..mutta niin oikeasti koko elämäkin on vain kuoleman odottamista.
kun täytät 50 vuotta niin loppuelämä on kuoleman odotamizta
Anonyymi-ap
25763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kyllä tämä 51 on hyvä ikä. On kokemusta ja ei tärise joka asiasta. En kyllä haluaisi olla enää 20-30-40 välissä. Elämässä on nyt sävyjä. Olisipa mies vielä elossa, niin vois nauttia hänen kanssa elämästä.
Kaikkea hyvää meille 50+ :)
Yeap, elämän ehkä mukavin vuosikymmen alkaa suunnilleen 50 kohdalta.
Kyllä sinä vielä miehen löydät jos haluat
t. 61 :)
Kaikki eivät halua / tahdo löytää.
Ihan totta parasta aikaa se on elämässä
Monelle vaan sattuu niin että vaikka ei hiekkaan uutta niin se saattaa putkahtaa esiin jossain tilanteessa ihan yllättäin. Monelle on niin käynyt, ja mikäs sen kivempaa jos löytää ystävän itselleen jonka kanssa on kiva tehdä asioita yhdessä
Mitä sekoilua aloittajalta, vaiko oman surkean elämäntilanteensa rehellinen kuvailu. Täytettyäni 50, alkoi 18-24 vuotiasta kevytpimperoita ilmestyä elämääni. Kaikilla noilla vain yksi pyyntö setämiehelle: - Isosti pohjaan asti ja tunnin verran vähintään.
No voi taivas varjele. Eikö ne kysle yhtään rahaa sen jälkeen?
T:50v nainen
Likaisella mielikuvituksella varustetun setämiehen päiväuni. Vain.
Aika alarvoisesti kirjoitettu, ja jos niin olisi ollut niin et olisi edes kirjoittanut siitä. Sillä et ilmeisesti ole mikään 50 vuotias edes. Aikuinen mies ei tuollaisia asioita huutele, ainoastaan jos on jäänyt lapsen tasolle. Niin että mielikuvituksesi kertoo toive elämästäsi äsellaista miestä ei kukaan aikuinen nainen edes halua.
60 v asti on ok, Yli sen pitää olla vielä työkykyinenkin.
Luonnonkansojen keski-ikä on n. 40 vuotta. Kaikki sen yli on keinotekoista.
Kuolemaa tässä odotetaan. Olen 55 vuotias nainen ja paljon eri sairauksia.
Kaikki päätyvät kuolemaan, vihreet on niin vihreitä etteivät ymmärrä edes tätä yksinkertaista totuutta.
Eri sairauksia , ihmettelen että sinun iällä on paljon sairauksia sillä eihän se vielä ole ikä eikä mikään.
Päinvastoin. Elämä on elämistä, uuden oppimista ja kokemista ja siitä nauttimista varten iästä riippumatta.
Terveys tärkeintä. Mitä nuorempana on ominut tasapainoiset, sekä fyysisesti, liikunnallisesti, ravitsemuksellisesti että henkis-älyllisesti terveet elintavat, niin sitä parempi potentiaali edetä iässään terveenä.
Finaali koittaa sitten joskus aikanaan ja juurikin siksi elämästään kannattaa nauttia eri tavoin.
Ehkä äkikseen hieman paradoksaalia, mutta kuoleman hyväksymisestä alkaa ainutkertaisesta elämästä nauttiminen.
Mutta, odottematta vakavaa sairastumista tai tapaturmaa, kannattaa suunnitella ja laittaa paperiasiat kuntoon, nuoremmillekin sattuu ja tapahtuu.
"Hoida 5 paperiasiaa kuntoon viimeistään eläkkeelle jäädessä – tai jopa heti"
- https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008722947.html
"Kuolleen henkilön sitoumuksien selvittäminen voi olla melkoinen projekti."
"Jokaisen olisi valmiiksi hyvä tehdä lista pankeista, vakuutusyhtiöistä, rahoituslaitoksista, joissa on tilejä tai sopimuksia."
- https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009392937.html
Onneksikin niin
Paljon lähtee ittee nuorempaa väkee ukkospilvenreunalle.
Oiskin karmeeta jos joutuis sauvojen varassa köpötteleen metrin hankessa tupakin ostoon.
Lopeta kessuttelu, niiin hangessa tarpominen muuttuu paljon kevyemmäksi.
Ei se lainkka hyvä ol ett nuoremppa väkke ilmakehään nousee!
Nuoruus hyvää aikaa, vanhuuskin on hyvää aikaa, elät sitä aikaa minkä ikäinen olet.
Mikä ikä se 50 muka on olevinaan, ei ihminen mitenkään siinä iässä ole vielä vanha edes .
Itse elin parhaat ajat siinä iässä. Tehtiin paljon ulkomaan matkoja ja nähtiin eri maita , kotikunnailla käytiin tanssimassa ja välillä tilattiin jokin pyhän ajan reisu johonkin isoon hotelliin jossa oli joku hyvä orkesteri soittamassa , ja silloin vielä tanssilattialla jaksoi tanssia kunnon irockenrollinkin , joten ei sitä pidä itseään vanhentaa ennen aikojaan .
Paljon on harrastuksia mitä voi tehdä . Joten ei minulla ainakaan siinä iässä ollut edes kuoleman odotuksia mitenkään .
Silloin vasta elämä alkaa.
Joskus 60-70-luvulla viime vuosituhannella muuan siivooja kirjoitti: "Ihminen pitäisi ampua 50-vuotiaana".
Hän oli niin tuskastunut elämäänsä ja työhönsä.
Näinhän se tosiaan on, nyt jo yli kymmenen vuotta odottanu.
Ihan miten vain, jokainen päättää sen itse, mitä elämä on 50-vuotta täytettyään. Kuoleman odotustahan koko elämä on, jos niin haluaa asennoitua.