Usko on oikotie rauhaan ja maailmamme on jakautunut kymmeniin tapoihin uskoa johonkin. Nyt kirjoitetaan kiintoisasti kristinuskon hiipumisesta ja Islamin noususta - ikäryhmätarkasteluna Englannista.
[ ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009372983.html -, HS-otsikoituna näin: "Englannissa kristityt ovat entistä vanhempia, muslimit nuoria ja uskonnottomat nuorehkoja" -HS-toimittajana Annamari Sipilä. ]
--
Ihminen tarvitsee jonkun mihin uskoa, kun mieli ei riitä kaikkea selittämään arkijärkevästi ymmärrystä avaten
Markkinatalouden kehdossa, taseiden valtakunnassa, USA:ssa suurin siviileihin kohdistuva katastrofi-inhimillisyys ja -rahoitus lähtee kirkoilta, vapaaseurakunnilta ja muilta hyveeseen uskovilta tahoilta (esimerkkinä New Orleansin pyörremyrskykatastrofin jälkihoidossa 2005-2006).
"Sosiaaliturvattomassa" USA:ssa uskontokuntien vapaaehtoisella avustustoiminnalla on merkittävä asema hädänhetkellä. Suomessa Kirkon Ulkomaanapuun ja Punaiseen Ristiin luotetaan eniten.
--
Meillä lapset kastetaan suurimmalta osin papin läsnä ollessa, miksi?
Naimisiinkin me useimmiten haluamme kirkossa, miksi? Kuolinvuoteella moni jumalankieltäjä so. kansankielisesti 'pakana' nöyrtyy ja kutsuu jatkoelämän paratiisitoivossa papin (uskon oppineen) paikalla, vähintäänkin sopiakseen maatumisensa tapahtuvan siunatussa mullassa.
Uskonto on hyve ja hyveen tunnustus luo inhimillisyyttä tähän yltiöoptiopublikaanien, massakuponginleikkaajien ja kvartaalien pinnallistamaan maailmanmenoon.
--
Uskonto luo lohdun syrjäytyneelle
Kirkoissa ja seurakuntasaleissa istuu sunnuntaisin moni unohdettu yksinäinen; hänen saadessa avoimien pääsymaksuliputtomien ovien päiviltä huomiota itse sytytettynä ja taivaallisen valon avustamana toivosta kohdata jokin, johon voisi kuulua ja samaistua.
Uskonto on kehittynyt länsimaissa "miekka ja risti" ajoilta |1 suuresti tasapainoittavaksi instituutioksi köyhän ja rikkaan yhteisessä maapallossa.
.
|1 .. puhutaan kolonialismista [ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/brysselin-kostonisku-uskoen-tekonsa.html - ] ja lähetystyöstä, jonka myötä on koetettu kääntää vieraiden maiden ja yhteisöjen ihmisiä kristillisyyteen - monin eri tavoin -herättääkö polemisointia?
--
Viimeisessä "yksiössä" eivät taselaput ja avustavat päätösviennit helpota ja tuo huomisen "varmuutta"
Rikkainkaan kulutusjuhlija ei tunne turvallisuutta lopullisen lähdön matkalla, voittotavoittelusijoitussalkun pulleudesta huolimatta. Viimeisen option tasearvo määräytyy aivan muilla arvoilla, siihen ei vaikuta maallinen sijoitus, kuin korkeintaan arkun pintamateriaaleihin ja hautajaisseremonioiden komeuteen.
Sijoitushaukka ja "tuottoa korolle"-elämänkatsomus kohtaa viimeisen kysymyksen,
-- johon hän ei pörssikurssianalyyseistä lohtua saa, lopullinen "sijoitustieto" jää arvoitukseksi.
Henkinen epävarmuus tyydytetään nöyrtymisenä sen ainoan "markkinavoiman" edessä, epätietoisuuden kalvaessa osuuksista, mitä kohtalo on varannut. Uskonto tuo tyyneyttä kysymyksiin, joihin ei ole vastauksia.
