Kankaanpäässäkin näyttää kiertävän "kullanostajan" auto. Isoäitini ei halua viedä kultakorujaan hoitolaitokseen, joten olin mukana "myymässä" niitä autossa.
Aluksi kysymykseeni: Mitä 18 kr eli 750 promillesesta saa? Tuli vuolas, vuolassanainen selitys sitä ja tuota. Pahin oli se, että mies väitti, ettei rannerenkaita tai korvakoruja
"milloinkaan ole valmistettu 18 kr kullasta, kun se on niin pehmyttä".
Hän puntarissaan käsittelee kaikki 14 karaatin kultana ja maksaa sen mukaan 27 euroa. Näytin suomalaisten kultaseppien lyömät leimat paksusta rannerenkaasta, kahdesta isosta korvakorusta ja rintasoljesta. Kaksi oli vanhaa Wiipurin kultaseppien ja yksi oli Auran seppien 1930-luvulle osuvat leimat. Ostajamies hätkähti ja selitti vielä liukkaammin, että
"noita leimojahan voi lyödä kuka amispoika vain"!
Me kotona kirjevaakalla punnitsimme koko erän painoksi 112 grammaa. Tämä autokoijari sai 88 grammaa. Sanoi sitäkin. Kuului että
"punnituksiahan voi kertoa olevan maailma täysi. Tässä autossa tämä puntari on lakki. Myyttekö te?"
Ei myyty. Ajettiin kun päivää oli, Tampereelle. Laukontorin kupeessa myytiin liikkeeseen, jossa vaaka näytti 113 grammaa ja saatiin päivähinta 56,40 euroa gramma ja mikä parasta ostaja ymmärsi leimat ja karaatit rehellisesti.
Aluksi kysymykseeni: Mitä 18 kr eli 750 promillesesta saa? Tuli vuolas, vuolassanainen selitys sitä ja tuota. Pahin oli se, että mies väitti, ettei rannerenkaita tai korvakoruja
"milloinkaan ole valmistettu 18 kr kullasta, kun se on niin pehmyttä".
Hän puntarissaan käsittelee kaikki 14 karaatin kultana ja maksaa sen mukaan 27 euroa. Näytin suomalaisten kultaseppien lyömät leimat paksusta rannerenkaasta, kahdesta isosta korvakorusta ja rintasoljesta. Kaksi oli vanhaa Wiipurin kultaseppien ja yksi oli Auran seppien 1930-luvulle osuvat leimat. Ostajamies hätkähti ja selitti vielä liukkaammin, että
"noita leimojahan voi lyödä kuka amispoika vain"!
Me kotona kirjevaakalla punnitsimme koko erän painoksi 112 grammaa. Tämä autokoijari sai 88 grammaa. Sanoi sitäkin. Kuului että
"punnituksiahan voi kertoa olevan maailma täysi. Tässä autossa tämä puntari on lakki. Myyttekö te?"
Ei myyty. Ajettiin kun päivää oli, Tampereelle. Laukontorin kupeessa myytiin liikkeeseen, jossa vaaka näytti 113 grammaa ja saatiin päivähinta 56,40 euroa gramma ja mikä parasta ostaja ymmärsi leimat ja karaatit rehellisesti.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Lieneekö sama otus, jolle tarjosin Parkanossa näyttävässä bussissa kahta kultarahaa. Tuo kokeili niihin magneettia ja kertoi päivittäin paljastavansa pintakullattua rautaa. Toinen oli 10 mk 1881 ja toinen 20 mk 1911, joista olisi pitänyt saada tonnin verran. Tarjosi 320, jote se siitä kultamiehestä!
Kultakauppias on yhtä huono tai hyvä silmäänkusija ja petkuttaja, kuin vaihtoautokauppias. Ajatelkaa niiden miljoonaomaisuuksien sukuja, joissa isoisä 1970 aloitti katuvierustalla myymään Wartburgeja ja Moskovitsejä. Nyt nämä suvut ovat 30 rikkaimman joukossa. Kuinka se on mahdollista? Noo.. pettämällä, valehtelemalla ja kepulikonstein.
Ei ainutkaan viranomainen tutki kultakauppiaan puntarin oikeellisuutta. Hedelmäpuntarit sentään joskus tarkastetaan. Karkkikioskin pitäjältä vaaditaan elinkeinoplupa, LY, eläkemaksut, alv, vakuutukset yms mutta hotelleissa ostaa kultaa entiset huumeiden myyjäpoliisit ja pois heitetyt tullimiehet.
Niin juuri on tapahtumassa. Joensuun hotelli Gimmelissa oli huoneessa Helsingin huumepoliisista Aarnion erotettu alainen ostamassa kultaa. Siitä voi päätellä rehellisyyden määrän.
Rehellistä kaupankäyntiä ei ihmiskunta ole koskaan keksinyt!
Juutalaiset kauppiaat ovat rehellisiä!
Paljonko juot kärpässienimehua?
En yhtään½! Olen ollut kibuzzilla työssä.
Jari on syytön kateellisten lavastuksen uhri!
Kiertäville ostajille ei ole tietysti pakko myydä.
Kuinka paljon lieneekään näitä koijareita nyt liikkeellä? Loimaalla, lounaisessa Suomessa näin pakettiauton, jonka kyljissä mainos "kaulakoru kultaa jopa 8 000 euroa"! Seuraavana päivänä toisen värinen auto Virroilla ja kyljessä heitto "ostan romukultanne jopa 30 €/gramma"!
Seuraako ainutkaan viranomainen, miten vanhoja ihmisiä näissä autoissa tiedotetaan asiasta ja heidän kultaansa käsitellään?
jobbari on jobbari jonka työtä on petkuttaa kunnon ihmjsiä.
En tiedä mistä autosta on kysymys, mutta kaupan pihassa olevaan vein kultarahakokoelmaani. Äijä meinasi paljain sormin niitä ruveta kasetista vaakaansa nostelemaan. Kielsin sen ja kerroin, että minulla on mukana luettelo, jossa on gramman kymmenysosalla kerrottu painot rahapajojen itsensä antamina. Äijä hörähti jotakin "voihan niitä painaa ja näytellä!"
En jäänyt enempää kuuntelemaan paskaa, vaan päätin pitää ne itselläni. Noin vodessa pelkällä kullan arvolla niiden rahallinen numeraali on noussut 4 300€ nyt 5 800€. Ei siis mikään turha säilytysvuosi.
Etelä-Pohjanmaalla ajaa jalometalliautoa ulkomaalaistaustainen, hyvää suomea puhuva, luullakseni tanskalaissyntyinen mies. Ei kai aivan läpeensä konna.
Satakunnan hepusta on värikkäitä, lähellä tapahtuneita pettämisiä tai rikoksia olevaa tarinaa.
Lahden, Nastolan, Heinolan, Mikkelin toreilla ja ties missä ajaa savvoo vientävä entinen taksikuski Vierimästä, ehkä oli Vesannolta.
Etelässä ajaa parikin ja Oulun ja Kuusamon liepeillä yksi auto. Hotelleissa istuu kaikkialla nykyisin "kullan ostajia" huoneissa.
Onko tämä meidän "mies joka puri sutta ja susi miestä" myös kullan ostaja liikkeessään?
Ei tarvitse ajella. Ihmiset tuo vapaaehtoisesti tiskille korua.
Juuri tällä viikolla kahden kanikonttorin ihmiset kertoo avoimesti, että aina sisään tullessa koru katsotaan 14 karaatin metalliksi, vaikka leimat sanoo esim. 24 kr. Hintaero grammasta on jo melkoinen. ei tutki viranomainen asiaa.