Puna-armeijan miesylivoima Tali-Ihantalassa on myytti?

Taas tuli huti. Kurskin taistelun aattona julkaistut divisioonien vahvuuslukemat osoittivat puna-armeijan yli 380 aktiividivisioonan keskivahvuuksien olleen niukasti yli 7000 miestä. Ja on tärkeää tässä yhteydessä muistaa että edelliset 2 kuukautta olivat olleet itärintaman hiljaisimmat. Sinun tietämyksesi näistä asioista on luvattoman heikkoa.

-----Stieglitz-----

Anonyymi kirjoitti:

Taas tuli huti. Kurskin taistelun aattona julkaistut divisioonien vahvuuslukemat osoittivat puna-armeijan yli 380 aktiividivisioonan keskivahvuuksien olleen niukasti yli 7000 miestä. Ja on tärkeää tässä yhteydessä muistaa että edelliset 2 kuukautta olivat olleet itärintaman hiljaisimmat. Sinun tietämyksesi näistä asioista on luvattoman heikkoa.

-----Stieglitz-----

” Itse asiassa huomioiden vielä saksalainen divisioona Viipurinlahdella on puolustajalla ollut niukka miesylivoima näissä taistelujoukoista.”

Ja taas tuli huti! Viipurinlahti on täysin eri taistelu, joka ei kuulu Tali-Ihantalaan!

Skeidaa tiltun lukemat puna-armeijan tappioista.
Venäjän arkistoista selvinnyt, että heidän kannaksen tappiot kesältä 44 olivat 189 000 soldaattia
Kilometritappiot 1000 - 1400 musikkaa .

Kuka sitä suursuomea suunnitteli?

Ilmankos vihollinen pysäytettiin Ihantalassa, Vuosalmella ja Viipurinlahdella, U-asemalla ja Ilomantsissa.

Sekoitti vain viimeiseen putkareissuunsa!

Tätä olen itsekin tuumaillut. Koko taistelusta on todella, todella vähän minkäänlaista muistelumateriaalia, varsinkin kun ottaa huomioon sen väitetyn koon suurimpana taisteluna ikinä.

Paljon pienemmistä taisteluista löytyi muistelua joka lähtöön.

Anonyymi kirjoitti:

Tätä olen itsekin tuumaillut. Koko taistelusta on todella, todella vähän minkäänlaista muistelumateriaalia, varsinkin kun ottaa huomioon sen väitetyn koon suurimpana taisteluna ikinä.

Paljon pienemmistä taisteluista löytyi muistelua joka lähtöön.

Sinne lappoi väkeä Itä-Karjalasta jotka tulivat paikalle kun mitään todellisia rintamataisteluja ei edes käyty. Kunhan tykillä ampua paukuteltiin. Tali-Ihantalasta on tehty Suomessa myytti koska sotahistoriaa yritetään nykyisin kirjoittaa Kokoomuksen puoluetoimistossa.

Anonyymi kirjoitti:

Tätä olen itsekin tuumaillut. Koko taistelusta on todella, todella vähän minkäänlaista muistelumateriaalia, varsinkin kun ottaa huomioon sen väitetyn koon suurimpana taisteluna ikinä.

Paljon pienemmistä taisteluista löytyi muistelua joka lähtöön.

” varsinkin kun ottaa huomioon sen väitetyn koon suurimpana taisteluna ikinä. ”

TODELLISUUDESSA ”suurin pohjoismaiden maaperällä käyty maataistelu”!

Toki muualla päin maailmaa on ollut runsaasti suurempia!

Muistelmateoksia löytyy kymmenittäin jos halua etsiä vain on!

Anonyymi kirjoitti:

Sinne lappoi väkeä Itä-Karjalasta jotka tulivat paikalle kun mitään todellisia rintamataisteluja ei edes käyty. Kunhan tykillä ampua paukuteltiin. Tali-Ihantalasta on tehty Suomessa myytti koska sotahistoriaa yritetään nykyisin kirjoittaa Kokoomuksen puoluetoimistossa.

Taistelut olivat todellisuudessa kovia! Luepa vaikka Jäntti: Kannaksen suurtaisteluissa tai Lehväslaiho: Sotkalla sodassa!

Anonyymi kirjoitti:

Sinne lappoi väkeä Itä-Karjalasta jotka tulivat paikalle kun mitään todellisia rintamataisteluja ei edes käyty. Kunhan tykillä ampua paukuteltiin. Tali-Ihantalasta on tehty Suomessa myytti koska sotahistoriaa yritetään nykyisin kirjoittaa Kokoomuksen puoluetoimistossa.

Paukuttelu oli sitä luokkaa, että yhtä yksittäistä laukausta ei edes erottanut.

Tali-Ihantalan taistelut laantuivat tuntuvasti jo 3.7-4.7.44. Kovimmat taistelut käytiin 26.6-29.6.44. Molempien osapuolten tappiot laskivat 30.6.44 lähtien.

Anonyymi kirjoitti:

Taistelut olivat todellisuudessa kovia! Luepa vaikka Jäntti: Kannaksen suurtaisteluissa tai Lehväslaiho: Sotkalla sodassa!

Leiväs-Laho itse ei edes osallistunut Tali-Ihantalan taisteluihin. Haavoittui fiaskoksi osoittautuneessa Kuuterselän vastaiskussa. Joku pöljä kenraali ei tajunnut ettei StuG III ollut mikään hyökkäysvaunu.

Ei ollut jos asiaa seurasi omasta poterostaan joka ei ollut painopistesuunnalla.

Anonyymi kirjoitti:

Leiväs-Laho itse ei edes osallistunut Tali-Ihantalan taisteluihin. Haavoittui fiaskoksi osoittautuneessa Kuuterselän vastaiskussa. Joku pöljä kenraali ei tajunnut ettei StuG III ollut mikään hyökkäysvaunu.

Stu III oli juuri suunniteltu jalkaväen hyökkäyksen tukemiseen. Panssarintorjunta oli toissijainen juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Paukuttelu oli sitä luokkaa, että yhtä yksittäistä laukausta ei edes erottanut.

Tali-Ihantala jää suomalaisen tykistön ammuskulutuksessa pronssille kun verrataan kulutusta 5 vuorokauden ja 7 vuorokauden kulutushuippuja. 7 vuorokauden huippu saavutettiin Vuosalmella ja 5 vuorokauden huippu U-linjalla heinäkuussa 1944.

” Mietitäänpäs vielä niitä väitteitä "pyrkimyksestä vallata Suomi"...”

YLE

Vallattuaan Viipurin Neuvostoliitto katsoi 23. kesäkuuta olevansa jo niin vahvoilla, että se saattoi vaatia Suomelta ehdotonta antautumista. Täydellisen tuhon kynnyksellä ultimaatumilla saattoi olla vain se vaikutus, että se lujitti puolustajien päättäväisyyttä entisestään. Alkamaisillaan oli suurtaistelu Ihantalassa, myöhemmin Vuosalmella. Pääministeri Linkomies vetosi koko kansaan puolustustahdon kohottamiseksi äärimmilleen.

Tali-Ihantalan taisteluissa ei puna-armeija kärsinyt 28 000 miehen tappioita. Nämä lukemat saadaan kun kerätään kaikki neuvostotappiot Viipurin koillisreunasta aina Noskuaan ja Heinijoelle asti. Lisäksi aikajana venytetty 21.6-9.7.44. 🤔😆

Suomalaisen jv-pataljoonan määrävahvuus 1022 miestä jolloin divisioonassa oli 7 x 1022 =7154 jv-pataljoonien miestä.

On harmi että sotahistoriasta kiinnostunut Suomen Sisun kumipäänatsi ei osaa matematiikkaa.

Puna-armeijan divisioonaan kuului 9 jv-pataljoonaa. Jos ja kun jv-pataljoonien määrävahvuus laskenut v 1944 vain 300 mieheen niin tuolla divisioonalla oli heittää vain 2700 jv-pataljoonien miestä. Suomalainen divisioona oli siis tällä mittarilla noin 2.65 kertaa suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisen jv-pataljoonan määrävahvuus 1022 miestä jolloin divisioonassa oli 7 x 1022 =7154 jv-pataljoonien miestä.

On harmi että sotahistoriasta kiinnostunut Suomen Sisun kumipäänatsi ei osaa matematiikkaa.

Puna-armeijan divisioonaan kuului 9 jv-pataljoonaa. Jos ja kun jv-pataljoonien määrävahvuus laskenut v 1944 vain 300 mieheen niin tuolla divisioonalla oli heittää vain 2700 jv-pataljoonien miestä. Suomalainen divisioona oli siis tällä mittarilla noin 2.65 kertaa suurempi.

Luuletko, että suomalaiset joukot olivat Tali - Ihantalan ja muiden jäljempien taistelujen aikana määrävahvuisia?
Lisäksi joukkoja tuotiin taisteluihin vähitellen, kun kuljetukset saapuivat perille Kannakselle.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisen jv-pataljoonan määrävahvuus 1022 miestä jolloin divisioonassa oli 7 x 1022 =7154 jv-pataljoonien miestä.

On harmi että sotahistoriasta kiinnostunut Suomen Sisun kumipäänatsi ei osaa matematiikkaa.

Puna-armeijan divisioonaan kuului 9 jv-pataljoonaa. Jos ja kun jv-pataljoonien määrävahvuus laskenut v 1944 vain 300 mieheen niin tuolla divisioonalla oli heittää vain 2700 jv-pataljoonien miestä. Suomalainen divisioona oli siis tällä mittarilla noin 2.65 kertaa suurempi.

Tarkoitatko, että neukkudivisioona oli kärsinyt tappioita jo aiemmin! Eikös sama tilanne ollut myös vastapuolella?

Anonyymi kirjoitti:

Luuletko, että suomalaiset joukot olivat Tali - Ihantalan ja muiden jäljempien taistelujen aikana määrävahvuisia?
Lisäksi joukkoja tuotiin taisteluihin vähitellen, kun kuljetukset saapuivat perille Kannakselle.

Heinäkuun+puolivälissä+1944+Tali-Ihantalassa+18.divisioonan+pataljoonien+kirjavahvuudet+olivat+keskimäärin+yli+900+miestä+vaikka+divisioona+oli+taistellut+yli+kuukauden+Kannaksella+yhtäjaksoisesti.+Vajausta+siis+vain+reilu+100+miestä+joista+karkuruus+40%+ja+30%+komennuksella+olevat.

Anonyymi kirjoitti:

Luuletko, että suomalaiset joukot olivat Tali - Ihantalan ja muiden jäljempien taistelujen aikana määrävahvuisia?
Lisäksi joukkoja tuotiin taisteluihin vähitellen, kun kuljetukset saapuivat perille Kannakselle.

Taistelujen+jälkeen+rivivahvuudetkin+18.Divisioonassa+olivat+vain+20%+alle+määrävahvuuksien.+Ja+kyseessä+sentään+divisioona+joka+oli+Kannaksella+jo+9.6.44.Rivivahvuus+oli+esimerkiksi+Er.P+28:ssa+2.heinäkuuta+niinkin+korkea+kuin+830+miestä.+Siis+3+kertaa+se+mikä+oli+puna-armeijan+124.+ja+224.Divisioonan+alku+vahvuus+niiden+saavuttua+Kannakselle.JR+6:n+ja+JR+48:n+rivivahvuudet+olivat+2.heinäkuuta+tietenkin+alle+kesäkuun+alun+tason+mutta+yli+600+miehen+rivivahvuus+keskimäärin+oli+olosuhteet+huomioiden+aika+hyvä.+Olihan+rykmenttien+tappiot+olleet+1+100-1+200+miestä+kummassakin+2.7.44+mennessä.

Ei ne ”ohiammutut”todellakaan ole mitään ”koiraslottia”. Ja raivostunut Tarkkispoika munaa taas itsensä perusteellisesti.

Kaatuiko neukkudivisioonassa aina muka kaikki? Tai mistä ne yli 3 miljoonaa neukkujen sotavankia kertyi!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne ”ohiammutut”todellakaan ole mitään ”koiraslottia”. Ja raivostunut Tarkkispoika munaa taas itsensä perusteellisesti.

Kaatuiko neukkudivisioonassa aina muka kaikki? Tai mistä ne yli 3 miljoonaa neukkujen sotavankia kertyi!

Voi voi. Jos tietäisit mikä todennäköisyysero kaatua tai kuolla haavoihinsa oli jääkäripataljoonan ja toisaalta autokomppanian sotilaalle niin et niputtaisi heitä molempia samaan pakettiin. Nämä sotilaat elivät hyvin erilaisessa todellisuudessa.

Neuvostodivisioonalla oli luja defensiivinen tulivoima mutta sen offensiivinen voima oli vähäinen juuri siksi että suhteellisen pienet tappiot heikensivät sen hyökkäysvoiman nopeasti.

Ts. hyökkäyksen tyssäämiseen riitti varsin pienet tappiot. Tämä siis kertoo myös sen osan taisteluista mitä Suomessa ei typerykset usko: neuvostoliittolaisten tappiot olivat paljon paljon pienemmän kuin jossain talvisisodassa jossa jopa motorisoitujen divisioonien miesmäärät nousivat 14 000:een.

Koko sotahistorian käsitystä Suomessa hallitsee myyttinen talvisota ja täysin tarpeettomasti alleviivattu Raatteentie. Sekin sota kuitenkin ratkaistiin Kannaksella.

Anonyymi kirjoitti:

Neuvostodivisioonalla oli luja defensiivinen tulivoima mutta sen offensiivinen voima oli vähäinen juuri siksi että suhteellisen pienet tappiot heikensivät sen hyökkäysvoiman nopeasti.

Ts. hyökkäyksen tyssäämiseen riitti varsin pienet tappiot. Tämä siis kertoo myös sen osan taisteluista mitä Suomessa ei typerykset usko: neuvostoliittolaisten tappiot olivat paljon paljon pienemmän kuin jossain talvisisodassa jossa jopa motorisoitujen divisioonien miesmäärät nousivat 14 000:een.