Vapaassa maailmassa valinta on ihmisen
[Suvaitsemattomuus syö suvaitsevaisuuden hedelmiä? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html -]
Valinnoissamme me olemme kuitenkin yhteisö, jossa tulisi huomioida lähimmäinen. Uskoi ihminen Jumalaan tai ei, niin uskonnon opetus lähimmäisen huomioon ottamisesta luo osallistumista ja oloa yhdessä niin "pakanalle" kuin tosiuskovaiselle.
Uskontoa ei voi kyseenalaistaa, koska jos yksikin siihen uskoo, on se hänelle pyhä
Toisen pyhän arvostaminen, kuten itsensä pyhää haluttaisiin arvostettavan, luo kunnioitusta ja helpottaa yhteisissä päätösvalinnoissa.
Markkinatalous on maallistanut elon
Arvoasetelmat pohjaavat kykyyn kuluttaa ja ansaita. Kähmintä-ähkyilijöistä on tullut itseriittoisia, minkään riittämättä heille. Suuressa Kirjassa (muissakin Suurissa kirjoissa) opetetaan, kuinka niukkuutta voidaan hyvällä tahdolla jakaa tasaisesti, sen riittäessä (toivottavasti) kaikille.
Uskonnon merkitys on ihmiskohtainen ja sen valinnan tekee kukin oman tietämys- ja tunnetason mukaisesti
Suurinkin professori tietää kuinka vähän hän itseasiassa tietää. Uskonto ja usko omaan hartauden valintaan antaa helpotuksen tietämättömyyden ja neuvottomuuden edessä.
--
On sanottu, että Jumala asuu meissä kaikissa, tuo tuntuisi olevan oikeudenmukaisin johtopäätös, koska silloin voimme itse valita herkkyysasteen uskoomme.
Lopulta kuitenkin energia, liike ja materia ohjaavat meidät viimein sille kuuluisalle mielikuviemme portille antaen lainan takaisin luontoon, jota niin suuresti olemme yrittäneet tuhota.
Luonto on me, tiedon täyttymys ja ympäristö koko biologiselle Elämälle,
-- jossa kukin vuorovaikutuksessa elävä toimija saa energiansa jostain sellaisesta, mitä taas ohjaa suvereenisti meille tuntematon universaali kaikkeuksien käyttöjärjestelmä, jolle voimme antaa uskontokunnittain oman mieleisen jumaluusnimityksen.
__
104048
[ ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009372983.html -, HS-otsikoituna näin: "Englannissa kristityt ovat entistä vanhempia, muslimit nuoria ja uskonnottomat nuorehkoja" -HS-toimittajana Annamari Sipilä. ]
--
Ihminen tarvitsee jonkun mihin uskoa, kun mieli ei riitä kaikkea selittämään arkijärkevästi ymmärrystä avaten
Markkinatalouden kehdossa, taseiden valtakunnassa, USA:ssa suurin siviileihin kohdistuva katastrofi-inhimillisyys ja -rahoitus lähtee kirkoilta, vapaaseurakunnilta ja muilta hyveeseen uskovilta tahoilta (esimerkkinä New Orleansin pyörremyrskykatastrofin jälkihoidossa 2005-2006).
"Sosiaaliturvattomassa" USA:ssa uskontokuntien vapaaehtoisella avustustoiminnalla on merkittävä asema hädänhetkellä. Suomessa Kirkon Ulkomaanapuun ja Punaiseen Ristiin luotetaan eniten.
--
Meillä lapset kastetaan suurimmalta osin papin läsnä ollessa, miksi?
Naimisiinkin me useimmiten haluamme kirkossa, miksi? Kuolinvuoteella moni jumalankieltäjä so. kansankielisesti 'pakana' nöyrtyy ja kutsuu jatkoelämän paratiisitoivossa papin (uskon oppineen) paikalla, vähintäänkin sopiakseen maatumisensa tapahtuvan siunatussa mullassa.
Uskonto on hyve ja hyveen tunnustus luo inhimillisyyttä tähän yltiöoptiopublikaanien, massakuponginleikkaajien ja kvartaalien pinnallistamaan maailmanmenoon.
