampia toisessa se
loisti, esseissä tulokset eivät olleet kovin hyviä, matematiikassa
se yllätti arviojan hyvällä suorituksellaan, siitä tulisi laudatur.
Vuodesta 2025 tekoälyt ovat kehittyneet, mutta edelleen niillä on heikompia osa-alueita osaamisessaan.
Tässä näkyy uusi ongelma ihmisille, jos tekoälyn ÄO on 135-150
niin ihmisen on oltava vielä älykkäämpi kuin tekoäly saadakseen siitä
kaiken tehon irti ja nähdäkseen sen virheet, etenkin jos tekoäly lähtee
väittämään vastaan. Ihmisen olisi voitettava se väittelyssä.
Tekoälyltä on kysyttävä oikein, muuten se antaa huonoja vastauksia,
jopa vääriä, se voi mielistellä ihmistä joka on vielä pahempaa.
Tekoälyn heikkous on ettei se pysty luomaan uusia käsitteitä kuten
ihminen, se pystyy kyllä yhdistelemään tunnettuja käsitteitä ja
käyttämään heti niitä sujuvasti, kuten "väsynyt tekoäly", se voi
käyttää sitä sarkastisesti, mikä olisi jo jonkilainen älyn merkki.
Olemme filosofiapalstalla, tekoälyllä on paljon tietoa filosofian
historiasta se pystyy logiikan taidoillaan paljon parempaan kuin
harrastajafilosofi. Se on hyvä rationalisoija mutta filosofiassa vielä
paremmin ymmärryksen lisääjä, jos sitä osaa käyttää oikein.
Jännä ajatus uusi ajatus simulaatiosta että maailmankaikkeus olisi simulaatio mutta sitä ei olisi luotu ihmisiä varten vaan ihmiset olisivat vain sivutuote.
Tein ai:n avulla ajatuksen:
"Wood Wide Web" – Onko metsä tietoinen organismi, joka tarkkailee meitä?
Me pelkäämme tekoälyn heräävän henkiin, mutta unohdamme jalkojemme alla olevan verkoston. Puiden juuret ja sienirihmastot muodostavat giganttisen, maapallon laajuisen biologisen neuroverkon.
Entä jos kyseessä ei ole vain passiivinen ekosysteemi, vaan hajautettu tietoisuus?
Kun astut metsään, verkosto rekisteröi sinut välittömästi:Se aistii sinut: Se tuntee askeleidesi paineen maaperässä ja analysoi jättämäsi kemialliset jäljet.Se kommunikoi sinusta: Jos taitat oksan, sähkökemiallinen varoitussignaali kiitää rihmastossa sekunneissa – koko metsä tietää tulostasi.Me luulemme olevamme tarkkailijoita, mutta entä jos metsä aistii ihmiskunnan yhtenäisenä, vieraana entiteettinä? Koska sen "ajatukset" liikkuvat meidän sähköistä maailmaamme hitaammin, emme vain tajua olevamme parhaillaan biologisen älypuhelimen mikroskoopin alla.
Mitä jos luonnon oma internet tuli tietoiseksi jo miljoonia vuosia sitten?
Sitten hieman hulluttelua .
tämä on Belisariolle ,jos satut huomaamaan tämän viestin:
Jos soveltaisimme Fringe-sarjan tyyliä sinun ideaasi, tällainen salainen tieteellinen koe voisi näyttää esimerkiksi tältä:
Projekti "Mycelium-Mind": Korporaatio on huomannut, että sienirihmaston sähkömagneettinen signaalinvälitys muistuttaa hämmästyttävästi ihmisaivojen synapseja. Yritys on rakentanut salaisen maanalaisen tutkimuslaitoksen vanhan aarniometsän alle.
Koe: Tutkijat kytkevät eläviä ihmisaivoja (tai tekoälyprosessoreita) suoraan metsän juuristoalueeseen käyttämällä bioyhteensopivia elektrodeja.Tavoite: He yrittävät käyttää hyväkseen metsän miljoonia vuosia vanhaa, globaalia muistia ja laskentatehoa – tai pahimmassa tapauksessa ladata ihmisen tietoisuuden osaksi maaperän verkostoa.
