Koronavirus
Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkaraisen mukaan sairaalaan tulee enemmän potilaita kuin kertaakaan epidemian aikana.
Korona on ruuhkauttanut sairaaloita Uudellamaalla sekä Turun ja Tampereen seudulla – muuallakin paine kasvaa.
Yle kysyi kahdeksasta sairaanhoitopiiristä loppiaisen koronakuulumiset. Henkilöstöpula on monelle tuttu ongelma. "Meillä on todella runsaasti poissaoloja koronasta johtuen", johtajalääkäri Laura Pikkarainen sanoo.
Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkaraisen mukaan sairaalaan tulee enemmän potilaita kuin kertaakaan epidemian aikana.
Korona on ruuhkauttanut sairaaloita Uudellamaalla sekä Turun ja Tampereen seudulla – muuallakin paine kasvaa.
Yle kysyi kahdeksasta sairaanhoitopiiristä loppiaisen koronakuulumiset. Henkilöstöpula on monelle tuttu ongelma. "Meillä on todella runsaasti poissaoloja koronasta johtuen", johtajalääkäri Laura Pikkarainen sanoo.
Vastaukset 7
Vanhimmat
YLE
Tuoreimmat uutiset: Uusia tartuntoja lähes 10 000.
Hallituksen koronaministeriryhmän kokoontuu tänään iltapäivällä pohtimaan sosiaali- ja terveysministeriön ehdotusta siirtyä etäopetukseen kouluissa.
YLE:
Uusimmat koronatiedot Uudellamaalla:
Helsinki tehostettuun valmiuteen |
Rajoitukset jatkumassa kahdella viikolla |
STM ehdottaa etäkoulua
fi svvälj språk för huvudinnehållet
Asiantuntijaryhmä: Covid-19 voi ilmetä pitkäkestoisena noin joka toisella aikuisella – rokotteet vähentävät taudin riskiä ja oireita
Sosiaali- ja terveysministeriö 7.1.2022 11.10
TIEDOTE 5/2022
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi ensimmäisen kotimaisen konsensuslausuman pitkäkestoisesta covid-19-taudista (long covid). Konsensuslausuma on muodostettu useiden tutkimusten, kirjallisuuskatsausten ja ryhmän kokousten avulla.
Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan pitkäkestoisen covid-19-taudin oireet alkavat kolmen kuukauden kuluessa covid-19-infektion alusta, kestävät vähintään kaksi kuukautta eikä niille ole muuta selitystä. Yleisiin oireisiin kuuluvat erityisesti uupumus, hengenahdistus ja kognitiivisten toimintojen häiriöt sekä myös monet muut jokapäiväistä toimintaa haittaavat oireet. Pitkäkestoista covid-19-tautia on määritelty myös toisin.
Asiantuntijaryhmän lausumasta selviää, että määritelmästä riippuen pitkäkestoinen covid-19 ilmenee noin joka toisella aikuisella SARSCoV-2-infektion jälkeen ja noin yhdellä viidestäkymmenestä lapsesta. Esiintyvyys on suurempi sairaalahoitoa vaatineen taudin jälkeen, mutta sairaus voi ilmetä myös vähäoireisen tai oireettoman infektion jälkeen.
Pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä tunneta – suosituksena moniammatillinen hoito ja kuntoutus
Taudin mekanismeina on kuvattu toistaiseksi, että virus infektoi useita elimiä. Seurauksena on pitkittyneen tulehduksen, kudosvaurion ja immuunipuolustuksen häiriö, johon voi liittyä sekä hyytymisen että hermoston säätelyn häiriö. Sairauteen liittyvä huomattava psykososiaalinen kuormittuneisuus voi myös vaikuttaa oireiluun. Pitkäaikaisia vaikutuksia ei tunneta.
Asiantuntijaryhmä toteaa lausumassaan, että käytössä olevat mRNA-rokotteet vähentävät infektioon sairastuvilla pitkäkestoisen covid-19-taudin riskiä ja vaikuttavat usein edullisesti sen oireisiin.
Taudin hoito on toistaiseksi oireenmukaista ja kokemusperäistä. Monitekijäisen sairauden lähestymistavaksi suositellaan moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta. Osana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota hyvinvointialueilla lienee nykyisiä terveyskeskuksia paremmat mahdollisuudet muodostaa moniammatillisia tiimejä, joissa on laajaa osaamista.
Tietoa pitkäkestoisesta covid-19-taudista saadaan koko ajan lisää
Long covid –tautia koskeva tutkimuksellinen tieto ja kokemus karttuvat Suomessa ja kansainvälisesti koko ajan.
Pitkäkestoista covid-19-tautia koskevia vertaisarvioituja tutkimuksia on jo nyt tuhansia. Systemaattinen tiedonhaku tuotti asiantuntijaryhmän käyttöön yli 10 000 osumaa.
Asiantuntijaryhmän toimikausi alkoi 1.9.2021 ja jatkuu 31.12.2022 saakka. Ryhmä analysoi edelleen pitkäkestoisesta covid-19-taudista kertyvää tietoa ja päivittää konsensuslausumaa vuoden 2022 aikana.
Kansliapäällikkö Kirsi Varhila kiittää ryhmää tässä vaiheessa hyvin tehdystä ja tarpeellisesta työstä tiedon kokoamisessa päätöksentekoa varten.
”Pitkäkestoinen korona on vakava uhka, johon meidän tulee varautua yhteiskunnallisesti ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä”, Varhila toteaa.
Lisätietoja
asiantuntijaryhmän puheenjohtaja neurologian professori Risto O. Roine, Suomen aivot r.y., p. 0407024693 (asiantuntijaryhmän konsensuslausuma)
kansliapäällikkö Kirsi Varhila, etunimi.sukunimi@gov.fi
Long Covid –asiantuntijaryhmä
Pitkäkestoinen COVID-19 – STM:n nimittämän asiantuntijaryhmän konsensuslausuma 31.12.2021Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä PDF 656kB
Koronan sairastanut kansanedustaja rokottaa noin 1 000 ihmistä – ”Kysyin, että voisinko jotenkin auttaa”
Rokote toki vähentää vakavasti sairastumisen riskiä, mutta se ei valitettavasti poista mahdollisuutta saada tartunta.
Kun ihmiset ovat rokotteen otettua alkaneet elämään liian huoletonta elämää, niin virustartunnat ovat lähteneet nousuun. Rokotekattavuus on aika suuri jo mutta silti tautimäärät kasvavat. Tästä voi päätellä, että moni rokotettu kantaa virusta.
Omikron levisi hämmästyttävällä vauhdilla tuplarokotettujen seurueessa
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/2b26b9b0-7364-4283-9250-1ee3d7da6f1f
Helsingissä on enemmän asukaita syy. Jos suhteutetaisin prosetualisesti tartunat ja asukaat.Taitaisi Ouussa olla enemän tartuntoja.Kun otsikon aloitelija mainitsi 3 kaupunkia. Tai Salossa Lohjalla,unohtamatta Rovaniemeä.