--
Uskonto luo lohdun syrjäytyneelle
Kirkoissa ja seurakuntasaleissa istuu sunnuntaisin moni unohdettu yksinäinen; hänen saadessa avoimien pääsymaksuliputtomien ovien päiviltä huomiota itse sytytettynä ja taivaallisen valon avustamana toivosta kohdata jokin, johon voisi kuulua ja samaistua.
Uskonto on kehittynyt länsimaissa "miekka ja risti" ajoilta |1 suuresti tasapainoittavaksi instituutioksi köyhän ja rikkaan yhteisessä maapallossa.
.
|1 .. puhutaan kolonialismista [ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/brysselin-kostonisku-uskoen-tekonsa.html - ] ja lähetystyöstä, jonka myötä on koetettu kääntää vieraiden maiden ja yhteisöjen ihmisiä kristillisyyteen - monin eri tavoin -herättääkö polemisointia?
--
Viimeisessä "yksiössä" eivät taselaput ja avustavat päätösviennit helpota ja tuo huomisen "varmuutta"
Rikkainkaan kulutusjuhlija ei tunne turvallisuutta lopullisen lähdön matkalla, voittotavoittelusijoitussalkun pulleudesta huolimatta. Viimeisen option tasearvo määräytyy aivan muilla arvoilla, siihen ei vaikuta maallinen sijoitus, kuin korkeintaan arkun pintamateriaaleihin ja hautajaisseremonioiden komeuteen.
Sijoitushaukka ja "tuottoa korolle"-elämänkatsomus kohtaa viimeisen kysymyksen,
-- johon hän ei pörssikurssianalyyseistä lohtua saa, lopullinen "sijoitustieto" jää arvoitukseksi.
Henkinen epävarmuus tyydytetään nöyrtymisenä sen ainoan "markkinavoiman" edessä, epätietoisuuden kalvaessa osuuksista, mitä kohtalo on varannut. Uskonto tuo tyyneyttä kysymyksiin, joihin ei ole vastauksia.
Vapaassa maailmassa valinta on ihmisen
[Suvaitsemattomuus syö suvaitsevaisuuden hedelmiä? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html -]
Valinnoissamme me olemme kuitenkin yhteisö, jossa tulisi huomioida lähimmäinen. Uskoi ihminen Jumalaan tai ei, niin uskonnon opetus lähimmäisen huomioon ottamisesta luo osallistumista ja oloa yhdessä niin "pakanalle" kuin tosiuskovaiselle.
Uskontoa ei voi kyseenalaistaa, koska jos yksikin siihen uskoo, on se hänelle pyhä
Toisen pyhän arvostaminen, kuten itsensä pyhää haluttaisiin arvostettavan, luo kunnioitusta ja helpottaa yhteisissä päätösvalinnoissa.
Markkinatalous on maallistanut elon
Arvoasetelmat pohjaavat kykyyn kuluttaa ja ansaita. Kähmintä-ähkyilijöistä on tullut itseriittoisia, minkään riittämättä heille. Suuressa Kirjassa (muissakin Suurissa kirjoissa) opetetaan, kuinka niukkuutta voidaan hyvällä tahdolla jakaa tasaisesti, sen riittäessä (toivottavasti) kaikille.
Uskonnon merkitys on ihmiskohtainen ja sen valinnan tekee kukin oman tietämys- ja tunnetason mukaisesti
Suurinkin professori tietää kuinka vähän hän itseasiassa tietää. Uskonto ja usko omaan hartauden valintaan antaa helpotuksen tietämättömyyden ja neuvottomuuden edessä.
--
On sanottu, että Jumala asuu meissä kaikissa, tuo tuntuisi olevan oikeudenmukaisin johtopäätös, koska silloin voimme itse valita herkkyysasteen uskoomme.
Lopulta kuitenkin energia, liike ja materia ohjaavat meidät viimein sille kuuluisalle mielikuviemme portille antaen lainan takaisin luontoon, jota niin suuresti olemme yrittäneet tuhota.
