Mies lähettelee minulle tekstiviestejä, vaikka olen jo viime maaliskuussa lähettänyt ytimekkään viestin "Älä ota enää yhteyttä" enkä ole sen jälkeen vastannut mihinkään puheluihin tai viesteihin.
Reilu viikko sitten tuli viesti, että hänen puolalainen naispuolinen kaverinsa tulee Suomeen ja on muutaman eka päivän hänen luonaan. Ei kiinnosta minua, muuten kuin että voi naisparkaa, jos menee samaan retkuun, kun minä aiemmin ja jos muuttaa Suomeen niin ei ole tukiverkostoja sitten täällä...
Asumme aika lähekkäin. Tänään olin tuolla rannassa keräämässä lääkeyrttejä, niin näin exäni ja naisen tulevan sieltä kävelytietä pitkin. Exälläni on aika huono näkö ja olin siellä pitkän heinikon seassa vähän, niin ei varmaan heti huomannut minua. Oletin siis, että sieltä tää puolatar tulee, kun saman näköinen tummaverikkö, olen nähnyt kuvia, kun en ole ollut heidän ystävyydestään mustasukkainen.
Mutta! Kuulen, että mies puhuu selvää suomenkieltä naiselle, eli ei ilmeisestikään ole tää kyseinen puolalainen ystävä, vaan on hommannut jostain samannäköisen suomalaisen naisen! Lopetti toki puhumisen, kun tuli sille etäisyydelle, että näki minut. Minä käänsin selkäni, joten en varmuudella nähnyt oliko se puolatar, ja vaikka olisin katsonut, niin en minä ole nähnyt häntä kuin muutamassa kuvassa, niin tuskin varmuudella tuntisinkaan. En halua jutella mitään sen exäni kanssa. Olen huomannut, että hänen kanssaan toimii vain täydellinen erillään pysyminen. Ei voi olla kavereita. Minkäänlaisia.
Vielä yrittää kaikkea mustasukkaisuusmanipulaatiota. Minä huokaan tavallaan helpotuksesta, jos löytää uuden uhrin ja jättäis minut lopultakin rauhaan, mutta tietenkin käy naista sääliksi. Toivottavasti on järkevämpi kuin minä. Pahoin vain pelkään. Ei sillä ole yksiössään kuin parisänky, ei sohvaa ja lattialla vähän tilaa, että eiköhän ala välittömästi yhdessä nukkuminen...
Reilu viikko sitten tuli viesti, että hänen puolalainen naispuolinen kaverinsa tulee Suomeen ja on muutaman eka päivän hänen luonaan. Ei kiinnosta minua, muuten kuin että voi naisparkaa, jos menee samaan retkuun, kun minä aiemmin ja jos muuttaa Suomeen niin ei ole tukiverkostoja sitten täällä...
Asumme aika lähekkäin. Tänään olin tuolla rannassa keräämässä lääkeyrttejä, niin näin exäni ja naisen tulevan sieltä kävelytietä pitkin. Exälläni on aika huono näkö ja olin siellä pitkän heinikon seassa vähän, niin ei varmaan heti huomannut minua. Oletin siis, että sieltä tää puolatar tulee, kun saman näköinen tummaverikkö, olen nähnyt kuvia, kun en ole ollut heidän ystävyydestään mustasukkainen.
Mutta! Kuulen, että mies puhuu selvää suomenkieltä naiselle, eli ei ilmeisestikään ole tää kyseinen puolalainen ystävä, vaan on hommannut jostain samannäköisen suomalaisen naisen! Lopetti toki puhumisen, kun tuli sille etäisyydelle, että näki minut. Minä käänsin selkäni, joten en varmuudella nähnyt oliko se puolatar, ja vaikka olisin katsonut, niin en minä ole nähnyt häntä kuin muutamassa kuvassa, niin tuskin varmuudella tuntisinkaan. En halua jutella mitään sen exäni kanssa. Olen huomannut, että hänen kanssaan toimii vain täydellinen erillään pysyminen. Ei voi olla kavereita. Minkäänlaisia.
Vielä yrittää kaikkea mustasukkaisuusmanipulaatiota. Minä huokaan tavallaan helpotuksesta, jos löytää uuden uhrin ja jättäis minut lopultakin rauhaan, mutta tietenkin käy naista sääliksi. Toivottavasti on järkevämpi kuin minä. Pahoin vain pelkään. Ei sillä ole yksiössään kuin parisänky, ei sohvaa ja lattialla vähän tilaa, että eiköhän ala välittömästi yhdessä nukkuminen...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.