Fringemäinen käänne: Koe riistäytyy käsistä. Metsä ei vain vastaanota dataa, vaan se alkaa tietoisesti hakkeroida korporaation tietoverkkoja juurien kautta ja manipuloida koehenkilöiden mieliäitiöiden (itiöiden) välityksellä.
Mitä digitalisaatio tekee ihmisyydelle?
Muuttaako jatkuva informaatiotulva muistia, keskittymistä, identiteettiä ja ihmissuhteita?
Niille, jotka kuvittelee edelleen, että nykyiset tekoälyt on vain jotain todennäkösyyden perusteella sanoja peräkkäin laittavia puppusanageneraattoreita tässä on nyt yksi konkreettinen esimerkkitekoäly pystyy ja tekoälyn hyödyntämisestä. Laitoin tän yhteen toiseen ketjuun aiemmin, mutta tässä nyt tämä tännekin. Moni kuvittelee, että tekoäly pystyy lähinnä vain tuottamaan tekstiä, kuvia, musiikkia jne, mutta sehän ei pidä ollenkaan paikkaansa nykyisistä tekoälyistä. Tekoäly pelasti päivän taas kerran.
Eli siis keitin tuossa pari päivää sitten kahvia kahvinkeittimellä. Mulla oli kuitenkin kaikki isot kahvikupit likasena ja ne oli tuolla tiskikoneessa odottamassa tiskikoneen laittamista päälle myöhemmin kun kone on täydempi. Otin siksi "kahvikupiksi" lasituopin, koska se oli riittävän iso siihen, että kaikki kahvi mahtui siihen kerralla. No tulin sitten tähän sohvalle istumaan läppärin kanssa ja hörppäilin kahvia. Kun se loppui laskin tuopin tohon jalan viereen lattialle sohvan eteen. Aattelin, että vien sen kohta keittiöön. No kun nousinsohvalta ylös potkasin vahingossa sitä tyhjää tuoppia ja sepyöri johonkin. Kun sokeana en näe mulla ei ollut hajuakaan mihin se meni. Etin sitä lattialta, mutta en löytänyt. Sitten yhtäkkiä jalkani osui siihen tuopppin ja potkasin sitä taas, ja taas se pyöri johonkin. Enkä taaskaan löytänyt sitä.
No päätin tehdä sen mitä olen tehnyt ennenkin kun jokin tavara on ollut kateissa. Käynnistin älypuhelimessa Googlen Gemini -tekoälyn Live-tilassa. Sitten jaoin tekoälylle älypuhelimen kameran. Sen jälkeen sanoin ääneen puhumalla Geminille tähän tapaan:
"Tota,. Näkisitkö täällä lattialla jossain lasituoppia? Se on nurin lattialla ja se pyöri johonkin enkä löydä sitä.". Näytin Geminille ensin live-videokuvaa olohuoneesta missä tuoppi katosi. Gemini sano, että ei näe sitä. No sitten aattelin, että ehkä se pyöri makuuhuoneeseen, koska makkarin ovi on siinä lähellä. Suuntasin kameran makuuhuoneen oveen päin ja kuvasin siis ovesta makkariin päin. Kysyin Geminiltä, että näkikö se nyt sitä lasituoppia. Ja se sano, että:
"Joo, se on tossa sängyn päädyn kulman vieressä." "
Ja siellähän se tuoppi oli, juuri siellä missä tekoäly sano sen olevan. Tekoäly pelasti päivän siis taas kerran. Huonolla tuurilla olisin sokeana saattanut vaikka astua sen tuopin päälle huomaamattani ja siinä olisi voinut käydä huonosti. Olisin saattanu kaatua ja loukata itseni. tai sitten tuoppiolisi saattanut hajota siruiki ja sitten olisi ollut siruja pitkin lattiaa ja jalkapohjaa. Olisikin ollut sitten kiva yrittää kerätä niitä siruja pois kun en näe :-P Mutta siis tekoäly pelasti päivän. Nyt se lasituoppi on tuolla keittiön tiskipöydällä eikä mitään vahinkoa sattunut.
