Läheskään aina kyse ei ole homeesta, vaikka täysin hengittämättömänä vinyylilattia kyllä lisää homeriskiä. Kyseessä on kemiallinen reaktio, ei biologinen kasvusto. Joskus tosin molempia.
Onneksi nykyään betoni/kivirakentaminen on todettu sen verran huonoksi, että kerrostaloja ja kouluja tehdään oikeasta puusta. Näin ollaan sillä tiellä mitä seurattiin jo satoja vuosia sitten rakennettaessa edelleen hyvin palvelevia puukirkkojamme.
Onneksi nykyään betoni/kivirakentaminen on todettu sen verran huonoksi, että kerrostaloja ja kouluja tehdään oikeasta puusta. Näin ollaan sillä tiellä mitä seurattiin jo satoja vuosia sitten rakennettaessa edelleen hyvin palvelevia puukirkkojamme.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mikään nykyään käytettävä lattiapinnoite ei hengitä. Paitsi kokolattiamatto. Herkkänenäisen asujan valinta!
Ei tosiaan hengitä ja vaikka teoriassa voisi hengittääkin, niin ei kuitenkaan. Parketin ja laminaatin alle laitetaan tiivis muovinen askeleriste josta ilma ei taatusti kulje läpi.
Eikä hengitä kaikki kokolattiamatotkaan, esim. tekstiililaatoissakin on pvc-pohja. On muuten helppoa asennettavaa, just tein noista paloista mökin makuuvinttiin lattian.
Tilasin amazonista ja sain paketit kotiovelle tuotuna 1/3 hinnalla siitä, mitä laatat kotimaassa olisivat halvimmillaan maksaneet.
Askeläänieriste ON hengittävä. Betonin päälle täytyy kuitenkin asentaa höyrytiivis askeläänieriste.
Taas hengitellään eikä edes tiedetä mitä se tarkoittaa.
Tiedän kyllä, mitä hengittävä rakenne tarkoittaa. Laminaatin alle asennettava muovinen askeleriste (tuplex yms.) ei ole hengittävää.
Tuskinpa. Luulet tietäväsi korkeintaan ja silloinkun vain pienen osan.
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
💋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18081234m
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Niin, siis se perusongelma on kostea betoni. Betonin alkalista kosteutta ei usemmat pintamateriaalit kestä
a) on asennettu pinnoite liian kostean betonin päälle rakentamisvaiheessa (tässä munattu mm. monen koulun kanssa)
b) betoniin nousee kosteus maaperästä.... tämä on ensisijaisesti vanhan rakennuskannan ongelma, tosin uudiskohteitakin on -> nykyään ajatus kulkee pitkälti niin, että muovimatto *kellaritiloissa* ei ole hyvä idea
B koskee luonnollisesti myös pien/rivitalolättänöitä. Etenkin niitä vanhempia, joissa ranen mielestä ei tarvittu salaojakerrosta lattian alle eikä sen puoleen salaojia eikä sadevesiviemäröintiäkään.
Ei ongelmaa. Laittaa vaan hengittävää muovimattoa niin perustuksista nouseva kosteus vapautuu huoneilmaan ja painovoimaisen ilmanvaihdon mukana takaisin ulos.
Perusongelma ei ole kostea betoni, koska sellaisen päälle ei pidä asentaa yhtään mitään.
Saako edes räsymattoa laittaa ettei varpaat palele?
On tämän kanssa kämmätty. Paksusta valusta mitattu, että pinnan kosteus OK mutta syvemällä ollut vielä kosteutta, joka ei välttämättä pääse pakoon muuhun suuntaan (esim. liittolaattarakenteet). Tai joskus on ongelmien aikaansaamiseen riittäny tasoitteen sisältämä kosteus. Molemmissa tapauksissa mittaukset nippa nappa OK, mutta pintamateriaalin asennuksen jälkeen paukkuu lukemat yli.
Tämä on siitä hassunhauska ongelma, että kiinnitysliimoissa tms. kun käynnistyy hajoamisreaktiot, niin ne ei välttämättä lopu, kun rakenne kuivuu. Eli väärällä asennuksella saadaan pitkäkestoinen ongelma.
Samoin kaikki voi näyttää olevan kunnossa kun laitetaan pintaa vanhaan taloon, mutta sopivien kelien tulleen nousee taas kostuetta maapohjasta ja homma kusee.
Jos betoni tuppaa olemaan kosteaa, niin keraaminen laatta on aika varma valinta. Ja taatusti kylmä ;-D
Myös kaikenlaista kosteutta läpäisevää pinnoitetta on... mutta saa tosissaan unohtaa kaikki muovi/linoleum/parketti -viritykset.
Tuo liiman ja betonin kemiallinen reaktio EI johdu betonin kosteudesta vaan se tapahtuu myös kuivan betonin tapauksessa.
Betonin kosteus puolestaan saa homeen kasvamaan.
Betonissa ei mikrobit kasva.
Liimojen hajoaminen johtuu nimenomaan kosteudesta, mutta käyntiin päästyään hajoamisreaktio voi jatkua rakenteen kuivuttuakin.
Nämä ongelmat koskee vain hengittäviä rakenteita. Koneellinen ilmanvaihto tuulettaa mikgibit ulos.
Betonin ja lattiamaton välisessä reaktiossa kyse ei aina ole homeesta vaan materiaalien kemiallisesta reaktiosta jota ei tunnettu vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Betonin päälle ei saisi liimata vinyyliä.
Ei ole ikinä kyse homeesta. Alkalinen betoni ei ole hyvä kasvualusta. Kemiallisista reaktioista tässä on kyse ja vielä silläviisiin, että kerran vauhtiin päästyään liiman/maton hajoamisreaktio jatkuu, vaikka betoni kuivuisikin.
Lattiamateriaalien liimaaminen betoniin on OK, kunhan betoni on kuivaa. Tästä ei aina ole pidetty riittävän hyvin huolta (vaatii mittauksia), vaan on luotettu johokin "sentti viikossa" ym. peukalosääntöihin. Kämmätty on silläkin, että on ensin kuivattu betoni, sitten lätkäisty pintaan tasote (= lisätty kosteutta) ja muovimatto päälle liian pian.
Paksuissa rakenteissa onnistuu sekin, että saadaan pinta kuivaksi, mutta syvällä rakenteen sisällä on vielä kosteutta, joka haluaisi ulos. Ja sitten reitti katkaistaan tiiviillä pinnoitteella.
onneksi vinyyli on jo älytty virheeksi eikä sitä kuulu käyttää rakentamisessa.
Vinyylilankku on havaittu hyväksi ja kestäväksi materiaaliksi kovalla kulutuksella olevissa kohteissa, esim. koulut.
Halpislaminatti taas.... jep, tiedätte kyllä.