Koko sotahistorian käsitystä Suomessa hallitsee myyttinen talvisota ja täysin tarpeettomasti alleviivattu Raatteentie. Sekin sota kuitenkin ratkaistiin Kannaksella.

"Sekin sota kuitenkin ratkaistiin Kannaksella."

Ja nimenomaan ratkaistiin. Talvisodan vikat viikot oli suomalaisille ennennäkemätön lihamylly. Riveistä poistui pahimpina aikoina PÄIVÄSSÄ lähes rykmentin verran miehiä kaatuneina ja haavoittuneina ja tätä jatkui päivästä toiseen. Reservejä ei ollut näitä korvaamaan.

Samaan aikaan NL toi rintamalle koko ajan uusia, tuoreita voimia. Olivat myös oppineet sotimaan.

On syytä alleviivata että jo 1.7.43 eli vuosi ennen Tali-Ihantalaa oli jo puolet puna-armeijan divisioonista vahvuudeltaan alle 7 000 miestä. Seuraavan 11 kuukauden aikana keskivahvuus laski jo lähelle 6 000 ja vuodenvaihteessa 1944-45 lähelle 5000. Vain Kauko-Idässä oli enää lähes 9000 miehen divisioonia.

-----Stieglitz-----

Anonyymi kirjoitti:

Neuvostodivisioonalla oli luja defensiivinen tulivoima mutta sen offensiivinen voima oli vähäinen juuri siksi että suhteellisen pienet tappiot heikensivät sen hyökkäysvoiman nopeasti.

Ts. hyökkäyksen tyssäämiseen riitti varsin pienet tappiot. Tämä siis kertoo myös sen osan taisteluista mitä Suomessa ei typerykset usko: neuvostoliittolaisten tappiot olivat paljon paljon pienemmän kuin jossain talvisisodassa jossa jopa motorisoitujen divisioonien miesmäärät nousivat 14 000:een.

Koko sotahistorian käsitystä Suomessa hallitsee myyttinen talvisota ja täysin tarpeettomasti alleviivattu Raatteentie. Sekin sota kuitenkin ratkaistiin Kannaksella.

- ja täysin tarpeettomasti alleviivattu Raatteentie. Sekin sota kuitenkin ratkaistiin Kannaksella.

Raattteentien taistelut ratkaistiin Raatteentiellä, eikä Kannaksella.

Ei sitä kukaan väitäkään vaan taistelun lopussa 100.000 suomalaista tukki 150.000 punasotilaan toen! Ja onneksi niin teki, koska päinvastaisessa tapauksessa seuraamukset olisivat olleet Suomelle varsin ikävät!

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä kukaan väitäkään vaan taistelun lopussa 100.000 suomalaista tukki 150.000 punasotilaan toen! Ja onneksi niin teki, koska päinvastaisessa tapauksessa seuraamukset olisivat olleet Suomelle varsin ikävät!

150 000 puna-armeijan sotilasta ei koskaan taistellut Tali-Ihantalassa. Tuo on eräs suuria myyttisiä väitteitä. Kun tiedämme että suomalainen divisioona oli mies määrältään 2 kertaa suurempi kuin puna-armeijan tiedämme tuollaisen 50 000 vs 150 000 väitteen olevan huuhaata.

Suomalaiset yksiköt: 11.D, 18.D, 4.D, 6.D, PS. D, 3.Pr, osa 20.Pr, RajaJP2, osa RatsuväkiPr, ylijohdon ja armeijakuntien tykistöä ja it-yksikkö, ainakin yksi linnoituspataljoona. Noskuan suunnalla 3.D. Jonka tykistö osin tuki Ihantalan taisteluissa. Suomalaisia jv-pataljoonia 42 ja Noskua mukaanlukien 49. 42 pataljoonan miesmäärä vastasi ainakin 120 puna-armeijan jv-pataljoonaa. Siis yli 13 divisioonan jalkaväkeä.

Suomalaisten joukkojen määrät ovat tarkoituksellisesti laskettu alakanttiin ja puna-armeijan tarkoituksellisesti yläkanttiin koska Suomen kansaa halutaan huijata uskomaan kyseessä olleen David vs Goljat-taistelun jonka Daavid voitti.

Muistaa on syytä sekin että puna-armeijan panssariyhtymät miesmääriltään olivat pieniä. Panssariprikaatiin määrävahvuisena 300 miehen kivääripataljoonalla varustettuna kuului vain 1400 miestä js ps-rykmentti in vain n 300 miestä (jos siinä 80 miehen konepistoolein varustettu komppania).

Kannaksella saattoi olla 9.6.44 kaikkiaan 4 ps-prikaatia, 10 ps-rykmenttiä ja 10 ryn.tyk.rykmenttiä mutta älkää ikinään kuvitelko että ne olisivat olleet kaikki joko Tali-Ihantalassa tai Vuosalmella tai Viipurinlahdella.

Vahvuudet.
Suomi.
75000 sotilasta (alun perin Karjalan kannaksella)
268000 sotilasta (vahvistusten jälkeen sekä Karjalan kannaksella että Karjalan rintamalla)
1930 tykkiä
110 tankkia/ rynnäkkötykkiä (30–40 modernia, StuG III, T-34, KV-1)
248 lentokonetta (vain 50 olivat moderneja, Bf 109, Ju 88) [1]

Neuvostoliitto.

451500 sotilasta ( 5 uutta divisioonaa lähetettiin myöhemmin Karjalan kannakselle) [2]
10 500 tykkiä.
800 tankkia
1600 lentokonetta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vyborg–Petrozavodsk_offensive

Anonyymi kirjoitti:

Vahvuudet.
Suomi.
75000 sotilasta (alun perin Karjalan kannaksella)
268000 sotilasta (vahvistusten jälkeen sekä Karjalan kannaksella että Karjalan rintamalla)
1930 tykkiä
110 tankkia/ rynnäkkötykkiä (30–40 modernia, StuG III, T-34, KV-1)
248 lentokonetta (vain 50 olivat moderneja, Bf 109, Ju 88) [1]

Neuvostoliitto.

451500 sotilasta ( 5 uutta divisioonaa lähetettiin myöhemmin Karjalan kannakselle) [2]
10 500 tykkiä.
800 tankkia
1600 lentokonetta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vyborg–Petrozavodsk_offensive

Maalaa liimaa osoitekenttään kaikki, koska loppu linkistä "Petrozavodsk_offensive" ei tullut aktiivisena.

Ei vaikuta uskottavalta! Tempaiset hatusta, että osa neukuista ei ollut etulinjassa. Sama koski tietenkin myös suomalaisia!

Anonyymi kirjoitti:

Vahvuudet.
Suomi.
75000 sotilasta (alun perin Karjalan kannaksella)
268000 sotilasta (vahvistusten jälkeen sekä Karjalan kannaksella että Karjalan rintamalla)
1930 tykkiä
110 tankkia/ rynnäkkötykkiä (30–40 modernia, StuG III, T-34, KV-1)
248 lentokonetta (vain 50 olivat moderneja, Bf 109, Ju 88) [1]

Neuvostoliitto.

451500 sotilasta ( 5 uutta divisioonaa lähetettiin myöhemmin Karjalan kannakselle) [2]
10 500 tykkiä.
800 tankkia
1600 lentokonetta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vyborg–Petrozavodsk_offensive

Laatokan pohjoispuolella olleiden neuvostodivisioonien ja prikaatien miesmäärät ovat olleet jopa vielä pienemmät kuin Kannaksella. Mukana mm rykmenttejä jotka koostuivat vain kahdesta reilun 300 miehen pataljoonasta. Ei ole pienintäkään epäilystä että Karjalan Rintaman miesmääriin on laskettu mukaan kaikki rautatievirkailijat ja tuulimyllyjen lämmittäjätkin. 🤣

Kainalosi pettää ja hienhaju on valtava!

Neukkuja oli 150.000 ja suomalaisia 100.000!

Ei Kannaksella ollut saksalaisia maajoukkoja. Lento-osasto Kuhlmey oli tietenkin ja jokunen rynnäkkötykki.

Jv-divisioona Greif taisteli Viipurinlahdella eikä Tali-Ihantalassa!

Uskotko muka oikeasti, että alivoimainen neukku. Hyökkäsi Viipurinlahdella ja pyrki mantereella? Miksi se niin teki? Mikä oli tavoite?

Neukku kokilyhyen ajan sisällä hävlöt Tienhaarassa, Viipurin lahdella, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella!

Mikä oli näiden päättömien hölmöntölmäysten tavoite ja tarkoitus! Ne kunnolivat hyvin tappiollisia hyökkääjälle!

Anonyymi kirjoitti:

Uskotko muka oikeasti, että alivoimainen neukku. Hyökkäsi Viipurinlahdella ja pyrki mantereella? Miksi se niin teki? Mikä oli tavoite?

Neukku kokilyhyen ajan sisällä hävlöt Tienhaarassa, Viipurin lahdella, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella!

Mikä oli näiden päättömien hölmöntölmäysten tavoite ja tarkoitus! Ne kunnolivat hyvin tappiollisia hyökkääjälle!

Suomalaisessa jv-pataljoonassa oli 1944 noin 3 kertaa enemmän sotilaita kuin puna-armeijan. Jo tämä tieto auttaa niitä joilla laskutaitoa on tunnistamaan, ettei taistelijoissa hyökkääjällä ollut mitään "tuntuvaa ylivoimaa". Ylivoima jos sitä yleensä edes on ollut oli mitätön.

Viipurinlahdella hyökänneiden pataljoonien alkuvahvuudet vaivaiset 285 miestä per pataljoona. 2 divisioonassa yhteensä vain siis 5130 miestä eli 5 suomalaisen pataljoonan verran. Periaatteessa siis 2 suomalaista pataljoonaa kykeni jalkaväen suhteen pidättelemään hyökkääjää. Todellakin - ei sillä hyökkääjällä mitään valtavaa taistelijoiden miesmäärää ollut. Suomalaisten ongelmat: huono panssaritorjunta, yleinen sotaväsymys ja tympääntyminen koko sotaan. Myös selkeä pelkuruus alkoi olla yhä yleisempi suomalainen ilmiö. Myytti rohkeista rämäpäisistä suomalaisista romahti. Esiin astui juoppolalli, ruikuttaja ja jurnuttaja. Upseereita tämä tietenkin masensi. Koko sinivalkoinen patrioottinen tarina rysähti kasaan. Missä oli se kuuluisa suomalainen "luonteenlujuus"?

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisessa jv-pataljoonassa oli 1944 noin 3 kertaa enemmän sotilaita kuin puna-armeijan. Jo tämä tieto auttaa niitä joilla laskutaitoa on tunnistamaan, ettei taistelijoissa hyökkääjällä ollut mitään "tuntuvaa ylivoimaa". Ylivoima jos sitä yleensä edes on ollut oli mitätön.

Viipurinlahdella hyökänneiden pataljoonien alkuvahvuudet vaivaiset 285 miestä per pataljoona. 2 divisioonassa yhteensä vain siis 5130 miestä eli 5 suomalaisen pataljoonan verran. Periaatteessa siis 2 suomalaista pataljoonaa kykeni jalkaväen suhteen pidättelemään hyökkääjää. Todellakin - ei sillä hyökkääjällä mitään valtavaa taistelijoiden miesmäärää ollut. Suomalaisten ongelmat: huono panssaritorjunta, yleinen sotaväsymys ja tympääntyminen koko sotaan. Myös selkeä pelkuruus alkoi olla yhä yleisempi suomalainen ilmiö. Myytti rohkeista rämäpäisistä suomalaisista romahti. Esiin astui juoppolalli, ruikuttaja ja jurnuttaja. Upseereita tämä tietenkin masensi. Koko sinivalkoinen patrioottinen tarina rysähti kasaan. Missä oli se kuuluisa suomalainen "luonteenlujuus"?

Se oli siellä, missä hyökkäys torjuttiin Viipurinlahdella! Huolimatta sulosanoistasi neukkusotilas pelkäsi enemmän, karkasi enemmän ja yleinen sotaväsymys vaivasi pahemmin! Siksipä hyökkäys ei koskaan saavuttanut Suomen mannerta!

Joko nyt kertoisit, mikä oli Viipurinlahden hyökkäyksen tavoite ja tarkoitus? Olipa se mikä hyvänsä niin sitä ei saavutettu vaan tämäkin taistelu liittyi Suomen torjuntavoittojen ketjuun!

Vuoden 1941 katastrofi johti siihen että jopa 10 miljoonaa asevelvollisuusiän saavuttanutta tai saavuttavaa miestä mukana asepalveluksen suorittaneita jäi saksalaisten valtaamille alueille.
Ongelma poistui vasta vuoden 1944 lopulla kun läntiset alueet vapautettiin.

14 divisioonassa on ollut korkeintaan vain 90 000 miestä. Edes kaikki niistä ei olleet Rintama vahvuudessa.

Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.

Anonyymi kirjoitti:

14 divisioonassa on ollut korkeintaan vain 90 000 miestä. Edes kaikki niistä ei olleet Rintama vahvuudessa.

Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.

” Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.”

Ja ovat väärässä, koska neukkuja oli taistelun loppuvaiheessa 150.000! Suomalaisia oli 100.000, mutta heistä vain pieni osa osallistui taisteluun kunhan katsoivat päältä!

Anonyymi kirjoitti:

” Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.”

Ja ovat väärässä, koska neukkuja oli taistelun loppuvaiheessa 150.000! Suomalaisia oli 100.000, mutta heistä vain pieni osa osallistui taisteluun kunhan katsoivat päältä!

Puolustusvoimia lähellä olevien ns historioitsijoiden täysin hatusta temmattuja lukuja sekä 50 000 että varsinkin tuo 150 000. Venäläisten historioitsijoiden luku 60 000 on hieman liian pieni lukema. Sehän viittaa noin 9 divisioonaan. 12 divisioonaa armeijakuntien tykistölliset joukot panssariyhtymät viittaa noin vajaaseen 100 000 mieheen.