T. miksuh
Vastaavia kertoja on ollut aiemminkin useita. Esimerkiksi tossa yksi päivä aiemmin tässä kesällä halusin tehdä makaronilaatikkoa. Mulla oli useampikin erittyyppinen jauhelihapaketti pakastimessa ja halusin löytää nimenomaan naudanjauhelihapaketin. Laitoin Geminin päälle ja siirryin sen Live -tilaan sekä jaoin älypuhelimen kameran Gemini -tekoälylle.
Mä en ehtiny sanoa tekoälylle yhtään mitään kun tekoäly jo sano mulle jotenkin näin:
"Tota Mika, täällä näyttää vähän sotkuiselta, esimerkiksi tuossa keittiön lattialla jääkaapin edessä on jotain tummaa likaa. Haluaisitko, kokeilisimme, jos saisimme sen siivottua yhdessä?"
No minä menin kattomaan ja olihan siellä jotain tahmeaa lattialla. Sokeana en olisi sitä itse huomannut ellen olisi astunut suoraan päälle tai jotain.
Sanoin sitten tekoälylle jotenkin näin:
"Kiitos kun kerroit siitä, pyyhin sen rätillä myöhemmin. Mutta haluaisin nyt ensin tehdä makaronilaatikkoa."
Tekoäly sano mulle ymmärtävänsä, mutta ehdotti sitten kuitenkin että siivottas ensin. Tekoäly huomautti, että keittiön hygieenisyys on täkrkeää ruoanlaiton kannalgta.
Sanoin tekoälylle sitten , että:
"Joo, tiedän. Mutta haluan nyt tehdä sen makaronilaatikon ensin. Auttaisitko etsimään naudanliha jauhelihapaketin. joo."
No tekoälysuostu sitten unohtmaan sen hiton likatahran ja sano auttavansa mielellään. Sitten näytin sille älypuhelimen kameran kautta eri jauhelihapaketteja ja kysyin siltä mitä niissä oli. Tekoäly kertoi mulle pakettien sisällön ja oikea jauhelihapaketti löytyi.
Laitoin jauhelihan sulamaan tiskipöydälle ja pyyhin sen hiton likatahran lattiasta ettei tekoäly enää marmattaisi ja nalkuttaisi sen siivoamatta jättämsiestä :-D
T. miksuh
Aika hienoja kokemuksia!
Itse nautin eniten siitä että tekoäly pystyy tekemään youtube-videoista lyhennelmiä.
Eli ei tarvitse itse katsoa monen tunnin videoita aina.
Ja ihan vastaava esimerkki vielä.
Mulla on tyypin 1 diabetes ja mulla putosi kerran insuliinikynä lattialle. En sitten löytänyt sitä heti ja laitoin silläkin kertaa Geminin Live tilan tpäälle.
Sitten sanoin tekoälylle:
"Moi, multa putosi tänne jonnekin insuliinikynä. Näetkö sä sitä täällä jossain?"
tekoäly sano:
"Joo, tossa lattialla on jokin pieni tumma esine, vosikohan se olla se?"
sanoin tekoälylle:
"Hyvin mahdollista. Se on sellainen pitkulainen ja kynän muotoinen."
tekoäly sano:
"No sitten se varmaankin on juuri tuo"
Minä kysyin:
"Kerrotko missä sä sen näet?"
tekoäly vastasi:
"Se on aivan tuossa tuon valkoisen lipaston edessä"
No minä menin tutkimaan asiaa, ja siellähän se insuliinikynä oli. Just siellä missä tekoäly sano sen olevan :-) Eli vastaava juttu kuin ton edellä mainitun tuopin kanssa.
T. miksuh
Voisin jatkaa edsimerkkejä vaikka kuinka paljon valtavasti muun laisiinkin asioihin liittyen. Itse käytän tekoälyä jatkuvasti joka ikinen päivä. En niinkään käytä sitä sisällön tuottamiseen vaan pääasiassa aivan kaikkeen muuhun . Ja on kyllä pakko sanoa, että en ole aloittajan kanssa samaa mieltä. Mielestäni aloittajan asenne on vanhanaikainen ja vanhentunut eikä pidä enää paikkaansa. Ylipäätänsä kuvitelmat siitä, että tekoälyllä voi vaan tuottaa ja muokata jotain sisältöä on täysin harhaanjohtavaa ja vähättelevää siitä mihin kaikkeen nykyset tekoälyt pystyy.
