Valistusfilosofien vallanjako-oppi uudistettuna modernia demokratiaa varten

Wikipedia: Vallanjako-oppi on valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille. Se on vaikuttanut useimpiin nykyaikaisiin valtiosääntöihin. Opin on kehittänyt ranskalainen Montesquieu.

Vallanjako-oppia kehittelivät muutkin valistusfilosofit kuin Montesquieu, mm John Locke. Valistusfilosofit katselivat aikaa taaksepäin. Siellä takanapäin oli tapahtumat Englannissa. 1600-luvun Englannissa vastakkain olivat lainsäädäntövalta ja toimeenpanobalta eli parlamentti ja kuningas. Vallasta taisteltiin verisesti. Parlamentti voitti sisällissodan ja kuninkaalta katkaistiin kaula. 1700-luvulla Englannissa tilanne oli jo rauhoittumaan päin eli oli siirrytty parustuslailliseen monarkiaan. Ranskassa samaan aikaan kasvoi vastustus itsevaltaista monarkiaa kohtaan. Valistusfilosofit olivat vastustuksen kärjessä. Lopulta vastareaktio itsevaltiudelle johti suureen vallankumoukseen, missä kuninkaalta katkaistiin kaula. Näinhän historia kertoo.

Vallanjako-oppi on siis peräisiin 1700-luvulta eli on aika vanha. Paljon on vettä virrannut Thamesissa ja Seinessä sen jälkeen. Maailma on muuttunut. On syntynyt moderni demokratia johon tuo muinainen vallan kolmijako ei sellaisenaan istu. Se pitäisi siis uudistaa. Tää on nyt meikänoomin omaa funtsimista, en ole tätä mistään lähteestä poiminut. mutta mielestäni vallan kolmijako pitäisi muuttaa vaikkapa vallan viisijaoksi sen perusteella miten moderni demokratia käytännössä toimii.

Modernissa parlamentarismissa toimeenpanovalta ja lainsäädäntövalta toimivat yhdessä joten niitä on turha erottaa toisistaan. Yhdessä parlamentti ja hallitus muodostavat hallintovallan jonka takana pitäisi olla kansanvalta. Kansanvalta toteutuu vapaissa vaaleissa. Käytännössä hallintovaltaa toteuttavat poliittiset puolueet. Tuomiovallan voi katsoa olevan edelleen olemassa ja sen pitäisi vallanjako-opin mukaisesti olla riippumaton hallintovallasta.

Modernissa demokratiassa on uusia elementtejä, uusia vallankäyttäjiä. Niitä on kolme. On informaatiovalta eli media ja on kaksi työmarkkinaosapuolta, rahavalta ja työntekijöiden järjestövalta (marxilaisittain pääoma ja työ). Näin syntyy modernin demokratian vallan viisijako: hallinto, oikeuslaitos, media, pääoman omistajat ja työntekijälärjestöt. Niillä kaikilla on oma tehtävänsä yhteiskunnassa. Koska hallintovalta edustaa kansanvaltaa niin sen pitäisi olla ylinnä. Hallintovalta kattaa koko yhteiskunnan, valtion ja kansalaiset. Muiden valtaa käyttävien instituutioiden valta rajoittuu kunkin tehtävään, mutta silti niiden pitäisi olla riippumattomia hallinnosta jos vallanjako-oppia noudatetaan. Oikeuslaitoksen pitää olla riippumaton hallintovallasta ja median pitää olla vapaa. Kun puhutaan rahavallasta niin riippumattomuus on vähän kinkkisempi juttu. Sen pitäisi toteutua molempiin suuntiin, mikä on jatkuva aatteellinen kiistanaihe modernissa demokratiassa. Jotta kansanvalta toteutuisi niin rahavalta ei saisi mielin määrin ohjailla hallintovaltaa, mitä rahavalta kovin mielellään tekisi. Jos nyt kuitenkin rahavaltaa tasapainottaa työntekijöiden järjestövalta niin se auttaa hallintovaltaa säilymään riippumattomana ja samalla myös kansanvaltaa eli demokratiaa toimimaan käytännössä.
2293
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Pääasiassa on vain kaksi puoluetta TYRANNIT ja UUDISTAJAT. Tyrannit ovat väkivaltakoneistoa käyttäviä kyvyttömiä johtajia. Kuitenkin heitä pitää seurata ja totella uusia puolueita perustamatta.

Toinen mahdollisuus on kuninkaiden valta. Heille Jumala antaa valtuuden mielivaltaan ja hankkia suuri varallisuus muiden kustannuksella. Kuninkaiden valta on enemmän aikaan saavaa kuin Puolueiden valta.

Ranskan vallankumous kestää 300 vuotta. 1800-2100 jkr. Sen jälkeen on edessä teokratia joka perustuu Intian pyhiin teoksiin. Kaikki eivät pääse mukaan teokratiaan, vaan myöhästyvät 100-200 vuotta. Suomi kuuluu myöhästyjiin koska luopui pyhistä kirjoista.

Emme ole kärjessä kun mietitään tulevan teokratian suuntaviivoja. Intia ja Arabia johtavat tietä kohden teokratiaa.

Suomi on ajautumassa ateistiseen materialismiin eikä Hengen valta pääse voimaan vaikka sitä on noin 25 vuoden ajan yritetty.

Demokratia ja vallan kolmijakoa tuskin sovelletaan teokratian aikana vaan kuninkaat palaavat jonkin verran valtaan. Intiassa onkin meneillään kiistaa tulevien kuninkaiden esi-isät kun ovat jo keskuudessamme.