Entä suomalaiset Tali-Ihantalassa? Divisioonien lisäksi laskettava Päämajan ja armeijakuntien joukot, ainakin 10 000 miestä. PS. D yli 9 200, 4 divisioonaa 53 000, kahta prikaatia vastaavat muut jalkaväkiyksiköt yli 13 000. Jo näistä saadaan kasaan ainakin 85 000 miestä. Noskuan suunnan yli 15 000 suomalaisesta osa tuki Tali-Ihantalan taisteluja.

On täysin selvä asia kun osapuolien taistelevia joukkoja mitataan samalla mittanauhalla ja punnitaan samalla vaalla on väite 50 000 vs 150 000 kestämätön. Jos otetaan puna-armeijan huoltoporras laskelmiin on sama tehtävä myös suomalaisten osalta.

Voimasuhteet ovat olleet paljon tasaisemmat mitä yleinen suomalainen (manipuloitu) tarina esittää.

Anonyymi kirjoitti:

14 divisioonassa on ollut korkeintaan vain 90 000 miestä. Edes kaikki niistä ei olleet Rintama vahvuudessa.

Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.

” Venäjällä on historioitsijat sitä mieltä että taisteluun Tali-Ihantalassa taisteluihin olisi osallistunut vain 60 000 puna-armeijan sotilasta.”

Tuskinpa vaan. Ainostaan yksi Suomen stallari on tuota mieltä!

Ja mistä olet nuo lukusi nyt saanut?

Sitten asia tiedetään, kun Venäjän historioitsijat on sanansa sanonut

Anonyymi kirjoitti:

Sitten asia tiedetään, kun Venäjän historioitsijat on sanansa sanonut

” Sitten asia tiedetään, kun Venäjän historioitsijat on sanansa sanonut”

Tiedetäänkä? Venäläiset kun yleensä valehtelevat kaikesta!

Anonyymi kirjoitti:

Ja mistä olet nuo lukusi nyt saanut?

Tuo lukema 144 000 kenttätykistön ammusta oli suomalaisten tiedustelun ja yksikköraportoinnin tulos. Rintamalla jatkuvasti tehtiin tilastoa kuinka paljon vihollinen ampui keveän ja raskaan tykistön ammuksia sekä krh:n. Hyökkääjä ei todellakaan ampunut kovinkaan paljon enemmän kenttätykistön ammuksia kuin suomalaiset.

-----Stieglitz-----

Anonyymi kirjoitti:

” Sitten asia tiedetään, kun Venäjän historioitsijat on sanansa sanonut”

Tiedetäänkä? Venäläiset kun yleensä valehtelevat kaikesta!

Sarkasmiani eivät näköjään kaikki ymmärtäneet

Anonyymi kirjoitti:

Tuo lukema 144 000 kenttätykistön ammusta oli suomalaisten tiedustelun ja yksikköraportoinnin tulos. Rintamalla jatkuvasti tehtiin tilastoa kuinka paljon vihollinen ampui keveän ja raskaan tykistön ammuksia sekä krh:n. Hyökkääjä ei todellakaan ampunut kovinkaan paljon enemmän kenttätykistön ammuksia kuin suomalaiset.

-----Stieglitz-----

Jos oli niin MISTÄ olet tuon luvun löytänyt? Sitä kysyin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo lukema 144 000 kenttätykistön ammusta oli suomalaisten tiedustelun ja yksikköraportoinnin tulos. Rintamalla jatkuvasti tehtiin tilastoa kuinka paljon vihollinen ampui keveän ja raskaan tykistön ammuksia sekä krh:n. Hyökkääjä ei todellakaan ampunut kovinkaan paljon enemmän kenttätykistön ammuksia kuin suomalaiset.

-----Stieglitz-----

Jos Stieglitz (=Tarkkispoika) jotakin sanoi niin varmasti tulee valetta!

Väittää Tarkkispoikaveri nimimerkillä!

Eli+neuvostojoukot+kärsivät+siis+noin+130+%+tappiot.+Jokin+tässä+mättää.

Anonyymi kirjoitti:

Eli+neuvostojoukot+kärsivät+siis+noin+130+%+tappiot.+Jokin+tässä+mättää.

Mannisen+mukaan+Leningradin+Rintaman+tappiot+Kannaksella+kaikkiaan+ovat+olleet+105+000+ja+ilman+sairaustapauksia+alle+100+000.+On+huomattava+että+sotilaista+haavoittui+n.+80+000+ja+20+000+kaatui.+Haavoittuneista+noin+80+000+tapauksesta+75%+oli+lieviä+joten+suuri+osa+jopa+yli+puolet+haavoittuneista+on+ollut+joukkojen+täydennettävissä+jo+viimeistään+heinäkuussa+1944.Yleensä+haavoittuneista+noin+35-40%++oli+tapauksia+joissa+sotilasA)+menehtyiB)+toipui+mutta+vapautettiin+asepalveluksestaC)+toipui+mutta+siirrettiin+pois+taistelujoukoistaD)+toipui+täysin+ja+palasi+yksikköönsäViimeksi+mainittu+ryhmä+oli+selvästi+suurin.Puna-armeija+menetti+Kannaksella+menehtyneinä+ja+vaikeasti+haavoittuneina+noin+40+000+miestä+eli+noin+1350+miestä+divisioonaa+kohden.+Täydennykset+peittivät+näistä+tappioista+suurimman+osan+jo+taistelujen+aikana+ja+loput+heinäkuun+puoliväliin+mennessä.Jos+ja+kun+pataljoonia+joihin+yli+90%+tappioista+kohdistui+on+ollut+Kannaksella+noin+280+ja+joista+noin+260+osallistui+jossain+määrin+taisteluihin+nähdään+että+pataljoonaa+kohden+nämä+kaatuneet+++vakavasti+haavoittuneet+ovat+olleet+noin+130-150+miestä.+Siis+vajaat+puolet+menetettiin+pysyvästi.+Kaatuneita+tai+haavoihinsa+menehtyneitä+on+ollut+pataljoonaa+kohden+noin+25-30%+sen+vahvuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Eli+neuvostojoukot+kärsivät+siis+noin+130+%+tappiot.+Jokin+tässä+mättää.

Nykyisin+tiedetään+että+kaatuneita+ja+haavoihinsa+menehtyneitä+Leningradin+Rintaman+Kannaksen+tappioista+olu+24+600.+Tutkimukset+lähes+joka+maassa+osoittavat+että+kuolleista+90-95%+oli+taistelujoukkojen+sotilaita+ja+että+todennäköisesti+yli+80%+kohdistui+jv-pataljooniin.+Tässä+tapauksessa+n.+20+000+jv-divisioonien+tai+panssariyhtymien+pataljoonissa+ja+kiväärikomppanioissa+taistelleita+olisi+kaatunut,+kadonnut+tai+menehtynyt+haavoihin.+Se+tarkoittaa+keskimäärin+n.+70+miestä+pataljoonaa+kohden+Kannaksella+eli+yli+20%,+ja+niissä+joilla+oli+eniten++rintamavastuuta+n+25-30%+kuolleisuutta.Tiihosenkin+mukaan+75%+haavoittumisista+oli+lieviä+ja+näistä+suurin+osa+palasi+entiseen+yksikkönsä+varsin+pian.

Tai sitten hän yksinkertaisesti halusi varmistaa voiton Valko-Venäjällä hajottamatta liikaa voimiaan.

Ei siinä ole mitään myyttiä! Tali-Ihantalassa 100.000 suomalaista torjui 150.000 hyökkääjää!

Vain stallari puhuu nekun ’pienistä’ divisioonista!

Ja pidät noita lukuja faktoina? Muuta suosiolla nimimerkkisi takaisin Kainalo-hieksi niin se synkkaa uskomuksiisi!

Todellakin vain puolet suomalaisen divisioonan vahvuudesta. Keskivahvuudet näyttävät olleet n. 6750 miestä mutta Kannakselle myöhemmin tulleet divisioonat olivat kooltaan enää vain 5100-6400 miestä. 29 divisioonaa vastasi mies määrältään 14 suomalaista tai saksalaista divisioonaa. Heinäkuun alussa suomalaisilla ja saksalaisilla oli yhteensä 11 divisioonaa ja 4 prikaatia eli ekvivalentti 26 neuvostodivisioonalle.

Ei siis mikään Daavid vs Goljat mittelö.

Anonyymi kirjoitti:

Ja pidät noita lukuja faktoina? Muuta suosiolla nimimerkkisi takaisin Kainalo-hieksi niin se synkkaa uskomuksiisi!

Uusnatsi joka on tatuoinut Lauri Törnin kuvan perseeseensä ei tietenkään tykkää siitä ajatuksesta että voimasuhteet Kannaksella olivatkin paljon tasaisemmat kuin hän on koko tyhjän elämänsä aikana fantasioinut. 🧕😂

Näitä divisioonia oli vielä....

80.D (59.Armeija, 43.AK kesäkuun lopulla)

124.D (vain reilu 5100 miestä, 59.A, 43.AK kesäkuun lopussa)

125.D (Rintaman reservi, ei osallistunut taisteluun, alivahvuinen, vähemmän aseistusta)

135.D (Karjalan Rintamasta, Leningradin Rintamaan. Sitten Kannakselle. Rintamassa 23.A:n 94.AK:ssa vasta 8.7.44 lähtien)

221.D (Karjalan Rintamasta Kannakselle rintamareserviin aina 7.7.44 asti. 8.7 94.AK:ssa..)

224.D (vain reilu 5100 miestä, 28.6.44 Virosta 58.Armeijan Viipurinlahdelle. 43. AK:ssa 16.7-16.8)

Muita:
260.MeriPr (Koivistolla 21.-27.6.44)

16.Linnoitusalue (59.A:ssa mutta vasta 18.7.44 alkaen)

17.Linnoitusalue (23.A:ssa)

22.Linnoitusalue (Rintaman alainen organisaatio)

-----
Miten reservissä aluksi olleet divisioonan sijoittuivat?

13.D: reservissä 10.6-13.6.44, sitten 21.A:ssa
15.6-, sen 109.AK:ssa 17.6-18.6, sitten 6.AK:ssa 18.6-2.7, Rintaman reservissä 10.7, 23.A:lle 13.7.44.

382.D:Rintama reservistä 15.6.44 23.A:lle, 115.AK:ssa 15.-16.6.44, armeijan reservissä 17.6.44, 6.AK:ssa 18.6-14.7.44

168.D: 110.AK:ssa 12.6-21.6.44, 27.6-5.7, välillä 109.AK:ssa (23.6.44), rintamareservissä 5.7.44(110.AK).

265.D: 21.A:n 109.AK:ssa 22.-25.6.44, 110.AK:ssa, 5.-6.7.44 110.AK:ssa 12.6-21.6, 26.6-4.7.44

268.D: 21.A:n 110.AK:ssa 12.-17.6.44, 21.A:n 108.AK:ssa 18.-21.6.44, 109.AK:ssa 22.-25.6.44, sekä 26.6-5.7.44 ja sitten siirretty pois.

Neukulla itsellä oli ongelma, että vaikka Tali-Ihanralassa voimasuhteeo olivat heidän eduksi 100.000 vs 150.000 niin silti sotaväsymys aiheutti sen, että heidän sadan miehen divisiooniaan pakeni jatkuvasti nelirivisenä vyörynä takalinjooille. Taistelutahto kun oli tipotiessään!

Anonyymi kirjoitti:

Neukulla itsellä oli ongelma, että vaikka Tali-Ihanralassa voimasuhteeo olivat heidän eduksi 100.000 vs 150.000 niin silti sotaväsymys aiheutti sen, että heidän sadan miehen divisiooniaan pakeni jatkuvasti nelirivisenä vyörynä takalinjooille. Taistelutahto kun oli tipotiessään!

Tykistön+ammuskulutuksen+ja+jalkaväen+osalta+ylivoima+näyttää+pikemminkin+olleen+vain+1:1.2.+Jos+sitäkään+kun+huomioidaan+saksalainen+divisioona+ja+se+että+suomalaisten+tykistö+oli+keskimäärin+raskaampaa.+NL:n+kenttätykistön+ammuskulutus+v.+1944+osoittaa+että+keskimääräinen+ammuspaino+on+ollut+vain+12.5+kiloa+koska+reilun+6+kg:n+painoisilla+76+mm+kevyen+kenttätykin+ammuksella+oli+lähes+70%+osuus+ja+122+mm+ammuksilla+suurempi+osuus+kuin+152+mm.+Suomella+puolestaan+150-155+mm+ammuksia+kulutettiin+1944+paljon+enemmän+kuin+120-122+mm:n.+Suomalaisten+keskiammuspaino+onkin+ollut+noin+15-16+kiloa.-----Stieglitz-----

Mikä turpasauna kun puolustajan tappiot olivat lähes puolet hyökkääjän tappioista. Eikö idioottilla jo tuo suhdelukema herätä epäilyksiä ettei siellä mitään 1:3 ylivoimaa ollutkaan? 1:2 tappiolukemahan olisi koko ajan heikentänyt juuri suomalaisten asemaa. 😄

Anonyymi kirjoitti:

Mikä turpasauna kun puolustajan tappiot olivat lähes puolet hyökkääjän tappioista. Eikö idioottilla jo tuo suhdelukema herätä epäilyksiä ettei siellä mitään 1:3 ylivoimaa ollutkaan? 1:2 tappiolukemahan olisi koko ajan heikentänyt juuri suomalaisten asemaa. 😄

"1:2 tappiolukemahan olisi koko ajan heikentänyt juuri suomalaisten asemaa."

Juuri tämä tappiosuhdelukema paljastaa että taistelijoissa (rykmentit, jv-pataljoonat, pioneeriyksiköt) osapuolten voimasuhteet ovat olleet jo 26.6.44 tasaisemmat kuin 1:2 puhumattakaan 1:3. Jos lähtökohta on että osapuolten jv-pataljoonat olivat prosentuaalisesti yhtä lähellä lähtötasoa niin 45 suomalaispataljoonan ja 130 hyökkääjän selvästi pienempien jv-pataljoonien voimasuhteet olivat luokkaa 1:1.2.