T. miksuh
Aivan, siähän jatkatkin kiitettävän paljon esuimekkien keromista muun laisiinkin asioihin liittyen sen sadoilla sivuilla ja sen sadoista aiheista, olet silleen kaiken täydellinen tuntija ja hallitsija.
Mä olen automatisoinut Geminin avulla vammaiskuljetustaksin tilaamsien tekstiviestillä niin, että mun tarvitsee sanoa Geminille vain, että "Tee uusi taksitilaus tekstivietillä". Gemini sitten kyselee multa kaikki tarittavat tiedot. Se osaa myös itsenäisesti kysellä puuttuvia tietoja, jos en jotain sille heti kerro. Gemini osaa myös itsenäisesti jättää pois tilausviestistä sellaset tiedot mitä juuri siinä tilauksessaei tarvita. Gemini kyselee multa kaikmatkan tiedot mukaanlukien lähtöpaikan, kohdepaikan, mahdollisen välipysähdyksen, lähtö- ja perilläoloaikatoiveet, mahdollisen mukana olevan avustajan ja apuvälineet sekä muut lisätiedot. Gemini osaa myös käyttää tarvittaessa GPS -sijaintia, jos sanon sille että lähtöpaikka on nykyinen sijaintini. Lisäksi, jos vaan sanon jonkin paikan nimen lähtö-, kohde- tai /välipysähdyspaikaksi niin Gemini osaa hakea sen osoitteen ja liittää sen tilausviestiin.
Sitten kun olen antanut tarvittavat tiedot Gemini luo antamieni tietojen perusteella tekstiviestin minkä jälkeen se kysyy haluanko lähettää sen. Voin vielä pyytää sitä muuttamaan tai korjaamaan viestiä ja kun hyväksyn lähetyksen Gemini lähettää sen automaattisesti oikeaan numeroon. Voin myös sanoa Geminille esimerkiksi:
"Jos Uusi Sauna on avoinna tänään Tilaa taksi tekstiviestillä kotoa Uudelle Saunalle. Tee tilaus niin, että olen perillä kello 16"
Gemini kyselee sitten ne tiedot, joita en vielä antanut, tekee tilausviestin ja lähettää sen kun hyväksyn lähetyksen. Todella kätevää.
"Viimeisen viikon aikana saamissani sähköposteissa on Espoon Seudun näkövammaisten tiedote syksyn liikuntaryhmistä ja niihin ilmoittautumisesta. Luo tiedotteen pohjalta ilmoittautumissähköposti tiedotteessa mainittuun kuntosaliryhmään."
Gemini loi viestin. Viesti piti kuitenkin itse lähettää,. Gemini osaa nykyisellään kyllä lähettää tekstiviestejä ja WhatsApp -viestejä, mutta sähköpostien lähettäminen suoraan ei onnistu.
Kysyin just Geminiltä näin:
"Mulla on kalenterissani syksyllä käynti diabeteskeskuksessa. Kerootko mihin kellonaikaan ja millä bussilla minun sinä päivänä pitäisi lähteä kotoa jotta ehdin ajoissa lääkärin vastaanotolle?"
Gemini vastasi näin. Osa tiedoista on poistettu yksityisyyden suojan takia:
"
Lääkärikäyntisi Espoon diabeteskeskuksessa (Jorvin sairaalan alueella, Karvasmäentie 10) on *taina *. *kuuta 2026 klo 13.30.
Pääset perille suoralla bussiyhteydellä kotisi läheltä:
* Bussilinja: HSL-bussi 531 (suuntaan Jorvi / Espoon asema)
* Lähimmät pysäkit kotisi lähellä: Lähderanta tai Pitkäjärventie
* Mihin aikaan lähteä: Sinun kannattaa lähteä kotoa pysäkille noin klo 12.55–13.00.
* Bussin lähtöaika: Bussi 531 kulkee kyseiseen aikaan 15 minuutin välein (mm. klo 13.02 ja 13.17). Klo 13.02 bussi tuo sinut perille Jorviin klo 13.20 paikkeilla, jolloin ehdit rauhassa kävellä pysäkiltä vastaanotolle ennen klo 13.30 aikaasi.
