Hei
Minulla on ocd ongelma johon eivät ammattilaisetkaan osaa sanoa mitään neuvoa kuinka parantua.
Ongelma on että saatan katsoa toista ihmistä haaraväliin , rintoihin tai muuten sopimattomaan paikkaan. Kyse ei ole siitä että haluaisin katsoa vaan juurikin en halua. Pelkona siinä toimii se että jos katson keskustelukumppania julpin kohtaan, niin se häpeä ja pelko on aika valtava ja juurikin se että mitä kohde henkilö ajattelee, luuleeko esim homoksi tai muuta, kertooko eteenpäin jne.
Ongelma korostuu ihmisten kanssa jotka ovat omassa elämässä, esim töissä työkaverit.
Jonkun täysin tuntemattoman ihmisen kanssa tätä ongelmaa ei oikeastaan ole, koska jos katsoisin häntä "ns.väärin" niin tuskinpa näen häntä enää tai hänen mielipiteensä ei ole tärkeä, joten tälläistä väärin katsomista ei juurikaan tapahdu tuntemattomien kanssa.
Lääkityksen kanssa tätä ongelmaa ei juurikaan ole mutta en haluaisi loppu elämää käyttää mieliala lääkkeitä tämmöisen vaivan takia.
Jos otan vaikka rauhoittavaa ja menen tilanteeseen jossa on tuttuja ihmisiä niin olen rento, en jännitä, ja mitään väärin katsomista ei tapahdu.
Pitäisi suhtautua siten että ei välitä mihin katsoo mutta se ei onnistu tässä, kun katsot jotain haaroväliin ja huomaat että hän huomaa sen, se häpeä ,pelko on valtava, tavallaan se kynnys vain kasvaa ettei vaan saa katsoa.
Joku hellan tarkistus rituaali, helppo juttu, lähdet tarkistamatta, tulee pelko, ahdistus, epäilys että jäikö päälle, pelko siitä että tappaa kaikki muut talossa olevat MUTTA kun vain kestää tunteet niin se helpottuu seuraavalla kerralla, tämä vasteen esto ei toimi tuossa katselu ongelmassa.
Neuvokaa hyvät ihmiset miten tästä voi päästä vai pitääkö vain loppuelämä kestää?
Kiitos
Minulla on ocd ongelma johon eivät ammattilaisetkaan osaa sanoa mitään neuvoa kuinka parantua.
Ongelma on että saatan katsoa toista ihmistä haaraväliin , rintoihin tai muuten sopimattomaan paikkaan. Kyse ei ole siitä että haluaisin katsoa vaan juurikin en halua. Pelkona siinä toimii se että jos katson keskustelukumppania julpin kohtaan, niin se häpeä ja pelko on aika valtava ja juurikin se että mitä kohde henkilö ajattelee, luuleeko esim homoksi tai muuta, kertooko eteenpäin jne.
Ongelma korostuu ihmisten kanssa jotka ovat omassa elämässä, esim töissä työkaverit.
Jonkun täysin tuntemattoman ihmisen kanssa tätä ongelmaa ei oikeastaan ole, koska jos katsoisin häntä "ns.väärin" niin tuskinpa näen häntä enää tai hänen mielipiteensä ei ole tärkeä, joten tälläistä väärin katsomista ei juurikaan tapahdu tuntemattomien kanssa.
Lääkityksen kanssa tätä ongelmaa ei juurikaan ole mutta en haluaisi loppu elämää käyttää mieliala lääkkeitä tämmöisen vaivan takia.
Jos otan vaikka rauhoittavaa ja menen tilanteeseen jossa on tuttuja ihmisiä niin olen rento, en jännitä, ja mitään väärin katsomista ei tapahdu.
Pitäisi suhtautua siten että ei välitä mihin katsoo mutta se ei onnistu tässä, kun katsot jotain haaroväliin ja huomaat että hän huomaa sen, se häpeä ,pelko on valtava, tavallaan se kynnys vain kasvaa ettei vaan saa katsoa.
Joku hellan tarkistus rituaali, helppo juttu, lähdet tarkistamatta, tulee pelko, ahdistus, epäilys että jäikö päälle, pelko siitä että tappaa kaikki muut talossa olevat MUTTA kun vain kestää tunteet niin se helpottuu seuraavalla kerralla, tämä vasteen esto ei toimi tuossa katselu ongelmassa.
Neuvokaa hyvät ihmiset miten tästä voi päästä vai pitääkö vain loppuelämä kestää?