Niinpä 1:2.2 tappiosuhde paransi joka päivä puolustajien asemaa. Sodissa yliote menetetään kun ei ole mitään yliotetta eli ylivoimaa.

” On kyllä pöhveleillä ja nassikoilla kovat ajat ollut viimevuosina :D”

Ei todellakaan, mutta olthan sinä pitänyt huolen hauskanpidosta:-D

”Hetkessä on romautettu kaikki myytit, mitä Suomessa on muodostettu: Kuhlmeyn tuhoamislukemat, Suomen ilmavoimien pudotuslukemat, Tali-Ihantalan oikea mittakaava, voimasuhteet Kannaksella 1944 jne.”

Miten niin? Etsinä ole romauttanut yhtään mitään! Kaikki tietää, että virallisissa pudotusluvuissa on ilmaa, mutta ei ne korvaudu prosenttilaskulla tai stalkarin epämääräisillä neukkutilastoilla!

Kannaksella ei ratkaissut miesmäärä, vaan tulivoima.

Se oli Puna-armeijalla ylivoimainen,kunnes suomalaiset keskittivät Tali-Ihantalassa riittävästi tykistöä rintamalle.Sitä tukivat melko vahvat ilmavoimat sekä panssarintorjunta.

Puna-armeijalla oli aluksi noin kolminkertainen miesylivoimakin,mutta sitä tasoittivat suomalaiset lisäjoukot ja Puna-armeijan raskaat tappiot.
Tilannetta tasoitti myös hyökkäystä varten annettujen vahvennusten siirtäminen Baltiaan jo heinäkuussa.

Puna-armeijan historian faktat näyttää olevan sitten hatusta vedettyjä kun Tapio Tiihonen on tutkinut niitä 14 vuotta.

No en sitten yhtään ihmettele miksi öljyputket vuotaa Siperiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kannaksella ei ratkaissut miesmäärä, vaan tulivoima.

Se oli Puna-armeijalla ylivoimainen,kunnes suomalaiset keskittivät Tali-Ihantalassa riittävästi tykistöä rintamalle.Sitä tukivat melko vahvat ilmavoimat sekä panssarintorjunta.

Puna-armeijalla oli aluksi noin kolminkertainen miesylivoimakin,mutta sitä tasoittivat suomalaiset lisäjoukot ja Puna-armeijan raskaat tappiot.
Tilannetta tasoitti myös hyökkäystä varten annettujen vahvennusten siirtäminen Baltiaan jo heinäkuussa.

"Kannaksella ei ratkaissut miesmäärä, vaan tulivoima."

Ja siinäkin erot mitättömät Tali-Ihantalassa. Lukemat kenttätykistön ammutuissa kranaateissa 21.6-7.7.44 IV AK: n lohkolla:

NL 144 000
Suomi 122 000

Kun suomalaisilla keskimäärin hieman painavammat kranaatit voidaan puhua tasapainosta.

Lisäksi: panssarivaunut ilman riittävää jalkaväkeä eivät voita mitään taisteluja. Ne eristettynä on helppo tuhota. Savuammukset ajavat vaunumiehistöt kaaokseen.

Anonyymi kirjoitti:

"Kannaksella ei ratkaissut miesmäärä, vaan tulivoima."

Ja siinäkin erot mitättömät Tali-Ihantalassa. Lukemat kenttätykistön ammutuissa kranaateissa 21.6-7.7.44 IV AK: n lohkolla:

NL 144 000
Suomi 122 000

Kun suomalaisilla keskimäärin hieman painavammat kranaatit voidaan puhua tasapainosta.

Lisäksi: panssarivaunut ilman riittävää jalkaväkeä eivät voita mitään taisteluja. Ne eristettynä on helppo tuhota. Savuammukset ajavat vaunumiehistöt kaaokseen.

Jotain tuohon suuntaan. Suomalaisilla 113500 kranaattia 18.D/3.Pr/6.D lohkolla, 24500 4.D:n lohkolla ja 3.D:n lohkolla yli 25000 (Noskua, osa Ihantalaan) kranaattia. Suomalaisten määrät laskettu 20.6.44 lähtien.

*****Penna Tervo*****

Ei olisi, koska Suomen tykistöllä ei ollut ammuspulaa ja se keskitti tulensa huomattavasti vastustajaansa tarkemmin.

Hyökkäysjoukkojen vahvuus oli alussa yli 200 000 miestä ynnärintamavastuussa olleet ja suomalaisten 75 000.
Materiaalin voimasuhteita on turha edes vertailla.
Lisäksi hyökkääjä voi keskittää voimansa painopisteeseen,kun puolustajan on oltava varuillaan rintaman koko leveydeltä.
Hyökkäys torjuttiin.

Ja mitä vahvuuksia näissä yksiköissä lienee ollut? Esim 9438 miehen jv-divisioonien Pst-pataljoona saattoi jossain vaiheessa sotaa olla 206 miehen vahvuinen (autorisoitu hyväksytty maksimi) mutta 1944 siirtyi uudet jv-divisioonat käyttämään enää vain 104 miehen pst-pataljoonia. Ne eivät olleet kuin suomalaisen pst-komppanian kokoisia. Vaikka Pst-pataljoona olisi ollut v 1944 206 miehen kokoinen on rykmentti tuskin ollut 700-800 henkilöstöä suurempi, mutta luultavammin riisuttu n. 500 miehen "rykmentti". Motorisoidun tykistörykmentin koko: 675 miestä. Suomessa patteristoissa keskimäärin n. 500 miestä.

Yleinen trendi näyttää siis siltä että puna-armeijan tykistöaselajien monet prikaatit joissa oli 2-3 rykmenttiä tai ne koostuivat 4 patteristosta olivat miesmääriltään 1000-1500 miehen kokoisia ja jos ne koostuivat patteristosta ne jäivät alle 1000 miehen vahvuisiksi. Patteristot näet alkoivat olla vain n. 100 miehen kokoisia. Kaikenkaikkiaan - ne saattoivat olla paljon pienempiä, ja usein olivatkin kuin mitä nimestä saattoi äkkiä päätellä.Suomalaisen kenttätykistörykmentin miesmäärät ilman lomalaisia ja komennuksella olevia olivat n. 1800-1850 miehen vahvuisia.

Puna-armeijan miespula juuri vuoden 1941 katastrofin, tuotannon vaatimusten sekä erittäin veristen 1942-43 taistelujen vuoksi oli akuutti eikä osoittanut helpottumisen merkkejä myöskään 1944. Päinvastoin. Kaikkien organisaatioiden ja yksikköjen miesmääriä oli karsittava ja se koski myös ylijohdon ja rintamien tykistöaselajiyksiköitä.

*****Penna Tervo*****

Noilla tiedoilla muihin kuin 21.armeijan jv-divisiooniin (tykistöaselaji- ja panssariyhtymät) on kuulunut tuskin enempää kuin 15000 miestä eli 12 jv-div nämä yhteensä vain n. 90 000 miestä.

Ollaan kaukana jostain 150 000 vahvuuksista kun vielä huomioidaan että tosiaan 1/4 21. A:sta ei osallistunut Tali-Ihantalaan.

Sotakorkeakoulun+tutkimus+1950-luvulla+esitti+että+IV+Armeijakunnan+lohkolla+Tali-Ihantalassa+sekä+maa-+että+lentotiedustelu+paikansi+vain+noin+100+puna-armeijan+tykistöaselajien+patteriasemaa.+Se+oli+vain+15%+enemmän+mitä+suomalaisilla+ja+samansuuntainen+oli+suhdelukema+myös+ammuskulutuksessa+oli+sitten+kyse+kenttätykistöstä+tai+heittimistöistä.+Ylivoimainen+enemmistö+niistä+ammuksista+on+tullut+puna-armeijan+jv-divisioonien+pattereista+tai+sitten+armeijakuntien+kenttätykistörykmenteistä+joita+jokaisella+armeijakunnalla+oli+vain+yksi.Tykistöprikaati,+armeijan+tai+ylijohdon+yksikkö,+puolestaan+oli+tapauskohtaisesti+vain+jonkin+verran+suurempi+kuin+suomalainen+tykistörykmentti.+Esim+raskaassa+haupitsiprikaatissa+oli+yleensä+32+kpl+152+mm+haupitseja.+Toisaalta+122mm+tykkejä+käyttävässä+haupitsiprikaatissa+saattoi+olla+84++putkea+mutta+kevyessä+tykistöprikaatissa+36+tai+sitten+62.+Sen+sijaan+ainakin+paperilla+krh-prikaati+oli+suuri:+peräti+108+kpl+120+mm+heittimiä.+Se+olisi+tarkoittanut+suomalaisessa+mittapuussa+18+raskasta+krh-komppaniaa.+Periaatteessa+siis+kuuden+suomalaisen+divisioonan+raskaita+krh-komppanioita.+120+mm+heittimillä+oli+hyvin+keskeinen+rooli+puna-armeijan+epäsuorassa+tulenkäytössä.+Mutta+se+oliko+Kannaksella+etulinjassa,+alkuvaiheen+jälkeen+enää+tällaisia+yksikköjä+on+kyseenalaista.+Ammusmäärin+vertailu+ei+ainakaan+viittaa+siihen+VKT-linjalla.+*****Penna+Tervo*****

Epäilemättä mutta samalla logiikalla olisi jv-divisioonien koko pitänyt olla 9438 miestä mutta olivat 6400-7200 Kannaksella ja sitten tulivat mukaan reilun 5100 miehen divisioonat kuten 124.D ja 224.D.

On jokseenkin selvä asia että tykistöaselajiprikaatit olivat selvästi aseiden ja miesmäärien perusteella Kannaksella ja Laatokan Karjalassa mallejaan pienempiä. Aseista ei ollut pula vaan niiden koulutetuista käyttäjistä. Krh-aseita oli NL:llä niin runsaasti että niiden tuotantoa oli sodan jälkipuolella rajusti vähennettävä.

*****Penna Tervo*****

Vuonna 1944 Kevyt tykistöprikaati tarkoitti enää kahta 76 mm tykkejä käyttävää tykistörykmenttiä eli 2x24 = 48 tykkiä. Suomalaisessa tykistörykmentissä oli yleensä 1 patteristo joka käytti 75-76 mm tykkejä, yksi raskas haupitsipatteristo (150-155 mm haupitsi) ja 2 muuta käyttivät 105-122 mm tykkejä. Se oli huomattavasti voimakkaampi kuin puna-armeijan ylijohdon kevyt tykistöprikaati.

Voidaan myös päätellä vahvuustaulukoista että tuollainen kevyt "tykistöprikaati" oli tuskin suurempi kuin 1300 miehen yksikkö. Suomalaiseen tykistörykmenttiin kuului n. 1830 miestä.

Raskas haupitsiprikaati koostui 4 patteristosta jossa kussakin oli 8 kpl 152 mm haupitseja. Yht 32 haupitsia. Haupitsiprikaati koostui kolmesta haupitsirykmentistä jossa kussakin 28 kpl 122 mm haupitseja, yht 84. Se oli tällä täysryhmityksellä suurin myös miesmääriltään, yli 2 000 miestä.

Kevyt tykistöprikaati oli 1944 kahden rykmentin eli 48 kpl (76 mm) kenttätykin yksikkö, korkeintaan.

huolto takkuili, ja suomen ampumat tykistökeskitykset tuhosi kärjen.... eväät ja ylivoima loppui.....

Anonyymi kirjoitti:

huolto takkuili, ja suomen ampumat tykistökeskitykset tuhosi kärjen.... eväät ja ylivoima loppui.....

Suomalaisten aiheuttamat tappiot puna-armeijan tykistölle ja logistiikalle olivat aivan mitättömät. Noita illuusioita on turhaa sisulaisten turha viritellä. Syyt olivat pikemminkin vuoden 1941 katastrofissa ja ammustuotannin ongelmissa kun tuotantoalueita menetettiin. Esim ruuti oli pullonkaulatekijä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisten aiheuttamat tappiot puna-armeijan tykistölle ja logistiikalle olivat aivan mitättömät. Noita illuusioita on turhaa sisulaisten turha viritellä. Syyt olivat pikemminkin vuoden 1941 katastrofissa ja ammustuotannin ongelmissa kun tuotantoalueita menetettiin. Esim ruuti oli pullonkaulatekijä.

myös puna-armeijan kannaksen huoltokuljetuksia häirittiin tehokkaasti.

Ja tykistökeskitykset lamauttivat ryntäysjoukot ja tuhosivat myös panssari kärjen. Voima katosi.
Uuutta voimaa ei saatu. Siihen se jäi.
Itä-karjalassa viel rynnistettiin, mutta sielläkin voima loppui.

Anonyymi kirjoitti:

myös puna-armeijan kannaksen huoltokuljetuksia häirittiin tehokkaasti.

Ja tykistökeskitykset lamauttivat ryntäysjoukot ja tuhosivat myös panssari kärjen. Voima katosi.
Uuutta voimaa ei saatu. Siihen se jäi.
Itä-karjalassa viel rynnistettiin, mutta sielläkin voima loppui.

Kyllä ne syyt olivat NL:n ammustuotannon pullonkauloissa. Sotaromantikot vain kuvittelevat että piskuiset Suomen ja Saksan lento-osastot olisivat olleet joku suurikin tekijä. Ei sentään 60-70 pommi- tai rynnäkkökoneella mitään ihmeitä saada aikaan.

kyllä punakone toppasi tali ihantalaan, yms.. kun sai tykistökeskityksiä vastaan,, voimat hupeni, kärki murtui,,,, ei ollu enää voimia ja henkisestikin murtui.. Lisää voimaa ei saatu, jne....

” Suomen rooli neuvostoarmeijan divisioonien yleisessä kutistamisessa oli aivan mitätön. Huvittavaa lukea näiden tietämättömien sinivalkoisten hourailijoiden fantasioita”

Me sodimme paikallisesti Suomen rintamalla ja siellä neukkulaumoille tuotetut ”mitättömät” tappioit olivat täysin riittävät viiteen perättäiseen torjuntavoittoon ja rauhansopimukseen!