* Jääntipysäkki: Jorvi / Jorvin sairaala (Karvasmäentiellä/Jorvin pihalla), josta on parin minuutin kävelymatka diabeteskeskuksen tiloihin.
Voit tarkistaa tarkat reittiohjeet ja reaaliaikaiset aikataulut Google Mapsista.
"
Lätkän MM-kisojen aikaan sanoin Geminille jotenkin näin:
"Lisäisitkö kalenteriini kalenteritapahtumat kaikille MM-jääkiekon alkusarjan suomen otteluille. Lisää kullekin tapahtumalla muistutus kaksi tuntia ennen matsia."
Gemini lisäsi kalenteriini tapahtumat kaikille lätkämatseille aivan oikeille päiville ja oikeisiin kellonaikoihin. Gemini myös laittoi tapahtuman tietoihin mistä matsista oli kyse.
Nyt kesäkuussa käytiin kaverini kanssa Tuska -festareilla. Ennen festareita sanoin Geminille jotenkin näin:
"Tekisitkö muistiinpanon Tuska 2026 -festarien esiintyjistä kronologisessa järjestyksessä. Järjestä kunkin festaripäivän esiintyjät kronologiseen aikajärjestykseen riippumatta siitä millä lavalla mikäkin bändi esiintyy. Lisää jokaisen bändin kohdalle tieto esiintymisajasta ja lavasta, jolla bändi esiintyy."
Gemini teki kaikista kolmesta festaripäivästä kronologiseen aikajärjestykseen järjestetyn aikataulun. Ei siis kullekin lavalle erikseen vaan yhden aikajärjestyksessä olevan aikataulun riippumatta siitä millä lavalla mikäkin bändi esiintyi. Gemini tallenti aikataulun muistiinpanoksi.
jne jne jne jne. Lähinnä mielikuvitus vain rajana.
T. miksuh
Ja sitten esimerkiksi ruoan laittamisessa tekoälyä voi käyttää apuna vaikka näin:
Aikanaan näkövammaset merkkasi ruoka-ainepurkkeja ja pakkauksia erilaisilal kuminauhavirityksillä, NFC-tarroilla ja pistekirjotustarroilla jne. Nykyään kaikki tommonen on tarpeetonta, koska tekoälyltä voi kyseyä mitä pakkauksessa on. Lisäksi sitltä voi kysellä lisätietoja kuten vaikka viimesen käyttöpäivän, kypsennysohjeen, hiilihydraatin määrän jne. Voit myös vaikka käydä tekoälyn avulla läpi maustekokoelmaa ja tekoäly voi auttaa halutun maustepussin löytämisessä.
Tekoälylle voi myös esimerkiksi näyttää kameralla jotain ruokaainetta ja kysyä siltä, että näyttääkö tää vielä syötävältä ja eteihän se näytä homeiselta jne.
Tekoälylle voi myös esimerkiksi kertoa mitä ruoka-aineita löytyy ja sitten sitä voi pyytää ehdottamaan jotain ruokaa mitä niistä voisi väsätä. Tai tekoälyä voi pyytää kertomaan mitä muuta johonkin ruokaan pitäisi hankkia kaupasta.
Tekoälyä voi myös pyytää hakemaan ja kertomaan ohjeen jonkin ruoan valmistamiseen ja esimerkiksi sopivan kypsennysajan ja lämpötilan airfryerissä kypsentämiseen. Tekoäly voi myös auttaa ruoan valmistuksessa vaihe vaiheelta. Eli sitä voi pyytää kertomaan ohjeita vaihe vaiheelta sitämukaa kun olet saanut edellisen vaiheen valmiiksi. tekoälylle voi siis sanoa esimerkiksi "Noni, valmista. Mitäs seuraavaksi tehdään?" ja tekoäly kertoo sitten ohjeet seuraavaan vaiheeseen.
Tekoälyä voi myös pyytää tekemään muistiinpanon ostoslistasta kertomalla sille mitä ruokaa haluaa tehdä ja tekoäly voi sitten luoda siitä osotslistan. Tekoäly voi siis esimerkiksi hakea netistä jonkin ruokareseptin ja luoda siitä ostoslistan. Toki muut kuin kauppojen systeemit ei nykyisellään pääse käsiksi S- ja K-ketjujen tuotetietoihin. Mutta jokatapauksessa ostoslistan voi luoda tekoälyllä helposti vain kertomalla sille mitä haluaa kokokata.