Kiitos
Vastaukset 12
Vanhimmat
No ehkä sinun vain pitää tehdä sillä tavalla.
Tässä on vähän sama että älä ajattele vaaleanpunaista norsua. No kuinka käy, se ei lähde mielestä vaikka mitä yrittää. Tässäkin pelossa että katsoisit jotain sopimattomaan paikkaan ja hän huomaisi ja siitä tulisi noloa ym. kamalaa,ja et voisi sietää sitä häpeää ja ahdistusta mitä se tuo. Riski on siis otettava mutta selviät kyllä tilanteesta kun keskitytte keskustelemaan jostain aiheesta. Silloin et voi ajatella kun puhut ja kun puhut jostain niin ahdistus alkaa laskemaan. Älä välitä siitä minne silmät katsoo keskityt vaan asiaan mistä henkilön kanssa puhutte. Ocd on ovela ja viheliäinen. Huonosti tunnettu ja hoidettu, toivon että tähän jonain päivänä saadaan toimiva hoito eikä kenenkään tarvisi tästä kärsiä. Herkkien ja tunnolisten ihmisten sairaus.
Kaikki menee hyvin
Muut katsovat kasvoja ja ilmeitäsi. Voit tehdä samoin. Älä luovu jännittämisestä ja ujoudesta. Niissä on energiaa jota jäät kaipaamaan.
Suomeksi tästä ocd muodosta ei ole tietoa mutta englanniksi löytyy hakusanoilla:
ocd staring tai ocd staring at private parts
"""Herkkyyden vähentämisestä - minäkin luen paljon - mutta toisin kuin sanotaan "Toistuva-Pesu--käsi"-tyyppinen ocd, joka vaikuttaa vain sinuun - ja missä ei tule vastasignaalia --- "Tuijottavan" OCD:n ongelma on signaali muilta ihmisiltä, joita saat - ihmiset välttävät sinua, puhuvat käytöksestäsi jne. - mikä lisää herkkyyttäsi - ja on ristiriidassa harjoitustavoitteesi eli desensitiivisyyden kanssa. """" google käännetty, mutta juurikin tuota tarkoitan.
https://saneforums.org/t5/Our-stories/OCD-staring-eye-contact-peripheral-vision/td-p/55247/page/10
Mielenkiintoinen juttu sinänsä . Minulla oli kerran työkaveri joka teki juuri sillälailla, me muut tykättiin että se oli kiusallista, kun hönen kanssa puhui niin katseli koko ajan väärin; kehon osiin .
Lopulta me totuttiin sen katselemiseen , mutta aina kun tuli uusi henkilö työmaalle niin sanoivat että tuntevat olonsa kiusalliseksi kun tämä ihminen katselee kummallisesti
Niin että yritä päästä irti siitä tavasta , ja jos lääkkeet auttavat niin lopulta kai sekin tapa menee ohitse.
Minä neuvon alkamaan harrastamaan twerkkausta. (jota tosin en ole itse harrastanut mutta muuta tanssia)
Tanssijoiden keskuudessa voimme tuijotella toisiamme takamuksiinkin
asiallisen siveellisen keskittyneesti tehdäksemme liikkeemme laadukkaasti,
Takamuksiin tuijotteluun ei tarvitse liittyä mitään epäasiallista tai siveetöntä.
Kuinka monta tuntia olenkaan tuijotellut tanssiopettajieni takamuksia edes huomaamatta asiaa kuin vasta luettuani tämän ketjun.
Mutta suomalaiseen saunaan minua ei kyllä saa porukalla,.
jatkuu...
en kyllä näin maallikkona suositteli mitään lääkettä tuollaiseen.
Kyllä luulisi ajattelumuutoksilla löytyvän ratkaisu.
Kenties ensin sinne twerkkaamaan sallitusti ja asiallisesti tuijottelemaan.
Ja kyseenalaistaisin senkin, että onko soveliasta mennä ihmisten nähden sellaisessa asussa missä ei saa mihin kohtaan vaan katsoa. Kyllä ne katseet ihan normaaleilla ihmisillä voi
osua mihin vain näkyvillä olevaan kohtaan ainakin sattumalta, uskoisin
Jotkut naiset kesällä lähtee kävelylle ja kääntää päätä katsoakseen että katsotaanko ohi ajavasta autosta "sillä lailla" ja sitten tuijottavat jotenkin julmasti autoon vaikka nopeasti sattuu sivulle vilkaisemaan että onko tuttu henkilö. Strategisti pitää olla nykyään ja ei saa katsoa ketään kun heti herneet nokkaan.
T. Maisema ajelu