Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen suunnitellaan pienydinvoimaloita.
Ainakaan sähköä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4395932
Ainakaan sähköä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4395932
Vastaukset 47
Vanhimmat
Vaarallisuus riippuu säteilyannoksen suuruudesta. Kyllä pienessäkin on ihan riittävän monta hengenvaarallista säteilyannosta tarjolla ainakin periaatteessa.
Jäteongelmaan koko ei vaikuta, mutta pieni lienee mahdollista tehdä turvallisemmaksi. Toisaalta niitä tarvitaan sitten lukumääräisesti enemmän.
Nykyiset ydinvoimalat ovat jo hyvin turvallisia. Vakavan onnettomuuden todennäköisyyden puolittaminen on kovin vaikeaa. Kun sitten rakennetaan kaksi tällaista "pienvoimalaa", niin kokonaisriski on sama kuin yhdellä isommalla.
Sarjatuotannon odotetaan pudottavan hintoja ilman, että turvallisuustasosta tingitään.
Tiukat turvallisuusvaatimukset ovat nostaneet ydinvoiman hinnan korkealle. Tuulivoima on jo selvästi halvempaa. Aina ei kuitenkaan tuule.
Sähköntuotanossa ydinvoiman polttoainekustannus jätteen loppusijoitus mukaan lukien jää alle 10 e/MWh. Jos tuotettaisiin pelkkää lämpöä pienreaktorilla kaukolämpöverkkoon, niin polttoainekustannus olisi luokkaa 4 e/MWh.
Miksi+polttoainekustannukset+sähkön+ja+lämmöntuotantoja+verrattaessa+olisivat+noin+lähellä+toisiaan,+kun+sähkön+tuotanto+on+noin+30%+lämmöntuotannosta+samalla+reaktorilla?
Suuret on ainakin posahtanut paskaksi useassa maassa ja miksei myös Suomessa?💩💩
Ongelman ydin on, että reaktorin lämmöntuotto ei heti lopu, vaikka ketjureaktio sammutetaan. Esimerkiksi pian käynnistettävän OL-3 reaktorin lämpöteho on luokkaa 40 MW vielä kolme tuntia sammutuksen jälkeen. Jos jäähdytys ei toimi, niin sitten on huonot housussa. Näin kävi Fukushimassa, kun tsunami rampautti kolmen reaktorin jäähdytysjärjestelmät.
Aika harva reaktori on "posahtanut paskaksi", mikä tarkoittaisi INES 7 onnettomuutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_nuclear_disasters_and_radioactive_incidents
Tuon mukaan vuoden 2011 tsunami rikkoi Japanissa Fukushiman reaktorit (INES 7), vuonna 1986 epäturvalliseksi tiedetty grafiittihidasteinen reaktori Tshernobylissä tuhottiin käytännössä tahallaan (INES 7) ja vuonna 1979 Three Mile Island reaktorin ydin suli mutta aiheutti hyvin pienen säteilypäästön (INES 5).
Terveyshaittojen kannalta katsottuna ydinvoima on tuotettua energiamäärää kohti ehkä vähiten kuolemantapauksia aiheuttava.
https://www.forbes.com/sites/jamesconca/2012/06/10/energys-deathprint-a-price-always-paid/
Pienissä volidaan reaktorin sulaminen saada mahdottomaksi jäähdytteen luonnonkierron turvin. Mm siihen perustuu niiden parempi turvallisuus.
Odotellaan niitä pieniä jääkaappi/pakastimen kokoisia minivoimaloita, jonka voi sijoittaa omakotitalon pannuhuoneeseen. Se tuottaisi taloon niin sähkön kuin lämmönkin.
Jonkinlaisia ydinvoimalla sähköä tuottavia laitteita on pienoiskoossa käytössä ainakin satelliiteissa ja ainakin neuvostaikana myös maanpäällisinä versioina eristetyissä paikoissa. Mikä on niiden ongelma, voisiko niiden pohjalta kehittää sähkö/lämpökontin?
Kyseessä on eräänlainen ydinparisto.
Paremman vertailukohdan saisi ydinsukellusveneiden tai - jäämurtajien reaktoreista.
Pelkkä kaukolämpöä tuottava täysin passiivinen ydinvoimalaitos on helppo rakentaa täysin turvalliseksi.