Tämä korpeaa yhä erityisesti Tarkkispoikaa ja samaa tuskaa kokevat alter egot Stieglitz, Penna Tervo, Kainalohiki ja Hostorian Faktat!

Varsinkin Ihantalassa hyökkääja oli kapeassa suppilossa Tali, Tienhaara ja Ihantala. Suomalainen tykistö pystyi eripuolilta tätä suppiloa ampumaan suurella putkimäärällä yhtäaikaa samaan pisteesen, koska tulta johtettiin keskitetysti.

Ampumatekniikana käytettin halutulla putkimäärällä lyhyttä tuli-iskua yhteen rajattuun paikkaan niin nopesti kuin tykillä pystyi ampumaan. Tällöin saatiin suuri tulivaikutus pinta-ala/aikayksikkö/ammusmäärä.

Tämä säästi myös ammuksia, ei tarvittu niin paljon ammuksia ja hajoitti hyökkäysryhmittymisen heti alkuunsa.

” Mitä ja ketä varten tätä soppaa on 1990-luvulta lähtien hämmennetty?”

En tiedä! Itsehän sinä äänessä olet ja turpasaunaa kerjäät!

Kas tässä listaa, joka kertoo tyhmimmällekin marski-uskovaisellemme, että puna-armeijalla oli jo vuonna 1944 pikkuisen muutakin tekemistä kuin rähistä jo puoliksi tapetun suomalaisarmeijan kanssa ties missä Ihantalan ja Ilomantsin pöpeliköissä. Se peli oli pelattu. Olihan Stalin tarjonnut Moskovan rauhan 1940 rajaa jo kevättalvella 1944.
Em. pöpeliköissä Suomen kohtalo ei ratkennut, vaan kuten jokainen fiksu tietää: se ratkesi Kremlissä 19.9.1944 sekä 1947 Pariisissa, jossa edustajamme natsisaksan liittolaisena tuskin sai avata edes suutaan. Olikin aika yllättävää, että nimenomaan britit pitivät tiukimmin kiinni Suomen armeijan pienestä vahvuudesta, joka oli lähes sama kuin puna-armeijan vahvuus Porkkalassa isoimmillaan.
On uskomatonta, että tästä maasta vieläkin tuntuu löytyvän sotahulluja, joiden mielestä horjuntavoittomme esti puna-armeijaa etenemästä ensin vain 100 km Kymijoelle, josta matkaa olisikin ollut Helsinkiin enää vain runsas toinen mokoma.

Puna-armeija kykeni tekemään siis seuraavaa yhden vuoden aikana:
15.2.1944 Novgorodin valtaus
20.6.1944 Viipurin valtaus muutamassa tunnissa
23.6.1944 alkanut suurhyökkäys Valko-Venäjällä ja
3.7.1944 Minskin valtaus
13.7. 1944 Vilnan valtaus
27.7.1944 Narvan valtaus
27.7.1944 Lvovin valtaus
25.8.1944 Tarton valtaus
30.8.1944 Romanian öljykenttien valtaus Ploiestissa
22.9.1944 Tallinnan valtaus (vain 3 vrk Suomen välirauhansopimuksen 19.9.1944 jälkeen!)
13.10.1944 Riikan valtaus
17.1.1945 Varsovan valtaus.
27.1.1945 Auschwitzin keskitysleirin vapautus. Leirissä oli vielä 7650 elävää vankia, joista lähes 500 oli alle 15-vuotiaita lapsia.

Ja kirsikkana kakussa Berliinin valtaus, jota juhlitaan edelleen vuosittain 9. toukokuuta.

Sinulla+on+oma+stallariversiosi+asiasta!”+Enemmän+olisi+syytä+keskustella+miksi+suomalaiset+joutuivat+niin+tiukille+Tali-Ihantalassa,+Vuosalmella+ja+Viipurinlahdella+että+täytyi+kutsua+ressukoiden+apua+Saksasta.”Siitä+avusta+oli+sovittu+jo+aiemmin+ja+apu+oli+jo+paikan+oäällä+kun+neukku+yritti+hyökätä.”+Eihän+NL+käyttänyt+kuin+4+viikkon+ajan+3%+sotilaallisesta+potentiaalistaan+niin+heti+putosivat+suomalaiset+polvilleen+ja+osa+sotilaista+silmät+soikeina+suu+vaahdossa+korpien+kautta+menivät+käpyjen+keräykseen+Sisä-Suomeen.”Olemattoman+pieni+osa!+Ja+se+3+%+on+PALJON+KUN+HUOMIOI,+ETTÄ+VÄKILUKUMME+ON+PALJON+PIENEMPI+KUIN+3+%+neukun+vastaavasta!++Neukun+menestys+loppui+Viipurin+valtaukseen+20.6.1944+ja+sitten+heitä+kohtasi+viisi+tappiota++suomalaisten+torjuntavoittojen+myötä!”Ja+nyt+77+v+myöhemmin+kumipäät+rakentelevat+tarinoita+jossa+"ryssille+annettiin+selkään".+”Kuten+annettiinkin.+Neukku+vaati+23.6.1944+Suomelta+ehdotonta+antautumista+ja+taipui+vallan+muuhun+4.9.1944!

Anonyymi kirjoitti:

Kas tässä listaa, joka kertoo tyhmimmällekin marski-uskovaisellemme, että puna-armeijalla oli jo vuonna 1944 pikkuisen muutakin tekemistä kuin rähistä jo puoliksi tapetun suomalaisarmeijan kanssa ties missä Ihantalan ja Ilomantsin pöpeliköissä. Se peli oli pelattu. Olihan Stalin tarjonnut Moskovan rauhan 1940 rajaa jo kevättalvella 1944.
Em. pöpeliköissä Suomen kohtalo ei ratkennut, vaan kuten jokainen fiksu tietää: se ratkesi Kremlissä 19.9.1944 sekä 1947 Pariisissa, jossa edustajamme natsisaksan liittolaisena tuskin sai avata edes suutaan. Olikin aika yllättävää, että nimenomaan britit pitivät tiukimmin kiinni Suomen armeijan pienestä vahvuudesta, joka oli lähes sama kuin puna-armeijan vahvuus Porkkalassa isoimmillaan.
On uskomatonta, että tästä maasta vieläkin tuntuu löytyvän sotahulluja, joiden mielestä horjuntavoittomme esti puna-armeijaa etenemästä ensin vain 100 km Kymijoelle, josta matkaa olisikin ollut Helsinkiin enää vain runsas toinen mokoma.

Puna-armeija kykeni tekemään siis seuraavaa yhden vuoden aikana:
15.2.1944 Novgorodin valtaus
20.6.1944 Viipurin valtaus muutamassa tunnissa
23.6.1944 alkanut suurhyökkäys Valko-Venäjällä ja
3.7.1944 Minskin valtaus
13.7. 1944 Vilnan valtaus
27.7.1944 Narvan valtaus
27.7.1944 Lvovin valtaus
25.8.1944 Tarton valtaus
30.8.1944 Romanian öljykenttien valtaus Ploiestissa
22.9.1944 Tallinnan valtaus (vain 3 vrk Suomen välirauhansopimuksen 19.9.1944 jälkeen!)
13.10.1944 Riikan valtaus
17.1.1945 Varsovan valtaus.
27.1.1945 Auschwitzin keskitysleirin vapautus. Leirissä oli vielä 7650 elävää vankia, joista lähes 500 oli alle 15-vuotiaita lapsia.

Ja kirsikkana kakussa Berliinin valtaus, jota juhlitaan edelleen vuosittain 9. toukokuuta.

Mites siellä nyt lapsia oli ja noin paljon. Meille on siis valehdeltu

” Miksi suomalaiset antoivat venäläisten yleensä tuoda tykit liian lähelle linjoja. ”

Mitään ei ”annettu”! Tykistö yleensä toimii etulinjan takaa!

”Miksei rautateitä sabotoitu riittävästi tai lentokoneet suorittaneet pommituslentoja. ”

Lentokoneet pommittivat jatkuvasti! Kannaksen vetäytymisvaiheessa ei rautateitä keritti riittävästi tuhoamaan!

Anonyymi kirjoitti:

” Miksi suomalaiset antoivat venäläisten yleensä tuoda tykit liian lähelle linjoja. ”

Mitään ei ”annettu”! Tykistö yleensä toimii etulinjan takaa!

”Miksei rautateitä sabotoitu riittävästi tai lentokoneet suorittaneet pommituslentoja. ”

Lentokoneet pommittivat jatkuvasti! Kannaksen vetäytymisvaiheessa ei rautateitä keritti riittävästi tuhoamaan!

Suomen pommikoneet olivat aivan mitätön tekijä (noin 40 toimintavalmista pommaria) ja esim 26.6.44 Osasto Kuhlmeyllä oli toimintakunnossa vain 24 Stukaa. Jabojen määrä alle 10. Kaikkiaan näitä koneita toimintakunnossa yhteensä hieman yli 70. Ja suomalaisten pommareista vain kymmenkunta modernia Ju-88 konetta. Muilla onneton 550-700 kg pommilasti.

Noihin kysymyksiin on yksi vastaus: Suomen armeija veteli viimeisiään ainakin niin, ettei sotimiseen enää ollut voimia.
Tasavallan presidentti Mannerheim kutsui luottoupseerinsa kenmraali A.Airon ja eversti A.Paasosen tekemään selkoa armeijamme puolustuskyvystä aamuviideltä maan hallitukselle 19. syyskuuta 1944. Molotov oli antanut uhkavaatimuksen, jossa NL vaati välirauhansopimuksen allekirjoittamista Moskovassa viimeistään 19.9.1944.
Airon mukaan armeijamme olisi kyennyt sotimaan enää vain kolme kuukautta puna-armeijan saadessa ylivoimansa keskitettyä taas riittäväksi.
Paasonen oli tunnetusti pessimistisempi ja mainitsi, että vain parissa viikossa puna-armeija saisi joukkojensa keskitykset taas ylivoimaisiksi.
Airo ja Paasonen esittivät nämä arvionsa nimenomaan maamme hallitukselle aamuviiden jälkeen 19.9.1944.

Anonyymi kirjoitti:

Noihin kysymyksiin on yksi vastaus: Suomen armeija veteli viimeisiään ainakin niin, ettei sotimiseen enää ollut voimia.
Tasavallan presidentti Mannerheim kutsui luottoupseerinsa kenmraali A.Airon ja eversti A.Paasosen tekemään selkoa armeijamme puolustuskyvystä aamuviideltä maan hallitukselle 19. syyskuuta 1944. Molotov oli antanut uhkavaatimuksen, jossa NL vaati välirauhansopimuksen allekirjoittamista Moskovassa viimeistään 19.9.1944.
Airon mukaan armeijamme olisi kyennyt sotimaan enää vain kolme kuukautta puna-armeijan saadessa ylivoimansa keskitettyä taas riittäväksi.
Paasonen oli tunnetusti pessimistisempi ja mainitsi, että vain parissa viikossa puna-armeija saisi joukkojensa keskitykset taas ylivoimaisiksi.
Airo ja Paasonen esittivät nämä arvionsa nimenomaan maamme hallitukselle aamuviiden jälkeen 19.9.1944.

- Noihin kysymyksiin on yksi vastaus: Suomen armeija veteli viimeisiään ainakin niin, ettei sotimiseen enää ollut voimia.

Syksyllä 1944 Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan ja oli halutessaan pystynyt jatkamaan sotaa.

USA :n politiikka oli myös muuttunut, rullatuolibolsu ei ollut enää presitenttinä, eikäUSA nuollut enää neukkuja.

Anonyymi kirjoitti:

- Noihin kysymyksiin on yksi vastaus: Suomen armeija veteli viimeisiään ainakin niin, ettei sotimiseen enää ollut voimia.

Syksyllä 1944 Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan ja oli halutessaan pystynyt jatkamaan sotaa.

USA :n politiikka oli myös muuttunut, rullatuolibolsu ei ollut enää presitenttinä, eikäUSA nuollut enää neukkuja.

"Syksyllä 1944 Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan..."

Väärin. Suomen armeija oli vahvimmillaan aamulla 9.6.44. Ja romahti. Heinäkuun puolivälissä panssarijääkärien taso oli kuin varjo entisestään kun vanhoja ukkoja tuotiin täydennykseksi. Tämä näkyi mm Vuosalmella jossa vastahyökkäykseen määrätyt jääkärit jänistivät ja pötkivät pakoon. Ennenkuulumatonta Laguksen porukassa mutta mitä tapahtuu kun aletaan kaivelemaan tynnörin pohja.

Suomen polttoainetilanne vaikeutui. Ja pommikoneita 1/4 vähemmän kuin kesällä. Täysin NL:n armoilla.

Lähes koko jatkosodan suomalaisilla oli miesylivoima rintamalla. Kun NL kuukaudeksi keskitti 1.7-kertaisen ylivoiman 1 kuukaudeksi putosi Suomi ja 150-200 km matka länteen oli tosiasia. Yritä siinä sitten ylistää Suomen armeijaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lähes koko jatkosodan suomalaisilla oli miesylivoima rintamalla. Kun NL kuukaudeksi keskitti 1.7-kertaisen ylivoiman 1 kuukaudeksi putosi Suomi ja 150-200 km matka länteen oli tosiasia. Yritä siinä sitten ylistää Suomen armeijaa.

Mistä se ylivoima tuli kun vastassa oli 200 miljoonainen kansa Suomen 3,5 miljoonaa.

” Vastannut taatusti 3 vihollisdivisioonan jalkaväkeä.”

Ja vielä suurempaa määrää näitä neukun uusia sadan miehen divisioona!

Anonyymi kirjoitti:

” Vastannut taatusti 3 vihollisdivisioonan jalkaväkeä.”

Ja vielä suurempaa määrää näitä neukun uusia sadan miehen divisioona!