Luonto on me, tiedon täyttymys ja ympäristö koko biologiselle Elämälle,
-- jossa kukin vuorovaikutuksessa elävä toimija saa energiansa jostain sellaisesta, mitä taas ohjaa suvereenisti meille tuntematon universaali kaikkeuksien käyttöjärjestelmä, jolle voimme antaa uskontokunnittain oman mieleisen jumaluusnimityksen.
__
104048
Vastaukset 48
Vanhimmat
Luodaanko tässä uutta uskoa, mutta miten, mihin ja milloin?!
2
KAIKEN TIETO - onko sitä?
~ https://keskustelu.suomi24.fi/t/17705694/maailmankaikkeutemme-raja-aidat-ja-aarettomyyden-kasitevaikeus -
--
Ehkä opimme vaiheessa jossain ymmärtämään, arvostamaan ja kunnioittamaan kunkin uskoa - oli sen suuntaus sinällään "mikä tahansa" ---
- aitous on vilpittömyyttä asiaansa - painostamatta muita!
--
PS.
Entä sitten, jos kuvitteellinen "kaiken tieto" |E saavuttaa koko ihmiskunnan - mihin tällöin tarvitaan uskoa? Ehkä usko täytti meidät ja saavutimme elontilan, jossa silmien täysin avautuessa heräsi rauha jumaluuden täyttäessä mielemme ja kehomme, mikä ei tosiaan ole kuin vain lainaa aiemmalta Elämältä!
--
EKSTRA 2
Jumalaton tai uskonnotonkin ansaitsee elonsa ja olonsa - sillä jumaluuden suurin hyve lienee suvaitsevaisuus erilaisuudelle - elommehan on jo muutoinkin moninapaista eikä näin mitään yksittäistä tyyli- ja elon suuntaa voida pitää määräävänä, kuten nyt näyttää olevan maailmallisessa vastakkaisuuden lietsonnassa, missä vähemmistöinen länsi käy kovaa vastakkain asettelun informaatiosotaa enemmistöistä itää vastaan.
Onko Jumalamme demokraattinen ja miten käsitteellinen jumaluus voisi kysyä neuvoa "alaisuudessaan olevilta" - niin, on uskoa ja maanpäällistodellisuutta - hyvä näin, sillä näistä lähtökohdista voimme heikkouksiemme hetkillä "liudentua turvaa luoviin taivaallisiin kerroksiin".
--
e
Ateistin ei juuri kannattaisi tehdä tällaisia avauksia. Tässäkin on taas oletuksia ja johtopäätöksiä kunkin ihmisen syistä uskoon.
Usko on kuitenkin kaiketa vain oletuksia ja johtopäätöksiä kunkin tiedollisista lähtökohdista lukien.
Tässä juuri oleellinen esimerkki liittyen kommenttiini. Ateistin näkökulma perustuu ymmärtämättömyyteen kunkin henkilön uskon perusteisiin koska jos heidän uskonsa perustuu evankeliumiin, esimerkiksi, josta ateisti ei ymmärrä tirin taria.
Jos uskoo rahan kaikkivoipaisuuteen ja sen ilmentymään näyttö- ja vertailutalouteen, niin onko hänen uskonsa jotenkin vähäpätöisempi?
On se tässä yhteydessä
Onko sellaisen usko vähäpätöisempi joka uskoo Venäjän suurvaltapyrkimyksien toteutumiseen?
On se
Miten Moskovan patriarkka Kirill? Uskoo slaavisodassa Venäjän voittoon, tai sitten ei?
Maallisuudessa rahalla saa ja hevosella pääsee!
Ainakin rukoilee sen puolesta. Ka varmasti uskookin siihen koska hän ja Venäjä ovat oikealla asialla.
Miksi lännenmies sekaantui itä-slaavien omaan keskinäiseen kahinaan?
Syy on hyvin yksinkertainen. Kuten joskus olen sanonut, Putinin ei saa antaa mellastaa. Ukrainan kohtalo olisi ollut sama kuin mm. Baltian maiden 1940-luvulta N-liiton hajuamiseen.