Ja varsinkin silloin jos siinä ei esiinny fissiota eikä fuusiota lainkaan, vaan kyse on pelkästään radioaktiivisesta hajoamisesta. Edellisiähän ei tuossa käytössä tarvita mihinkään.
Siis isompien laitosten käytettyä polttoainetta pienen laitoksen vesialtaassa, josta lämpö siirretään hyötykäyttöön.
Suomessa käytetty polttoaine onkuitenkin lakisääteisesti haudattava syvälle kallion uumeniin loppusijoitettuna, josta sitä lämpöä ei järkevästi ja kustannustehokkaasti saada lämmityskohteeseen siirrettyä.
tuottakos ne pienydinvoimalat myös sähköä, eikös ne ole enemmänkin kaukolämmön tuottajia?
Yksinkertaisuutensa vuoksi ydinlämpövoimala voisi olla hyvä ratkaisu.
Kun aletaan tahkoamaan sähköä on laitteet jo paljon monimutkaisempia ja lienee taloudelliseti kannattavampaa isoissa laitoksissa.
Sellaisten sijoittaminen isojen asutuskeskusten lähelle taas ei ole ollut kovin haluttua.
Nykyiset sähköä tuottavat voimalat ovat täysin riittävän turvallisia. Ne voidaan sijoittaa silti hieman kauemmas taajaan asutuista keskuksista. Kun kaukolämpöä ei tuoteta, niin sähköä saadaan enemmän. Tämä sähkö voidaan kuljettaa helposti taajamiin, joissa sillä käytetään lämpöpumppuja. Ydinvoimala voi tuottaa sähköä hyvällä hyötysuhteella myös silloin, kun lämpöä ei tarvita. Sähköllä voidaan tehdä mm. vetyä, josta voidaan jalostaa vaikkapa nestepolttoaineita polttomoorrotiautoille.
Kirjoitit: "Ydinvoimala voi tuottaa sähköä hyvällä hyötysuhteella myös silloin, kun lämpöä ei tarvita."
Valitettavasti tuo ei pidä paikkaansa. Turvallisuussyistä ydinvoimaloiden höyrykierron suurin lämpötila on huomattavasti pienempi kuin polttamiseen perustuvien voimaloiden palokaasuilla, ja siten jo teoreettisen maksimihyötysuhteen antava Carnot hyötysuhde on ydinvoimaloissa paljon huonompi.
Teoriassa toki ydinvomaloiden ensiökierrossa voitaisiin käyttää vaikka sulaa natriumia paljonkin korkeammalla lämpötilalla, ja siirtää siitä lämpö johonkin paljon suuremmalla lämpötilalla toimivaan kaasuun (vesihöyryn sijasta) muttei sellaisille Suomessa saa käyttölupaa. Eikä suuren mittakaavan laitoksissa ole moisia käytössä missään muuallakaan. Paljon pienemmässä teholuokassa niitä saattaapi olla esim ydinsukellusveneissä.
Tarkoitin+siihen+verrattuna,+että+tuotetaan+myös+kaukolämpöä.++Pelkässä+sähköntuotannossa+hyötysuhde+on+37+%+luokkaa.
Eipä+taida+onnistua.
Onko fysikaalinen mahdottomuus että, ydinreaktio/-säteily saataisiin tuottamaan suoraan sähköä?
Jos valollakin saadaan sähköä, miksei muullakin säteilyllä?
Vai onko ydinreaktiossa vapautuva energia pääosin vain lämpöä, että joudutaan käyttämään höyryä ja turbiinia?
Jos älynväläyksillä voitaisiin tuottaa sähköä niin mitään ydinvoimaloita ei tarvittaisi.
Energia vapautuu fissiossa pääosin kolmella tavalla:
1) Fissiotuotteiden liike-energiana
2) Neutronien liike-energiana
3) Sähkömagneettisenasäteilynä (gamma, röntgen)
Kun fissiokelpoinen materiaali kuitenkin on osana polttoainesauvaa ja kiinteässä muodossa, ensimmäisen ja toinen kohdan energia muuttuu törmäyksissä lämmöksi lähes välittömästi.
