On mielenkiintoista, ettei juuri mistään saa lukemalla tietoa, mikä tai kenen säveltäjän musiikki vaikuttaa tunteisiin, tahtoon ja affekteihin, kohottaen ja muuttaen niitä toiseen vireeseen, vaan musiikkikirjoissa tyydytään usein vain viileän objektiiviseen musiikkitieteelliseen analyysiin, mutta meille ei kerrota mikä musiikki on todella vaikuttavaa ja mikä ei, vaan se selviää vasta omakohtaisesti musiikkiin perinpohjaisesti tutustuessa ja siihenhän musiikki taidemuotona juuri perustuu, että sillä on kyky vaikuttaa voimakkaasti tunteisiin ja on pikemminkin poikkeus kuin sääntö, ettei näin tapahdu mutta sellaistakin musiikkia on jolta tämä vaikutus puuttuu. Voimmekin retorisesti kysyä, että mihin ylisummaan tarvitsisimme musiikkia jos se ei tyydyttäisi emotionaalisten kokemusten tarvettamme. Erään suomalaissäveltäjän sinfonioita on ylistetty mestariteoksissa, mutta niiden emotionaalinen vaikutus on olematon.
Mistä voi etukäteen tietää mitkä teokset vaikuttavat kohottavasti tunteisiin?
Anonyymi-ap
9390
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos on esim. äänilevyjä hankkimassa, eikä halua tehdä tyhmiä ostoksia, joita katuu myöhemmin, kuten minä aikoinaan, niin mistä voi ennakkoon saada tietoa, mitkä teokset vaikuttavat kohottavasti tunteisiin, tahtoon ja affekteihin, kun kirjoista sellaista tietoa ei usein löydy, vaan musiikkikirjoissa tyydytään usein vain viileän objektiiviseen musiikkitieteelliseen analyysin joka ei paljasta mitään teosten emotionaalisestä sisällöstä?
Itse ajattelin, että kenties vanhoja musiikkiarvosteluita lukemalla voisi saada asiasta tietoa, mutta onhan siinä kauhea vaiva penkoa vanhoja sanomalehtiä jossakin arkistossa.
Jokainen reagoi kappaleisiin eritavalla. Sinä vaikutut yhdestä ja joku toinen ei ja päinvastoin.
Minua koskettaa herkät teokset ja koen niitä kuunnellessa vapautta. Välillä joku muu koskettaa ja joku teos herättää joskus tunteita ja toisinaan ei. On mahdotonta tehdä arviota teoksen vaikuttavuudesta. Se on täysin subjektiivinen kokemus
Ei millään muotoa ole täysin subjektiivinen kokemus tuo objektivoitua tunnetta täyteen valetun suuren säveltaiteen reseptiotapahtuma, paitsi siinä mielessä, että sen areenana on yksilön tanussa eksistoiva puhtaan mielteen alue, sillä kuten Schopenhauerkin kirjoittaa, ideoiden käsittämisen edellytys on, että tiedoitsevasta tulee tiedoitsemisen puhdas subjekti ja tahtoa katoaa tajunnasta ollessamme kauttaaltaan puhtaasti tiedoitsevia.
Tarkoitin tajunnassa, enkä tanussa., joka oli kirjoitusvirhe.
Sinä tiedät paljon musiikkia mutta tässä asiassa et ole oikeassa. Jokainen reagoi musiikkiin eri tavalla. Ei voi tehdä vaikuttavuus merkintöjä kun se on täysin mahdotonta. Sinun subjektiivinen kokemuksesi jostain teoksesta ei ole koko totuus
Ei niistä voi kirjoittaakaan juuri sillä hetkellä jos on vaikkapa transsissa tahdon ollessa tajunnasta pois tungettu, jota suurempaa utuuutta tuskin pystyy edes kokemaan, mutta kyllä siitä joku muistijälki jää tajuntaan kun on ollut vaikutettu mitä syvimmällä tavalla kuten minä olin teini ikäisenä suurten wieniläismestarien teoksista mutta en ole sen jälkeen päässyt niin intensiivisiin kuuntelukokemuksiin. Ovathan suuret kirjailijatkin kirjoissaan kirjoittaneet musiikin tekemästä valtaisasta vaikutuksesta lkuten vaikka Eduard Mörike Mozartin matka Pragiin novellissa, jossa hän puhuu Mozartin musiikin vastaanoton yhteydessä jumalallisesta ihmeestä, kun "ääretön koskettaa rintaamme ja täyttää sen niinkuin tahtoisi riistää sielun pois" ja "olemme nostettu pois tavanomaisesta minästämme".
Jokainen muodostaa teoksesta oman käsityksensä ja kokee sen mahdollisesti eri tavalla kuin muut kuulijat, joiden kaikkien kokemus lienee jossain määrin muista poikkeava, eikä kenties ainoata oikeata tulkintaa ja käsitystä teoksen emotionaalisesta sisällöstä ja sen vaikutuksesta kuulijaan olekaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että mitä syvällisempi, kokonaisvaltaisempi ja pohjaan saakka luotaava tuo jonkin teoksen aikaansaama emotionaalinen kokemus on, lienee se lähellä sitä kokemusta jonka säveltäjä on kokenut luomisprosessin aikana suuren inspiraation vallassa ns. pyhityksen tuokiossa jota myös hengen heräämiseksi kutsutaan ja joka on Schopenhauerin mukaan älyn irtisanoutumista ja erottautumista tahdon palveluksesta jollaisina hetkinä luodaan suurten taideteosten sielu älyn ollessa nyt itse yhteen tajuntaan keskitetty maailma mielteenä, jplloin siitä tulee maailman kirkas kuvastin.
Minä kokea ylevöityn kun saa kuuntelen "hur som jag säga" se taiteellisuus på musik. Silloin se tietää kun pieni pissa tulee housu. Som när jag lyssna på KajAnus "Aino".
Takakäteen sen voi tietää että joku teos jollainlailla vaikuttaa johonkin siitä, että kesken jonkun teoksen kuuntelun havahtuu siihen tosiasiaan että sitä teosta kuunnellessa yhä enempi ja enempi alkaa vaivata kysymys että loppuukohan tämä prkle joskus?
Mikä tietenkin on tyhmä kysymys sillä ainakin CD-levyillä olevat teokset ja samoin livekonserteissa esitettävät kappaleet kaikki loppuvat joskus eikä yhtään loputtomiin jatkuvaa teosta ole. Ellei sitten Mahlerin jäämistöstä jokin semmonen jonain päivänä putkahda esiin jonka esittämien kestäisi jopa vuosia ellei peräti ikuisesti.