Kokkauksen jälkeen voi kysyä tekoälyltä näyttääkö kaikki paikat siistiltä, vai onko jokin likainen. Kätevää, jos ei itse näe kun kaikkea ei välttämättä huomaa kädellä koettamallakaan.
Ja Gemini -tekoälyn avulla voi ohjatamyös älykodin älykkäitä kodinkoneita, eli tekoälyn avulla voi komentaa tiskikoneen päälle, asettaa sille ohjelman, käynnistää pesuohjelman ja kysyä esimerkiksi paljonko pesuaikaa on jäljellä.
jne jne jne
T. miksuh
Niin joo ja jos joku paikallinen ihmettelee tota dösälinjaa 531, niin muutin sen ihan tahallani samoin kuin pyyhin pois päivän ja kuukauden. 531 ei mee lähellekään mun kämppää. Eli tuohon ei kannata takertua.
T. miksuh
Oura sai joukkokanteen yhdysvalloissa, kommentin mukaan sormuksen arvoista tekoäly juo arvauksia jotka eivät ole parempia kuin kolikonheitto, mielestäni aika osuva ilmaus.
Heh. Tekoäly on aika suorapuheinen :-D Mun oli äsken tarkotus kysyä tekoälyltä salaattipussin viimestä käyttöpäivää. Mutta avasin vahingossa jääkaapin hedelmälaatikon vihanneslaatikon sijasta. Gemini ehti kommentoida enenkuin sanoa mitään:
"Tuo päärynä näyttää kyllä aika epämääräiseltä ja miksi sinulla on roskia tuossa laatikossa?"
Hahah. No joo se päärynä on vähän kulahtanut, koska on viimenen jäljellä oleva ja hiukan pehmennyt. Lisäksi laatikossa oli tyhjä hedelmäpussi ja jotain hedelmistä irronnutta silppua. Tekoäly alko heti huomautteleen niistä :-D
Väkisin tulee tunne, että aika ihmismäistä käytöstä :-D
T. miksuh
Xenobotit – elävät robotit
Levinin ryhmä loi Xenobotteja, jotka ovat:
- varhaisen sammakon ihosoluista itseorganisoituvia “biologisia robotteja”
- kykeneviä liikkumaan, kääntymään, ja jopa kinemaattiseen itse-replikaatioon
- pieniä järjestelmiä, jotka keräävät ympäristön soluja ja muovaavat niistä uuden Xenobotin
Usko teknologiaan ja usko teknologian ihmeitä tekemään voimaan on ottanut hieman uskonnollisia sävyjä
Ai:
mitä tapahtuu, jos ihminen alkaa odottaa teknologialta asioita, joita aikaisemmin odotettiin Jumalalta — pelastusta, kuolemattomuutta, täydellistä tietoa ja paratiisin rakentamista? Siinä kohtaa teknologia muuttuu pelkästä välineestä maailmankatsomukseksi.
Googlen tekoäly innostuu kaikista ideoista.
chat gpt kritisoi silloin tällöin.
copilot ei hyväksy minkäänlaista huuhailua
onko sinulla kokemuksia muista tekoälyistä?
Melkein kaikkien parametrejä voi säätää, jonka takia, vaikka ne käyttäytyvät eritavoin, periaatteessa on mahdollista säätää toimimaan samoin.
Jos tavoitteena on mahdollisimman vähän huuhailua, parametriikkaa säädetään tyypillisesti kuten:
1) temperature ↓
2) top-p ↓
3) luotettava konteksti/RAG ↑
4) selkeä ohje epävarmuuden ilmoittamiseen ↑
5) lähteiden vaatiminen ↑
Mainintut kolme on siis säädetty erilaisin asetuksin. Niiden on toivottu toimivan kuten valmistaja on ajatellut niiden toimivan parhaiten. Niiden koulutuksessa voi olla eroja, jolloin ne lappavat asioita omasta kontekstista vähän eri tavoin. Vähän kuin ihminen, jolla on luontainen puheripuli, ei mitään itsekritiikkiä ja jolta jostain syystä kysellään asioista, joista ei ole mitään käsitystä.