Olisiko pitänyt estää lännenmiestä mellastamasta vuosina 2001-2021, kun USA kävi omia monia hyökkäyssotiaan lähinnä kehitysmaissa?
Käärinliinoissa ei ole taskuja, eikä taivaanportilla portsaria.
Mitkä maat lasket kehitysmaiksi? Sitä paitsi nyt oli kyse ”slaavilaissodasta”
Vai jenkkeihin se taas meni! Kyllä NL /Venäjä ja kaikki ”kansandemokratiat” olivat lyömättömiä mellastamisessa. Ja kaikki muut puolustamasi diktaattorit Idi Aminista lähtien.
Samasta uskonnon suunnasta puhutaan, niin Moskovassa kuin Kiovassa. Ollaan oikeasti veljessodassa, ehkä kuitenkin sisällissodassa, johon länsimaat ovat innolla sekaantuneet.
Ortodoksit Moskovan patriarkaatin alaisuudessa.
Oletko perehtynyt tähän?
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_wars_involving_the_United_States
Entä eurooppalaiset uskonsodat - ristin ja miekan tiet?
Nyt on mahdollisuus anonyymina kertoa omista uskon asioista, oli uskonto mikä tahansa.
"Tarvitsemme uskoa - tietämättömyyteemme ja epävarmuuteemme huomisesta"
Mikään ei estä tarpeitanne olla uskomatta tietämättömyyteenne, joten saatte uskoa tai olla uskomatta ihan vapaasti.
Näin se menee - pakanuus on täysin sallittua, mutta kohteliaisuus muita kohtaan vastaavasti sisäsyntyistä!
Usko ja uskonto on vain tapa peitellä asioita ja pettää itseään.
Oikotie tietämyksen luuloon?
Luo turvaa, oikeasti tai kuvitellusti?
”Markkinatalouden kehdossa, taseiden valtakunnassa, USA:ssa suurin siviileihin kohdistuva katastrofi-inhimillisyys ja -rahoitus lähtee kirkoilta, vapaaseurakunnilta ja muilta hyveeseen uskovilta tahoilta (esimerkkinä New Orleansin pyörremyrskykatastrofin jälkihoidossa 2005-2006).”
Tämän jälkeen muuten Obaman aikana perustettiin FEMA-organisaatio (Federal Emergency Management Assosiation). Obaman esitelmän tästä televisiossa oli valemediassa editoitu niin että tämän organisaation tarkoituksena on kerätä etukäteen potentiaalisia rikollisia ja epäsosiaalisia aineksia ja tuhota heidät kaikessa hiljaisuudessa kuten Saksassa aikoinaan. Ja ei ole vaikea arvata kumpaan Venäjämieliset uskoivat ja levittivät somessa. XXX
Suomessa jopa eräs hevosurheilussa mukana ollut nainen ihmetteli millainen maa USA on kun se voi vain noin tuhota syyttömiä ihmisiä. Hän uskoi että Minnesotan entinen kuvernööri ja ammattipainija Jesse Ventura saattaisi olla seuraava presidentti koska hän puhuu totuuksia joita valtamedia ei puhu ja näin saisi kansan mukaansa. Vähän sama kuin täällä Venäjämieliset ylistävät Väyrystä seuraavaksi pressaksi samoin perustein. Nainen ei suostunut uskomaan minua kun sanoin ettei Venturasta kuulla vaalien aikoihin. Luoma muistuttaa tätä naista suhteessaan Väyryseen. Ihmettelen joidenkin ihmisten suhteellisuuden tajun puutetta. Johtunee aatteen palosta. XXX
Kuitenkin vaikka on tuhansia uskon projekteja on islam se joka on teokraattinen uskonnon valtakunta. Muille on teologia ja Jumalan tarkka tuntemus tärkeää, mutta islamille uskonto yhteiskunnan selkärankana.
Kumpi on tärkeää Jumalan, Pyhän Hengen ja Pojan etsimys ja tunteminen vai eläminen uskonnon täyttämässä ilmapiirissä ja yhteisössä.
Uskonnossa eläminen on se mitä aloittaja pitää hyödyllisempänä ja se on vain yksi yhteiskuntamuoto muiden joukossa.
Jumalan etsiminen ja tunteminen on koko voimat ja elämän vievä prosessi. Ei jää aikaa muuhun.
Uskonnossa eläminen jättää runsaasti aikaa yhteiskunnan rakentamiseen tähtääviin prosesseihin. Siinä mielessä uskonto eli islam on parempi yhteiskunnan kannalta kuin teologia.
Uskonto toteutuu vain teokraattisessa yhteiskunnassa täysin. Sen sijaan teologiaa voi harrastaa juuri maallistuneessa uskottomassa yhteisössä. Niin teki Muhammed hän jätti teologian kyllä ja perusti uskonnon.
Jeesus syntyi uskontoon eli teokratiaan mutta hylkäsi sen ja valitsi teologian
Kyllä henkilökohtainen usko eli se Pyhän kolminaisuuden olemassaolon tieto on se hyödyllisempi. Siinä vaiheessa uskonto on vapaaehtoista toimintaa joka ei riipu muista. Kun taas aloittaja kannattaa sitä että kaikki ympärillä olivat pitävät toiset ruodussa ja rankaisevat niitä jotka eivät osoita uskoa. Tämä ”sakilaisuus” johtaa myös ongelmiin koska salissa tyhmyys tiivistyy. Aloittajan kohdalla tämä on ihanteellista koska usein siihen liittyy osoitus vihaa länttä kohtaan.
Jumalan etsiminen ja rakastaminen täydestä sydämestä oli Jeesuksen ja teologian oppi. Se ei tuottanut mitään hedelmää ennen kuin islam saapui. Kaikki teologit tuhottiin.
Islam palautti uskonnon tärkeämmäksi kuin teologian ja islamin tämän lahjan omaksui myös kristityt. Kirkko alkoi kehittyä.
Ja uskonnollistua. Islam oli se Jeesuksen rukoilema toinen puolustaja joka palautti uskonnon ja siten mahdollisti yhteiskunnan rakentamisen. Kristinusko on hedelmätön ilman islamia. Se vain vie kaiken voiman vaatien koko elämän.
Tämä nähtiin Rooman tuhoutuessa kansainvaellusten pyörteissä.
Myös islam koki tuhon 1200 Mongolien takia. En tiedä syytä siihen. Alkoiko islam uskontona murtua ja siirtyä liikaa teologiaan?
Niin kristillisyys kuin islam ovat lähtöisin juutalaisuudesta.
Niin ovat. Siksi varmaan Uusi Testamenttikin ja Koraani ovat saman kaltaisia joiltakin osin kirjoituksiltaan.
Miksi sitten riitelevät?
Putin on Luoman Jumala.
Kyllä vaikka Venäjään hän on menettänyt uskonsa vaikka toisin kirjoittaa. Kiinaan hän panee toivonsa lännen kukistamisessa mitta tosiaan, Putin on se minkä sanoit sen olevan.
Usko on kaikille sallittua, voit valita linjasi tahtosi mukaan. Kunnioita kuitenkin muidenkin valintoja.
Yksi sana - Bahai' i!
Monijumaluus - hyväksyy kaikki uskonnot?
TYHMÄ!
Mitä ihmettä selität? Jäikö rippikoulusikin kesken tai jopa käymättä, koska et tiedä mitä polyteistinen tarkoittaa?
Eräs hieno juttu!
Usko on suotu kaikille - aivan kaikille! Sinä päätät!
Luoma uskoo Putiniin
Olisi kiva saada tänne uskovaisten omia tarinoita!
Eivät varmasti kirjoita demonisen Putinin aisankannattajan avaukseen yhtään mitään.
Miksi kirjoitit sitten kuitenkin?
Mieti sitä! Sen ymmärtäminen ei paljoa vaadi - vähän näköjään kuitenkin.
Oletko uskovainen, kerrotko siitä jotain?