© Kuva: TSU:n lehdistöpalvelu. Agar-agarTomskin tutkijat ovat oppineet tuomaan keinoluita lähemmäksi aitoja 09. lokakuuta 2017, 11:41
TSU:n kemistit keksivät, kuinka keinotekoinen luu saadaan näyttämään enemmän aidolta. Tiedemiehet ovat patentoineet menetelmän luukudoksen tärkeimmän mineraalikomponentin synteesiä varten käyttämällä agar-agar-lisäaineita. Sen avulla voit tarjota materiaalille halutun rakenteen ja tuoda keinotekoisen luun lähemmäksi kallon tai lonkan luonnollista analogia.
KhP TSU:n epäorgaanisen kemian laitoksen tutkijat ovat patentoineet menetelmän nanokokoisen hydroksiapatiittijauheen, luukudoksen tärkeimmän mineraalikomponentin, syntetisoimiseksi käyttämällä palavaa agar-agar-lisäainetta.
"Ihmisen luut eroavat toisistaan mikrorakenteeltaan ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan, jotka riippuvat huokoisuudesta, joten tutkijat etsivät tapoja saada haluttu rakenne materiaalille jo synteesivaiheessa", Natalia Korotchenko, TSU:n epäorgaanisen kemian laitoksen apulaisprofessori lainaa yliopiston lehdistöpalvelu. - Leukaluiden, kallon, lonkkanivelen, kylkiluiden, kyynärvarren ja muiden huokoisuus ja mekaaniset ominaisuudet eivät ole samat. Siksi sellaisen implantin valmistukseen, joka korvaa tietyn luun kadonneen fragmentin, tarvitaan materiaalia, jolla on samanlainen rakenne."
Jotta hydroksiapatiitilla olisi haluttu huokoisuus, tutkijat käyttivät palavia lisäaineita, mukaan lukien agar-agar, gelatiinin korvike, jota käytetään ruoanlaitossa. Merilevästä valmistettu kasvisgelatiini palaa korkeiden lämpötilojen vaikutuksesta, minkä jälkeen materiaaliin jää huokoset. Niiden läsnäolo edistää luukudoksen parempaa itämistä implantin läpi ja lisää synteettisen materiaalin biologista yhteensopivuutta ihmisen natiivikudosten kanssa.
"Mikroaaltosäteily lämmittää säteilytetyn näytteen nopeasti ja tasaisesti, minkä ansiosta synteesiprosessi vaatii vähemmän aikaa ja energiakustannuksia", Korotšenko sanoo. "Olemme oppineet saamaan mikrohuokoista hydroksiapatiittia, mutta ihannetapauksessa haluamme valita sellaisia palavia lisäaineita ja sellaisessa koostumuksessa, jotta saadaan syntetisoitua makrohuokoinen materiaali."
Nyt tutkijat tekevät kokeita erilaisilla epäorgaanisilla ja orgaanisilla aineilla. Synteesiprosessissa käytetään esimerkiksi liukoisia suoloja, glukoosia. Mahdollisina vaihtoehtoina tutkijat pitävät moniarvoisia alkoholeja ja selluloosaa.
TSU:n kemistit keksivät, kuinka keinotekoinen luu saadaan näyttämään enemmän aidolta. Tiedemiehet ovat patentoineet menetelmän luukudoksen tärkeimmän mineraalikomponentin synteesiä varten käyttämällä agar-agar-lisäaineita. Sen avulla voit tarjota materiaalille halutun rakenteen ja tuoda keinotekoisen luun lähemmäksi kallon tai lonkan luonnollista analogia.
KhP TSU:n epäorgaanisen kemian laitoksen tutkijat ovat patentoineet menetelmän nanokokoisen hydroksiapatiittijauheen, luukudoksen tärkeimmän mineraalikomponentin, syntetisoimiseksi käyttämällä palavaa agar-agar-lisäainetta.
"Ihmisen luut eroavat toisistaan mikrorakenteeltaan ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan, jotka riippuvat huokoisuudesta, joten tutkijat etsivät tapoja saada haluttu rakenne materiaalille jo synteesivaiheessa", Natalia Korotchenko, TSU:n epäorgaanisen kemian laitoksen apulaisprofessori lainaa yliopiston lehdistöpalvelu. - Leukaluiden, kallon, lonkkanivelen, kylkiluiden, kyynärvarren ja muiden huokoisuus ja mekaaniset ominaisuudet eivät ole samat. Siksi sellaisen implantin valmistukseen, joka korvaa tietyn luun kadonneen fragmentin, tarvitaan materiaalia, jolla on samanlainen rakenne."
Jotta hydroksiapatiitilla olisi haluttu huokoisuus, tutkijat käyttivät palavia lisäaineita, mukaan lukien agar-agar, gelatiinin korvike, jota käytetään ruoanlaitossa. Merilevästä valmistettu kasvisgelatiini palaa korkeiden lämpötilojen vaikutuksesta, minkä jälkeen materiaaliin jää huokoset. Niiden läsnäolo edistää luukudoksen parempaa itämistä implantin läpi ja lisää synteettisen materiaalin biologista yhteensopivuutta ihmisen natiivikudosten kanssa.
"Mikroaaltosäteily lämmittää säteilytetyn näytteen nopeasti ja tasaisesti, minkä ansiosta synteesiprosessi vaatii vähemmän aikaa ja energiakustannuksia", Korotšenko sanoo. "Olemme oppineet saamaan mikrohuokoista hydroksiapatiittia, mutta ihannetapauksessa haluamme valita sellaisia palavia lisäaineita ja sellaisessa koostumuksessa, jotta saadaan syntetisoitua makrohuokoinen materiaali."
Nyt tutkijat tekevät kokeita erilaisilla epäorgaanisilla ja orgaanisilla aineilla. Synteesiprosessissa käytetään esimerkiksi liukoisia suoloja, glukoosia. Mahdollisina vaihtoehtoina tutkijat pitävät moniarvoisia alkoholeja ja selluloosaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.