Jos tuotatkin fissioreaktion yksittäisille fissiokelpoisille ytimille hiukkaskiihdyttimessä, on tilanne toinen. Silloin sähköisesti varautunut fissiotuote voidaan teoriassa pysäyttää sähkömagneettisella kentällä, ja saada liike-energia talteen ennen sen muuttumista lämmöksi. Käytännössä olisi aika hankalaa, kun ei etukäteen ole mitenkään mahdollista tietää eikä määrätä mihin suuntaan fissiotuotteet lähtevät. Lisäksi hiukkaskiihdytin kuluttaa merkittävästi energiaa jokaisen kiihdytettävän ytimen osalta, eikä silloin esiinny ketjureaktiota neutronien avulla, kuten ydinvoimaloiden polttoainesauvoissa tapahtuu.
Periaatteessa muutama isompi laitos on helpompi valvoa kuin kymmenet ellei sadat pienemmät. Turvallisuudesta puhumattakaan.
Nuo pienydinvoimalat eivät tuottaisi sähköä, vain kaukolämpöä. Lämpötila ja paine kuten painekattilassa keittiössä.
Turbiini höyryn lämpötila pitää olla yli 374 ast ja paine 221baaria, vasta silloin höyry toimii kaasuna (puristuu kasaan).
Ei sitä generaattoria tarvitse välttämättä pyörittää turbiinilla. Muitakin lämpövoimakoneita on, kuten mäntä-höyrykone tai stirlingmoottori.
Ydinvoimalaa ei kannata rakentaa pelkästään veden lämmittimeksi, jota tarvitaan vain osan aikaa vuodesta.
Tuulivoimalla voidaan pyörittää lämpöpumppuja. Kuumaa kaukolämpövettä voidaan varastoida luoliin ja näin tasata tuulivoiman tehovaihteluita.
-Fortum kertoo käynnistävänsä yhdessä Helsingin energiayhtiön Helenin kanssa hankkeen tuulivoimapuistojen rakentamiseksi Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin Pohjanmaalle. Tarkoitus on rakentaa 56 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho on 380 megawattia.
Yhden+tuulivoimalan+nimellisteho+on+6.8+MW.+Olettaen+30+%+käyttökerroin+se+vastaa+2+MW+jatkuvaa+tehoa.+Näin+ollen+voimalan+vuotuinen+energiantuotanto+vastaa+noin+110+MW+tehoisen+jatkuvasti+toimivan+voimalalan+tuotantoa.
Sähkö voidaan muuntaa kaukolämmöksi teollisen mittakaavan lämpöpumpuilla kertoimella ainakin kolme.
Tuulisähkön tuotantokustannus on jo painunut alle 50 e/MWh tason.
Pientalossa+maalämmöllä+tuotetun+energiaosuuden+(2/3)+hinnaksi+tulee+noin+65+e/MWh.+Jos+sähköä+saisi+hintaan+50+e/MWh,+niin+lämmitysenergian+hinta+olisi+noin+60+e/MWh.+Tuo+karkea+hinta-arvio+on+alle+sen,+millä+Helen+nykyään+myy+kaukolämpöä.+Syyskuun+alustahan+hinta+nusi+30+%+ja+lisää+korotuksia+on+tulollansa.
Voihan sitä olettaa kaikenlaista.
Mutta jatkuvaa tehoa ei tuulivoimaloista tule.
T&T:
-Fortum ja Helen rakentavat 2. suurimman tuulipuiston – 56 tuulivoimalaa ja 1,1 terawattituntia vuodessa.
Eli käyttävät tuotantolaskelmassaan 125 MW tehoa.
-Marraskuussa OX2, Kymppivoima, Oulun Energia ja Kuopion Energia kertoivat rakentavansa 1,3 terawattituntia tuottavan tuulipuiston Lestijärvelle.
Ei silloin jos tuotetaan 125 asteista kaukolämpövettä 0,1 asteisesta merivedestä. Eikä varsinkaan silloin jos lämmönlähteenä onkin -20 asteinen ilma. Ei teollisenkaan mittakaavan lämpöpumpulla sentään Carnot-prosessiin päästä, saati sitä parempaan prosessiin. Lisäksi pumppujen teho joudutaan mitoittamaan paljon keskitehoa suuremmaksi, jos ne käyvät vain osan aikaa eli silloin kun tuulee. Lisäksi teollisuuskäyttäjä maksaa sähköstä energian hinan lisäksi myös tehokapasiteetista, myös tuulivoiman siirron osalta. Sekin on siis kalliimpaa jos pumppuja käytetän vain osan vuotta silloin kun tuulee.