No+no.+Kyllä+ne+divisioonat+sentään+5000-6500+miehen+vahvuisia+olivat.+Tappiohan+kohdistuivat+yli+90%:sti+näihin+ennestään+pieniin+jv-pataljooniin.+Muistapa+nyt+että+vain+1300+miehen+tappiot+merkitsivät+puna-armeijan+hyökkäysvoiman+puolittumista.

Anonyymi kirjoitti:

No+no.+Kyllä+ne+divisioonat+sentään+5000-6500+miehen+vahvuisia+olivat.+Tappiohan+kohdistuivat+yli+90%:sti+näihin+ennestään+pieniin+jv-pataljooniin.+Muistapa+nyt+että+vain+1300+miehen+tappiot+merkitsivät+puna-armeijan+hyökkäysvoiman+puolittumista.

Neljän Tali-Ihantalassa olleen neuvostodivisioonan vahvuudet olen nähnyt ilmoitetun 5.-9.7.44. Vain yhden vahvuus käväisi alle 5 000, yksi oli n. 5700 ja kaksi muuta jo yli 6000:n. Joten mitään 2000 miehen divisioonia ei näytä heinäkuun ensimmäisen viikon jälkeen siellä ollut kuten Tiihonen väitti. Hänen koko tutkimuksensa pohjautuu Päämajan ylioptimistisiin "arvioihin" vihollistappioista.

Hölynpölyä jr 7 taisteli Äyräpään harjulla 30.6.-44, jossa hakkasi hajalle venäläisiä rykmenttejä, kärsien myös itse.

Näköjään kyrsii oikein kunnolla mannerheim-uskovaisiamme vieläkin tuo pelkän idioottimaisen hyökkäysvuoden 1941 karmea vainajien määrä, joka oli siis kuta kuinkin sama 26 000 kuin koko talvisodassa kuolleiden määrä.
Jo elokuun 1941 puoliväliin mennessä suomalaistappiot olivat peräti noin 38 000 miestä eli jo 7,3 prosenttia koko asevoimistamme. (Mukana myös haavoittuneet.)
Mutta olihan hirveä kiire tyydyttää erään natsikorpraalin himoja ja päästä väkisin tekemään lampunjalkoja ja sormuksia Syvärin pusikoihin.
Sormuksille tuli raju litrahinta - pelkällä suomalaisverellä laskettuna - ja vain yhden miekantuppipäiväkäskyn takia, joka oli annettu jo vuonna 1918 ensimmäisen kerran.

Unohtuiko mainita ilmavoimiemme ylivoima. Meidän puna-armeijallamme oli käytössä Karjalan Kannaksella 1500 ja 1600 lentäjää.
21. Armeijan kostumus.
Neuvostolähteen mukaan divisionan vahvuudet vaihtelivat 6400-7000 mieheen.
Yhdeksän divisioonaa näyttäisi olevan Dmitri N. Gusev.in komentaman 21. Armeijassa.

Puna-armeijan 21.Armeijan tehtävänä oli aloittaa suurhyökkäys läpimurrolla Valkeasaaren alueella 9. kesäkuuta alkaneessa taistelussa. Murtoalueen leveydeksi oli määritelty 21,7 km:n levyinen rintamanosa Suomenlahdesta alkaen.

Armeijan komentajana toimi kenraaliluutnantti Dmitri N. Gusev.

Armeijaan kuuluivat mm.

109. Armeijakunta
komentajana kenraaliluutnantti Ivan P. Alfjorov
30. Kaartin Armeijakunta
komentajana kenraaliluutnantti Nikolai P. Simonjak
97. Armeijakunta
komentajana kenraalimajuri Mihail M. Busarov
lisäksi
kaksi panssarirykmenttiä
yksi rynnäkkötykkirykmentti.
21. Armeijan divisioonat olivat oheisen taulukon mukaiset.

109.D 21.A/109.AK kenrm. Nikolai A.Truškin Suomenlahti-Retukylä
72.D 21.A/109.AK kenrm Ilja I. Jastrepov Rajajoki
286.D 21.A/109.AK kenrm Mihail D. Grišin AK:n reservi
45.Ka.D 21.A/30.Ka.AK kenrm Saveli M. Putilov Aleksandrovka
63.Ka.D 21.A/30.Ka.AK kenrm Afanasi F. Štšeglov Valkeasaari
64.Ka.D 21.A/30.Ka.AK kenrm Ivan D. Romantsev AK:n reservi
381.D 21.A/97.AK kenrm Aleksandr V. Jakušov Vaskisavotta
358.D 21.A/97.AK ev. Semjon A. Vrublevski Vaskisavotta
178.D 21.A/97.AK kenrm Aleksandr L. Kronik AK:n reservi

23. Armeija

23. Armeijan tehtävänä oli liittyä 21. Armeijan aloittamaan suurhyökkäykseen ja jatkaa sitä murtoalueesta pohjoiseen ja luoteeseen.

Armeijan komentajana toimi kenraaliluutnantti Aleksandr I. Tšerepanov.

Armeijaan kuuluivat mm.:

115. Armeijakunta
98. Armeijakunta

Reservijoukot

Suomea vastaan tehtävän suurhyökkäyksen jatkamista varten oli Neuvostoliiton sodanjohto Stavka varannut lisäksi mm. kaksi jalkaväkiarmeijakuntaan, jotka olivat:

108. Armeijakunta
110. Armeijakunta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_divisioonat_jatkosodassa

Se että Govorov otti Meretskovilta tämän Armeijakunnan itselleen kertoo samasta kuin että housuissa ollut reikä paikattiin ottamalla samoista housuista paikkakangasta. Ei Suomi ollut mikään muu kuin toissijainen rintama. Karjala pois öykkäreiltä ja 300 miljoonan dollarin lasku Suur-Suomi hourailuista.

Ketä kiinnostaa?
Olennaisinta oli/on kuitenkin se, että tasan 77 vuotta sitten alkoi ampumajuoksumaaottelu Suomi - Neuvostoliitto Kannaksen halki kääntyä Viipurin menetykseen 20.6. 1944 vain muutamassa tunnissa.
Ja yhtä olennainen tieto on se, että 10. - 20.6.1944 (11 vrk) kuoli sodassa 3243 suomalaista. Se tarkoittaa siis 295 vainajaa vuorokautta kohti ja 12 kuollutta jokaista tuntia kohti. Samanalaisia tappioita koettiin jo hyökätessä vuonna 1941 - valitettavasti.
Vähintään yhtä olennaista on myös se, ettei Stalin saanut päähänsä piirtää nykyisen kaakkoisrajmme sijasta timpurinkynällään rajaviivaa esimerkiksi Kymijokeen. Pappa olisi senkin voinut tehdä, emmekä olisi saaneet apua mistään.

Anonyymi kirjoitti:

Ketä kiinnostaa?
Olennaisinta oli/on kuitenkin se, että tasan 77 vuotta sitten alkoi ampumajuoksumaaottelu Suomi - Neuvostoliitto Kannaksen halki kääntyä Viipurin menetykseen 20.6. 1944 vain muutamassa tunnissa.
Ja yhtä olennainen tieto on se, että 10. - 20.6.1944 (11 vrk) kuoli sodassa 3243 suomalaista. Se tarkoittaa siis 295 vainajaa vuorokautta kohti ja 12 kuollutta jokaista tuntia kohti. Samanalaisia tappioita koettiin jo hyökätessä vuonna 1941 - valitettavasti.
Vähintään yhtä olennaista on myös se, ettei Stalin saanut päähänsä piirtää nykyisen kaakkoisrajmme sijasta timpurinkynällään rajaviivaa esimerkiksi Kymijokeen. Pappa olisi senkin voinut tehdä, emmekä olisi saaneet apua mistään.

"Ja yhtä olennainen tieto on se, että 10. - 20.6.1944 (11 vrk) kuoli sodassa 3243 suomalaista. Se tarkoittaa siis 295 vainajaa vuorokautta kohti ja 12 kuollutta jokaista tuntia kohti. Samanalaisia tappioita koettiin jo hyökätessä vuonna 1941 - valitettavasti."


Tuo oli pientä talvisodan vikoihin viikkoihin verrattuna. Silloin kylmeni suomalaisia ihan ennätystahdilla, jopa 700-800 miehen päivävauhtia.

” Kesällä 1944 voimasuhteet olivat huomattavasti tasaisemmat kun Kannaksella taistelujoukoissa olivat lopulta melko tasaiset (panssarivoimat ainoa merkittävä poikkeus). Silti Suomi horjui ja tarvitsi Saksan apua. Tätä tollot kutsuvat "ihmeeksi". ”

Tottakai se on uhme, koska neukulla oli runsaasti enemmän väkeä kuin väität ja totinen yritys edetä sisämaahan hyökkäyksillä, joiden Tarkoitusta ei Tarkkispoika tunnu ”edes tietävän”! Näitä kiutsutaan torjuntavoitoiksi! Oletko nimen kuullut? Auts töks töks:-D

”Kaikki tämä kertoo siitä että puna-armeija oli kehittynyt 4 vuodessa erittäin iskukykyiseksi. Sehän suurissa taisteluissa liiskasi Wehrmachtin luin torakan kantapään alle. Lits!”

Päinvastoin.oli sama tehoton möhelö, mutta sen ylivoima oli vain kasvanut!

”Stalin säästi Suomen. ”

Ei säästänyt vaan yritti hampaat irvassä!

”Olisi halutessaan milloin tahansa murskannut Suomen. 2-3 uutta armeijakuntaa lisää ja ylijohdon tykistöä ja Suomi olisi pudonnut polvilleen.”

Vain jos olisi keventänyt saman määrän joukkoja pois Keski-Euroopasta! Ei hänellä sentään NIIN hatara kaali ollut!

” Suomen miehet potivat sotaväsymystä puhukoot torjuntavoittoromantikot mitä tahansa.”

Tottakai! Kaikkien maiden armeijat potivat sitä vuonna 1944! Vallan erityisesti sitä poti Puna-armeija, jonka miehet tiesivät, että punainen piru omisti heidän sielunsa eikä loppua ollut näkyvissä!

- Stalin säästi Suomen. Olisi halutessaan milloin tahansa murskannut Suomen. 2-3 uutta armeijakuntaa lisää ja ylijohdon tykistöä ja Suomi olisi pudonnut polvilleen. Suomen miehet potivat sotaväsymystä puhukoot torjuntavoittoromantikot mitä tahansa.

Lend Lease apinan täytyy olla todella tyhmä. USA ;n politiikka oli muuttunut, Truman oli tullut presitentiksi, eikä kieroillut enää yhdessä Stalinin kanssa., kuten rullatuoli-bolsu. Stalin petti lännen aloittaessaan suurhyökkäyksen, josta ei sovittu Theranissa.

-- "Tottakai! Kaikkien maiden armeijat potivat sitä vuonna 1944! Vallan erityisesti sitä poti Puna-armeija, jonka miehet tiesivät, että punainen piru omisti heidän sielunsa eikä loppua ollut näkyvissä!--"
---
Edellisen johdosta uusintana tässä jälleen tuo puna-armeijan - jonkun tonokin mielestä - "suunnattomasta sotaväsymyksestä" kielivä lista yhden vuoden ajalta:
Vaikka ei horjuntavoittajiemme takia kyennyt edes Lappenrantaan, Kymijoelle tai peräti Helsinkiin, puna-armeija kykeni tekemään sen sijaan kaikenlaista muuta yhden vuoden aikana:

15.2.1944 Novgorodin valtaus
20.6.1944 Viipurin valtaus muutamassa tunnissa
23.6.1944 alkanut suurhyökkäys Valko-Venäjällä ja
3.7.1944 Minskin valtaus
13.7. 1944 Vilnan valtaus
27.7.1944 Narvan valtaus
27.7.1944 Lvovin valtaus
25.8.1944 Tarton valtaus
30.8.1944 Romanian öljykenttien valtaus Ploiestissa
22.9.1944 Tallinnan valtaus (vain 3 vrk Suomen välirauhansopimuksen 19.9.1944 jälkeen!)
13.10.1944 Riikan valtaus
17.1.1945 Varsovan valtaus.
27.1.1945 Auschwitzin keskitysleirin vapautus. Leirissä oli vielä 7650 elävää vankia, joista lähes 500 oli alle 15-vuotiaita lapsia.

Ja nuo yhden vuoden "sotaväsyneiden puna-armeijan miesten" tekemiset kruunaa Berliinin valtaus toukokuun alussa, mitä juhlitaan edelleen (muuallakin kuin) Venäjällä 8. - 9. toukokuuta vuosittain.

Talvisodassa kuolleiden määrä on erittäin helppo laskea:
Sota kesti 105 vuorokautta eli 2520 tuntia. Nykytutkimusten mukaan sodassa kuoli 26 662 ihmistä.
Siitä saadaan jakolaskun 26 662 / 2520 tuloksena keskimäärin 10,6 kuollutta sodan jokaista tuntia kohti. (254 hlö/vrk)
Karmein oli maaliskuun puolikas, jonka kuluessa peräti 7478 suomalaista kuoli mikä tarkoittaa 575 kuollutta päivää kohti ja peräti 24 kuollutta tuntia kohti!
Kyösti Kallio oli SILTI valmis pappa jatkamaan sotimista, vaikka rintaman romahdus oli enää muutaman päivän päässä kaikkialla.
Ryti oli vielä silloin nopeimman rauhan kannalla. Osasi pankkiukkona varmaan laskea helmitaululla sentään 26 000:een GM:n kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

-- "Tottakai! Kaikkien maiden armeijat potivat sitä vuonna 1944! Vallan erityisesti sitä poti Puna-armeija, jonka miehet tiesivät, että punainen piru omisti heidän sielunsa eikä loppua ollut näkyvissä!--"
---
Edellisen johdosta uusintana tässä jälleen tuo puna-armeijan - jonkun tonokin mielestä - "suunnattomasta sotaväsymyksestä" kielivä lista yhden vuoden ajalta:
Vaikka ei horjuntavoittajiemme takia kyennyt edes Lappenrantaan, Kymijoelle tai peräti Helsinkiin, puna-armeija kykeni tekemään sen sijaan kaikenlaista muuta yhden vuoden aikana:

15.2.1944 Novgorodin valtaus
20.6.1944 Viipurin valtaus muutamassa tunnissa
23.6.1944 alkanut suurhyökkäys Valko-Venäjällä ja
3.7.1944 Minskin valtaus
13.7. 1944 Vilnan valtaus
27.7.1944 Narvan valtaus
27.7.1944 Lvovin valtaus
25.8.1944 Tarton valtaus
30.8.1944 Romanian öljykenttien valtaus Ploiestissa
22.9.1944 Tallinnan valtaus (vain 3 vrk Suomen välirauhansopimuksen 19.9.1944 jälkeen!)
13.10.1944 Riikan valtaus
17.1.1945 Varsovan valtaus.
27.1.1945 Auschwitzin keskitysleirin vapautus. Leirissä oli vielä 7650 elävää vankia, joista lähes 500 oli alle 15-vuotiaita lapsia.

Ja nuo yhden vuoden "sotaväsyneiden puna-armeijan miesten" tekemiset kruunaa Berliinin valtaus toukokuun alussa, mitä juhlitaan edelleen (muuallakin kuin) Venäjällä 8. - 9. toukokuuta vuosittain.

Talvisodassa kuolleiden määrä on erittäin helppo laskea:
Sota kesti 105 vuorokautta eli 2520 tuntia. Nykytutkimusten mukaan sodassa kuoli 26 662 ihmistä.
Siitä saadaan jakolaskun 26 662 / 2520 tuloksena keskimäärin 10,6 kuollutta sodan jokaista tuntia kohti. (254 hlö/vrk)
Karmein oli maaliskuun puolikas, jonka kuluessa peräti 7478 suomalaista kuoli mikä tarkoittaa 575 kuollutta päivää kohti ja peräti 24 kuollutta tuntia kohti!
Kyösti Kallio oli SILTI valmis pappa jatkamaan sotimista, vaikka rintaman romahdus oli enää muutaman päivän päässä kaikkialla.
Ryti oli vielä silloin nopeimman rauhan kannalla. Osasi pankkiukkona varmaan laskea helmitaululla sentään 26 000:een GM:n kanssa.

Harvinaisen voimakasta pötyä suoltavat nuo putinistit .
Yrittävät vuorostaan vähätellä punikkijoukkojen määrää , ja suomalaisia paisutella. Konsteja tuntuu löytyvän, mutta paskapuhetta mahtuu ilmaan.
Puna-armeijan div. oli yli 12000 sotilasta, ja se mitä tievaantui matkalla on eri.
Asetus tuli voimaan Stalinin ukaasilla 1943.

Ei ole vaan pitkiä luetteloita, joita kukaan ei jaksa lukea ja hatusta tempaistuja väitteitä! Miksi kirjoittelet kolmella nimimerkillä? Haluatko häivyttää olemattoman kannatuksesi?

Eli epäonnistumaan kesän 1944 suurhyökkäyksessä?

Neuvostoliitossa tykki ei ole sama kuin kenttätykki. Kaikki "putket" laskettiin tykistöaseiksi. Jopa 23 mm tykit. Perspektiiviharha syntyy siitä. Lisäksi monet divisioonaa kantoivat sisällään heittimiä ja pst-tykkejä joille ei ollut käyttäjiä. Monilla oli noin 50-60 kpl 50 mm krh-aseita joilla harvoin edes ammuttiin. Osa" putkimääristä" olikin pelkkää fiktiota.

Karjalan Kannakselle ei annettu "lisää" joukkoja vaan itseasiassa Rintaman reserviin tuotiin kaksi heikkoa divisioonaa Karjalan Rintamalle alunperin osoitettuja joukkoja. Yhtään uutta panssariyhtymää ei Kannakselle tuotu. Merkillistä mutta paljastavaa on myös tykistöaseilla ammuttujen kranaattien määrän väheneminen. Näyttää siltä että suurin puristus tähdättiin päiviin 10.6 ja 14.6.44. Samoin lentomäärät vähenivät huomattavasti 14.6 jälkeen ilman että vaikkapa Osasto Kuhlmey oli ehtinyt edes tulla Kannakselle.

"Kaksi 4. ja 5. armeijakunta"

Tuollaisia armeijakuntia ei Kannaksella kesällä 1944 ollut.

Anonyymi kirjoitti:

"Kaksi 4. ja 5. armeijakunta"

Tuollaisia armeijakuntia ei Kannaksella kesällä 1944 ollut.

Kyllä oli - Suomella. Armeijakunnat V AK Viipurinlahti, IV AK Tali-Ihantala- Noskua sekä III AK Vuosalmi-Taipale.

Anonyymi kirjoitti:

Karjalan Kannakselle ei annettu "lisää" joukkoja vaan itseasiassa Rintaman reserviin tuotiin kaksi heikkoa divisioonaa Karjalan Rintamalle alunperin osoitettuja joukkoja. Yhtään uutta panssariyhtymää ei Kannakselle tuotu. Merkillistä mutta paljastavaa on myös tykistöaseilla ammuttujen kranaattien määrän väheneminen. Näyttää siltä että suurin puristus tähdättiin päiviin 10.6 ja 14.6.44. Samoin lentomäärät vähenivät huomattavasti 14.6 jälkeen ilman että vaikkapa Osasto Kuhlmey oli ehtinyt edes tulla Kannakselle.

" Karjalan Kannakselle ei annettu "lisää" joukkoja vaan itseasiassa Rintaman reserviin tuotiin kaksi heikkoa divisioonaa Karjalan Rintamalle alunperin osoitettuja joukkoja. "

" Yhtään uutta panssariyhtymää ei Kannakselle tuotu. "

Pitäisi edes yrittää tukeutua lähteisiin jos toinen osapuoli esittää omat lähteensä.
Omia mielipiteitä toki voi tuoda esille, mutta ei niillä saavuteta keskustelussa yhtään mitään.
Omia päänsisässä kehitettyjä poliittisia päämääriä ajavia höpinöitä ei kannata sotkea jos asiaa valotetaan lähdeaineistoa jopa sivu sivulta esitettynä.

Anonyymi kirjoitti:

Karjalan Kannakselle ei annettu "lisää" joukkoja vaan itseasiassa Rintaman reserviin tuotiin kaksi heikkoa divisioonaa Karjalan Rintamalle alunperin osoitettuja joukkoja. Yhtään uutta panssariyhtymää ei Kannakselle tuotu. Merkillistä mutta paljastavaa on myös tykistöaseilla ammuttujen kranaattien määrän väheneminen. Näyttää siltä että suurin puristus tähdättiin päiviin 10.6 ja 14.6.44. Samoin lentomäärät vähenivät huomattavasti 14.6 jälkeen ilman että vaikkapa Osasto Kuhlmey oli ehtinyt edes tulla Kannakselle.

Täälltä löytyy useita Platonovin teoksia muutamalla eurolla kotiin ja tuotuna.

https://www.antikvaari.fi/k/kirjailija/tuote/876457

Udet tutkimukset osoittavat arvion 150 000 mieheen. Platonvin määrät tulkittaneen alku ja loppuvaiheen määriksi. Jos 21. neuvostodivisioonaa kerrotaan 7000 miehellä niin joukkoja olisi 147 000 miestä.

Anonyymi kirjoitti:

Udet tutkimukset osoittavat arvion 150 000 mieheen. Platonvin määrät tulkittaneen alku ja loppuvaiheen määriksi. Jos 21. neuvostodivisioonaa kerrotaan 7000 miehellä niin joukkoja olisi 147 000 miestä.

Lisäksi Viipurioperaation aikana Koiviston saarien valtaamiseen annettiin 108. armeijakunnan komentajalle saaristoalusprikaati sekä 260. merijalkaväkipataljoona.
Lopulta nämä alistettiin Gronstadin meripuolustusalueen tehtäviin kotra-amiraali G.I.Levtsenkolle

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi Viipurioperaation aikana Koiviston saarien valtaamiseen annettiin 108. armeijakunnan komentajalle saaristoalusprikaati sekä 260. merijalkaväkipataljoona.
Lopulta nämä alistettiin Gronstadin meripuolustusalueen tehtäviin kotra-amiraali G.I.Levtsenkolle

Kuten tuolla ylempänä toin esiin uuden komentoportaan eli 59. armeijan esikunnan tuonti kannakselle. Nyt tälle alistettiin suoraan Kaislahdessa reservissä ollut 224. divisioona sekä Lugasta Ollahteen siirretty 124. divisioona.
Kronnstadin meripuolustusalueen 84 erilaista alusta ja 30 maihinnousualusta. Rautatietykistöä voitiin käyttää maihinousun tukemiseen. Ilmavoimat tukivat saariston maihinnousua 700 lentokoneella määrä oli saavuttaa 1000 lentoa ja käyttää 250 tonnia pommeja.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten tuolla ylempänä toin esiin uuden komentoportaan eli 59. armeijan esikunnan tuonti kannakselle. Nyt tälle alistettiin suoraan Kaislahdessa reservissä ollut 224. divisioona sekä Lugasta Ollahteen siirretty 124. divisioona.
Kronnstadin meripuolustusalueen 84 erilaista alusta ja 30 maihinnousualusta. Rautatietykistöä voitiin käyttää maihinousun tukemiseen. Ilmavoimat tukivat saariston maihinnousua 700 lentokoneella määrä oli saavuttaa 1000 lentoa ja käyttää 250 tonnia pommeja.

Viipurinlahdella.
Maihinnousun aikana 4-5 heinäkuuta tykistö ampui 14 000 kranaattia saarille. Samaan aikaan ilmavoimat tekivät 2000 lentoa pudottivat 3000 pommia ja ampuivat 2000 rakettia.

Syntyneen tilanteen johdosta suomen sodanjohto ryhtyi estämään neuvostojoukkojen maihinnousua Viipurinlahden luoteisrannikolle. Saksalainen 122. divisioona sai käskyn ryhtyä puolustukseen Nisalahden Piispalan alueelle. Ratsuväkiprikaati vetäydyttyään saarilta ja jäi puolustukseen rannikolle Nisalahden lounaispuolelle.

Leningradin rintaman komentaja antoi käskyn suorittaa maihinnousu Viipurinlahden läntiselle saarille. Kuitenkin Leningradin rintaman komentaja 13.7. keskeytti toisteiseksi suunnitelmat. Saatuaan kaksi konekivääri-tykkipataljoonaa vahvennuksekseen ryhtyivät puolustukseen saarille. Samoin ryhyi 21. armeija puolustukseen Viipurin pohjois-koilispuolen järvikannaksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Viipurinlahdella.
Maihinnousun aikana 4-5 heinäkuuta tykistö ampui 14 000 kranaattia saarille. Samaan aikaan ilmavoimat tekivät 2000 lentoa pudottivat 3000 pommia ja ampuivat 2000 rakettia.

Syntyneen tilanteen johdosta suomen sodanjohto ryhtyi estämään neuvostojoukkojen maihinnousua Viipurinlahden luoteisrannikolle. Saksalainen 122. divisioona sai käskyn ryhtyä puolustukseen Nisalahden Piispalan alueelle. Ratsuväkiprikaati vetäydyttyään saarilta ja jäi puolustukseen rannikolle Nisalahden lounaispuolelle.

Leningradin rintaman komentaja antoi käskyn suorittaa maihinnousu Viipurinlahden läntiselle saarille. Kuitenkin Leningradin rintaman komentaja 13.7. keskeytti toisteiseksi suunnitelmat. Saatuaan kaksi konekivääri-tykkipataljoonaa vahvennuksekseen ryhtyivät puolustukseen saarille. Samoin ryhyi 21. armeija puolustukseen Viipurin pohjois-koilispuolen järvikannaksilla.

Viipurin valtauksen jälkeen 21. armeija sai tehtäväkseen jatkaa hyökkäystään pysähtymättä luoteeseen tavoitteena NL ja Suomen raja. Tämän jälkeen käskettiin tunkeutua syvälle Suomeen. Noin 30 km levyiselläalueella oli kaksi armeijakuntta eli 12 divisioonaa sekä reservissä 30. Kaartin armeijakunta. Suomalaisia oli vastassa 4. ja 5. armeijakunnat. Ylipäällikön reservit mukaan lukien 9. divisioonaa. Suomalaisten ilmavoimat aiheuttivat vahvistuessaan (Kuhlmey) suuria tappioita. Kapeikkoisessa maastossa hyökkäys suoriteettiin erittäin ankaria taisteluita käyden kaivautuneita suomalaisia vastaan. Ilmavoimien aiheuttamat tuntuvat tappiot huomioiden joukot etenivät ainoastaan Karisalmen- Ihantalan -Portinhoikan - Suomenvedenpohjan tasalle.
Suomalaiset siirtivät Etelä-Karjalasta 6. ja 11. divisioonat. Virosta lähetettiin 303. rynnäkkötykkiprikaati. Vastassa oli nyt kuusi divisioonaa kolme prikaatia sekä 100 tykistö ja 120 kranaatinheitinpatteria. Samalla muuttui tilanne suomalaisten eduksi niin elävänvoiman kuin taisteluvälineiden osalta.

Tässä tilanteessa Leningradin rintaman komentaja joutui keskeyttämään hyökkäyksen syvälle Suomeen. Antamallaan käskyllä ryhtyi 21. armeija lujaan puolustukseen saavuttamalleen tasalle. Vuosalmella aloitti 23. armeija hyökkäyksen Äyräpäässä olevia joukkojamme vastaan.

Platonov keskustelee edelleen.

15.7.44 oli 18.Divisioonan vahvuudet:

-rivivahvuus 12 463
- kirjavahvuus 13 813

Kirjavahvuus = rivivahvuus sairaalassa olevat komennuksella olevat karkurit

Anonyymi kirjoitti:

15.7.44 oli 18.Divisioonan vahvuudet:

-rivivahvuus 12 463
- kirjavahvuus 13 813

Kirjavahvuus = rivivahvuus sairaalassa olevat komennuksella olevat karkurit

... ja lomalla olevat?

Anonyymi kirjoitti:

15.7.44 oli 18.Divisioonan vahvuudet:

-rivivahvuus 12 463
- kirjavahvuus 13 813

Kirjavahvuus = rivivahvuus sairaalassa olevat komennuksella olevat karkurit

Vuosalmella JR 7 kirjavahvuus peräti 3972 kesäkuun 30.päivä 1944. JR49 vielä suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

... ja lomalla olevat?

Aivan. Rivivahvuus = kirjavahvuus - sairaaloissa olevat - lomalla olevat - komennuksella olevat - karkurit - muu syy.

Ja 10. - 30. kesäkuuta 1944 kuoli 6025 suomalaista. Siis 301 vainajaa jokaista vuorokautta kohti eli noin 13 miestä joka ainoata tuntia kohti. Luvussa on jo toki muuallakin kuin Kannaksella kaatuneita, koska kymmenkunta päivää oltiin kalpittu karkuun jo Syvärin pusikoista.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php

Anonyymi kirjoitti:

Ja 10. - 30. kesäkuuta 1944 kuoli 6025 suomalaista. Siis 301 vainajaa jokaista vuorokautta kohti eli noin 13 miestä joka ainoata tuntia kohti. Luvussa on jo toki muuallakin kuin Kannaksella kaatuneita, koska kymmenkunta päivää oltiin kalpittu karkuun jo Syvärin pusikoista.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php

Paljonkos teiltä kaatui sotilaita? Puna-armeijan tappiot yrityksissä asettaa Suomi kapitulaatio tilanteeseen. Yritys tuhota kannaksen joukot ja edetä syvälle Suomeen vaati uhreja molemmilta osapuolista.

"Pöhvelille tiedoksi että Kannaksella nykytutkimuksen mukaan kesä-heinäkuussa 1944 kaatui, katosi, kuoli haavoihinsa tai muusta syistä n. 24 700 neuvostosotilasta. "

UNOHTUI VAIN KERTOA, että kuka teki ja koska tämän "nykytutkimuksen"?

Viipurin jälkeen puna-armeilata kaatui 28 .06 - 04. 07.1944 9000 sotilasta. Pahin päivä 28.06

"Vaikka 16700 suomalaissotilasta kaatui viimeisenä sotakesänä ei se estänyt sitä että sotakorvaukset oli maksettava, sakemannit ajettava ulos Suomesta ja että Porkkalaan tuli puna-armeijan sotilastukikohta."

MUTTA SE ESTI JOTAIN PALJON PAHEMPAA!

Se esti maan miehityksen, sovketisoinnin ja massaraiskaukset. Se esti usean sadan tuhannen suomalaisen poistumisen maasta vankikuljetuksina ja vain osa olsi koskaan palannut! Se esti 1-2 miljoonan etnisen venäläisen muuton asumaan maahan!

Ja ennen kaikkea: se esti sen, että maa olisi kenties vapautuessaan 1990 pudonnut kehityksessä kivikautiselle tasolle!

Anonyymi kirjoitti:

"Vaikka 16700 suomalaissotilasta kaatui viimeisenä sotakesänä ei se estänyt sitä että sotakorvaukset oli maksettava, sakemannit ajettava ulos Suomesta ja että Porkkalaan tuli puna-armeijan sotilastukikohta."

MUTTA SE ESTI JOTAIN PALJON PAHEMPAA!

Se esti maan miehityksen, sovketisoinnin ja massaraiskaukset. Se esti usean sadan tuhannen suomalaisen poistumisen maasta vankikuljetuksina ja vain osa olsi koskaan palannut! Se esti 1-2 miljoonan etnisen venäläisen muuton asumaan maahan!

Ja ennen kaikkea: se esti sen, että maa olisi kenties vapautuessaan 1990 pudonnut kehityksessä kivikautiselle tasolle!

” Vaikka 16700 suomalaissotilasta kaatui viimeisenä sotakesänä ei se estänyt sitä että sotakorvaukset oli maksettava”

Tyypillistä stallarille on se, että kun kesällä taistellaan Suomen vapauden ja itsenäisyyden puolesta niin HÄNELLE ON TÄRKEINTÄ JOKU SOTAKORVAUS!

Jos maa miehitetään niin ei tarvitse maksaa SITÄ HIRVEÄÄ SOTAKORVAUSTA, mutta menetetään jotakin paljon pahempaa ja suurempaa! Raha on stallarilla aina mielessä?

Anonyymi kirjoitti:

"Vaikka 16700 suomalaissotilasta kaatui viimeisenä sotakesänä ei se estänyt sitä että sotakorvaukset oli maksettava, sakemannit ajettava ulos Suomesta ja että Porkkalaan tuli puna-armeijan sotilastukikohta."

MUTTA SE ESTI JOTAIN PALJON PAHEMPAA!

Se esti maan miehityksen, sovketisoinnin ja massaraiskaukset. Se esti usean sadan tuhannen suomalaisen poistumisen maasta vankikuljetuksina ja vain osa olsi koskaan palannut! Se esti 1-2 miljoonan etnisen venäläisen muuton asumaan maahan!

Ja ennen kaikkea: se esti sen, että maa olisi kenties vapautuessaan 1990 pudonnut kehityksessä kivikautiselle tasolle!

PöhveIi asettaa taas jälkikäteen omat tavoitteensa omien mieltymystensä mukaisesti, ja sitten selittää ne torjutuiksi😂😂😂

Osui ja upposi. Faktat laittoivat pönttösi sekain. Jos pystyt, niin esitä omat fakta-lähteesi.
NL aikainen Platonovin teos antaa perusteet tapahtumille. NL tyyliin kuului vähätellä omia joukkoja ja liiitella vastapuolen toimintaa. Mutta sinunlaisesi valehtelee Putinilaisittain Pietarin trollitehtaan tyylillä kaikesta mahdollisesta.

Leningadin rintamallle Govorovin joukoille oli annettu 470 000 ukkoa 21armeija ja 23 armeija. Edellisissä kommenteissa Ihantalan taisteluista on sekoitettu keskenään Armeijakunta käsite ja Armeijat 21 sekä 23 , jolla yritetään hämärtää kokonaisuutta. Ihantalan alueella oli puna-armeijalla viisi armeijakuntaa

Suomalainen 11 divisioona oli vasta juhannuksen jälkeen Juustilan kankaalla, ei ollut Ihantalassa

Anonyymi kirjoitti:

Leningadin rintamallle Govorovin joukoille oli annettu 470 000 ukkoa 21armeija ja 23 armeija. Edellisissä kommenteissa Ihantalan taisteluista on sekoitettu keskenään Armeijakunta käsite ja Armeijat 21 sekä 23 , jolla yritetään hämärtää kokonaisuutta. Ihantalan alueella oli puna-armeijalla viisi armeijakuntaa

Suomalainen 11 divisioona oli vasta juhannuksen jälkeen Juustilan kankaalla, ei ollut Ihantalassa

Juuri noin. JR.50 saapui junilla Luumäen asemalle 24.6. Juustilassa osasto oli muistaakseni vasta 28.6-44. Tali-Ihanata on myös käsite suuremmassa mittakaavassa. Monet 11.D:n kadonneet ja kaatuneet on kirjattu suurpiirteisesti taistelualueen Tali-Ihantala vaikka kirjaimellisesti eivät siellä taistelleet.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri noin. JR.50 saapui junilla Luumäen asemalle 24.6. Juustilassa osasto oli muistaakseni vasta 28.6-44. Tali-Ihanata on myös käsite suuremmassa mittakaavassa. Monet 11.D:n kadonneet ja kaatuneet on kirjattu suurpiirteisesti taistelualueen Tali-Ihantala vaikka kirjaimellisesti eivät siellä taistelleet.

Koko matkaa ei tultu junalla, vaan alkumatkan 70 kilometriä tultiin marssimalla. 11 divioona oli Ventelänselän ja 6 divisioonan välissä, suuntana Portinhoikka.

Anonyymi kirjoitti:

Koko matkaa ei tultu junalla, vaan alkumatkan 70 kilometriä tultiin marssimalla. 11 divioona oli Ventelänselän ja 6 divisioonan välissä, suuntana Portinhoikka.

Mäkriästä 11.D lähti junilla 22.6 kohti Luumäkeä ja Timperilää, jonne junat saapuivat purettaviksi 24.6 aamuyöllä.
Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Tämä rata oli eräs ratkaisevimpia seikkoja Tali-Ihantalan suurtaistelun torjuntavoiton saavuttamisessa kesällä 1944, sillä rataa pitkin voitiin siirtää Kannakselle nopeasti mm. koko 17.Divisioona ja pääosat 11.Divisioonasta torjumaan vihollisen maahantunkeutumista.

Logistiikasta mainittakoon, että 17.D käytti kuljetuksissaan 31 junaa ja 1337 vaunua (ajalla 16.-23.6.44). 11.D käytti 20 junaa ja 889 vaunua (ajalla 21.-29.6.44; JR 30 kuormattiin Tokarissa).

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/664/country/9/area/90/

Anonyymi kirjoitti:

Mäkriästä 11.D lähti junilla 22.6 kohti Luumäkeä ja Timperilää, jonne junat saapuivat purettaviksi 24.6 aamuyöllä.
Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Tämä rata oli eräs ratkaisevimpia seikkoja Tali-Ihantalan suurtaistelun torjuntavoiton saavuttamisessa kesällä 1944, sillä rataa pitkin voitiin siirtää Kannakselle nopeasti mm. koko 17.Divisioona ja pääosat 11.Divisioonasta torjumaan vihollisen maahantunkeutumista.

Logistiikasta mainittakoon, että 17.D käytti kuljetuksissaan 31 junaa ja 1337 vaunua (ajalla 16.-23.6.44). 11.D käytti 20 junaa ja 889 vaunua (ajalla 21.-29.6.44; JR 30 kuormattiin Tokarissa).

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/664/country/9/area/90/

Timperilästä Jalkaväkirykmentti 50. marssi alkoi keskiyöllä 26.6 ja saapui Kotalammelle 10.30. Vihollisen tykistö aiheutti ensimmäiset tappiot Nurmen aseman maastossa.
Kello 17.50 tuli käsky 11.D lähteä marssimaan. Iltamyöhällä rykmentin komentaja antoi yksityiskohtaisia ohjeita ottaa rintamavastuita.

Anonyymi kirjoitti:

Timperilästä Jalkaväkirykmentti 50. marssi alkoi keskiyöllä 26.6 ja saapui Kotalammelle 10.30. Vihollisen tykistö aiheutti ensimmäiset tappiot Nurmen aseman maastossa.
Kello 17.50 tuli käsky 11.D lähteä marssimaan. Iltamyöhällä rykmentin komentaja antoi yksityiskohtaisia ohjeita ottaa rintamavastuita.

Täällä asiasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3479780

Kuinka katkeroitunut oikein olet siitä, ettei NL:n petovalta työntynyt Suomeen asti, kommunistiparka. On merkillistä että tuollaisia raakkujia vielä tänäänkin löytyy vaikka lapsikin tietää, mikä massamurhaajavaltio Neuvostoliitto oli.
Ethän Sinä vain nauti suomalaisesta hyvinvoinnista, jonka aikaansaajia solvaat? Ymmärrän , että Sinulla ei oikein ole tukikohtaa paratiisissa joka mätäni ansaittuun hautaansa jo 1990-luvun alussa.
Mahtaa ressulla olla kovaa, kun pitää vieläkin hyppiä seinille ja elää oman katkeruutensa ja vihansa kanssa - vaikka kuinka yrittää sitä peittää nauru-emojien taakse.
Surkuhupainen tapaus.

Se vain näyttää siltä stallarin toivorikkaaseen silmään!

Neukku yritti Tali-Ihantalassa tosissaan, mutta EI SAANUT AIKAAN LÄPIMURTOA JA HYYTYI KESKEN SUURIIN TAPPIOIHIN!

Anonyymi kirjoitti:

Se vain näyttää siltä stallarin toivorikkaaseen silmään!

Neukku yritti Tali-Ihantalassa tosissaan, mutta EI SAANUT AIKAAN LÄPIMURTOA JA HYYTYI KESKEN SUURIIN TAPPIOIHIN!

No jos puna-armeijan pataljoonassa on ollut 300 miestä niin divisioonan kivääripataljoonissa on ollut 2700 ja 13 divisioonassa 35000 miestä. Siinäpä ne Tali-Ihantalan neuvostotaistelijat panssariyhtymien ja pst-yksikköjen muutamien tuhansien miesten lisäksi.

Lasketaanpa suomalaisten: 900 miestä pataljoonassa ja pataljoonia Tali-Ihantalassa ainakin 46. Niistä tulee yhteensä yli 40 000 taistelijaa.

Aikamoinen ylivoima hyökkääjällä. 😆

Kerrokko mistä sinä olet ammentanut historian opintosi? Oletko ihan omasta päästäsi kehitellyt? Tuohon ei kyllä moni pysty.

Onkin tänään 20. kesäkuuta 1944 tullut kuluneeksi päivälleen 77 vuotta, kun Viipuri tarjoiltiin hopealautasella puna-armeijalle.
Näin ollen Kannaksen ampumajuoksumaaottelu Suomi-Neuvostoliitto sai erittäin nolon lopun.
Noin 5100 miehen puolustajaprikaatista kaatui 19, haavoittui 101 ja 419 katosi.
GM pisti tietenkin armeijan tutkimaan asiassa itse itseään.
Prikaatin komentaja eversti Armas Kemppi sai sotaylioikeudessa vain muistutuksen, joka muuttui korkeimmassa oikeudessa 25 vrk arestiksi.
"Suurin syypää" kaikkeen oli tietenkin majuri Kurt Bäckman, jonka tuomio koveni korkeimmassa oikeudessa yhteen vuoteen kuritushuonetta.
Hirveän raivarin aluksi saanut GM itse saattoi olla iloinen tuomioista varsinkin peiliin katsoessaan ja erittäinkin siksi, että varmastikin OIKEUS toteutui.