Eikö tämän kaksitonnisten sukupolven pitäisi olla tyytyväinen koska on saaneet kaiken, mistä vanhemmat vain haaveilivat?
Ei, eivät ole tyytyväisiä ja uhoavat netissäkin jollain kuviittelisella peli-aseella. Eivät reppanat edes tiedä mikä on vasara.
Osa milleniumeista on sen toki käsittänyt, mutta vaikka nauloja sillä hakataan, niin ei se tarkoita vertauskuvallisesti. Kyseisellä työkalulla hakataan toisesta päästä teräviä piikkejä, joiden toisessa päässä on tylpempi osa.
Vasaraa EI ole tarkoitettu kanssaihmisen lyömiseen, vaikka kuinka tylsä pää olisi. Kerron muuten salaisuuden. Ne videopelit eivät oikeassa elämässä ole niin helppoja tappamisen suhteen.
Kyllä sinäkin poika kun näet luonnossa ihmisen sisälmykset levällään ja haistat sen kuoleman...Kyllä sinäkin opit.
Ei, eivät ole tyytyväisiä ja uhoavat netissäkin jollain kuviittelisella peli-aseella. Eivät reppanat edes tiedä mikä on vasara.
Osa milleniumeista on sen toki käsittänyt, mutta vaikka nauloja sillä hakataan, niin ei se tarkoita vertauskuvallisesti. Kyseisellä työkalulla hakataan toisesta päästä teräviä piikkejä, joiden toisessa päässä on tylpempi osa.
Vasaraa EI ole tarkoitettu kanssaihmisen lyömiseen, vaikka kuinka tylsä pää olisi. Kerron muuten salaisuuden. Ne videopelit eivät oikeassa elämässä ole niin helppoja tappamisen suhteen.
Kyllä sinäkin poika kun näet luonnossa ihmisen sisälmykset levällään ja haistat sen kuoleman...Kyllä sinäkin opit.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun itse olin nuori, mulla oli ihan oikeita kavereita. Tehtiin yhdessä. Rakennettiin, urheiltiin, soitettiin...
Kotoa saatiin valmiudet, itsestä huolehtimiseen.
Silloin käytettiin vasaraakin.
Ammattikoulussa opettajat aikanaan myös opettivat ja vaativat osaamaan.
Koulun jälkeen kävin kysymässä kolmesta paikasta töitä, ennen kuin tärppäsi.
Nyt on nuorilla kaverit netissä. Vanhemmilla aktivisuusrannekkeet, jotka lapsia tärkeämpiä. Tänään vaan 10 000 askelta, pitää lähtä salille.
Kasvatusvastuu siirtynyt kouluille, mutta opettajat eivät saa kasvattaa, ettei vanhemmat hypi silmille. Minä, minä, opitaan kotoa. Jokainen asia pitää taistella, jos haluaa.
Ammattikoulussa, opettajat eivät opeta, vaan tyrkkäävät vastuun harjoittelupaikoille. Nippu papereita kouraan harjoittelun tavoitteista, jotka eivät parhaassakaan harjoittelupaikassa voi toteutua.
Valmistuttua, 100 hakemuksen jälkeen voi saada sopparin nollasopimuksella. Samasta työstä haaveilee järjetön joukko ihmisiä. Työpaikoilla ei ole kellään aikaa kummemmin opastaa. Töitä on niin vähän, ettei ehdi oppiakaan. Tulevaisuutta ei voi suunnitella, koska siitä ei ole mitään takeita. Varallisuutta ei voi kerryttää. Nollasopimuksella, ei oikein voi asuntolainaakaan saada, eikä maksaa.
Itse nuorena, ajelin ihan hienolla autolla, koska töitä oli. Oli myöskin mahdollisuus säästää asuntoa varten. Asuin jo parikymppisenä omassa (ja pankin) ok- talossa.
En nyt ihan hehkuttaisi nykynuorison onnea.
Itse en kyllä käytä vasaraa, juuri ollenkaan, vaikka niitä ainakin 5 omistankin. Ruuvinvääntimet on niin paljon mukavampia käyttää. Nykyisin pienissäkin ja kevyissä on niin paljon vääntöä, että hyvä ruuvi, isompikin uppoaa, helposti.