Demokratia oli renessanssin ja humanismin ajan valokeilassa. Vaan sitä ollaan korvaamassa teokratialla. Kirkko tosin näyttää menettävän jäseniään, mutta sitä kautta se tulee kelvolliseksi aikanaan globaalin kirkon yhteyteen palaamiseen.

Lyhyesti: On vähän vanhanaikaista pohtia kolmijakoa ja demokratiaa. Niitä ei kyetä uudistamaan vaan hallitus, valta ja voima lakastuvat Euroopassa tyystin. Jäämme jalkoihin ja elämän välttämättömyyksistä huolehtivien valvojien alaisuuteen.

Vuodesta 2013 alkaen neuvoteltiin siitä jatkuuko kuitenkin vielä 70 vuotta valtava industrialismi ja nousu. Sekä palautetaanko hallinto korkealle tasolle. Mutta neuvottelut olivat epätoivoisia. Resursseja ja sopivia henkilöitä ei ole.

Eurooppa vajoaa kurjuuteen. Arabia ja Intia siirtyy johtoon ja teokratian nostajiksi ensi sijalle demokratian sijaan.

Sori että tämä ei ole filosofiaa vaan lähinnä poliittis-uskonnollinen uutiskatsaus.
Mä oon kahden vaiheilla. Jatkaako 70 vuotta demokratian kehittämistä vai lähteäkö mukaan teokratiaan. Taleban on teokratiaa viemässä poluilleen kun taas demokratian kehittäjistä sinä olet ensimmäinen joka Suomessa uskalsi avata suunsa.

Äänestä
  • 🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒

    😍 ­­­N­­y­­m­­­f­­o­­­m­­­a­­a­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21

    🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Oikonomi kirjoitti:

Wikipedia: Vallanjako-oppi on valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille. Se on vaikuttanut useimpiin nykyaikaisiin valtiosääntöihin. Opin on kehittänyt ranskalainen Montesquieu.

Vallanjako-oppia kehittelivät muutkin valistusfilosofit kuin Montesquieu, mm John Locke. Valistusfilosofit katselivat aikaa taaksepäin. Siellä takanapäin oli tapahtumat Englannissa. 1600-luvun Englannissa vastakkain olivat lainsäädäntövalta ja toimeenpanobalta eli parlamentti ja kuningas. Vallasta taisteltiin verisesti. Parlamentti voitti sisällissodan ja kuninkaalta katkaistiin kaula. 1700-luvulla Englannissa tilanne oli jo rauhoittumaan päin eli oli siirrytty parustuslailliseen monarkiaan. Ranskassa samaan aikaan kasvoi vastustus itsevaltaista monarkiaa kohtaan. Valistusfilosofit olivat vastustuksen kärjessä. Lopulta vastareaktio itsevaltiudelle johti suureen vallankumoukseen, missä kuninkaalta katkaistiin kaula. Näinhän historia kertoo.

Vallanjako-oppi on siis peräisiin 1700-luvulta eli on aika vanha. Paljon on vettä virrannut Thamesissa ja Seinessä sen jälkeen. Maailma on muuttunut. On syntynyt moderni demokratia johon tuo muinainen vallan kolmijako ei sellaisenaan istu. Se pitäisi siis uudistaa. Tää on nyt meikänoomin omaa funtsimista, en ole tätä mistään lähteestä poiminut. mutta mielestäni vallan kolmijako pitäisi muuttaa vaikkapa vallan viisijaoksi sen perusteella miten moderni demokratia käytännössä toimii.

Modernissa parlamentarismissa toimeenpanovalta ja lainsäädäntövalta toimivat yhdessä joten niitä on turha erottaa toisistaan. Yhdessä parlamentti ja hallitus muodostavat hallintovallan jonka takana pitäisi olla kansanvalta. Kansanvalta toteutuu vapaissa vaaleissa. Käytännössä hallintovaltaa toteuttavat poliittiset puolueet. Tuomiovallan voi katsoa olevan edelleen olemassa ja sen pitäisi vallanjako-opin mukaisesti olla riippumaton hallintovallasta.

Modernissa demokratiassa on uusia elementtejä, uusia vallankäyttäjiä. Niitä on kolme. On informaatiovalta eli media ja on kaksi työmarkkinaosapuolta, rahavalta ja työntekijöiden järjestövalta (marxilaisittain pääoma ja työ). Näin syntyy modernin demokratian vallan viisijako: hallinto, oikeuslaitos, media, pääoman omistajat ja työntekijälärjestöt. Niillä kaikilla on oma tehtävänsä yhteiskunnassa. Koska hallintovalta edustaa kansanvaltaa niin sen pitäisi olla ylinnä. Hallintovalta kattaa koko yhteiskunnan, valtion ja kansalaiset. Muiden valtaa käyttävien instituutioiden valta rajoittuu kunkin tehtävään, mutta silti niiden pitäisi olla riippumattomia hallinnosta jos vallanjako-oppia noudatetaan. Oikeuslaitoksen pitää olla riippumaton hallintovallasta ja median pitää olla vapaa. Kun puhutaan rahavallasta niin riippumattomuus on vähän kinkkisempi juttu. Sen pitäisi toteutua molempiin suuntiin, mikä on jatkuva aatteellinen kiistanaihe modernissa demokratiassa. Jotta kansanvalta toteutuisi niin rahavalta ei saisi mielin määrin ohjailla hallintovaltaa, mitä rahavalta kovin mielellään tekisi. Jos nyt kuitenkin rahavaltaa tasapainottaa työntekijöiden järjestövalta niin se auttaa hallintovaltaa säilymään riippumattomana ja samalla myös kansanvaltaa eli demokratiaa toimimaan käytännössä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu