Matalalämpöisen lämpöenergian kausivarastointi savimaahan : malli kustannusten optimointiin

Kyllä maa-aineskin toimii monessa kohteessa lämmöneristeenä, esimerkiksi edes osittain maanalaisissa kellarikerroksissa, minkä takia niiden seinärakenteelle sallitaan huonompi U-arvo kuin ulkoilmaan rajautuvilta seiniltä. En nyt muista montako metriä maata vastaa nykyaikaisen rakennuksen seinän eristävyyttä, mutta jos oletetaan että se olisi vaikka pari metriä, niin voi tehdä mielikuvaharjoituksen ja kuvitella tilanteen, jossa tavallinen 300 litran käyttövesivaraaja eristettäisiin upottamalla se maakukkulan sisään siten, että ympärillä on vähintään pari metriä maata: aika nopeasti tuolta lämmöt karkaavat alkuunsa, mutta kun ympäröivä maa on lämmennyt "stabiiliin" tilaan, niin sähkön kulutus vähenee. Tuuli toki jäähdyttäisi kukkulaan jne., joten kalliimmaksi sen lämpimänäpito tulisi verrattuna nykyaikaiseen käyttövesivaraajaan. Mutta jos kuvitellaan 20 m x 20 m x 20 m maakuutiota varaajana, niin eristävää maata olisi ympärillä paljon enemmän. Toki olisi hyvä jos varaajana toimivan maa-aineksen saisi eristettyä pohjavedestä, niin lämpö ei karkaisi sen mukana pois. Ei sekään toki estä maan käyttöä kausivaraajana, pitää vain selvittää mihin suuntaa ja kuinka nopeasti pohjavesi liikkuu ja sijoittaa sinne lämmönkeruuputkisto ottamaan lämpö vastaan sitten kun sille on käyttöä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä maa-aineskin toimii monessa kohteessa lämmöneristeenä, esimerkiksi edes osittain maanalaisissa kellarikerroksissa, minkä takia niiden seinärakenteelle sallitaan huonompi U-arvo kuin ulkoilmaan rajautuvilta seiniltä. En nyt muista montako metriä maata vastaa nykyaikaisen rakennuksen seinän eristävyyttä, mutta jos oletetaan että se olisi vaikka pari metriä, niin voi tehdä mielikuvaharjoituksen ja kuvitella tilanteen, jossa tavallinen 300 litran käyttövesivaraaja eristettäisiin upottamalla se maakukkulan sisään siten, että ympärillä on vähintään pari metriä maata: aika nopeasti tuolta lämmöt karkaavat alkuunsa, mutta kun ympäröivä maa on lämmennyt "stabiiliin" tilaan, niin sähkön kulutus vähenee. Tuuli toki jäähdyttäisi kukkulaan jne., joten kalliimmaksi sen lämpimänäpito tulisi verrattuna nykyaikaiseen käyttövesivaraajaan. Mutta jos kuvitellaan 20 m x 20 m x 20 m maakuutiota varaajana, niin eristävää maata olisi ympärillä paljon enemmän. Toki olisi hyvä jos varaajana toimivan maa-aineksen saisi eristettyä pohjavedestä, niin lämpö ei karkaisi sen mukana pois. Ei sekään toki estä maan käyttöä kausivaraajana, pitää vain selvittää mihin suuntaa ja kuinka nopeasti pohjavesi liikkuu ja sijoittaa sinne lämmönkeruuputkisto ottamaan lämpö vastaan sitten kun sille on käyttöä.

Kyllä se lämmön lataaminen varmaan saveen onnistuu. Käytetäänhän maalämpöäkin ja maalämpöpumppu kun " yrittää jäädyttää maata tai kalliota " ja siis imee lämpöenergiaa maasta. Riittävästi kun tuo pumppu huutaa niin maa tai peruskallio routaantuu ja lämmön saanti loppuu kunnes ympäröivä aines sulattaa roudan. Jos ladataan päinvastoin lämpöä maahan. Niin lämmityskautena tuo porareikä lämmöllä ladattuna auttaa toimimaan lämpöpumppua paremmalla hyötysuhteella.
Ilman lämpöpumppuakin varastoidun lämmön käyttö on mahdollista tietyin energiahäviöin.