Jäi myös epäselväksi miten niiden lämpövarastojen energiamäärää on tarkoitus alentaa silloin kun tuulivoima ei tuota tarpeeksi lämpöpumppuja käyttämään. Onko tarkoitus laskea lämpövarastojen lämpötilaa vai niissä olevan kuuman veden määrää?
Jos alennetaan määrää, niin miten alhaisessa lämpötilassa vesi niistä poistuu, ja miten sen matalimmassa lämpötilassaan luovuttama lämpö siirretään kuuimaan kaukolämpöveteen silloin kun tuulivoimaa ei tule lämpoöoumpun käyttämiseen?
Jos taas alennetaan lämpötilaa niin sama kysymys koskien tilannetta jossa koko lämpövaraston lämpötila on alimmillaan.
Vai onko tarkoitus varastoida lämpövarastossa selvästi kuumempaa vettä kuin kaukolämpökierrossa tarvitaan, jolloin lämmönsiirto toimisi aina pelkällä lämmönvaihtimellakin? Silloin ko kuumemman veden tuottaminen pudottaa lämpöpumpun lämpökerrointa vieläkin alemmaksi silloin kun ko vesivarastoa lämmitetään sen ollessa kuumimmillaan.
Taitais tulla edullisemmaksi käyttää ydin lämpölaitosta noiden vesivarastojen yhteydessä, jolloin sen teho voitaisiin mitoittaa vuoden keskitehoksi Taiitseasiassa pienemmäksi kun lisäksi saadaan hukkalämpöä lämpöpumpuilla datakeskuksista, viemärivedestä, ym. Hävikkienergian osuus suuren mittakaavan lämpövarastossa on tosi pieni ja sen voisi aivan hyvin tuottaa fossiilisia polttamallakin. CO2 päästöthän eivät riipu tehosta vaan vuotuisesta fossiilienergian käytöstä. Tehoa siinä voi olla vaikka kymmenkertaisesti tarpeeseen nähden, kunhan käyttömäärä on todella pieni vuositasolla.
Viimeiset kommentit eli spämmit eksyvät täysin aiheesta.
Minusta ne osuvat asian ytimeen.
Kyllä pienet ydinvoimalat ovat turvallisempia ja halvempia, tottakai. Todellakin vihreät ovat avanneet silmänsä ja suunsa, puhuvat ydinvoiman puolesta.
Siis hyöty. Hyöty on haittoja suurempi.
Riski on olemassa, haittojahan ei ydinvoimasta ole. Nykyiset pienvoimalat kehittyvä ryminällä. Niitä on pian joka kylässä.
Kuka näitä kaikkia laitoksia valvoisi? No, teoreettista pohdintaa, pienydinvoimaloita ei ole vielä missään siviilipuolen tuotantokäytössä.
Mitä valvontaa kaipaisit pelkkää lämpöä matalassa paineessa tuottavaan reaktoriin, mikä on sijoitettu syvälle maan alle. Kuka sinne sukeltaa 120 asteisen veden läpi tekemään sabotaasia?
Ainoan huoltokäytävän voi laittaa vaikkapa poliisiaseman alta sen kellariin, niin valvonta hoituu samalla kun hoitavat sieltäkäsin muita tehtäviään.
Tekniseksi valvonnaksi tuollaiseen riittänee tietokoneen hoitamana ilman ihmistäkin. Toki saattaa vaatia ensin järkeviä muutoksia voimassaolevaan lainsäädäntöön.
Espoon Otaniemessä oli ydinvoimala kymmeniä vuosia. Kuka valvoi?
Nyt se on purettu.
Eikös pienydinvoimaloilla voisi tuottaa sähköäkin, jos rakennettaisiin pienydinvoimalapuisto jossa olisi riveittäin paljon turvallisia pienydinvoimaloita joiden ydin ei siis voi sulaa?
Pien- ydinvoimala on hukkaan heitetty vouhotus. Siinä taas löysän rahanhaltijat yritettään vedättää.
Muualla tätä on jo tuomittu, mutta Suomen sinisilmäislle tämä taas kelpaa, päättäjiä hoidetaan siten taas lahjuksilla.
Kielitaitoisille lisätietoa:
https://www.n-tv.de/wirtschaft/SMR-Kernkraft-von-NuScale-Traum-guenstiger-Minireaktoren-verpufft-in-Idaho-article24184694.html
Lisää jäitä hattuun!